Tervetuloa Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaariin! Luvassa ajankohtaista asiaa ja uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen

 

Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Tule kuulolle 16. helmikuuta, kun Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen. Tilaisuudessa saadaan nähdä myös Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimen alustavia tuloksia!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus! Webinaarissa tullaan kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden visioista. Ääneen pääsevät alan parhaat asiantuntijat sekä konkreettisen työn tekijät ja tietysti uusi sukupolvi. 

Tilaisuuden avaa Timo Metsä-Tokila, joka toimii Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Sen jälkeen Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen kertoo Varsinais-Suomessa viime syksynä tehdystä Maaseutuluotain-kyselystä, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi Pasi Saukkonen. 

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tekee katsauksen varsinaissuomalaisen maatalouden ja maaseudun kehitysmahdollisuuksiin ja kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) kertoo maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tavoitteista Varsinais-Suomen näkökulmasta. 

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen puhuu puolestaan siitä, missä elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, mikä on Varsinais-Suomen rooli suomalaisessa ruuantuotannossa ja miten maaseuturahoituksella voidaan edistää elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Varsinais-Suomessa 2020-luvulla. 

Webinaarin päätteeksi kuullaan vielä isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista. CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset kerrotaan webinaariväelle suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun puheenvuoron saa ministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila. 

Millainen on maaseutumme vuonna 2030?

Osana webinaaria annetaan puheenvuoro myös niille, jotka tekevät käytännön työtä maaseudun hyväksi Varsinais-Suomessa. Omien alustustensa jälkeen puhujat osallistuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, millainen on Varsinais-Suomen maaseutu vuonna 2030. 

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti kertoo, miten heidän yhdistyksensä on tuonut Salon maaseudulle lisää elinvoimaa muun muassa uuden kyläkaavan, lisättyä todellisuutta sisältävän tonttimarkkinointivideon ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään aktiivisen kylätoiminnan ansiosta. Hajalan kylä valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Salon Suomusjärvellä luomuspelttiin keskittyvää Birkkalan tilaa pyörittävä Simo Larmo kertoo webinaarissa oman yritystarinansa, jota maaseuturahasto on tukenut matkan varrella. Tilalla ollaan alkutuotannon lisäksi kehitetty speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Uusimpana aluevaltauksena yritys on alkanut jalostaa tuotteita myös ennen hukkaan heitetyistä speltin kuorista. Birkkalan tila palkittiin viime vuonna Vuoden Luomuyritykseksi ja Simo Larmo puolestaan on palkittu vuonna 2018 Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. 

ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä vetää parhaillaan Maaseuturahaston tukemaa ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanketta, joka on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on hankkeen aikana tuplaantunut, monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut. Yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. 

Maaseutua kehitetään ennen kaikkea siksi, että se säilyisin elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Siksi webinaarissa kuullaan myös nuorten ajatuksia kehitysvarojen suuntaamisesta. Leader Ravakan nuoristyöryhmässä mukana olevat 17-vuotias Iiris Soininen ja 19-vuotias Vilma Taipale pääsevät päättämään Ravakan NuorisoLeader-rahoituksesta ja osallistumaan Ravakan kansainväliseen toimintaan. Webinaarissa he kertovat NuorisoLeader-toiminnasta ja ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan Varsinais-Suomen maaseutua tulisi kehittää.

Ilmoittaudu mukaan!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari on osa valtakunnallista ohjelmakokonaisuutta. Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Varsinais-Suomen webinaari on kiertueen viimeinen etappi. 

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta!

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen

Varsin Hyvä tarjoaa rahoitusta yhdistysten investointeihin! Haku on nyt auki!

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä käynnistää teemahankkeen, jossa tuetaan harrastuksiin liittyviä investointeja maaseudulla. 1 000 – 5 000 euron tuen voi saada muun muassa harrastusvälineiden hankintaan tai harrastustilojen kunnostamiseen – nyt myös kulttuuripuolella!

Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanke jakaa rahaa harrastamisen edistämiseen omalla alueellaan eli Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Ruskolla, Sauvossa ja Taivassalossa sekä Kaarinan, Raision ja Turun maaseutualueilla. 

– Haku alkaa 1. tammikuuta ja kestää 18. huhtikuuta asti. Hallitus kokoontuu 6. toukokuuta päättämään rahoitettavat investoinnit, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo aikataulusta. 

HobbyLeader on Varsin Hyvän kolmas teemahanke, jolla rahoitetaan rekisteröityjen yhdistysten maaseutua piristäviä pieniä investointeja. 

– Teemahankkeiden tarkoituksena on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa, selventää Mettala-Willberg. 

Aikaisemmista teemahankkeista HobbyLeader poikkeaa siinä, että nyt rahoitetaan harrastuksiin liittyviä investointeja myös kulttuurin saralla. 

– Kahdessa edellisessä teemahankkeessa ollaan keskitytty ulkoiluun ja liikuntaan. Leader-rahalla ollaan tehty muun muassa luontopolkuja ja laavuja. Nyt rahaa voi hakea myös kulttuuriharrastuksiin liittyviin investointeihin, esimerkiksi teatterin tekniikkaan tai kulttuuriopasteiden tekemiseen, Mettala-Willberg ehdottaa. 

HobbyLeader-teemahankkeen kautta rekisteröidyt yhdistykset voivat toteuttaa omia ideoitaan maaseudun kehittämiseksi. Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg hoitaa paperityöt ja yhdistykset saavat keskittyä käytännön työhön. Kuvassa ollaan Paimion Museonmäellä, jossa on parhaillaan käynnissä Leader-hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille alueen kulttuurihistoriaa ja perinnerakennuksia.

HobbyLeaderin kautta rahaa on jaossa yhteensä 42 500 euroa. Sillä summalla voidaan rahoittaa ainakin kahdeksan toimenpidettä, mutta Varsin Hyvän väki uskoo, että toteutettavien toimenpiteiden määrä tulee olemaan lähemmäs 20. 

– Aikaisemmissa teemahankkeissa moni on hakenut sellaisia reilun tuhannen euron tukia. Tonnikin on jo monelle yhdistykselle iso raha, Mettala-Willberg sanoo. 

Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksesta, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

HobbyLeaderin kautta tuettavien investointien toivotaan esimerkiksi parantavan maaseudun palveluntarjontaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, edistävän hyvinvointia ja terveyttä, lisäävän maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa, torjuvan yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tai aktivoivan ihmisiä mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kaikenlaisia ideoita otetaan vastaan. 

– Kannattaa olla minuun yhteydessä ennen hakemuksen jättämistä, niin voin neuvoa sen tekemisessä. Teemahanke on siitä mukava, että siinä jokainen toteuttaa oman toimenpiteensä, mutta minä vastaan raportoinnista Ruokaviraston sähköiseen Hyrrä -järjestelmään. Siksi tämä on helppo ensi askel kokeilla Leader-toimintaa. Jos sitten innostuu, niin voi myöhemmin hakea vaikka ihan omaa hanketta, Mettala-Willberg vinkkaa. 

HobbyLeader-teemahankkeesta ja hakemuksen tekemisestä voi lukea lisää Varsin Hyvän sivuilta. Lisäksi asiasta järjestetään infotilaisuus Teamsissa torstaina 26. tammikuuta klo 18–19. Liittymislinkki Teams-tilaisuuteen löytyy samalta Varsin Hyvän sivulta HobbyLeadrien ohjeiden alta.  

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomen Kylät aloitti oman podcastin!

 

Varsinais-Suomen Kylät ry:n podcast-sarjassa pureudutaan kestävään kehitykseen kylätoiminnassa. Keke tulee kylään -nimisen sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat nyt kuunneltavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n kotisivulla ja SoundCloudissa. 

Kuten monet muutkin toimijat, Varsinais-Suomen Kylät ry on ottanut vuoden 2020 aikana kunnon digiloikan. Osana sitä on syntynyt myös oma podcast, joka kantaa nimeä Keke tulee kylään. Sarjassa pohditaan kestävän kehityksen erilaisia ulottuvuuksia kylätoiminnassa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan johdolla. 

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kulttuurista kestävyyttä. Suomalaisissa kylissä on kerätty talteen paljon tarinoita ja valokuvia, ja Suomessa on esimerkiksi kotiseutumuseoita enemmän kuin missään muualla. Mutta miten se historia tehdään eläväksi ja saadaan myös uusi sukupolvi kiinnostumaan siitä? Sitä pohditaan podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa, jossa Tauno Linkorannan vieraana on Kosken aseman kyläyhdistyksen aktiivi Eero Kallio. Kosken asemalla kunnostetaan parhaillaan Vihiniemen kylätaloa, jonka kautta pystytään säilyttämään pala paikallishistoriaa ja saadaan tilat uusien muistojen luomiselle. 

Toisessa jaksossa tiimalasin alla on puolestaan sosiaalinen kestävyys. Kylätoiminta ehkäisee yhteisöllisyytensä avulla paljon syrjäytymistä, ja samaa tekee myös Suomen Kylien Me miehet -hanke, jonka tarkoituksena on perustaa maaseudulle miesten harrastusryhmiä. Podcastissa vieraana oleva projektityöntekijä Pekka Anttila kertoo, miten hankkeen avulla ollaan saatettu yhteen sauvakävelijöitä, hevosharrastajia ja puutöiden tekijöitä. Myös kylätalon kunnostus voi olla maaseudun miesvoimaa yhdistävä projekti. 

Lisää jaksoja on tulossa vuoden 2021 puolella.

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

 

Pääsiäisenä 2019 Korppoon torilla avattiin I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella Cafe Simppu. Keskeisellä paikalla toimivasta kahvilasta muodostui nopeasti kyläläisten kohtaamispaikka ja epävirallinen turisti-info. Mutta pääosassa ovat kuitenkin leivonnaiset ja saaristolainen kotiruoka. 

Cafe Simppu on hurmannut lyhyen historiansa aikana niin korppoolaiset kuin turistitkin. Yrittäjä Anne-Marie Taina tekee kaikki myynnissä olevat tuotteet itse. Joulun alla tarjolla oli muun muassa glögikakkua ja sienipiirakkaa itse kerätyistä sienistä. Haastattelun aikana hän paistoi itse leipomastaan voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja, joita vakiasiakkaat osasivat tulla kysymään juuri oikeaan aikaan. 

– Kaikki on itse tekemääni. Hyödynnän mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita ja esimerkiksi villiyrttejä. Keväällä oman pihan nokkosista tehty nokkos-fetapiirakka oli todella suosittua, yrittäjä kertoo. 

Leivonnaisten ja kahvin lisäksi tarjolla on myös Anne-Marie Tainan puolison tekemää kotiruokaa. 

– Hän on ammattikokki, joka on nyt jo eläkkeellä, joten hän laittaa täällä ruokaa. Suurimmaksi osaksi tarjolla nopeita ja yksinkertaisia kotiruokia, jotka ovat erityisesti lounaalle tulevien työmiesten mieleen. Esimerkiksi protto on perinteinen saaristolaisherkku. Se on vähän niin kuin lihasoppa ilman lientä: porkkanaa, lanttua ja perunaa hyvässä liemessä keitettynä ja siihen lisäksi kinkkua tai savukylkeä, Taina selventää. 

Ruokapuolen päätuote on kuitenkin pariskunnan naapurin Black Angus -lehmistä tehdyt purilaiset. 

– Niitä ihmiset tulevat syömään kauempaakin, Taina kehuu.

Cafe Simpun ruokalistalla korostuu saaristolaisuus, mutta leivonnaiset ovat saaneet vaikutteita ennen kaikkea Itä-Suomesta, sillä Anne-Marie Taina on kotoisin Kouvolasta.

Torin piristys!

Cafe Simppu on kesäisin auki maanantaista lauantaihin ja muina vuodenaikoina keskiviikosta lauantaihin Korppoon torilla. Tori on pariskunnalle tuttu paikka, sillä vuosituhannen vaihteessa he myivät siellä kalaa lähes kymmenen vuoden ajan. 

– Yhden vuoden elimme oikeastaan pelkillä simpuilla. Simppu on pohjakala, jolla on täällä Korppoossa sellainen aivan turkoosin vihreä mäti, joka on erityistä herkkua, kertoo alun perin kalakoulusta valmistunut yrittäjä. 

Myös muut oppivat muistamaan Anne-Marie Tainan simpuista ja pian Simppu olikin hänen lempinimensä paikallisessa partiotoiminnassa ja sen jälkeen koko saaressa. Sen vuoksi nimi oli sopiva myös kahvilalle. 

– Suomenkieliset tulevat kahville Simpulle ja ruotsinkieliset Simpalle, Taina sanoo hymyillen. 

Nyt kun torilla on säännöllisesti toimintaa, myös muille on matalampi kynnys tulla myymään omia tuotteitaan. 

– Harva lähtee myymään mitään tyhjälle torille. Kahvila toimii hyvänä selkänojana muille kauppiaille. Yritämme aina auttaa parhaamme mukaan!

Usein kahvilan viereen tuleekin ihmisiä myymään muun muassa kukkataimia, kalaa ja kasviksia sekä satunnaisesti muutakin. 

Torimyyjien lisäksi Cafe Simpussa autetaan myös matkailijoita. Kahvilasta muodostui hyvin nopeasti Korppoon epävirallinen turisti-info, josta matkailijat ovat saaneet kullan arvoisia vinkkejä sekä esimerkiksi lautta-aikatauluja ja karttoja. 

– Matkailuneuvonta kuului aiempaan työhöni Amalias Hemin kahvilassa. Ja olen asunut täällä vuodesta 1992, joten osaan vastata lähes aina turistien kysymyksiin. Tässä on kielitaidosta paljon hyötyä. Puhun sujuvasti suomea ja ruotsia, hyvin englantia ja auttavasti saksaa. 

Cafe Simppu tuo valoa ja iloa Korppoon torille.

Leader-tuella vauhtiin

Cafe Simppu pääsi alkuun I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella. 

– Ostin tämän vaunun uutena ja lisäksi piti hankkia kaikki muu paistopisteestä ja vitriinistä lähtien. Alkuinvestointi oli siis aika iso, mutta se on osoittautunut kannattavaksi. Ilman Leader-rahoitusta kynnys yrityksen siirtymisestä torille olisi ollut paljon korkeampi. Nyt uskalsin investoida torikahvilaan ja myös hankkia uusia hiukan kalliimpia laitteita. Ne ovat olleet korvaamattomia toiminnan sujuvana pitämiseksi, yrittäjä kiittelee. 

Moni paikallinen on ottanut kahvilan omakseen ja erityisesti koronan aikaan isolla torilla kahvin juominen on houkutellut. 

– Täällä pystyy pitämään juuri niin ison turvavälin kuin haluaa. Rollaattorilla pääsee kuitenkin helposti luukulle ja istumapaikkojakin löytyy. Telttammekin on saanut paljon kehuja. Se tuo valoa ja iloa torille, joka olisi muuten ihan pilkkopimeä. 

Simpun edessä kokoontuu myös Korppoon toriparlamentti. 

– Jokaisella itseään kunnioittavalla kahvilalla pitää olla omat vakiasiakkaat. Tänne muodostui todella nopeasti se joukko, joka tulee aina aamuisin kahvikupin äärelle parantamaan maailmaa, Taina naurahtaa. 

Joulun alla myynnissä oli myös sinappia ja kinuskipopcornia!

 

Janica Vilen

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

 

Varsinais-Suomen Kylät ry, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Pöytyän kunta järjestivät Kylien turvallisuus -webinaarin 14.11.2020 Yläneen Paimenenmäellä. Tilaisuudessa kuultiin neljä turvallisuusteemojen ympärille rakennettua luentoa, jotka ovat kaikki katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. 

SILMU-kylien kyläneuvoja Li-Marie Santala luennoi kylien omista turvallisuussuunnitelmista ja turvallisuuteen liittyvistä toimista maaseudulla. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi puhui kylien turvallisuudesta onnettomuuksien näkökulmasta. Palotarkastaja Timo Reiman Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta luennoi turvallisesta tapahtumien järjestämisestä. Terveydenhoitaja Leena Haaristo Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä taas kertoi sydänturvallisuudesta ja vetämästään Messiin-hankkeesta. Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Li-Marie Santala: Kylän oma turvallisuussuunnitelma 

Tällä videolla Li-Marie Santala kertoo, mistä turvallisuuden tunne syntyy ja miten kylät voivat tehdä itselleen turvallisuussuunnitelman. Lisäksi hän antaa käytännön vinkkejä kylien turvallisuustyöhön maaseudulla. Puheenvuoronsa aikana hän kertoo myös samoihin teemoihin pureutuneesta Kylien turvallinen ja toimiva arki -hankkeesta. Kylätoiminta lisää turvallisuuden tunnetta, yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja levollisuutta, joten kylät ovat avainasemassa maaseudun turvallisuuden luomisessa. 

Veli-Pekka Nurmi: Kenen vastuulla on kylien turvallisuus?

Veli-Pekka Nurmi selventää tällä videolla, mitä kaikkea kylien turvallisuuteen kuuluu ja kenen vastuulla mikäkin osa-alue turvallisuudesta on. Turvallisuus kylissäkin syntyy muun muassa onnettomuuksilta, rikollisuudelta ja sotilaallisilta uhilta suojautumisesta. Vaikka moni asia on viranomaisten vastuulla, niin turvallisuuden tunteen syntymisen ydin on omatoimisessa varautumisessa. Lisäksi hän nostaa keskusteluun muun muassa korona-pandemian vaikutukset turvallisuustilanteeseen. 

Timo Reiman: Tapahtumien järjestäminen turvallisesti

Timo Reiman kertoo omassa puheenvuorossa, mitä pitää ottaa huomioon turvallisuusnäkökulmasta yleisötapahtumia järjestettäessä. Hän esittelee muun muassa Varsinais-Suomen yleisötapahtumaturvallisuutiimin, johon kuuluu poliisi, pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri. Lisäksi hän kertaa, mitä kaikkea järjestäjän tulee huomioida ja kuka vastaa mistäkin. Myös tapahtumien järjestämiseen korona on tuonut omat lisävaatimuksensa ja lisäksi vuonna 2020 on tullut myös muita uudistuksia yleisötapahtumien lupakäytäntöihin.

Leena Haaristo: Sydänturvallinen kylä

Leena Haaristo esittelee oman puheenvuoronsa aikana Sydänliiton Suomi elvyttää -tutkimuksen ja lisäksi hän kertoo vetämästään Messiin-hankkeesta, jonka pidempi nimi on Maaseudun maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin Varsinais-Suomessa. 96 % sydänpysähdyspotilaista selviää, jos maallikkoelvytys aloitetaan heti, joten ensimmäiset minuutit ovat kaikkein tärkeimmät. Sydäniskuri olisi hyvä saada paikalle alle viidessä minuutissa. Siksi niitä ollaan hankittu maaseudulle moniin julkisiin tiloihin ja esimerkiksi huoltoasemille, jotka ovat auki ympäri vuorokauden.

Etätyötaidot haltuun! -koulutus katsottavissa myös jälkikäteen

 

Haloo maaseutu! -viestintähanke järjesti keskiviikkona 16. joulukuuta Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle verkkokoulutuksen, jossa keskityttiin etätyötaitojen kehittämiseen. Parituntisen koulutuksen pitivät etätyön asiantuntijat ja verkkopedagogit Anita Hartikainen ja Marja Ahola.

Koulutus on katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla tämän linkin kautta. Videolta on jätetty pois ryhmätyöt sekä niihin liittyvä keskustelu, joten katsottavissa on tiivis 35 minuutin mittainen paketti. Lisäksi koulutusmateriaalit ovat katsottavissa edelleen tämän linkin kautta. Esitykseen on lisätty koulutuksen jälkeen ryhmätöiden koonti ja vastauksia koulutuksessa esitettyihin kysymyksiin.

Haloo maaseutu! -viestintähankkeen perinteinen Viestintäfoorumi on päätetty koronatilanteen vuoksi korvata kolmella verkkokoulutuksella. Tämä oli niistä ensimmäinen. Tammikuussa on luvassa koulutusta verkkosivujen saavutettavuusasioista ja helmikuussa perehdytään podcasteihin.

Varsinais-Suomen paras jouluruokaresepti on valittu: Tänä vuonna joulupöydän kruunaa peurariimi!

 

Mynämäellä toimivan Riistapajan peurariimiresepti on voittanut kilpailun Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä. Lisäksi finaaliin pääsi kaksi reseptiä Salon alueelta: Birkkalan luomuspelttitilan joulupuuroresepti ja Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku. Nappaa kaikki kolme reseptiä talteen jutun lopusta!

Riistapajan peurariimi on maukas, juhlava ja murea – eli täydellinen lisä tämän vuoden joulupöytään. Karpaloilla, Mimiksen köynnöskrassilla ja rosmariinilla sekä suolalla ja sokerilla maustettu riimi on helppo valmistaa ja hurmaa varmasti myös jouluvieraat. 

– Peurariimin viereen lautaselle kannattaa ottaa jotain melko mietoa ja neutraalia, kuten keitettyä perunaa. Juomaksi sen kanssa voisi sopia vaalea olut, ideoi tuomaristo, johon kuului Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää, Suomen Artesaaniruoka ry:ssä mukana oleva kotitalousopettaja ja ruoka-alan yrittäjä Eija Lamsijärvi sekä Leader-toiminnassa mukana oleva matkailualan ammattilainen ja lähiruuan puolestapuhuja Jouko Parviainen. 

Tuomaristoa ilahdutti peurariimissä myös reseptin muunneltavuus. Esimerkiksi Mimiksen yrteistä ei mainita reseptissä tarkkoja määriä. 

– Jos vähän vähentäisi rosmariinia ja lisäisi krassia, niin samalla reseptillä voisi tehdä kesäisemmän peurariimin juhannuspöytään, Eija Lamsijärvi toteaa. 

Peurariimireseptin yhtenä plussana on vielä se, että sen voi valmistaa hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Lihaa maustetaan jääkaapissa mielellään vuorokausi, minkä jälkeen se pakastetaan. Näin ollen jouluaatolle jää siis pelkkä leikkaus ja kattaus – sekä tietysti herkuttelu. 

Jouluruokakilpailun tuomaristossa olivat Jouko Parviainen, Eija Lamsijärvi ja Janita Kylänpää.

Riistapajan yrittäjät Saara ja Ville Kalluinen olivat otettuja tuomariston valinnasta. He ovat tehneet peurariimiä useilla eri resepteillä, joten kilpailuun osallistunut resepti on hiottu huippuunsa kokeilemalla.

– Kun vaihdoimme yrtit Kotipellon puutarhan Mimis-yrtteihin, riimistä tuli täydellinen, kehuu Saara Kalluinen. 

Jos haluaa muokata reseptiä vielä aikuisempaan makuun, voi kokeilla lisätä mukaan konjakkia. 

Riistapajalla ei ole varsinaista myymälää, mutta lauantaina 19. joulukuuta he pitävät joulumyyntipäivän, jolloin ovet ovat auki klo 11–15 osoitteessa Yläneentie 175, Mynämäki. Sen jälkeen ostoksille pääsee erikseen sovittaessa niin pitkään kuin lihaa riittää.

Täydellinen joulupuuro!

Joulupuuro spelttihelmistä.

Finaalissa mukana ollut Birkkalan tilan luomuspelttihelmistä valmistettu joulupuuro on tuomariston mukaan puurojen aatelia: Siinä on hyvä suutuntuma ja niin paljon makua, ettei siihen tarvitse lisätä sokeria eikä kanelia – ja silti se onnistuu tuomaan joulun kielelle. Tuomaristo keitti puuron punaiseen Kiehu-maitoon, joka ei pala niin herkästi pohjaan. Sen maidon kanssa lopputulos oli niin kermainen, ettei edes voinokaretta tarvinnut lisätä.

– Mahtava kotimainen vaihtoehto riisipuurolle, tätä meillä keitetään tänä jouluna, innostuu Jouko Parviainen.

Gluteeniton ja vegaaninen versio taatelikakusta 

Taatelikakku härkäpapujauhoista.

Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku ilahdutti tuomaristoa erityisesti siksi, että resepti oli samaan aikaan jouluinen, vegaani ja gluteeniton, mutta silti siinä oli lisäaineina vain sooda ja leivinjauhe, eli kohotusaineet. Plussana tuomaristo mainitsee sen, että taatelin maku tulee hyvin esiin. Härkäpapu maistuu ja tuoksuu taikinassa, mutta valmiista kakusta sitä ei enää tunnista. 

– Vähän kuitenkin lähtisin vielä leikkimään reseptillä, jotta kakusta tulisi kosteampi, toteaa Janita Kylänpää.

Kilpailun järjesti Haloo maaseutu! -hanke, joka viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tavoitteena on tehdä kilpailusta vuosittainen jouluperinne. 

Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä kilpailun finaalissa kisasivat Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku, Birkkalan tilan joulupuuro luomuspelttihelmistä ja peurariimi Riistapajan tapaan.

 

Riimipeuraa Riistapajan tapaan 

Ainekset:

400 g peuran sisä- tai ulkofileetä 

2–3 rkl karkeaa suolaa 

1 rkl sokeria 

Mimiksen köynnöskrassia 

Mimiksen rosmariinia 

Karpaloita  

Valmistusohje:

Sekoita mausteet ja yrtit. Hiero seos hyvin lihan pintaan ja kääri liha kelmuun. Anna maustua jääkaapissa vähintään yön yli, mieluummin vuorokausi. Pakasta lihaa 4–5 tuntia ja leikkaa kohmeisesta lihasta ohuita  viipaleita.  Jos käytät isoa ulkofileetä, sen voi leikata pitkittäin puoliksi. Mausteiden määrät ovat viitteellisiä, kaikkia mausteita saa olla reilusti lihan pinnalla. 

 

Joulupuuro Birkkalan Spelttihelmistä

Ainekset:

1 l maitoa (tai vettä)

2 dl Birkkalan Spelttihelmiä

0,5 – 1 tl suolaa

Valmistusohje:

Liedellä

Kuumenna maito kiehuvaksi. Sekoita joukkoon spelttihelmet. Hauduta puuroa hiljalleen kannen alla noin 40-50 min välillä sekoittaen. Mausta puuro suolalla.

Uunissa

Voitele korkeareunainen uunivuoka hyvin. Pane Spelttihelmet vuoan pohjalle ja ripottele pinnalle suola. Kaada maito vuokaan. Peitä vuoka. Kypsennä puuroa 125 asteessa n. 3 tuntia. Puuroa on hyvä sekoittaa muutaman kerran paiston aikana. Uunipuuron paiston loppuvaiheessa voit ottaa kannen pois ja nostaa uunin lämpötilaa 150 asteeseen, näin saat uunipuuroon kauniin ruskean pinnan.

 

Voima-Papu taatelikakku (GL ja Vegan)

Keitä soseeksi:

  • 1 pkt taatelia 250 g
  • 1,0 dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • Lisää vielä soseseen 1,5–2,0dl vettä

Sekoita kuivat aineet:

  • 3,5 dl Voima-Papu härkäpapujauhoja
  • 1 tl sooda
  • 1 tl vanilijasokeria
  • 1,5 tl leivinjauho
  • 1 rkl psylium

Öljyä kaksi pikkuvuokaa ja kuoruta korppujauho / gluteeniton jauho / sokeri tai mikä on sopiva sinulle. Paista 40–45 minuuttia, 170 astetta ilman kiertoilmaa.

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään 16.2.2021

 

Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Valtakunnallisen maaseutuverkoston Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen 16. helmikuuta, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12. Ilmoittautuminen on nyt avattu, mutta ohjelma julkistetaan vasta tammikuussa. 

Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja varsinaissuomalaisen maaseudun ja saariston kehittämisestä sekä siitä, millaiseksi maaseutu koetaan nyt. Tilaisuuden aikana eetteriin pääsee myös aito varsinaissuomalaisen maaseudun ääni. 

Paikallisten puheenvuorojen lisäksi webinaarissa kuullaan myös isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista, kun esittelyvuorossa on CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä. 

Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Suurin osa Suomen maakunnista on jo kierretty, mutta ensi vuoden alussa pidetään vielä Kaakkois-Suomen tilaisuus 21. tammikuuta sekä sokerina pohjalla Varsinais-Suomen webinaari 16. helmikuuta.

Ilmoittaudu jo nyt mukaan tämän linkin kautta!

Paimion Joulukuja avattiin 30. kerran! Katso video!

 

Paimion keskustassa sijaitseva Postinkuja on muuttunut Joulukujaksi jo 30. kerran. Sekä kuja että sen varrella olevat talot on koristeltu tunnelmallisin jouluvaloin ja koristein, joita saa käydä ihailemassa omatoimisesti milloin tahansa. Joulukuja loppuu Paimionjoen rannalle, josta pääsee kävelemään Paimion Jokipuistoon vaikka kuntoilemaan tai pulkkamäkeen, jos lunta riittää. 

Aiempina vuosina Joulukujan avajaiset ovat olleet suuri yleisötapahtuma, mutta tänä vuonna pikkujoulurauha julistettiin vallitseva koronatilanteen vuoksi Youtubessa. 

Pikkujoulurauhan julistukseen lukee videolla Jonna Kimari.

– Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut viettää lapsuuteni tällä kujalla ja saanut nähdä kujan valot ja lämpimän tunnelman jokaisena vuonna. Sukupolvet ovat Postinkujalla vaihtuneet, mutta jokainen asukas on aina ilolla halunnut luoda tämän pyyteettömän tapahtuman tuodakseen valoa ja joulumieltä teille kaikille, hän sanoo videolla. 

Klikkaa tästä katsomaan Joulukujan asukkaiden videotervehdys: