EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.
Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa.
Tilaisuuden avaus: Okku Kalliokoski, vs. johtaja,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yritystuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Janita Leppänen, johtava rahoitusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.
Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on vaihtunut ja nyt on aika juhlia! Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät maakunnan oman maaseutugaalan, jossa palkitaan rahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimmat hankkeet.
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta kello 12–16 Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistetaan Varsinais-Suomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022. Palkintojen jaon lomassa syödään maittava lähiruokalounas ja nautitaan elävästä musiikista, jota tarjoilee Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Maaseutugaalaan kutsutaan sekä maaseudun kehittäjiä että hanketoteuttajia. Juhlan juontavat Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofie Backgren. Juhlapuheen pitää Ely-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Tilaisuus on kaksikielinen.
77,5 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Uusi ohjelmakausi 2023–2027 on jo alkanut, mutta tukihaku aukeaa vasta myöhemmin. Uusia hankkeita voi kuitenkin jo suunnitella. Hankeneuvojat ovat töissä koko hakutauon ajan ja auttavat hakemusten valmistelussa.
Vaikuttavimmat hankkeet palkitaan
Maaseutugaalassa jaetaan kymmenen palkintoa. Ely-keskus palkitsee Varsinais-Suomen vaikuttavimman kehittämishankkeen ja vaikuttavimman yritystuen. Leader-ryhmät ovat valinneet tukemistaan hankkeista maakunnan vaikuttavimman ympäristöhankkeen, liikuntahankkeen, kulttuurihankkeen, nuorisohankkeen, lähiruokahankkeen, kylähankkeen ja kansainvälisen hankkeen sekä yritystuen.
Sokerina pohjalla palkitaan yleisön suosikkihanke, jonka päättävät äänestäjät. Äänestysaika päättyy torstaina 23.3. klo 12.
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat.Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua ilmatäytteinen lentopalloverkko ja kaksi uutta pomppulinnaa, jotka ovat nykyisin Trombilandian vetonauloja.
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitettiin Pohjois-Turun eri asuinalueille (Moisio, Yli-Maaria, Paattinen, Jäkärlä, Tortinmäki) uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena oli tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä tapahtumien ja tempausten avulla. Toimintaa järjestettiin Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla. Hanketta koordinoi Fingeroosin säätiö ja se toteutettiin yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen päätoimipaikka oli Maarian kylätalo. Hankkeella oli poikkeuksellisen laaja yhteistyöverkosto ja se edisti myös kestävää kehitystä toiminnassaan.
Idea kotitarveviljely-hankkeeseen syntyi itseltään kotiviljelijöiltä. Hankkeessa jaettiin tietoa ja kokemuksia kotitarveviljelystä sekä pidettiin aiheeseen liittyviä luentoja ja tilattiin yhdessä siemeniä. Hankkeessa tuotettiin verkkoon roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. Lisäksi hanke järjesti juuresviikot, joiden aikana tehtiin Facebookissa live-lähetyksiä eri juuresten ympärillä. Hanke toteutettiin Salossa ja se sai suuren suosion salolaisten keskuudessa. Hankkeen Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä.
Hyvinvointia riistasta – Välmående av vit oli kaksikielinen hanke, joka toteutettiin alueiden välisenä. Varsinais-Suomen lisäksi hanke vaikutti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä, eli valkohäntäpeurojen levinnäisyysalueella. Valkohäntäpeurakantojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Hanke tarjosi molemmilla kotimaisilla kielillä välineitä metsästysseuroille ja yhdistyksille sekä metsästylupa-asioihin että riistalihan myyntikanavien kehittämiseen. Kuluttajilla on nyt selkeästi kiinnostusta riistalihaa kohtaan, joten hanke vastasi hyvin ajankohtaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotettiin aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita. Yhteistyökumppaneina olivat Riistakeskus ja Brahea-keskus.
Kartano 2021 -hankkeessa perustettiin uusi boutique-hotelli Taalintehtaalle. Ullman’s Villa avattiin kesällä 2022 linnamaiseen, 1860-luvulla rakennettuun kartanoon, joka on toiminut aikaisemmin esimerkiksi Wärtsilän edustustilana. Hienolla paikalla mäen laella sijaitseva hotelli tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita. Kartanon sisustus huokuu historiaa ja tarjoaa rentouttavan ympäristön sekä yöpyjille että ravintolan asiakkaille. Hotellissa on järjestetty myös tapahtumia ja hanke on toiminut hyvässä yhteistyössä muiden Taalintehtaan matkailua kehittävien hankkeiden kanssa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.
Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.
Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.
Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista.
Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.
– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa.
– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.
Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa.
– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää.
Ravakka teki Suomen parhaan strategian
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan.
Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa. Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.
– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.
Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.
– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.
Välineitä aktiiviseen toimintaan
Antti Kurvinen.
Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.
Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Lisätiedot:
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Oletko joskus haaveillut yrittäjyydestä? Leader I samma båt – Samassa veneessä tukee saariston nuorten yrittäjyyshaaveita 1 000 euron suuruisilla starttirahoilla myös kesällä 2023.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä avaa taas Nuori Yrittäjä -rahoituksen haettavaksi. Tuki on 1 000 euroa ja se on tarkoitettu Paraisilla, Kemiönsaarella tai Kustavissa toimiville, korkeintaan 25-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokeilla kesän aikana oman yrityksen pyörittämistä. Hakuaika alkaa 3. helmikuuta ja päättyy 3. maaliskuuta.
– Omassa yrityksessä saa olla oman itsensä pomo! Nuori Yrittäjä -rahoituksen avulla voi luoda itselleen oman kesätyön, kannustaa Nelli Salonen, Leader-ryhmän hanketyöntekijä.
Tukea on tarjolla kahdeksalle nuorelle ja etusijalla ovat uudet hakijat. 1 000 euron tukea voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen alkuinvestointeihin, kirjanpitäjän palkkioihin tai vaikka maksupäätteen ja työvälineiden hankintoihin.
Edellisinä vuosina Nuori Yrittäjä -tuilla on perustettu esimerkiksi kesäkahviloita, ompelimo ja vene- ja autopesupalvelu. Kesällä 2021 Leader-ryhmä toteutti yhden nuoren yrittäjän kanssa pilotin, joka onnistui niin hyvin, että seuraavana kesänä Nuori Yrittäjä -tuki avattiin haettavaksi useammalle nuorelle.
Kesällä 2022 Nuori Yrittäjä -tuen saivat:
Suli-Suli Jäätelökahvila Iniössä (Julia Vihinen ja Susanne Sipinen)
Kauppamuseon lahjatavarakauppa Houtskarissa (Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund)
Olivers Chili Korppoossa (Oliver Söderblom)
Gulf of Nagu Nauvossa (Elias Båge ja Hugo Pulla)
Jelmina Design Kemiössä (Jenny Ginlund)
MiVi Beauty Nauvossa (Julia Adolfsson)
Kaffe Knopen Rosalassa (Linnéa Lans)
Turboathe Paraisilla (Simon Lindström ja Artur Pahlman)
Suurin osa tukea saaneista nuorista piti todennäköisenä, että yritystoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa jossain muodossa. Leader-ryhmän hankeneuvoja Hanna Hermansson pitää Nuori Yrittäjä -konseptia toimivana juuri saaristossa.
– Tällä alueella yrittäjyys on tärkeä toimeentulon lähde ja on hyvä tutustua siihen aikaisessa vaiheessa, hän kommentoi. Lue lisää ja jätä oma hakemuksesi osoitteessa: Sameboat.fi/nuoriso.
Serkukset suosittelevat kokeilemaan yrittäjyyttä
Suli-Suli jäätelökahvila Iniön torilla sulatti sekä paikallisten että matkailijoiden sydämet.
Serkukset Julia Vihinen ja Susanne Sipinen perustivat kesällä 2022 Iniön torille jäätelökahvilan nimeltä Suli-Suli.
– Pidimme kahvilaa juhannuksesta elokuun puoliväliin asti ja kaikki meni todella hyvin! Olimme yllättyneitä, miten helposti kaikki järjestyi. Meidän kahvilasta tuli nopeasti sekä paikallisten että matkailijoiden kohtaamispaikka ja saimme paljon positiivista palautetta, kertoo Vihinen.
Vihinen opiskelee viestintää ja Sipinen puolestaan valtiotieteitä. 24-vuotiaat serkukset ovat kuitenkin tehneet kesätöitä jo useampana vuonna ravintola-alalla.
– Nyt saimme tehdä asiat juuri niin kuin itse halusimme ja yrittäjänä kesä oli taloudellisesti paljon kannattavampi kuin kesätyöntekijänä. Viime kesänä saadun kokemuksen perusteella voisimme hyvin olla vaikka ihan täysipäiväisiä yrittäjiä. Suosittelemme lämpimästi muitakin kokeilemaan, Vihinen kommentoi.
– Nuori Yrittäjä -tuki oli meille korvaamaton apu. Tukea käytettiin kahvikoneen hankintaan ja muihin tarvittaviin alkuinvestointeihin. On kivaa, että tällaisia tukia on tarjolla, hän jatkaa.
Serkukset tekivät kesän aikana tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa ja osallistuivat myös paikallisiin tapahtumiin. Kokemus oli niin positiivinen, että he aikovat jatkaa toimintaa myös ensi kesänä.
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset.
Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.
– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.
Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.
– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson.
Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.
Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti
Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907.
– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.
Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja.
Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.
Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi.
– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.
Häitä ja harrastajateatteria
Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.
– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.
Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!
Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.
Sydsidan av Kimitoön är känd för sina fina naturstigar, men sommaren 2022 öppnades en ny naturstig också i norr nära gränsen till Sagu. Rutten som går över Eknäs bergsknallar kröns i sommar också av ett tolv meter högt utsiktstorn.
Det är byaföreningen i Degerdal som i Eknäs genomför ett Leaderprojekt som innebär att man bygger en naturstig och ett utsiktstorn på bergets topp. Stigen är nu färdig och också tornet blir klart i sommar.
Redan år 2019 byggde markägaren, odlaren Heikki Virtanen, ett vindskydd uppe på berget, fritt för alla att använda. Det blev genast populärt, och då föddes också tanken att man kunde utveckla utfärdsmålet tillsammans med den lokala byaföreningen.
Med tillstånd av och bistånd från markägarna har byaföreningen nu planerat och anlagt en naturstig med ett kortare och ett längre ruttalternativ. Den kortare rutten, Toppen runt, är 3 kilometer lång och markerad gult. Den längre rutten, Eknäs runt, är 5,5 kilometer lång och har vita markeringar. Fram till vindskyddet och tornet följs rutterna åt, så man kan välja alternativ ännu på rastplatsen.
Toppen runt är det 3 kilometer, och märkena är gula. Eknäs runt är 5,5 kilometer och utmärkt med vitt. Först gjordes naturstigens skyltar bara på finska, men meningen är att göra material också på svenska och engelska. Naturstigens elektroniska karta hittas på adresserna retkikartta.fi och visitkimitoon.fi.
– Nu hoppas vi att så många som möjligt skall vandra längs de här lederna, så att stigarna trampas väl. Vi hoppas också att vi får respons på ledernas markeringar, säger Liisa Yli-Yrjänäinen, ordförande för byaföreningen.
Överdådiga landskap för den som klättrar
Startpunkten för rutterna hittar man på adressen Eknäsvägen 29 ( N=6883580.185, E=256394.280). Markägaren har där anlagt en parkeringsplats för några bilar, och flera parkeringsplatser hittar man vid Eknäs semesterby ungefär en kilometer bort.
Rutten börjar som en grusväg längs åkerkanten, förvandlas snart till en mindre traktorväg och sedan en alldeles liten skogsstig. Höjdskillnaden under klättringen upp på berget är 60 meter. På de brantaste ställena har man byggt trappor med repräcken.
Några stigningar har underlättats med rep som fungerar som räcken. Byaföreningens ordförande Liisa Yli-Yrjänäinen och hennes far Juha Kuusto beundrar naturstigens nya trappor.
Men det lönar sig att klättra. Står man på bergets topp har man strålande skärgårdslandskap åt Pargashållet framför sig, och då tornet blivit färdigt ser man ännu längre.
– Vi förser också tornet med guideskyltar som hjälper en att upptäcka vad som finns att se i olika riktningar, säger Yli-Yrjänäinen.
Man kan också övernatta i vindskyddet och där finns en eldstad där man kan koka sin mat, om det inte råder varning för skogsbrand. Under projektets gång har det också donerats en torrklosett som placerats i närheten av vindskyddet och utsiktstornet.
Naturstigen går långa vägar över trädlösa bergsknallar och därför har stigen markerats med målade stenar. Utsiktstornet blir färdigt ännu i sommar.
Sommarboarna utvecklar byn
Byaföreningen för Degerdalstrakten samlar invånarna i tre små byar. Dit hör Degerdal, Eknäs och Helgeboda. Det finns inte många bofasta invånare i byarna, men tack vare sommargästerna ökar folkmängden sommartid. Också ordföranden för byaföreningen är en stugägare.
– Min pappa byggde stuga här 1976. Han har från första början varit med i byaföreningens verksamhet och nu är jag ordförande. Nu börjar redan mera än hälften av styrelsemedlemmarna vara fritidsboare, berättar Yli-Yrjänäinen.
Liisa Yli-Yrjänäinen, ordförande för Degerdalstraktens byaförening, på toppen av Eknäs.
I samband med sitt årsmöte ordnar byaföreningen varje sommar en strandfest som samlar nästan alla byborna. Också utsiktstornet invigs samfällt av byborna, för det är en styrkeuppvisning av hela byn. Hundratals timmar talkoarbete har gjorts inom projektet, för den obligatoriska 35 procents egna andelen av projektet som kostar 32 000 har täckts helt av frivilligarbete. Finansieringen har Leader I samma båt – Samassa veneessä beviljat, och projektet ingår i utvecklingsprogrammet för fastlands-Finlands utvecklingsprogram för landsbygden.
Orienterare har redan länge gillat den här terrängen. Vid vindskyddet hittar man orienteringskartor.
Turunmaan saaristo houkuttelee yhä useampia, mutta sen infrastruktuuri on jo nyt ylikuormittunut. Puutteellinen infrastruktuuri uhkaa sekä asumisen että yrittämisen perusedellytyksiä ja siksi alueelle on tehty oma tiekartta: konkreettinen suunnitelma, jonka avulla puutteita lähdetään korjaamaan yksi kerrallaan.
Anders Jungar.
PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessäLeader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.
– Hankkeen taustalla on aito huoli saariston tulevaisuudesta. Saaristomeri on aivan uniikki paikka maailman mittakaavassa. Nykyään yhä useampi haluaa tehdä saaristosta käsin etätöitä tai matkailla siellä, mutta samaan aikaan asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset ovat uhattuina puutteellisen infrastruktuurin vuoksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anders Jungar, joka asuu itsekin saaristossa.
Tiekartta on paitsi asiakirja myös työkalu, jonka Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta ovat ottaneet käyttöön.
– Siellä on määritelty ihan konkreettiset toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan 6–12 kuukauden aikana ja kun ne ovat valmiit, mennään taas eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, Jungar selittää.
Kunnat ovat päättäneet kokoontua jatkossa kaksi kertaa vuodessa katsomaan, miten tiekartan toimeenpano etenee.
– Yksi tämän hankkeen positiivinen vaikutus on se, että Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat löysivät yhteisen tahtotilan ja tavoitteet, joita virkamiehet voivat edistää yhteistyöllä.
Tiekartan tavoitteet näkyvät selkeästi myös esimerkiksi Paraisten kaupungin uudessa strategiassa.
Viisi kategoriaa
Tiekartassa on määritelty keskeisimmät tavoitteet infrastruktuurin kehittämiseen viidessä eri kategoriassa, joita ovat fyysiset yhteydet, digitaaliset yhteydet, asuminen, vesi ja viemäri sekä yrittäjyys. Kaikkiin kategorioihin on määritelty strategiset päämäärät ja niiden toteuttamiseen tarvittavat investoinnit. Tiekarttaan valittuihin investointeihin tarvitaan yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joten yksi tärkeä tehtävä tiekartan toteuttamiseksi on rahoituksen hankkiminen.
Fyysisten yhteyksien kategoriassa lähdetään etsimään rahoitusta Paraisten väylälle, eli uudelle tieyhteydelle Kirjalansalmen sillalta Kuusiston läpi Piispanristille uutta siltaa pitkin. Listalla on myös kevyenliikenteen väylien kehittämistä Saariston rengastielle ja merkittävälle osalle Rannikkoreittiä välillä Kasnäs – Taalintehdas – Kemiö.
Digitaalisten yhteyksien puolella fokus on kuituyhteyksien rakentamisessa. Saaristossa on tällä hetkellä paljon kapasiteettiongelmia, ja esimerkiksi Nauvossa maksuliikenne saattaa katketa, kun risteilyalus lipuu ohi. Sekä Paraisilla että Kemiönsaarella rakennetaan uusia verkkoyhteyksiä parhaillaankin. Paraisten Puhelin Oy on saanut EU:n maaseuturahastosta rahoituksen yhteensä 18 valokuituhankkeeseen. Kemiössä kuitua rakennetaan vähintään viidelle uudelle alueelle.
Asuntojen kategoriassa aletaan kartoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon ja missä saaristossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Paraisilla panostetaan asuntotuotannon laajentamiseen myös Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n kautta.
Vesi ja viemäri -kategoriassa konkretisoidaan, mitä Länsi-Suomen vesistrategia 2050 tarkoittaa Turunmaan saariston osalta. Lisäksi saariston vesi- ja viemäriverkostoon asennetaan uusia mittaristoja, joiden avulla saadaan kerättyä dataa saneerauspäätösten tueksi.
Yrittäjyyden osalta tavoitteena on houkutella Turunmaan saaristoon uusia yrityksiä. Tiekartta-projekti on jo nyt poikinut yhden uuden yrityksen: A’Pelago Experience -yritys aikoo muun muassa tarjota yhteisöllisiä työtiloja saaristoympäristössä ja järjestää tapahtumia kestävään liiketoimintaan ja Web3-kehitystyöhön liittyen. Web3 on uuden sukupolven internet, jossa sovelluksia rakennetaan avointa lähdekoodia käyttämällä julkiseen lohkoketjuun.
Yhteenveto tunnistetuista infrastruktuuri-investoinneista. Fyysiset yhteydet keltaisella, digitaaliset yhteydet vihreällä, asuminen punaisella, vesi ja viemäri sinisellä ja yrittäjyys oranssilla.
50 syvähaastattelua ja kansainvälinen vertaisanalyysi
Tiekartta luotiin laajassa yhteistyössä. Kunnista oli mukana 16 virkamiestä ja SANK toi arvokkaan lisän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa tehtiin lähes 50 syvähaastattelua saariston asukkaille, yrittäjille, sijoittajille ja virkamiehille. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen vertaisanalyysi, jossa haastateltiin ihmisiä Ahvenanmaalta, Ruotsin Värmdöstä, Tanskan Samsøstä, Viron Hiiumaalta ja Saarenmaalta sekä Norjan Valdresista.
– Halusimme arvioida, mitä voisimme oppia muiden maiden saaristoasukkailta. Esimerkiksi Tanskan Samsø on maailmankuulu siitä, että he lähtivät kehittämään saarestaan energiaomavaraista jo 20 vuotta sitten. Yhteistä kaikissa näissä yhteiskunnissa tuntuu olevan se, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä, selkeä visio ja strateginen suunta. Käytännön tasolla asioiden edistämiseksi tarvitaan aina paikallisia priimusmoottoreita, Jungar sanoo.
Tiekartta-hanke päättyi toukokuussa 2022, mutta tästä se työ oikeastaan vasta alkaa.
– Vastaanotto on ollut hyvä ja nyt on odotukset korkealla, Jungar päättää.
Professori Kim Wikström esitteli Tiekarttaa Saaristomeren huippukokouksessa perjantaina 17.6.2022.
Tiekartta-hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2022. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 101 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 44 %. Lisäksi hanke sai rahoitusta Svenska Kulturfondenilta ja PBI Stiftelseniltä.
Svenska kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä sekä suomenruotsalaista toimintaa.
PBI Stiftelsen on vuonna 2001 perustettu yleishyödyllinen tutkimussäätiö, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, erityisesti teollisen projektiliiketoiminnan ja teollisuuden alalla.
Åbolands skärgård lockar allt fler människor, men skärgårdens infrastruktur är redan överbelastad. Bristen på infrastruktur hotar de grundläggande förutsättningarna för både boende och företagande, och därför har man utarbetat en vägkarta för området: en konkret plan för att åtgärda bristerna en efter en.
Anders Jungar.
PBI Stiftelsen har utarbetat en vägkarta för Åbolands skärgård, dvs. Pargas och Kimitoön, för perioden fram till 2030, där man definierar vilken typ av infrastruktur som behövs för att skärgården ska kunna utvecklas på ett hållbart sätt för att bli miljösmart, välfungerande och livskraftig. Vägkartan skapades i ett projekt som stöddes av Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä. Förutom PBI Stiftelsen var Pargas stad, Kimitoön kommun och SANK Skärgårdsdelegationen nära involverade, liksom representanter för näringslivet och investerare.
– Projektet drivs av en genuin oro för skärgårdens framtid. Skärgårdshavet är en unik plats på global nivå. I dag vill allt fler människor arbeta på distans i skärgården eller resa där, men samtidigt hotas de grundläggande förutsättningarna för att leva och göra affärer av bristande infrastruktur, säger Anders Jungar, projektchef och skärgårdsbo.
Vägkartan är inte bara ett dokument utan också ett verktyg som Pargas stad och Kimitoön kommun har tagit i bruk.
– Den innehåller mycket konkreta åtgärder som kommer att vidtas under de kommande 6–12 månaderna och när de är klara går vi vidare mot följande mål, förklarar Jungar.
Kommunerna har beslutat att träffas två gånger om året för att se hur vägkartan fortskrider.
– En positiv effekt av projektet är att Pargas och Kimitoön kommuner har hittat en gemensam vision och gemensamma mål som tjänstemännen kan arbeta tillsammans för att uppnå.
Målen i vägkartan återspeglas också tydligt i den nya strategin för Pargas stad.
Fem kategorier
I vägkartan fastställs viktiga mål för infrastrukturutveckling inom fem olika kategorier: fysiska förbindelser, digitala förbindelser, bostäder, vatten och avlopp samt företagsamhet. För varje kategori har strategiska mål och de investeringar som krävs för att uppnå dem identifierats. De investeringar som valts ut i vägkartan kommer att kräva sammanlagt cirka 70 miljoner euro, så en viktig uppgift i genomförandet av färdplanen är att skaffa finansiering.
Inom kategorin fysiska förbindelser söks finansiering för Pargasleden: en ny vägförbindelse från Rävsundsbron via Kustö till Piispanristi via en ny bro. På listan finns också utvecklingen av lättrafikleder på Skärgårdens ringväg och en betydande del av Kustrutten mellan Kasnäs, Dalsbruk och Kimito.
När det gäller digitala förbindelser ligger fokus på att bygga fiberförbindelser. För närvarande finns det många kapacitetsproblem i skärgården, och till exempel i Nagu kan kortbetalningar avbrytas när ett kryssningsfartyg passerar. Nya nätverksförbindelser byggs både i Pargas och Kimitoön. Pargas Telefon Ab har fått finansiering från Europeiska landsbygdsfonden för sammanlagt 18 fiberprojekt. I Kimito kommer minst fem nya områden att täckas av fiber.
När det gäller bostäder kommer man att börja kartlägga bland annat hur mycket och var det finns outnyttjade byggnadsutrymmen i skärgården. I Pargas strävar man också efter att utvidga bostadsproduktionen genom Väståbolands Hyreshus Ab.
Kategorin vatten och avlopp kommer att konkretisera vad vattenstrategin för Västra Finland 2050 innebär för Åbolands skärgård. Dessutom kommer ny mätutrustning att installeras i skärgårdens vatten- och avloppsnät för att samla in data som stöd för renoveringsbeslut.
När det gäller företagande är målet att locka nya företag till Åbolands skärgård. Projektet har redan gett upphov till ett nytt företag: A’Pelago Experience kommer bland annat att tillhandahålla gemensamma arbetsutrymmen i skärgårdsmiljön och organisera evenemang med anknytning till hållbart företagande och Web3-utveckling. Web3 är en ny generation av internet där applikationer byggs på en offentlig blockkedja med hjälp av öppen källkod.
Summering av identifierade infrastrukturinvesteringar.
50 djupintervjuer och internationell jämförande analys
Vägkartan har utarbetats i ett brett samarbete. 16 kommunala tjänstemän deltog och SANK gav ett värdefullt bidrag till projektets styrgrupp. Projektet genomförde nästan 50 djupintervjuer med öbor, företagare, investerare och tjänstemän. En internationell jämförande analys genomfördes också genom intervjuer med personer från Åland, Värmdø i Sverige, Samsø i Danmark, Hiiumaa och Saaremaa i Estland och Valdres i Norge.
– Vi ville bedöma vad vi kunde lära oss av öbor i andra länder. Samsø i Danmark är till exempel världsberömd för att ha börjat utveckla sin ö som en energi-ö för 20 år sedan. Gemensamt för alla dessa samhällen är behovet av långsiktighet, en tydlig vision och en strategisk inriktning. På ett praktiskt plan behöver man alltid lokala huvudmän för att få saker och ting att gå framåt”, säger Jungar.
Projektet med vägkartan avslutades i maj 2022, men det är nu som arbetet börjar.
– Den har tagits emot väl och nu är förväntningarna höga”, avslutar Jungar.
Professor Kim Wikström presenterade vägkartan på Skärgårdstoppmötet fredagen den 17 juni 2022.
Genom vägkartaprojektet genomfördes programmet för landsbygdsutveckling i Fastlandsfinland 2014-2022, med en total finansiering på 101 000 euro, varav 44 % var Leader-stöd. Projektet har också fått finansiering från Svenska Kulturfonden och PBI Stiftelsen.
Svenska kulturfonden är en stiftelse vars syfte är att stödja finlandssvensk kultur och utbildning, det svenska språket och finlandssvensk verksamhet.
PBI Stiftelsen är en forskningsstiftelse som grundades 2001 för att stödja och främja forskning och kunskapsutveckling, särskilt inom industriell projektverksamhet och industri.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille: Nuori Yrittäjä -rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria työllistämään itsensä yrittäjinä. Hakijoiden yläikäraja on 25 vuotta ja rahoitusta voi saada jopa 1 000 euroa.
Nuori Yrittäjä -rahoitusta pilotoitiin jo kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Videolla hän kertoo yrityksensä ensimmäisestä kesästä ja suosittelee rahoituksen hakemista myös muille nuorille.
Nuorisorahoitusten hanketyöntekijä Nelli Salosen mukaan pilottiprojekti osoitti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta.
– Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, hän sanoo.
Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elinkeinona.
– Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman.
Nuori Yrittäjä -rahoituksen tämän kevään haku päättyy perjantaina 1.4. Rahoituspäätös tulee kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.sameboat.fi/nuoriso.
