Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Noin 7–8-vuotias poika istuu naisen taluttaman poninponin selässä.

 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Tunne poni -hankkeessa esitellään hevosharrastusta lapsille ja nuorille. Hevosharrastus on koululaiskyselyissä vuosittain toivotuimpien harrastusten joukossa, ja innostus on näkynyt myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa. 

Suomen Ratsastajainliiton toteuttama Tunne Poni -hanke on tarjonnut jo 500 koululaiselle mahdollisuuden tutustua poneihin ja ponitalleihin. Tallivierailuja on järjestetty keväällä 2022 muun muassa Kaarinassa ja Maskussa. 

Maanantaina 30. toukokuuta piikkiöläisen Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan talliin. Tallin yrittäjä Linda Langh otti vastaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden ryhmän, jossa olikin innokasta väkeä.

– Voidaanko lapioida lantaa? Saadaanko ratsastaa? Voinko ottaa yhden hepan kotiin? kuuluivat koululaisten kysymykset, kun Langh kysyi, millaisia toiveita lapsilla on vierailun suhteen. 

Keskellä valkoinen miniatyyrihevonen ja sen ympärillä iso joukko lapsia.
Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan tallille.

Tallin ja hevosten esittelyn jälkeen osa lapsista jäi ratsastusjonoon ja osa sai talikon käteensä. Lapset siivosivat tarhaa ja harjasivat hevosia innolla. Lisäksi he saivat kuulla tarinoita tallin arjesta ja hevosten ominaisuuksista. 

– On hyvä, että lapset näkevät, mitä kaikkea hevosten kanssa tehdään. Pidämme täällä ponikerhoa, jossa käy viikon aikana noin 70 lasta. Siellä opitaan hevosmiestaitoja, huolellisuutta ja vastuun kantamista. Lisäksi lapsille tekee hyvää päästä heppojen kanssa ulkoilmaan ja altistumaan vähän heinän pölylle, Langh toteaa.

Keskellä kottikärryt ja ympärillä lapsia talikot käsissään.
Lapset siivosivat tarhaa innolla.
Poni kottikärryjen luona.
Violet-ponit tuli ihmettelemään touhua lähietäisyydeltä.

Parinkymmenen vuoden talliyrittäjän kokemuksella Langh ajattelee, että ensin kannattaa tutustua siihen, miten hevosia ruokitaan ja hoidetaan. Kun ymmärtää hevosen tarpeita ja liikekieltä, on helpompi aloittaa ratsastustunnit. Makarlan tallin ponikerhoissakin on aina jokin toiminnallinen osuus, mutta ratsastuksen lisäksi se voi olla vaikka kärryttelyä tai ponin juoksuttamista. Heppakerhon ja ratsatustuntien lisäksi tallilla järjestetään muun muassa ponisynttäreitä. 

Hänen mukaansa hevosharrastus on hyvä myös sen vuoksi, että se on niin monipuolinen. Yksi rakastaa kouluratsastusta, toinen voi nauttia pitkistä maastolenkeistä. Jos harrastaa hevosten rinnalla voimistelua, voisi innostua vaikka vikellyksestä ja joku voi tähdätä raviradoille.

Lapset tervehtivät hevosta aidan takaa.
Osa lapsista pääsi tutustumaan hevosiin ensimmäistä kertaa, osa oli jo vanhoja konkareita.
Nainen osoittaa kohti hevostarhaa.
Linda Langh esittelee tallin hevosia lapsille.
Hevosia ja poneja ulkotarhassa.
Makarlan tallilla asustaa miniatyyrihevoset Donna ja Violet, puoliveriset ratsut Oky ja Tyyne sekä Gotlanninrussi Danny ja Jyllanninhevonen Danita.
Tyttö hevosen selässä.
Monelle päivän kohokohta oli ratsastaminen.
Kaksi ratsukkoa.
Kaikki halukkaat ehtivät ponin selkään.
Poni, jolla on vaalea vartalo ja tumma pää.
Pieni Donna-poni valloitti lasten sydämet!
Ihmisjoukko menossa sisälle talliin.
Vierailun aikana kurkistettiin myös sisälle talliin ja tutustuttiin tallin sääntöihin.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.

Vuoden päätapahtuma Paimiossa 27.8.

Tunne Poni -hankkeen päätapahtuma järjestetään lauantaina 27. elokuuta Paimiossa Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Ponit Paimiossa -perhetapahtumaan tavoitellaan kunnianhimoisesti jopa 1 500 kävijää. 

– Ratsastuskentällä tullaan näkemään muun muassa ponien juonnettu naamiaiskilpailu, jota tuomaroi Paimion nuorisovaltuusto. Lisäksi Paimion kuntapäättäjiä tullaan haastamaan poniagilityyn, jossa on tarkoitus taluttaa poni agilityradan läpi, kertoo hanketta koordinoiva Riikka Mustonen. 

Keppihevosille on luvassa oma match show ja lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan keppareille tehtävää esterataa. Ohjelmassa on myös askartelua, talutusratsastusta ja kärryajelua. 

– Tapahtumaan tulee sellainen lavakärry, johon mahtuu kerrallaan kymmenen lasta kyytiin!

Päivään voi ottaa mukaan myös oman pehmolelun, sillä paikalla on pehmolelujen eläinlääkäri. Kaikki päivän ohjelma on maksutonta. 

– Toivomme, että kaikilla hepoista kiinnostuneilla lapsilla olisi mahdollisuus tulla paikalle, vaikka vanhemmilla ei olisi omaa autoa. Siksi olemme kannustaneet yhdistyksiä järjestämään tapahtumaan yhteisiä retkiä ja esimerkiksi Paimion seurakunta on luvannut järjestää yhden kuljetuksen Paimion keskustasta tapahtumapaikalle. 

Riikka Mustonen satuloi ponia.
Tunne Poni -hankkeen vetäjä Riikka Mustonen on toiminut hevosten parissa koko elämänsä.

Hepat tutuiksi hankkeiden avulla

Tunne Poni -hanke toteutetaan Varsin Hyvän lisäksi myös Leader Kantrin ja Leader Linnaseudun alueilla, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 70 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 80 %. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen, Etelä-Suomen ja Hämeen aluejaostot. 

Hankkeissa kehitetään ruohonjuuritason yhteistyötä ratsastusseurojen ja paikallisten yhdistysten kanssa, jotta hevosharrastus saisi näkyvyyttä. Hevosen kanssa harrastaminen vahvistaa esimerkiksi ihmisen tunnetaitoja ja luontoyhteyttä. 

Hevosharrastusta edistettiin myös Varsin Hyvän tukemassa Ponipowerii! -hankkeessa, jonka toteutti Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto vuosina 2017–2019.

– Ponipowerii! -hankkeessa kehitettiin ravinuorisotoimintaa ja sen tapahtumat sijoittuivat suurelta osin Metsämäen raviradalle. Hankkeita yhdistää halu tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua hevosiin, kertoo edellistäkin ponihanketta koordinoinut Riikka Mustonen. 

Koululaisten heppapäiviä järjestettiin Turussa jo edellisessä hankkeessa. 

– Tapahtumat tavoittivat noin 1 200 lasta, mutta lähes kaikki osallistujat tulivat lähikouluista. Kouluilla ei ole varaa järjestää kuljetuksia ja siksi tässä uudessa hankkeessa halusimme järjestää vierailuja nimenomaan maaseudun talleille, joihin on helppo lähteä retkelle saman alueen kouluista, Mustonen kertoo.

Suomalaisten hevosalan järjestöjen mukaan Suomessa on noin 75 000 hevosta, joiden vaikutus ulottuu 600 000 suomalaiseen. Hevosala työllistää 15 000 henkilöä ympäri Suomen, erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. Hevosilla voi olla ihmisiin myös kuntouttava vaikutus niin fyysisesti kuin henkisesti. Vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa yhteensä 2,14 miljoonalla eurolla. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Ponipowerii-hanke poiki Turun seudulle säännöllistä raviponitoimintaa

Turunmaan saaristossa kehitetään infrastruktuuria vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan avulla

Sattmarkin silta Paraisilla.

 

Turunmaan saaristo houkuttelee yhä useampia, mutta sen infrastruktuuri on jo nyt ylikuormittunut. Puutteellinen infrastruktuuri uhkaa sekä asumisen että yrittämisen perusedellytyksiä ja siksi alueelle on tehty oma tiekartta: konkreettinen suunnitelma, jonka avulla puutteita lähdetään korjaamaan yksi kerrallaan.

Henkilökuva tummalla taustalla.
Anders Jungar.

PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.

– Hankkeen taustalla on aito huoli saariston tulevaisuudesta. Saaristomeri on aivan uniikki paikka maailman mittakaavassa. Nykyään yhä useampi haluaa tehdä saaristosta käsin etätöitä tai matkailla siellä, mutta samaan aikaan asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset ovat uhattuina puutteellisen infrastruktuurin vuoksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anders Jungar, joka asuu itsekin saaristossa. 

Tiekartta on paitsi asiakirja myös työkalu, jonka Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta ovat ottaneet käyttöön. 

– Siellä on määritelty ihan konkreettiset toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan 6–12 kuukauden aikana ja kun ne ovat valmiit, mennään taas eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, Jungar selittää. 

Kunnat ovat päättäneet kokoontua jatkossa kaksi kertaa vuodessa katsomaan, miten tiekartan toimeenpano etenee. 

– Yksi tämän hankkeen positiivinen vaikutus on se, että Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat löysivät yhteisen tahtotilan ja tavoitteet, joita virkamiehet voivat edistää yhteistyöllä.

Tiekartan tavoitteet näkyvät selkeästi myös esimerkiksi Paraisten kaupungin uudessa strategiassa.

Viisi kategoriaa

Tiekartassa on määritelty keskeisimmät tavoitteet infrastruktuurin kehittämiseen viidessä eri kategoriassa, joita ovat fyysiset yhteydet, digitaaliset yhteydet, asuminen, vesi ja viemäri sekä yrittäjyys. Kaikkiin kategorioihin on määritelty strategiset päämäärät ja niiden toteuttamiseen tarvittavat investoinnit. Tiekarttaan valittuihin investointeihin tarvitaan yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joten yksi tärkeä tehtävä tiekartan toteuttamiseksi on rahoituksen hankkiminen.

Fyysisten yhteyksien kategoriassa lähdetään etsimään rahoitusta Paraisten väylälle, eli uudelle tieyhteydelle Kirjalansalmen sillalta Kuusiston läpi Piispanristille uutta siltaa pitkin. Listalla on myös kevyenliikenteen väylien kehittämistä Saariston rengastielle ja merkittävälle osalle Rannikkoreittiä välillä Kasnäs – Taalintehdas – Kemiö.

Digitaalisten yhteyksien puolella fokus on kuituyhteyksien rakentamisessa. Saaristossa on tällä hetkellä paljon kapasiteettiongelmia, ja esimerkiksi Nauvossa maksuliikenne saattaa katketa, kun risteilyalus lipuu ohi. Sekä Paraisilla että Kemiönsaarella rakennetaan uusia verkkoyhteyksiä parhaillaankin. Paraisten Puhelin Oy on saanut EU:n maaseuturahastosta rahoituksen yhteensä 18 valokuituhankkeeseen. Kemiössä kuitua rakennetaan vähintään viidelle uudelle alueelle. 

Asuntojen kategoriassa aletaan kartoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon ja missä saaristossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Paraisilla panostetaan asuntotuotannon laajentamiseen myös Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n kautta.

Vesi ja viemäri -kategoriassa konkretisoidaan, mitä Länsi-Suomen vesistrategia 2050 tarkoittaa Turunmaan saariston osalta. Lisäksi saariston vesi- ja viemäriverkostoon asennetaan uusia mittaristoja, joiden avulla saadaan kerättyä dataa saneerauspäätösten tueksi.

Yrittäjyyden osalta tavoitteena on houkutella Turunmaan saaristoon uusia yrityksiä. Tiekartta-projekti on jo nyt poikinut yhden uuden yrityksen: A’Pelago Experience -yritys aikoo muun muassa tarjota yhteisöllisiä työtiloja saaristoympäristössä ja järjestää tapahtumia kestävään liiketoimintaan ja Web3-kehitystyöhön liittyen. Web3 on uuden sukupolven internet, jossa sovelluksia rakennetaan avointa lähdekoodia käyttämällä julkiseen lohkoketjuun.

Karttakuva Turunmaan saaristosta ja sen päälle merkitty investointitarpeita eri väreillä.
Yhteenveto tunnistetuista infrastruktuuri-investoinneista. Fyysiset yhteydet keltaisella, digitaaliset yhteydet vihreällä, asuminen punaisella, vesi ja viemäri sinisellä ja yrittäjyys oranssilla.

50 syvähaastattelua ja kansainvälinen vertaisanalyysi

Tiekartta luotiin laajassa yhteistyössä. Kunnista oli mukana 16 virkamiestä ja SANK toi arvokkaan lisän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa tehtiin lähes 50 syvähaastattelua saariston asukkaille, yrittäjille, sijoittajille ja virkamiehille. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen vertaisanalyysi, jossa haastateltiin ihmisiä Ahvenanmaalta, Ruotsin Värmdöstä, Tanskan Samsøstä, Viron Hiiumaalta ja Saarenmaalta sekä Norjan Valdresista. 

– Halusimme arvioida, mitä voisimme oppia muiden maiden saaristoasukkailta. Esimerkiksi Tanskan Samsø on maailmankuulu siitä, että he lähtivät kehittämään saarestaan energiaomavaraista jo 20 vuotta sitten. Yhteistä kaikissa näissä yhteiskunnissa tuntuu olevan se, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä, selkeä visio ja strateginen suunta. Käytännön tasolla asioiden edistämiseksi tarvitaan aina paikallisia priimusmoottoreita, Jungar sanoo.

Tiekartta-hanke päättyi toukokuussa 2022, mutta tästä se työ oikeastaan vasta alkaa. 

– Vastaanotto on ollut hyvä ja nyt on odotukset korkealla, Jungar päättää.

Mies luennoi oikealla, vasemmalla näkyy näytössä Tiekartan kansi.
Professori Kim Wikström esitteli Tiekarttaa Saaristomeren huippukokouksessa perjantaina 17.6.2022.

Tiekartta-hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2022. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 101 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 44 %. Lisäksi hanke sai rahoitusta Svenska Kulturfondenilta ja PBI Stiftelseniltä. 

Svenska kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä sekä suomenruotsalaista toimintaa. 

PBI Stiftelsen on vuonna 2001 perustettu yleishyödyllinen tutkimussäätiö, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, erityisesti teollisen projektiliiketoiminnan ja teollisuuden alalla.

 

På svenska:

Infrastrukturen i Åbolands skärgård utvecklas med en vägkarta fram till 2030

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Tiukka aikataulu on suurin haaste! Maaseudun elpymisvarat sidottava vuosina 2021–2022

Piirroskuva maaseudun ihmisistä ja teksti: maaseutu.fi/elpymisrahoitus

 

EU:n elpymisvaroista saatiin Suomen maaseudun kehittämiseen 210 miljoonaa euroa. Elpymisvarat kohdennetaan muun muassa maaseudun innovaatioryhmiin, yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvointiin. 

Suomi saa elpymisvälineeseen yhteensä 2,9 miljardia euroa. Tuosta summasta suurin osa eli 2,1 miljardia euroa kohdentuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen (RRF) ja loppuosa kuuteen pienempään rahastoon. Maaseuturahastoon elpymisvaroja kohdennetaan 210 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston elpymisrahoitusta esiteltiin maaseutuverkostolle keskiviikkona 26. toukokuuta järjestetyssä webinaarissa, jonka voi katsoa myös jälkikäteen Youtubesta. 

Elpymisrahoituksen kulmakivet ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, jotka ovat hyvin linjassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. 

Maaseudun elpymisrahoitusta tullaan myöntämään muun muassa maaseudun innovaatiohankkeisiin (EIP), yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. 

– Maaseuturahaston elpymisvaroissa on 210 miljoonaa keinoa elvyttää maaseutua. Näihin keinoihin kannustan teitä tarttumaan heti. Aikaa ei ole liiaksi, toteaa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. 

Samaisessa webinaarissa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa myös, että nyt ei ole aikaa näpertelyyn, vaan kannattaa hakea riittävän suuria hankkeita, jotta saadaan myös näkyviä tuloksia. 

Elpymisvarat sidotaan tämän ja ensi vuoden aikana, mutta rahoitusta voi käyttää vielä kolme vuotta sitomisen jälkeen. Tiukka aikataulu onkin elpymisvarojen hyödyntämisessä suurin haaste. Esimerkiksi laajakaistahankkeita voi jo nyt hakea Hyrrästä, kun taas yritystukien haku saadaan auki mahdollisesti vasta kesän jälkeen. 

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski neuvoo hyödyntämään odotteluajan hankkeiden suunnitteluun ja hakemusten valmisteluun. 

Tuen hakemista suunnittelevan yrityksen kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin oman alueensa ELY-keskuksen yritysasiantuntijaan. Haku aukeaa sitten, kun valtioneuvoston asetuksen muutos on valmis ja Hyrrä-hakujärjestelmään tehty tarvittavat päivitykset. 

Yritystukiin 30 miljoonaa

Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Omistajanvaihdoksiin myönnettävää tukea voi käyttää tarvittavien ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tuottoarvonmääritys, kauppakirjojen valmistelu ja yrityskaupan rahoitussuunnittelu. Tuen voi saada vain kerran ja suuruudeltaan se on 2 000 – 10 000 euroa. 

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen tarkoitettua tukea voi saada esimerkiksi uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän tekniikan käyttöön ottamiseen. Tuen avulla voidaan esimerkiksi vaihtaa energiamuoto uusiutuvaan tai panostaa digitaalisuuteen. Tukitaso on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia tulee olla vähintään 10 000 euroa ja tuen enimmäismäärä on 200 000 euroa. 

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. Tarkoitus on minimoida tuotanto- tai muun laitoksen ympäristövaikutuksia tehokkaimmilla teknisillä valinnoilla. Investointitukea voi saada 30 % tukikelpoisista kustannuksista. Biokaasun tuotantoon liittyviin investointeihin on kuitenkin mahdollista saada korkeampi 50 prosentin tuki ja näiden investointien kokonaiskustannukset voivat nousta 2 miljoonaan euroon. 

– Nyt on hyvä mahdollisuus päivittää omia laitteita ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristönsuojeluvaatimukset tulevat kasvamaan, joten asiaan kannattaa panostaa jo etupainotteisesti, Kalliokoski neuvoo. 

Kalliokosken puheenvuoro yritysinvestoinneista on katsottavissa jälkikäteen Youtubessa. 

Maaseudulle on tarjolla myös muuta rahoitusta

Maaseutuohjelmasta voi hakea tukea jatkuvasti. Siirtymäkauden (2021–2022) varoista yritys- ja hanketukia myöntävät Ely-keskusten lisäksi Leader-ryhmät. Osa tarvittavista toimenpiteistä maaseudun elpymiseksi voidaankin hoitaa yksinkertaisemmin maaseutuohjelman siirtymäkauden rahoituksella. 

Siirtymäkauden varoista voidaan tukea myös monia sellaisia hankkeita, joihin elpymisvarat eivät sovellu. Esimerkiksi keskisuuret yritykset eivät voi hyödyntää maaseudun elpymisrahoitusta, mutta monia muita maaseuturahaston tukia voivat. Kannattaa siis olla yhteydessä oman Ely-keskuksensa tai Leader-ryhmänsä asiantuntijaan sopivan tukimuodon löytämiseksi. 

Lisäksi maaseudun toimijat voivat hakea EU:n elpymisvaroja myös muiden rahastojen kautta. Esimerkiksi rakennerahastot ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto myöntävät elpymisvaroja. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea esimerkiksi turpeen poltosta luopumista.

Elpymista ja uudistumista

EU:n elpymisrahoituksella helpotetaan toipumista koronakriisistä. Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo webinaarissa, että Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma on julkaistu ja se muodostuu neljästä kokonaisuudesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Suurimman RRF-rahaston elvyttäviä toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan kestävän kasvun ohjelmalla. 

– Kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta, lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoonpääsyä sekä edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa. 

Samana päivänä pidetyssä Suomen kestävän kasvun ohjelman tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen toteaa, että Suomen elpymisohjelma on oikeastaan enemmän uudistusohjelma. Rahoitusta on toki myös koronan aiheuttamien haittojen korjaamiseen, mutta tärkein painopiste on uudistuksissa. Tiedotustilaisuus on katsottavissa Ylen sivuilla. 

 

TUTUSTU LISÄÄ:

Maaseudun laajakaistainvestointeihin 16 miljoonan euron lisärahoitus

EIP- Innovaatioita maa- ja metsätalouteen

Eläinten hyvinvointi ja maatalousinvestoinnit

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva ja video: Maaseutuverkosto

Makureitit houkuttelevat tutustumaan paikallisiin ruokiin ja ruokapaikkoihin

 

Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä suuhunsa laittavat. Lähiruoka on selvästi tämän päivän trendi ja myös myyntivaltti esimerkiksi ravintoloissa ja matkailussa. Juuri julkaistut Makureitit tutustuttavat nyt ihmisiä paikalliseen ruokaan Vakka-Suomessa sekä Loimaalla ja Pöytyällä.

Varsinais-Suomessa ollaan koottu kaksi ruokamatkailureittiä. Toinen Makureitti kulkee Vakka-Suomessa; toinen Loimaalla ja Pöytyällä. Reittien varrelle on kerätty erilaisia ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä kohteita, esimerkiksi tilapuoteja, kesäkahviloita ja marjanpoimintatiloja. 

Makureitit löytyvät maksuttomasta Citynomadi-sovelluksesta. Kyseessä on Suomessa kehitetty sovellus, joka tunnetaan jo maailmanlaajuisesti erilaisista nähtävyys- ja kulttuurireiteistään. 

Kun Makureitin avaa sovelluksessa, näkee kaikki kohteet kartalla. 

– Kohteissa on värikoodit: keltaiset ovat auki ympäri vuoden, vihreät ovat sesonkipaikkoja ja siniset ovat REKO-renkaita, esittelee Makureittien parissa työskentelevä Ukipoliksen projektipäällikkö Heidi Jaakkola. 

Kun kohteen kuvaketta painaa, aukeaa pieni esikatselu esittelyteksiin ja nuolta painamalla pääsee lukemaan kohteen koko kuvauksen. 

Sovelluksessa reitit voi tallentaa laitteelle, jotta niitä pystyy tien päällä käyttämään myös ilman verkkoyhteyttä. Kun lähestyy kohdetta, sovellus hälyttää. Matkasuunnitelman voi tehdä myös ennakkoon valitsemalla Makureitiltä tietyt kohteet, joissa haluaa poiketa. 

34 kohdetta – ja lisää tulossa

Vakka-Suomen Makureitillä on parhaillaan 23 kohdetta, Loimaan ja Pöytyän reitillä taas 11. Kohteiden määrä kuitenkin kasvaa kesää kohden, kun kesäkahvilat ja muut sesonkipaikat aukeavat. 

– Makureittejä päivitetään jatkuvasti. Mukaan pääsevät kaikki halukkaat 20 euron omakustannushinnalla. Oli mukava huomata, että saimme heti alkuvaiheessa jokaisesta kunnasta kohteita mukaan. Reiteistä tuli todella monipuolisia, Jaakkola kehuu. 

Vakka-Suomen reitin varrella on muun muassa Villilän Mehiläistarhat, Vallan Maukas Oy:n lihapuoti, Ventolan kyläkahvila, kotimaista omenaa ja puutyötuotteita myyvä Vanhapappilan tila sekä Spaunan lomakylä, josta löytyy ravintola, kesäpuoti ja mökkimajoitusta. 

Loimaan ja Pöytyän reitillä on mukana muun muassa suomalaisia öljypellavatuotteita myyvä Sini-Pellava Oy, Suomen Maatalousmuseo Sarka, joka on samalla myös Ruokamuseo sekä Puolen Hehtaarin Metsän tilamyynti, josta voi napata mukaan luomumyllytuotteita ja kesäaikaan marjoja. 

Hyvät ideat kaikkien käyttöön!

Heidi Jaakkola kertoo, että idea Makureitteihin saatiin Paraisilta, jossa tehtiin Citynomadi-sovelluksella ensin jouluinen ostosreitti, johon koottiin tunnelmallisia kivijalkaliikkeitä ja sitten kesäinen reitti, joka esitteli suoramyyntitiloja. 

Vakka-Suomen Makureitin toteutuksesta on vastannut Ukipoliksen KulTa (Kuluttajat ruokatalouden keskiössä) -hanke. Loimaan ja Pöytyän reitin on puolestaan koonnut Pelme (Pelloilta metsien kautta merelle) – matkailun ja palveluiden kehittämishanke – saaden apua yritysten aktivointiin myös Loimaan alueen KulTa-hankkeen vetäjiltä. 

Perinteisesti Ukipolis toimii vain Vakka-Suomen alueella, mutta PelMe-hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Loimaan ja Pöytyän kanssa. 

– Moni muu Varsinais-Suomen kunta oli mukana Visit Turun vetämässä matkailuhankkeessa, mutta me emme. Siksi me yhdistimme voimamme Loimaan ja Pöytyän kanssa, Jaakkola taustoittaa. 

Vaikka hankkeet päättyisivät, Makureittien ylläpito jatkuu Ukipoliksessa osallistumismaksujen turvin. 

Uudenkaupungin keskustassa sijaitseva Cafe Aitta on mukana Vakka-Suomen Makureitillä. Tarjolla on aamiaista, lounasta ja kahvilan tuotteita.

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomea kehitettiin maaseutuohjelman kautta 65,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Maaseutuohjelman avulla tuettiin maaseudun kehittämistä Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla! 

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Ely-keskuksen kautta maaseuturahaston tukia ohjattiin maakuntaan 48,6 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmien kautta 17,2 miljoonaa euroa. Yhteensä maaseutuohjelman kautta ollaan siis kehitetty Varsinais-Suomen maaseutua 65,8 miljoonalla eurolla. Tuo raha on jakautunut  yhteensä 936 eri hankkeeseen: 470 yleishyödylliseen hankkeeseen ja 466 yritystukeen. 

Maaseuturahaston tuki kannustaa investoimaan ja talkoilemaan

Maaseuturahaston tuella katetaan aina vain osa hankkeen kustannuksista. Leader-ryhmät ovat laskeneet, että heidän tukemiensa hankkeiden ja yritystukien omarahoitusosuus oli 11,6 miljoonaa euroa. Leader-hankkeiden myötä maakuntaan on siis investoitu yhteensä 28,8 miljoonaa euroa. 

Ely-keskuksen myöntämien yritystukien omarahoitusosuus on jopa 108 miljoonaa euroa. 

Rahallisen avun lisäksi erityisesti yritystuilla on toinenkin positiivinen vaikutus: Kun asiantuntijat arvioivat investoinnin niin kannattavaksi, että sille voidaan myöntää tukea, myös yrittäjä itse saa rohkeutta omarahoitusosuuden kattamiseen ja perusteellisen selvityksen investoinnin hyödyistä esimerkiksi lainahakemusta varten. 

Yleishyödyllisissä hankkeissa maaseuturahaston tuki taas kannustaa tekemään talkoita, sillä omarahoitusosuutta pystyy kattamaan myös talkootyöllä. Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 100 000 tuntia talkoita.

Työ paremman maaseudun hyväksi jatkuu!

Työ maaseudun kehittämiseksi jatkuu edelleen. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä, mutta uusilla varoilla. 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomeen tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:sta odotellaan parhaillaan elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Maaseutuohjelmasta tukea yritysten perustamiseen ja investointeihin!

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntyövaltuuden Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Lisäksi elpymisvaroja odotellaan kesäksi, ja Leader-ryhmät myöntävät oman osuutensa tuista.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut tälle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden kohdennettavaksi maaseudun hanke- ja yritystukiin. Ely-keskuksen käyttämän kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseutuyrityksiksi luetaan kaikki muut paitsi Turun ja Salon ydinkeskustassa sijaitsevat yritykset.

Tukia myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. 

Siirtymäkauden 2021–2022 myöntövaroista on tavoitteena käyttää kolmannes kehittämishankkeisiin ja kaksi kolmannesta yritystukiin. Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti korkeintaan 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %

Maaseudun yritystuet tarjoavat siis mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Tuilla tavoitellaan maaseudulle lisää elinvoimaa. Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Elpymisvaroja tulossa maaseudulle 50 miljoonaa euroa

Kesäksi on odotettavissa myös niin sanottuja elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Elpymisvaroista voidaan tukea esimerkiksi bio- ja kiertotalouden hankkeita sekä mahdollisesti laajakaistainvestointeja, joita ei olla pystytty tähän mennessä tukemaan Varsinais-Suomessa. 

Leader-ryhmät yhteistyössä

Ely-keskuksen lisäksi maaseudun hanke- ja yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudesta 45 % on käytettävissä tänä vuonna ja 55 % ensi vuonna. 

Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ovat haettavissa ympäri vuoden Hyrrä-järjestelmän kautta. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä joko Ely-keskuksen tai oman alueensa Leader-ryhmän hankeneuvojiin. Ely-keskus tekee päätöksiä valintajaksoittain ja Leader-ryhmät yleensä kuukausittain. 

Leader-ryhmien tukemat hankkeet voivat olla 10 000 – 180 000 euron suuruisia. Sitä suuremmat hankkeet haetaan Ely-keskuksesta. 

 

Ely-keskuksen yritystukien tulevat valintajaksot:

  • 1.3. – 30.4.2021
  • 1.5. – 31.7.2021
  • 1.8. – 31.10.2021
  • 1.11. – 31.1.2022

Lisätiedot yritystukien myöntämisestä:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

 

 

 

Kuvat: ©maaseutuverkosto

Maaseudun kehittäminen jatkuu ilman katkoja – Rahoitusta tarjolla tuttuun tapaan sekä yrityksille että hanketoimijoille!

Viljapelto ja sateenkaari.

 

Euroopan Unioinin maaseuturahaston kuluva ohjelmakausi päättyy tämän vuoden loppuun, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi kausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita. 

Erilaisille hankkeille voi siis hakea rahoitusta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022. Hankkeiden toteuttamisaika ja maksaminen voivat jatkua vuoteen 2025 asti. Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti. Viljelijätukia koskevat säädökset ja ohjeet annetaan keväällä 2021 sen jälkeen, kun ohjelmamuutos on hyväksytty maaseutuohjelman seurantakomiteassa ja muutoksille on saatu komission hyväksyntä. Nykyiset Leader-ryhmät jatkavat nykyisten paikallisten strategioidensa toteutusta myös siirtymäkaudella.

Siirtymäkauden aikana toimintaa tuetaan myös maaseuturahaston elvytysvaroilla.

– Maaseutuohjelman rahoitus jatkuu siis seuraavat kaksi vuotta vanhoilla tutuilla aluestrategioilla sekä Ely-keskuksessa että Leader-ryhmissä. Meidän alueellisessa ohjelmassa on perusperiaatteena, että 2/3 tuista on yritystukia ja 1/3 hanketukia, kommentoi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen. 

Ilmastonmuutoksen hillintä korostuu tulevalla rahoituskaudella 

Tulevassa maatalouspolitiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti EU:n vihreän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Osaamisen kehittäminen, yhteystyö, digitalisaatio ja innovaatiot sekä investoinnit ovat tärkeitä. Alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

Seuraava ohjelmakausi tulee jatkumaan vuoden 2027 loppuun ja sen valmistelu kulkee nimellä CAP27. Suomen kansallista strategiaa tulevalle ohjelmakaudelle valmistelee neljä Maa- ja metsätalousministeriön asettamaa työryhmää: hallintomalliryhmä, maatalousryhmä, maaseuturyhmä ja markkinointiryhmä.