Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset. 

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson. 

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907. 

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja. 

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi. 

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo. 

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.

 

Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

Anne Marie Taina ja lautasellinen joulutorttuja Cafe Simpussa.

 

Pääsiäisenä 2019 Korppoon torilla avattiin I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella Cafe Simppu. Keskeisellä paikalla toimivasta kahvilasta muodostui nopeasti kyläläisten kohtaamispaikka ja epävirallinen turisti-info. Mutta pääosassa ovat kuitenkin leivonnaiset ja saaristolainen kotiruoka. 

Cafe Simppu on hurmannut lyhyen historiansa aikana niin korppoolaiset kuin turistitkin. Yrittäjä Anne-Marie Taina tekee kaikki myynnissä olevat tuotteet itse. Joulun alla tarjolla oli muun muassa glögikakkua ja sienipiirakkaa itse kerätyistä sienistä. Haastattelun aikana hän paistoi itse leipomastaan voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja, joita vakiasiakkaat osasivat tulla kysymään juuri oikeaan aikaan. 

– Kaikki on itse tekemääni. Hyödynnän mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita ja esimerkiksi villiyrttejä. Keväällä oman pihan nokkosista tehty nokkos-fetapiirakka oli todella suosittua, yrittäjä kertoo. 

Leivonnaisten ja kahvin lisäksi tarjolla on myös Anne-Marie Tainan puolison tekemää kotiruokaa. 

– Hän on ammattikokki, joka on nyt jo eläkkeellä, joten hän laittaa täällä ruokaa. Suurimmaksi osaksi tarjolla nopeita ja yksinkertaisia kotiruokia, jotka ovat erityisesti lounaalle tulevien työmiesten mieleen. Esimerkiksi protto on perinteinen saaristolaisherkku. Se on vähän niin kuin lihasoppa ilman lientä: porkkanaa, lanttua ja perunaa hyvässä liemessä keitettynä ja siihen lisäksi kinkkua tai savukylkeä, Taina selventää. 

Ruokapuolen päätuote on kuitenkin pariskunnan naapurin Black Angus -lehmistä tehdyt purilaiset. 

– Niitä ihmiset tulevat syömään kauempaakin, Taina kehuu.

Cafe Simpun ruokalistalla korostuu saaristolaisuus, mutta leivonnaiset ovat saaneet vaikutteita ennen kaikkea Itä-Suomesta, sillä Anne-Marie Taina on kotoisin Kouvolasta.

Torin piristys!

Cafe Simppu on kesäisin auki maanantaista lauantaihin ja muina vuodenaikoina keskiviikosta lauantaihin Korppoon torilla. Tori on pariskunnalle tuttu paikka, sillä vuosituhannen vaihteessa he myivät siellä kalaa lähes kymmenen vuoden ajan. 

– Yhden vuoden elimme oikeastaan pelkillä simpuilla. Simppu on pohjakala, jolla on täällä Korppoossa sellainen aivan turkoosin vihreä mäti, joka on erityistä herkkua, kertoo alun perin kalakoulusta valmistunut yrittäjä. 

Myös muut oppivat muistamaan Anne-Marie Tainan simpuista ja pian Simppu olikin hänen lempinimensä paikallisessa partiotoiminnassa ja sen jälkeen koko saaressa. Sen vuoksi nimi oli sopiva myös kahvilalle. 

– Suomenkieliset tulevat kahville Simpulle ja ruotsinkieliset Simpalle, Taina sanoo hymyillen. 

Nyt kun torilla on säännöllisesti toimintaa, myös muille on matalampi kynnys tulla myymään omia tuotteitaan. 

– Harva lähtee myymään mitään tyhjälle torille. Kahvila toimii hyvänä selkänojana muille kauppiaille. Yritämme aina auttaa parhaamme mukaan!

Usein kahvilan viereen tuleekin ihmisiä myymään muun muassa kukkataimia, kalaa ja kasviksia sekä satunnaisesti muutakin. 

Torimyyjien lisäksi Cafe Simpussa autetaan myös matkailijoita. Kahvilasta muodostui hyvin nopeasti Korppoon epävirallinen turisti-info, josta matkailijat ovat saaneet kullan arvoisia vinkkejä sekä esimerkiksi lautta-aikatauluja ja karttoja. 

– Matkailuneuvonta kuului aiempaan työhöni Amalias Hemin kahvilassa. Ja olen asunut täällä vuodesta 1992, joten osaan vastata lähes aina turistien kysymyksiin. Tässä on kielitaidosta paljon hyötyä. Puhun sujuvasti suomea ja ruotsia, hyvin englantia ja auttavasti saksaa. 

Cafe Simppu tuo valoa ja iloa Korppoon torille.

Leader-tuella vauhtiin

Cafe Simppu pääsi alkuun I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella. 

– Ostin tämän vaunun uutena ja lisäksi piti hankkia kaikki muu paistopisteestä ja vitriinistä lähtien. Alkuinvestointi oli siis aika iso, mutta se on osoittautunut kannattavaksi. Ilman Leader-rahoitusta kynnys yrityksen siirtymisestä torille olisi ollut paljon korkeampi. Nyt uskalsin investoida torikahvilaan ja myös hankkia uusia hiukan kalliimpia laitteita. Ne ovat olleet korvaamattomia toiminnan sujuvana pitämiseksi, yrittäjä kiittelee. 

Moni paikallinen on ottanut kahvilan omakseen ja erityisesti koronan aikaan isolla torilla kahvin juominen on houkutellut. 

– Täällä pystyy pitämään juuri niin ison turvavälin kuin haluaa. Rollaattorilla pääsee kuitenkin helposti luukulle ja istumapaikkojakin löytyy. Telttammekin on saanut paljon kehuja. Se tuo valoa ja iloa torille, joka olisi muuten ihan pilkkopimeä. 

Simpun edessä kokoontuu myös Korppoon toriparlamentti. 

– Jokaisella itseään kunnioittavalla kahvilalla pitää olla omat vakiasiakkaat. Tänne muodostui todella nopeasti se joukko, joka tulee aina aamuisin kahvikupin äärelle parantamaan maailmaa, Taina naurahtaa. 

Joulun alla myynnissä oli myös sinappia ja kinuskipopcornia!

 

Janica Vilen

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin varrelta Paraisten ja Kustavin alueelle osuvat olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen