Varsin Hyvä on tukenut maaseudun kehittämistä jo 25 vuotta

Varsin Hyvän henkilökunta ja kuvan päällä teksti: Leader Varsin Hyvä 25 vuotta.

 

Leader Varsin Hyvä on viimeisen 25 vuoden aikana tukenut satoja maaseutua kehittäviä hankkeita. Paikallisten toimijoiden ideoimat ja toteuttamat hankkeet ovat lisänneet maaseudulla muun muassa työllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Varsin Hyvä ry:n 25-vuotisjuhlia vietetään torstaina 27. lokakuuta siellä, mistä tarina alkoi, eli Liedossa. Vanhalinnassa pidettävissä juhlissa päästään nauttimaan kahvitarjoilusta, elävästä musiikista ja historian havinasta sekä virtuaaliteknologiasta väitelleen FT Lauri Viinikkalan luennosta otsikolla Digitaalinen aikamatka maaseudun muutokseen.

Vaikka perustamiskokous pidettiin 15.7.1997 Liedossa, yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Vahto, joka nykyisin on osa Ruskoa. Yhdistyksen nimi taas on lyhenne sanoista Varsinais-Suomen hyväksi.

Varsin Hyvän toiminta-alue on hieman vaihdellut vuosien varrella. Nykyisin alueeseen kuuluu Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Tavoitteena on tukea maaseudun kehittämistä toteuttaen Manner-Suomen maaseutuohjelmaa ja omaa paikallista kehittämisstrategiaa. 

POMOsta ALMAn kautta Leader-ryhmäksi

Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa, joka tunnettiin tuttavallisemmin nimellä POMO. 

Varsin Hyvän alkuajoista kerrotaan tarkemmin vuonna 2012 ilmestyneessä 15-vuotisjuhlajulkaisussa. POMO-kauden jälkeen vuonna 2000 alkoi ALMA, eli Alueellinen maaseutuohjelma, joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella.

Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä. Sen jälkeen Varsin Hyvän jakama rahoitus on tullut kolmesta suunnasta: 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Kuntarahan suuruus määrittää valtion ja EU:n osuudet, eli mitä enemmän kunnat ovat valmiita panostamaan Leader-toimintaan, sitä enemmän hankkeisiin saadaan myös kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Merkittävässä osassa on myös yksityinen rahoitus ja hanketoimijoiden talkootyö.

Maaseuturahaston mukaantulo muutti koko toimintaympäristön kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on kansainvälinen yhteistyö. 

Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg tuli töihin Varsin Hyvään ALMA-kaudella. Hän muistelee hallinnon muuttuneen Leaderin myötä hieman raskaammaksi, mutta toisaalta moni asia helpottui, kun käyttöön tuli yhteiset sähköiset järjestelmät. Vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella paperihakemukset jäävät jo kokonaan historiaan. Eikä hakijoiden tarvitse jännittää hallinnollisia asioita, sillä hankeneuvoja on apuna hankkeen suunnittelusta aina loppumaksatukseen asti. 

– Leaderin vahvuus on siinä, että sen kautta voidaan rahoittaa sellaisia hankkeita, joihin ei ole haettavissa rahoitusta juurikaan mistään muualta. Ja isoihinkin hankkeisiin voi saada valtavan hyvän tukiprosentin. Leader-hankkeissa tuki maksetaan kuitenkin vasta jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan, ja se vaikeuttaa monen toimijan kohdalla hankkeen aloittamista. Olisikin hienoa, jos kunnat pystyisivät tukemaan Leader-toimintaa tarjoamalla väliaikaisrahoitusta oman alueensa hanketoteuttajille, Mettala-Willberg kommentoi.

Toinen Varsin Hyvän vahvuus on aina ollut verkostojen luomisessa. Jo ensimmäisinä vuosina huomattiin, että yhteistyötä alkoi hankkeiden avulla syntyä helposti yhdistysten välille ja yli kuntarajojen. Varsin Hyvän myöntämän tuen avulla toimijat ovat tutustuneet toinen toisiinsa ja toisaalta myös kokonaan uusia yhdistyksiä on perustettu. Hankkeissa tehdään usein tiivistä yhteistyötä monen toimijan kesken ja yhdessä tekeminen on kartuttanut samalla sosiaalista pääomaa maaseudulla.

Hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet

Harri Virta Kaarina-talolla.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta on Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtaja. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto. Kunta on ollut aktiivisesti mukana oman alueensa hankkeissa ja Leader-toiminta on aina saanut kuntapäättäjien yksimielisen tuen.

Kun paikallinen taho saa idean oman kotiseutunsa kehittämiseksi, sitä jalostetaan ensin yhteistyössä Varsin Hyvän henkilökunnan kanssa. Kun hankesuunnitelma on valmis, arviointityöryhmä antaa asiantuntijalausunnon hallitukselle, joka pisteyttää sen ja päättää, lähteekö tukemaan hanketta. Hallituksen päätöksen jälkeen viranomaispäätöksen tekee vielä Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta toimii Varsin Hyvän puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta. 

– Hallituksen kokouksia on ollut helppo vetää, kun hallituksessa on ollut niin paljon asiantuntemusta, kokemusta ja uusia ideoita. Hallituksessa on mukana julkisen sektorin edustajia, yhdistysten edustajia ja alueen asukkaita, mikä on ollut hyvä kolmijako, hän kehuu.

Varsin Hyvän vuosikokous pidetään juuri ennen 25-vuotisjuhlia, 27. lokakuuta. Silloin valitaan uusi hallitus ja vapaita paikkoja on kaikissa kolmessa kiintiössä. Puheenjohtaja kannustaakin uusia ihmisiä mukaan hallitukseen.

– Vuoden 2023 alussa alkaa EU:n uusi ohjelmakausi ja pohdittavaa riittää! Hallituksen rooli on suunnata resurssit oikeaan paikkaan ja sillä tavoin muuttaa yhdistyksen strategiassa olevat tavoitteet konkreettisiksi toimiksi. Tämä on hyvä paikka osallistua Turun seudun maaseudun kehittämiseen, Virta kommentoi.

– Julkisen sektorin kiintiössä on ollut paljon kunnanjohtajia, mutta on tärkeää, että mukana on myös esimerkiksi elinkeinopuolen, ympäristöpuolen ja nuorisopuolen väkeä, hän jatkaa. 

Erityisen kiinnostavaksi Varsin Hyvän toiminnan tekee Virran mukaan se, että yhdistyksen toiminta-alue on yksi Suomen kehittyvimmistä seuduista.

– Täällä pohditaan oikeasti, miten tehdään lisää eikä sitä, miten säilytetään. Turun seudulla on vireä maaseutu ja lyhyet etäisyydet, joten laajatkin hankkeet ovat mahdollisia. Hankkeille saadaan myös helposti vaikuttavuutta, kun niissä pystytään hyödyntämään lähellä olevia kaupunkilaisia.

Kaupungin läheisyydestä on hyötyä esimerkiksi uusien ruokatuotteiden ja matkailupalvelujen luomisessa. 

Uudella strategialla uuteen kauteen

Kolme henkilöä rivissä ulkona, taustalla taivas.
25-vuotiaan Leader Varsin Hyvän toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme ihmistä: projektikoordinaattori Joona Silvola, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoo, että Varsin Hyvä haluaa alueestaan viisaasti vireän, vetävän, välittävän ja vihreän. 

– Vireällä tarkoitetaan elinvoimaa, sitä että palveluita on kaikenikäisille ja maaseudulla on yhteisöllisyyttä. Vetävällä tarkoitetaan vetovoimaa, sitä että maaseutu on houkutteleva myös uusille asukkaille ja matkailijoille. Tähän liittyy esimerkiksi brändäys ja yritystoiminta. Välittävällä on kaksi merkitystä. Toisaalta halutaan tukea sitä, että maaseudulla välitetään toisista ja omasta asuinalueesta ja toisaalta sitä, että maaseudun kulttuuriperintöä välitetään eteenpäin aina uusille sukupolville. Vihreys on sitä, että laitetaan ekologisuus etusijalle, Poikonen tiivistää.

Tulevalla kaudella Varsin Hyvä toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. 

– Kun kunnilta lähtee sote-puoli pois, me voisimme olla apuna yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa alueen hyvinvoinnin lisäämisessä, toteaa Poikonen.

Tulevaisuudessa yhdistyksen toiminnassa panostetaan entistä enemmän nuoriin. Varsin Hyvässä toimii nykyisin nuorisotyöryhmä ja nuorille on tarjolla omaa NuorisoLeader-rahoitusta yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen. Tulevalla kaudella on luvassa myös uusia tukimuotoja, esimerkiksi maatalouden kokeilutuki. Yritystukienkin haku on helpottumassa, sillä ensi vuodesta alkaen myös osa-aikaiset yrittäjät voivat hakea Leader-tukea. 

 

Torstaina 27. lokakuuta vietettävään juhlaan ovat tervetulleita Varsin Hyvän jäsenet, hanketoimijat ja yhteistyökumppanit. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä Eeva Mettala-Willbergille: eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi, 040 580 8868

 

ESIMERKKEJÄ VARSIN HYVÄN TUKEMISTA LEADER-HANKKEISTA:

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 75 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi

Paimiossa keskusteltiin tarinoista maaseutumatkailussa

Yleisöä keskustelutilaisuudessa.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti Paimion Iskun talolla torstaina 8. lokakuuta keskusteluillan tarinoiden voimasta. Matkailussa tarinoilla on valtava merkitys. Uudet paikat jäävät mieleen paremmin ja niihin syntyy tunneside, jos saa tietää niiden takana olevat tarinat. 

Tilaisuudessa puhuivat matkailuopas ja kirjailija Eeva Turpeinen sekä luontomatkailun parissa työskentelevä projektipäällikkö Jouko Parviainen. Illan keskustelut lähetettiin suorana myös kotikatsomoihin. Lähetys on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: 

Ohjelma alkaa ajassa 14.30. Eeva Turpeisen esitys alkaa ajassa 24:30 ja Jouko Parviaisen ajassa 1:30:20.

Tilaisuus oli osa Varsin Hyvän Maaseutumaniaa eli Turun seutua kiertävää keskustelukiertuetta, joka jää nyt koronan vuoksi tauolle. Loput tämän vuoden tilaisuuksista siirtyvät ensi vuoteen. 

Kummituksia ja jättiläisiä

Eeva Turpeinen.

Eeva Turpeinen kertoi yleisölle tarinoita ennen kaikkea Littoisista, jossa hän itsekin asuu. Muun muassa kummitustarinat ovat olleet ihmisten mielestä mielenkiintoisia. Lisäksi yleisö sai kuulla esimerkiksi kahden jättiläisen Killin ja Nallin tarinan Raisiosta. 

Lisäksi hän siteerasi Aristotelesta, jonka mukaan hyvässä tarinassa on aina eetos, logos ja paatos. Paatoksella tarkoitetaan tarinan kerronnassa tunnetta, uskottavuutta ja huumoria, logoksella tietoa ja eetoksella karismaa ja kykyä kertoa tarinaa. 

Saagat ja shamaanit

Jouko Parviainen.

Jouko Parviainen kertoi puolestaan Islannista ja Lapista, joissa molemmissa hän on työskennellyt matkailun parissa. 

Islantia kutsutaan satujen saareksi, eikä suotta. Siellä on sukupolvesta toiseen säilyneitä vuosisatoja vanhoja lauluja ja runoja: kansantarinoita, joissa päitä putoaa ja verta lentää. Lisäksi on tarinoita esimerkiksi maahisista, menninkäisistä ja haltioista. 

– Saagoja siteerataan edelleen paljon ja perinteet on hyödynnetty matkailussa, Parviainen kertoo. 

– Yli puolet islantilaisista uskoo edelleen maahisiin, haltioihin ja luonnon voimiin. Ja kun niitä Islannin luonnonmullistuksia katsoo, alkaa melkein itsekin uskoa, hän jatkaa. 

Myös joulupukeista on Islannissa omanlaisensa tarina ja perinne. Siellä joulupukkeja on 13 ja ne ovat varsinaisia räyhähenkiä, vaikka tuovatkin toki lapsille lahjoja. 

Lapissa taas ollaan hyödynnetty saamelaisten tarinoita. Osaksi saamelaiset ovat kertomassa niitä itse, mutta osaksi heidän tarinoitaan ollaan lainattu turismille niin, että se on loukannut heitä. Tarinoihinkin liittyy aina valta ja vastuu. 

Leader on paikallista kehittämistä

Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoi tilaisuudessa Leader-toiminnasta eli maaseudun kehittämisestä paikallistasolla. Varsin Hyvän alueeseen kuuluu Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. 

Leader-toiminnassa eletään parhaillaan ohjelmakautta 2014–2020. Uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023, mutta väliin on tulossa kahden vuoden siirtymäkausi. 

– Eli meidän toiminta jatkuu ja rahoitus jatkuu. Edelleen otetaan ideoita ja hakemuksia vastaan, kertoo Poikonen ja kannustaa olemaan yhteydessä Varsin Hyvään kaikenlaisten maaseutua kehittävien ideoiden kanssa. 

Lisäksi nyt on hyvä aika vaikuttaa tulevan ohjelmakauden painopisteisiin. Varsin Hyvä kerää ideoita ja ehdotuksia toimintaansa vuosille 2021–2027 live-tilaisuuksien lisäksi verkossa.