Makureitit houkuttelevat tutustumaan paikallisiin ruokiin ja ruokapaikkoihin

 

Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä suuhunsa laittavat. Lähiruoka on selvästi tämän päivän trendi ja myös myyntivaltti esimerkiksi ravintoloissa ja matkailussa. Juuri julkaistut Makureitit tutustuttavat nyt ihmisiä paikalliseen ruokaan Vakka-Suomessa sekä Loimaalla ja Pöytyällä.

Varsinais-Suomessa ollaan koottu kaksi ruokamatkailureittiä. Toinen Makureitti kulkee Vakka-Suomessa; toinen Loimaalla ja Pöytyällä. Reittien varrelle on kerätty erilaisia ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä kohteita, esimerkiksi tilapuoteja, kesäkahviloita ja marjanpoimintatiloja. 

Makureitit löytyvät maksuttomasta Citynomadi-sovelluksesta. Kyseessä on Suomessa kehitetty sovellus, joka tunnetaan jo maailmanlaajuisesti erilaisista nähtävyys- ja kulttuurireiteistään. 

Kun Makureitin avaa sovelluksessa, näkee kaikki kohteet kartalla. 

– Kohteissa on värikoodit: keltaiset ovat auki ympäri vuoden, vihreät ovat sesonkipaikkoja ja siniset ovat REKO-renkaita, esittelee Makureittien parissa työskentelevä Ukipoliksen projektipäällikkö Heidi Jaakkola. 

Kun kohteen kuvaketta painaa, aukeaa pieni esikatselu esittelyteksiin ja nuolta painamalla pääsee lukemaan kohteen koko kuvauksen. 

Sovelluksessa reitit voi tallentaa laitteelle, jotta niitä pystyy tien päällä käyttämään myös ilman verkkoyhteyttä. Kun lähestyy kohdetta, sovellus hälyttää. Matkasuunnitelman voi tehdä myös ennakkoon valitsemalla Makureitiltä tietyt kohteet, joissa haluaa poiketa. 

34 kohdetta – ja lisää tulossa

Vakka-Suomen Makureitillä on parhaillaan 23 kohdetta, Loimaan ja Pöytyän reitillä taas 11. Kohteiden määrä kuitenkin kasvaa kesää kohden, kun kesäkahvilat ja muut sesonkipaikat aukeavat. 

– Makureittejä päivitetään jatkuvasti. Mukaan pääsevät kaikki halukkaat 20 euron omakustannushinnalla. Oli mukava huomata, että saimme heti alkuvaiheessa jokaisesta kunnasta kohteita mukaan. Reiteistä tuli todella monipuolisia, Jaakkola kehuu. 

Vakka-Suomen reitin varrella on muun muassa Villilän Mehiläistarhat, Vallan Maukas Oy:n lihapuoti, Ventolan kyläkahvila, kotimaista omenaa ja puutyötuotteita myyvä Vanhapappilan tila sekä Spaunan lomakylä, josta löytyy ravintola, kesäpuoti ja mökkimajoitusta. 

Loimaan ja Pöytyän reitillä on mukana muun muassa suomalaisia öljypellavatuotteita myyvä Sini-Pellava Oy, Suomen Maatalousmuseo Sarka, joka on samalla myös Ruokamuseo sekä Puolen Hehtaarin Metsän tilamyynti, josta voi napata mukaan luomumyllytuotteita ja kesäaikaan marjoja. 

Hyvät ideat kaikkien käyttöön!

Heidi Jaakkola kertoo, että idea Makureitteihin saatiin Paraisilta, jossa tehtiin Citynomadi-sovelluksella ensin jouluinen ostosreitti, johon koottiin tunnelmallisia kivijalkaliikkeitä ja sitten kesäinen reitti, joka esitteli suoramyyntitiloja. 

Vakka-Suomen Makureitin toteutuksesta on vastannut Ukipoliksen KulTa (Kuluttajat ruokatalouden keskiössä) -hanke. Loimaan ja Pöytyän reitin on puolestaan koonnut Pelme (Pelloilta metsien kautta merelle) – matkailun ja palveluiden kehittämishanke – saaden apua yritysten aktivointiin myös Loimaan alueen KulTa-hankkeen vetäjiltä. 

Perinteisesti Ukipolis toimii vain Vakka-Suomen alueella, mutta PelMe-hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Loimaan ja Pöytyän kanssa. 

– Moni muu Varsinais-Suomen kunta oli mukana Visit Turun vetämässä matkailuhankkeessa, mutta me emme. Siksi me yhdistimme voimamme Loimaan ja Pöytyän kanssa, Jaakkola taustoittaa. 

Vaikka hankkeet päättyisivät, Makureittien ylläpito jatkuu Ukipoliksessa osallistumismaksujen turvin. 

Uudenkaupungin keskustassa sijaitseva Cafe Aitta on mukana Vakka-Suomen Makureitillä. Tarjolla on aamiaista, lounasta ja kahvilan tuotteita.

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomea kehitettiin maaseutuohjelman kautta 65,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Maaseutuohjelman avulla tuettiin maaseudun kehittämistä Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla! 

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Ely-keskuksen kautta maaseuturahaston tukia ohjattiin maakuntaan 48,6 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmien kautta 17,2 miljoonaa euroa. Yhteensä maaseutuohjelman kautta ollaan siis kehitetty Varsinais-Suomen maaseutua 65,8 miljoonalla eurolla. Tuo raha on jakautunut  yhteensä 936 eri hankkeeseen: 470 yleishyödylliseen hankkeeseen ja 466 yritystukeen. 

Maaseuturahaston tuki kannustaa investoimaan ja talkoilemaan

Maaseuturahaston tuella katetaan aina vain osa hankkeen kustannuksista. Leader-ryhmät ovat laskeneet, että heidän tukemiensa hankkeiden ja yritystukien omarahoitusosuus oli 11,6 miljoonaa euroa. Leader-hankkeiden myötä maakuntaan on siis investoitu yhteensä 28,8 miljoonaa euroa. 

Ely-keskuksen myöntämien yritystukien omarahoitusosuus on jopa 108 miljoonaa euroa. 

Rahallisen avun lisäksi erityisesti yritystuilla on toinenkin positiivinen vaikutus: Kun asiantuntijat arvioivat investoinnin niin kannattavaksi, että sille voidaan myöntää tukea, myös yrittäjä itse saa rohkeutta omarahoitusosuuden kattamiseen ja perusteellisen selvityksen investoinnin hyödyistä esimerkiksi lainahakemusta varten. 

Yleishyödyllisissä hankkeissa maaseuturahaston tuki taas kannustaa tekemään talkoita, sillä omarahoitusosuutta pystyy kattamaan myös talkootyöllä. Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 100 000 tuntia talkoita.

Työ paremman maaseudun hyväksi jatkuu!

Työ maaseudun kehittämiseksi jatkuu edelleen. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä, mutta uusilla varoilla. 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomeen tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:sta odotellaan parhaillaan elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Maaseutuohjelmasta tukea yritysten perustamiseen ja investointeihin!

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntyövaltuuden Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Lisäksi elpymisvaroja odotellaan kesäksi, ja Leader-ryhmät myöntävät oman osuutensa tuista.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut tälle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden kohdennettavaksi maaseudun hanke- ja yritystukiin. Ely-keskuksen käyttämän kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseutuyrityksiksi luetaan kaikki muut paitsi Turun ja Salon ydinkeskustassa sijaitsevat yritykset.

Tukia myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. 

Siirtymäkauden 2021–2022 myöntövaroista on tavoitteena käyttää kolmannes kehittämishankkeisiin ja kaksi kolmannesta yritystukiin. Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti korkeintaan 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %

Maaseudun yritystuet tarjoavat siis mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Tuilla tavoitellaan maaseudulle lisää elinvoimaa. Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Elpymisvaroja tulossa maaseudulle 50 miljoonaa euroa

Kesäksi on odotettavissa myös niin sanottuja elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Elpymisvaroista voidaan tukea esimerkiksi bio- ja kiertotalouden hankkeita sekä mahdollisesti laajakaistainvestointeja, joita ei olla pystytty tähän mennessä tukemaan Varsinais-Suomessa. 

Leader-ryhmät yhteistyössä

Ely-keskuksen lisäksi maaseudun hanke- ja yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudesta 45 % on käytettävissä tänä vuonna ja 55 % ensi vuonna. 

Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ovat haettavissa ympäri vuoden Hyrrä-järjestelmän kautta. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä joko Ely-keskuksen tai oman alueensa Leader-ryhmän hankeneuvojiin. Ely-keskus tekee päätöksiä valintajaksoittain ja Leader-ryhmät yleensä kuukausittain. 

Leader-ryhmien tukemat hankkeet voivat olla 10 000 – 180 000 euron suuruisia. Sitä suuremmat hankkeet haetaan Ely-keskuksesta. 

 

Ely-keskuksen yritystukien tulevat valintajaksot:

  • 1.3. – 30.4.2021
  • 1.5. – 31.7.2021
  • 1.8. – 31.10.2021
  • 1.11. – 31.1.2022

Lisätiedot yritystukien myöntämisestä:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

 

 

 

Kuvat: ©maaseutuverkosto

Maaseudun kehittäminen jatkuu ilman katkoja – Rahoitusta tarjolla tuttuun tapaan sekä yrityksille että hanketoimijoille!

 

Euroopan Unioinin maaseuturahaston kuluva ohjelmakausi päättyy tämän vuoden loppuun, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi kausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita. 

Erilaisille hankkeille voi siis hakea rahoitusta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022. Hankkeiden toteuttamisaika ja maksaminen voivat jatkua vuoteen 2025 asti. Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti. Viljelijätukia koskevat säädökset ja ohjeet annetaan keväällä 2021 sen jälkeen, kun ohjelmamuutos on hyväksytty maaseutuohjelman seurantakomiteassa ja muutoksille on saatu komission hyväksyntä. Nykyiset Leader-ryhmät jatkavat nykyisten paikallisten strategioidensa toteutusta myös siirtymäkaudella.

Siirtymäkauden aikana toimintaa tuetaan myös maaseuturahaston elvytysvaroilla.

– Maaseutuohjelman rahoitus jatkuu siis seuraavat kaksi vuotta vanhoilla tutuilla aluestrategioilla sekä Ely-keskuksessa että Leader-ryhmissä. Meidän alueellisessa ohjelmassa on perusperiaatteena, että 2/3 tuista on yritystukia ja 1/3 hanketukia, kommentoi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen. 

Ilmastonmuutoksen hillintä korostuu tulevalla rahoituskaudella 

Tulevassa maatalouspolitiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti EU:n vihreän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Osaamisen kehittäminen, yhteystyö, digitalisaatio ja innovaatiot sekä investoinnit ovat tärkeitä. Alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

Seuraava ohjelmakausi tulee jatkumaan vuoden 2027 loppuun ja sen valmistelu kulkee nimellä CAP27. Suomen kansallista strategiaa tulevalle ohjelmakaudelle valmistelee neljä Maa- ja metsätalousministeriön asettamaa työryhmää: hallintomalliryhmä, maatalousryhmä, maaseuturyhmä ja markkinointiryhmä.