Vakka-Suomen Mobiililuotsi-hanke palkittiin Suomen maaseutupoliittiseksi helmeksi!

Viisi ihmistä Kurikan kampuksen edessä.

 

Vakka-Suomen palveluita yhteen kokoava Mobiililuotsi-sovellus palkittiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupolitiikan helmi -palkinnolla Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta. Leader Ravakan rahoittamalla ja Ukipolis Oy:n toteuttamalla hankkeella luotu Mobiililuotsi auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi suunniteltiin alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja uusasukkaiden tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja matkailijat. Sovellusta voi käyttää tällä hetkellä suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi.

Tarve Mobiililuotsin kaltaiselle palvelulle hahmotettiin jo Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeessa. Hankkeen kautta tuettiin erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointien myötä alueelle muuttaneita uusasukkaita kotiutumaan Vakka-Suomeen.

– Lähdimme heti siitä ajatuksesta, että näin merkittävää hanketta ei lähdetä tekemään vain yhdelle seudulle, sen on oltava hyödynnettävissä ja monistettavissa niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisestikin. Nyt on minkä tahansa kaupungin tai kunnan helppo tuoda ne omat palvelut esille hyödyntäen tässä pilotissa luotua pohjaa. Tämä tunnustus on osoitus, että lähdimme oikealle tielle, Katariina Torvinen Ukipolis Oy:sta sanoo.

Mobiililuotsi-sovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut turkulainen CYF Digital. Sovellus on tehty kunnianhimoisesti ja rakennettu heti mm. EU:n datastandardien mukaisesti.

– Keskeinen tietolähde on kuntien päivittämä palvelutietovaranto. Sovelluksessa hyödynnetään myös muita avoimen datan lähteitä, automaatiota ja se kytkeytyy valtakunnalliseen AuroraAI-
tekoälyverkkoon. Kaikki nämä mahdollistavat nopean skaalautumisen eri kuntiin ja seutuihin. Visuaalisen ilmeen suhteen esimerkiksi värejä voidaan muuttaa eri kuntien tarpeisiin, Susanna Lahtinen CYF Digitalista sanoo.

Maaseutugaalassa palkittiin maaseuturahaston parhaita hankkeita

Maaseutugaalassa palkittiin EU-ohjelmakauden 2014–2022 parhaita hankkeita, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmien ja ELY-keskusten kautta. Vaikuttavimpia hankkeita ja yritystukia hyödyntäneitä yrityksiä palkittiin kolmessa eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupoliittinen helmi -palkinto sekä palkittiin yleisöäänestyksen voittaja. Finaalissa oli mukana viisitoista hanketta.

– Mobiililuotsi-hanke on tuonut yhteen eri toimijoita tuottamaan lisäarvoa yli sektori- ja kuntarajojen, sekä laaja-alaisesti osallistaen. Se on tuonut yhteen eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja luonut konkreettisen alustan hyvän elämän ja sujuvan arjen rakentamiseksi. Se on edistänyt uusien asukkaiden vastaanottamista, avointa yhteisöllisyyttä, kototutumista ja sosiaalista kestävyyttä. Hanke on myös pystynyt vastaamaan nopeasti vaihtuviin tarpeisiin ja luonut mallin myös muille alueille ja kansainvälisestikin hyödynnettäväksi, Maaseutupolitiikan neuvosto perusteli Mobiililuotsin voittoa.

Mobiililuotsi on finalistina myös koko EU:n laajuisessa Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseudun kehittämishankkeet. Suomesta on finaalissa mukana yhteensä viisi kehittämishanketta tai yritysinvestointia. Voittajat julkistetaan 6.10.2022.

Maaseudun kehittäminen on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vuosina 2014–2021 maaseuturahastosta rahoitettiin yli 7 000 hanketta, ja 5 600 yritystä hyödynsi yritystukia. Lisäksi
maaseuturahastosta rahoitetaan esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja tilojen investointeja. Koko Suomen maaseudun kehittämiseen varattu rahoituskehys kaudelle 2014–2022 on noin miljardi euroa.

TUTUSTU LISÄÄ:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Vakka-Suomen Mobiililuotsi ehdolla maaseutuohjelman parhaaksi hankkeeksi

Ihminen hyppää ilmaan maalaismaisemassa.

 

Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!

Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.

Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.

Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta: 

Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana. 

Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.

Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.

Kolme kategoriaa

Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa: 

  1. Biotalous ja maatalouden kestävyys
  2. Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
  3. Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.

Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.

Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.

 

Lisätietoa hankekilpailusta

Lisätieltoa Maaseutugaalasta

Lisätietoa Mobiililuotista:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Ravakan ympäristötyö lähtee alueen tarpeista

Nainen istuu pihalla keltaisessa takissa.

 

Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen. 

Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa. 

Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus. 

– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo. 

Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.

Ympäristönäkökulma mukana strategiassa

Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä. 

– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.

Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä.  Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä. 

– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo. 

Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.

Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen

Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.

Ilmakuva, jossa näkyy kaksi jäässä olevaa vesialuetta.
Ilmakuva Tummamäeltä huhtikuisena kevätpäivänä.

Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen. 

Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.

Nainen osoittaa kauas maisemaan.
Tummamäen näköalapaikalta näkyy Vehmaan kivityömuseolle, jossa voi jatkaa tutustumista Vehmaan kivityöhistoriaan.

Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa. 

– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.

– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa. 

Nainen keltaisessa takissa näyttää käsillään tulevan taukopaikan kohtaa.
Tummamäen luontopolkua kehitetään taas. Peikkopolku tulee kulkemaan Tarzan-montun taukopaikan yläpuolella – paikassa, jossa Tuuli Jansson seisoo kuvassa.

Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.

– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!

Vanha ränsistynyt lato.
Tummamäen luontopolun varrella olevaan vanhaan vajaan suunnitellaan näyttelytoimintaa.

Vesistöjen kunnostus kiinnostaa

Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.

Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.

– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa. 

Ilmakuva Himoisten rannasta, keskellä laituri ja vasemmalla paljon ruovikkoa.
Kaikkien ravinteikkaiden ojien laskupaikoille on syntynyt isot ruovikot. Osa niistä jätetään tarkoituksella niittämättä, sillä ne sitovat itseensä tehokkaasti valuma-alueelta tulevia ravinteita, jolloin muu Himoisten perän vesistö pysyy paremmassa kunnossa.

Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät. 

Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi. 

– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.

KaislaYara parkissa järven rannalla.
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen hoitoalus kastettiin kesällä 2021 Himoisten rannassa.

Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä. 

– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä. 

Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.

Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön

Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla. 

Avoin saunan ovi.
Leinmäen kylätalon uudet suihkut hyödyntävät sadevettä.

Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän. 

Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Vesistönhoitoalus KaislaYara sai kasteen Vehmaalla

 

 

 

Ravakka keräsi Minifarmissa talteen ajatuksia unelmien kotiseudusta

Ravakan työntekijät vihreissä takeissa juttelevat ihmisille messuilla.

 

Leader Ravakka osallistui 21.–22. toukokuuta Uudessakaupungissa järjestettyyn Minifarmi & Kukkamessut -tapahtumaan. Ravakan pisteellä keskustelun aiheena oli unelmien kotiseutu. Aikuiset saivat vastata Ravakan aluekehittämiskyselyyn, jonka tuloksia käytetään vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun. Kyselyyn vastasi viikonlopun aikana noin 150 ihmistä. 

Ravakan pisteellä sunnuntaina päivystäneet ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta ja EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta jakoivat niittykukkien siemeniä kiitokseksi osallistujille.

– Istuttamalla niittykukkia voi tehdä hyvää luonnolle ja pölyttäjille, ja samalla niistä saa iloa ihmissilmälle, toteaa Tiina Saaresranta.

Lapset saivat antaa omat vastauksensa piirtämällä kuvia unelmiensa kotiseudusta. Kuvissa näkyi muun muassa traktori, sateenkaari, maaseutumaisemia, veneretkiä ja dinosauruspuisto. Lapset saivat vastauksista palkinnoksi värikynät kotiin viemisiksi. 

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia.
Piirustuksia pyykkinarulla.
Unelmien kotiseudusta piirretyistä kuvista koottiin Ravakan telttaan näyttely!

Ravakan paikallinen kehittämisohjelma Loisto päättyy tämän vuoden loppuun. Ohjelmakauden 2014–2022 Leader-tuista tehdään päätöksiä vielä 14. kesäkuuta ja syksyllä. Ravakan pisteellä sai apua omien hankeideoiden jalostamiseen. Tämän kauden varoja on jäljellä on vielä muutamiin hankkeisiin, joten nyt on hyvä aika pohtia, miten omaa kotiseutua voisi kehittää!

– Tiedolle ja neuvonnalle on selvästi tarvetta. Tapahtuman aikana kysymyksiä on tullut muun muassa alueella olevien pienten järvien hoitoon liittyvistä kysymyksistä, kertoo Timo Vaahtoranta.

Nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille

Minifarmissa oli tänä vuonna yli 100 näytteilleasettajaa. Nähtävää ja koettavaa riitti kaikenikäisille. 

Lavalla Vainu ja Samppa.
Ryhmä Haun Vainu ja Samppa ilahduttivat erityisesti Minifarmin lapsikävijöitä!
Yleisössä paljon lapsia.
Ryhmä Haun tunnusmusiikin tahtiin kelpasi vähän tanssiakin!
Kani hyppää esteen yli.
Kentällä päästiin seuraamaan muun muassa kanien korkeushyppykilpailuja.
Mies pitää mustaa kania.
Suomen mestaruuden vei Lavella’s Ch Geocentric, eli tuttavallisemmin Keke, joka on kuvassa omistajansa Saku Jokisen sylissä.
Pieni poika istuu ponin kärryjen kyydissä.
Tarjolla oli kärryajelua ja talutusratsastusta sekä hevosilla että poneilla.
Kaksi possua.
Pienet porsaat sulattivat Minifarmin kävijöiden sydämet.
Kolme alpakkaa.
Myös Metsäpirtin alpakoita pääsi rapsuttelemaan.
Mies muotoilee puusta eläimiä moottorisahalla.
Alueella oli useampia työnäytöksiä. Tässä tehdään tukeista taidetta moottorisahalla.
Ihmiset kävelevät käsikkäin.
Koko perheen iloinen viikonloppu keräsi paljon porukkaa.

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys taistelee vesistöjen rehevöitymistä vastaan

Kaksi miestä seisoo sillalla.
Timo Tuina (vas.) ja Heikki Mäntsälä kokevat, että Haavaisten väylän uusi silta on yksi vesiensuojeluyhdistyksen suurimmista saavutuksista.

 


Lokalahdella toimiva Haavaisten vesiensuojeluyhdistys pyrkii parantamaan alueen vesistöjen kuntoa ja ympäristön tilaa lukuisilla hankkeillaan. Vuodesta 2006 toiminnassa ollut yhdistys on toteuttanut useita vesistöjen rehevöitymistä hillitseviä ja veden virtaamaa parantavia hankkeita, joista merkittävin on ollut uuden sillan rakentaminen Haavaisten väylälle. Tulevaisuudessa yhdistyksessä aiotaan panostaa vesistökartoitukseen ja vieraslajien häätämiseen alueelta.

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys keskittyy toiminnassaan siihen, mihin monet muutkin alueen vesiensuojeluyhdistykset: veden virtaaman parantamiseen ja rehevöitymisen vähentämiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen toimialue sijoittuu Lokalahden pohjoispuolella sijaitsevaan lahdenpohjukkaan, jonka kummassakin päässä on kapeat kanavat. Aikanaan toinen pää on ollut kokonaan avoin, joten vesi on päässyt virtaamaan vapaammin, mutta nykyään tilanne on kuitenkin huonompi.

– Kyseessä on osittain suljettu vesialue. Veden virtaama on viime vuosina ollut hyvin pientä, mikä on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut vesialueen rehevöitymiseen, kertoo Heikki Mäntsälä, joka toimii tiedottajana Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä.

Vesialueen kuntoon vaikuttavat myös maatalouden valumat, joita tulee jopa Kalannista saakka jokia ja laskuojia pitkin. Salmet ovat olleet alueella rehevöitymisen vuoksi pitkään umpeen kasvaneita. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Timo Tuina on viettänyt alueella koko ikänsä, ja hän muisteleekin, että hänen lapsuudessaan alueella ei ollut esimerkiksi kaislaa ollenkaan. Alueella on myös aikaisemmin ollut hiekkarantoja, joita ei enää rehevöitymisen vuoksi vesistöjen rannoilta löydy.

– Limamaista mutaa on tullut viime vuosikymmeninä suuri määrä vesistöön. Aiemmin pohja on ollut kovaa savea, nyt se on mutaisaa, mikä tarkoittaa, että vesi ei vaihdu ja kasvillisuus lahoaa pohjaan. Sama ongelmahan toisaalta on joka paikassa. Tämmöisissä matalissa umpinaisissa lahdissa se vain korostuu, kertoo Timo Tuina.

Yhdistys on perustettu vuonna 2006, minkä jälkeen se on toiminut aktiivisesti rehevöitymisen vähentämiseksi ja estämiseksi. Kasvustolauttoja oli 2000-luvun alussa vesistössä paljon, ja alueen asukkaat ja mökkiläiset olivat yhtä mieltä siitä, että vesiensuojeluyhdistys tulisi perustaa. Toiminta lähti käyntiin pikkuhiljaa, ja vuonna 2007 yhdistys saikin ELY-keskukselta 67 000 euron rahoituksen erilaisia suunnitelmia ja toteutuksia varten.

– Ensimmäinen toimenpide oli ruopata vesialue auki. Siihen saatiinkin lopulta ihan kunnon väylä. Haavaisten saaren ympärivirtaus lähti toimimaan vihdoinkin kunnolla, kertoo Heikki Mäntsälä.

Sen jälkeen yhdistyksessä on pyritty pitämään väylät auki ja niittämään kasvustoa säännöllisesti. Kaksi vuotta sitten yhdistys sai esimerkiksi Leader Ravakalta tukea ärviän poistoon vesistöstä. Ruoppauksia, ruovikon niittoa ja pohjakasvillisuuden niittoa yhdistys tekee kuitenkin vuosittain avustuksista riippumatta.

Kaksi kuvaa vesialueesta. Toisessa on paljon kaislaa, toisessa ei yhtään.
Ruoppauksen jälkeen veden virtaus saatiin käyntiin salmessa. Oikealla kuva tilanteesta ennen ruoppausta. Kuvat: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Seuraavana vuorossa peltojen kipsikäsittelyt

Nyt kun vesi on saatu alueella virtaamaan, on yhdistyksen seuraava projekti Timo Tuinan mukaan saada myös valuma-asiat kuntoon, sillä vesistöön valuu maatalouden vaikutuksesta jatkuvasti haitallista typpeä ja fosforia. Yhdistys haluaisi ehkäistä valumia tekemällä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa ja kertomalla heille keinoista, joilla valumia saataisiin vähennettyä. 

– Peltojen kipsikäsittely on nykyään trendikäs ja tehokas keino valumien ehkäisyyn. Haluttaisiin informoida siitä myös alueen maanomistajia, jotta mahdollisimman moni ottaisi kipsikäsittelyt käyttöön. Meillä onkin vireillä projekti, jossa tehdään yhteistyötä lokalahtelaisen Ahmasveden vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena olisi kutsua maanomistajat tilaisuuteen, johon tulee asiantuntijoita eri instansseista kertomaan vesiensuojeluasioista ja esimerkiksi kipsikäsittelyn hyödyistä, kertoo Timo Tuina.

Kipsikäsittelyssä peltojen suojavyöhykkeelle levitetään kipsiä, joka sitoo fosforin ja estää sitä valumasta vesistöön. Jokien ja uomien vierialueet tulee myös käsitellä kipsillä, jotta valumat eivät pääsisi vesistöihin saakka. Kipsikäsittelyt ovat jo laajalti käytössä ympäri Suomen, ja usein niistä hyötyvät vesistön lisäksi myös maanomistajat. 

– Maanomistajille ja viljelijöille saattaa olla jopa hyötyä näistä toimenpiteistä, sillä kun kipsiä levitetään pellolle, niin tuottavuus nousee. Kipsikäsittely on heille myös täysin ilmaista, sillä rahoitus tulee ELY-keskuksen Itämeri-projektista, kertoo Heikki Mäntsälä.

Ärviäkasvustoa vedessä.
Haavaisten vesialueen vuotuisena ongelmana on ollut runsas ärviäkasvusto. Kuva: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Kosteikkojen rakennus myös tärkeä osa vesiensuojelua

Kosteikkojen rakennus on kipsikäsittelyiden ohella eräs tärkeimmistä maatalouden valumia ehkäisevistä toimenpiteistä. Tuinan ja Mäntsälän mukaan kosteikkoja voi rakentaa yhdistyksen voimin muun muassa vuokraamalla maa-alueita ja rakentamalla niille kosteikkoja, mutta se on pienelle yhdistykselle työläs prosessi. Yhdistys voi kuitenkin hakea rahoitusta kosteikolle ja tehdä kosteikkosuunnitelman, minkä jälkeen maanomistaja saa rahoituksen kosteikon rakentamiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä on tehty jo jonkin verran työtä kosteikkojen rakentamiseksi.

– Olemme auttaneet yhden kosteikon rakentamisessa Hakulaan. Se ei valitettavasti toimi niin kuin odotimme eli sieltä tulee vielä valumaa. Pitäisi saada kosteikoille lisää pinta-alaa, sillä nykyinen on liian pieni, kertoo Heikki Mäntsälä.

Vuoden 2007 rahoituksella tehtiin yhdistyksessä myös useita kosteikkojen rakentamiseeen tähtääviä kartoituksia: muun muassa kasvillisuuskartoitus, kalakartoitus ja olemassa olevien kosteikkojen kartoitus. Yhdistys sai myös hiljattain Leader Ravakalta rahoitusta uuteen valuma-aluekartoitukseen, jonka avulla  pyritään suunnittelemaan lisää kosteikoita. Kartoitus valmistuu elokuun lopulla, ja sen vastaavana henkilönä on Ravakan Pekka Alho.

– Kartoituksen tavoitteena on, että löydettäisiin kaikki seudun valuma-alueet. Sen lisäksi kenties saisimme myös jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin kosteikkoja rakennetaan ja mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota, kertoo Timo Tuina.

Silta, jolla kulkee hiekkatie.
Tuppiluodon yksityistien uuteen siltaan saatiin myös suurempi siltarumpu, joka parantaa myös Haavaisten väylän virtaamaa.

Suurin ponnistus oli uusi silta Haavaisten väylälle

Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen suurin saavutus on ollut kolme vuotta sitten vuonna 2018 Haavaisten väylään rakennettu uusi silta. Siihen yhdistys sai rahoitusta kolme vuotta sitten.

– Vanha silta oli liian matala, eikä vesi vaihtunut väylässä ollenkaan. Saimme Ravakalta suunnittelurahaa uutta siltaa varten. Tiekunta taas sai avustusta tien varsinaiseen rakentamiseen, kertoo Heikki Mäntsälä.

Tien varsinaisena päärakennuttajana toimi Tuppiluodon Yksityistie. Haavaisten vesiensuojeluyhdistys maksoi lisäksi sillan rakentamista varten tarvittavan pohjatutkimuksen ja sillan maisemoinnin, joihin se sai myös avustusta Leader Ravakalta.  Lisäksi yhdistys on hoitanut myös alueen ruoppauksia. Sillan kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 euroa.

– Uuden sillan ansiosta vesi alkoi vihdoin virrata paremmin Haavaisten väylällä. Siltaa ei olisi varmaan tullut ilman yhdistystä, lisää Timo Tuina ylpeänä.

Kyltti, jossa kerrotaan Leader-tuesta.
Leader Ravakka myönsi Haavaisten vesiensuojeluyhdistykselle tukea ärviäkasvuston poistoon. Kasvusto poistettiin imuruoppauksella, ja hankkeen puitteissa tehtiin useita talkoita.

Pieni, mutta aktiivinen yhdistys

Timo Tuina ja Heikki Mäntsälä kertovat, että Haavaisten vesiensuojeluyhdistys on yksi ensimmäisistä vesiensuojeluyhdistyksistä alueella. He ovat auttaneet myös muita alueen vesiensuojeluyhdistyksiä aloittamaan toimintansa, ja käyneet konsultoimassa heitä avustuksiin ja muihin käytännön asioihin liittyen.

– Ollaan tultu perustamisvuodesta aika paljon eteenpäin, sillä nykyään toiminta on melko ammattimaista. Meillä on aina joku projekti käynnissä eli tehdään aika suuria juttuja siihen nähden, että yhdistys on pieni. Varainhankinta koostuu suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista, joten aina pitää jostain saada avustusta uusia projekteja varten, kertoo Tuina.

Vapaaehtoisten määrä on yhdistyksessä vähentynyt, mutta se on Tuinan mukaan ymmärrettävää, sillä suurin osa työstä hoidetaan koneellisesti, eikä talkoita enää järjestetä niin usein kuin ennen. Yhdistyksen hallituksessa on noin kymmenen jäsentä, ja sen lisäksi mukana toiminnassa on useita vapaaehtoisia.

– Aktiivista väkeä on ollut sekä hallituksessa että sen ulkopuolella. Sitä ilman tämä olisi aika nopeasti kuivunut kokoon, sanoo Tuina.

Varainhankintaa tehdään kuitenkin jäsenmaksujen lisäksi eri tavoin, muun muassa tapahtumia järjestämällä. Tapahtumat kasvattavat yhteishenkeä, ja yhdistystoiminnan sosiaalinen puoli onkin Tuinan ja Mäntsälän mukaan yhtä tärkeää kuin hanketoiminta.

– Tällainen tapahtumien järjestäminen luo yhteistöllisyyttä. Yhdistyksellä on siis myös sosiaalista arvoa. Se, että tavataan toisiamme on kuitenkin tärkeä osa yhdistystoimintaa, kertoo Heikki Mäntsälä.

– Olisi mukavaa saada myös uusien nuorten asukkaiden tietoisuuteen, että tällainen yhdistys on olemassa, ja että pelkällä jäsenmaksullakin voi tehdä paljon hyvää. Tulevaisuutta ajatellen täällä on toimittava koko ajan, lisää Tuina.




Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Haavaisten vesiensuojeluyhdistys

The results of the village branding project already in use in Pyhämaa and Rautila

 

The village branding project, funded by Leader Ravakka, crystallized the deepest essence of Finnish villages into a brand identity that villages can use for marketing and awareness-raising. Two villages participated in the project: Rautila and Pyhämaa. In Pyhämaa, the new brand has already been in active use, while Rautila is still waiting for the current event restrictions to be eased. However, both villages are very pleased with the outcome of the project.


Each town and village has its own essence that lives in the minds and stories of the villagers and visitors. The purpose of the participatory village branding project was to find out, with the help of the villagers, where this deepest essence of the villages comes from and crystallize it into a brand identity. The project challenged villagers to consider what they are proud of in their hometowns and how they could make their home an attractive place to live and visit in the future.

The village branding project involved two regional partners: Pyhämaa Tourism Association and Rautila-Irjala Village Association. The villages of Pyhämaa and Rautila were branded with the help of branding professionals in cooperation with the residents. The villages received, among other things, new logos and a color scheme, as well as a brand book in which the brand is explained in more detail.

– Although the branding work was completed last year, the regions will continue to utilize their new brand independently. The project itself will continue until the end of  2021, the intention being to organize another domestic study trip related to branding, says Juuliska Seikola, Development Manager at Leader Ravakka.

The project has been funded by Leader Ravakka and has a total cost estimate of € 69,000, of which 90% is public support. The international project also has two foreign partners: Dalälvarnas Utvecklingsområde from Sweden and Abulas Lauku partnerība from Latvia, respctfully.

Juhlateltta rannalla.
Everyone is allowed to utilize the new party tent the Pyhämaa Tourism Association acquired.

Help from professionals

The brands were designed under the guidance of professionals. Jaana Waari and Mari Lounavaara from the consulting agency Majame held several workshops for the villagers, where they worked together to define the features on which the village brands would be built. According to Waari, the whole project was built specifically around inclusion, and the locals were involved in as many stages of the design process as possible.

– The project started with an effort to understand what these branded places are like. It was very important to hear the villagers’ ideas about their own village. Involvement is a really great advantage when it comes to thinking about the voice of the village and how the story of the village would be told. It can be said that the villagers have designed the brand themselves and we from Majame have only been involved as professionals who crystallize it all into a brand, says Waari.

Waari also emphasizes the importance of the brand. When a village as a brand, positive images of the village arise in the minds of visitors, increasing memorability.

– The brand makes the operation of the village more systematic and professional. It also looks clearer and more targeted, and the village’s communication is more consistent as well, adds Waari.

According to Waari, it is also important that the new brand is used diligently. Therefore, the project included action trials in which new brands were introduced. In Pyhämaa, for example, the Tourism Association decided to acquire a large party tent with a new logo, while Rautila ordered branded roll-up banners to use at events.

– Although it was important to start implementing the brands immediately, maintaining continuity was also an important goal. In the last meeting with the village actors, we made an action plan for the future, which gave us continuity in branding, says Waari.

Punaisen kyläkaupparakennuksen julkisivu.
Pyhämaa General Store is one of the first companies in the villages to utilize the new brand.

In Pyhämaa, the brand is already in active use

One of the villages involved in the project, Pyhämaa, located on the coast near Uusikaupunki, has been profiled as a small but lively coastal village. According to Kari Aalto, President of the Pyhämaa Tourism Association, Pyhämaa was selected for the branding project because it is more active than many other localities in the region. Several projects funded by Leader Ravakka have also been carried out in the area, such as new signposts for tourists, the summer theater auditorium and an 18-hole frisbee golf course.

– We try to make the village comfortable and attractive, so that people would move here. Attracting new residents to the village is also an important part of ensuring the survival of the local school. Tourism is just a tool for that, says Aalto.

The cheerful colors of the brand tell a story about Pyhämaa: although it is a village close to nature, it is not merely a nature destination. There are many other things to do and see in the village as well. In addition to the logo and colors, the brand is also associated with images of the village and the villagers. According to Aalto, a Pyhämaa resident must be modest but reliable. 

– At the release ceremony, as the description of Pyhämaa was read, many of the villagers had tears in their eyes. It was so apt, says Aalto.

According to Aalto, the brand has gradually been introduced more and more, although not everyone recognizes the brand yet.

– I believe the brand will gradually become more and more well-known. We are starting to get the blocks together, but we need to know how to use them correctly, says Aalto.

New brand building ideas were obtained from visits to twin villages in Latvia and Sweden.

– The trips gave me really good ideas for branding. We learned that instead of listing attractions, the brand should emphasize how living and visiting the village feels. Excited about it, I made a few videos about what you can feel and experience here, says Aalto.

The brand is especially visible in the party tent acquired by the Pyhämaa Tourism Association, which all Pyhämaa actors can utilize at their own events. Last autumn, the local Sports Association Pyhämaan Pyry also donated jerseys with a new logo to all Pyhämaa schoolchildren. According to Aalto, the purpose is to get other companies and associations in the area to use the logo and brand.

– The brand creates a common spirit here in the village. Everyone also likes the brand, which was a bit of a surprise, because individual taste can sometimes lead to arguments, laughs Aalto.

Henkilö istuu punaisen puurakennuksen edessä.
Kari Aalto of Pyhämaa Tourism Association says that it is important to attract new residents to the village. He also wants to make the village more international.

Rautila is waiting for the restrictions to pass 

Rautila, located on the shores of Vehmassalmi, is described in the brand book as a peaceful and close-to-nature place. The brand also emphasizes the village’s active association activities and interesting history as a hub for Vehmassalmi’s steamship traffic. In Rautila, the people of the Rautila-Irjala Village Association in particular took an active part in branding activities.

– In terms of branding, the villagers were neither really for nor against the project. A lot of people took part in the initial surveys, which then dwindled as the project progressed. The brand project soon became a project of mainly just the village association, says Jussi Jaakkola, chairman of the village association.

Rautila is mostly a summer cottage area, and permanent residents can only be found in a few dozen houses in the village area. However, the municipality of Vehmaa recently zoned new lots in Rautila, which has gradually brought more permanent residents as well.

– I hope that branding will help Rautila gain visibility and new residents. Unfortunately, because of the coronavirus, we have lived quite a quiet life for the last year. Sure, the brand was launched last autumn, but its utilization has been waiting for the future, says Jaakkola.

Normally, Rautila has a Christmas market, a winter event and several events in the center of Vehmaa during the summer. In addition to participating in these events, with the support of Leader Ravakka, the village association maintains a beach sauna built on the shores of Vehmassalmi, which fortunately was reopened to the public as the coronavirus restrictions eased. According to Jaakkola, however, the village association hopes that Rautila could start marketing in cooperation with the municipality in order to promote the brand more.

– We have not really inspired companies to participate in this brand work, as there are not many of them here in the Rautila area. Contacting companies is also a resource issue for the association, adds Soila Jaakkola, a spokesperson for the village association.

Despite these shortcomings, the village association itself actively uses the brand. Currently, the new logo is printed on a bookmark that’s being sold along with the reprint of the village’s history book and on roll-up ads used at events.

– The new brand is really easy to use and the visual elements can be combined in many ways. We plan to use the brand in future projects and acquisitions, such as the tent which is to be acquired in the autumn as part of Ravakka’s small investment project, and which should be used at events, adds Soila Jaakkola.

The village association also wants the brand to highlight Rautila’s significant history. Rautila is next to the old original Vehmaa, as the center of Vehmaa was once on the shores of Vehmassalmi in Rautila, until a railway was built in the locality.

– A hundred years ago, Rautila was a significant place; there were many different services and more residents. One could say that a hundred years ago Rautila was a brand even though the brands were not known at the time. Consideration could be given to incorporating Rautila’s history into the new brand, thereby re-awakening Rautila’s reputation, says Jussi Jaakkola.

Although the implementation of the brand has been somewhat stalled in Rautila, the people of the village association are still satisfied with the result.

– The branding project was interesting. The overall experience was really nice and the end result was great. Now we just have to come up with ways to utilize it, says Jussi Jaakkola.

Kaksi henkilöä seisoo mainoskankaan vierellä.
Jussi and Soila Jaakkola in front of the new roll up advertisement banner of Rautila. They think that the brand is easy to use and quite timeless.

 

 

 

Nina Maunuaho

Kyläbrändäyshankkeen tulokset käyttöön Pyhämaassa ja Rautilassa

 


Leader Ravakan rahoittamassa kyläbrändäyshankkeessa kiteytettiin varsinaissuomalaisten kylien syvin olemus brändi-identiteetiksi, jota kylät voivat käyttää markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä. Hankkeeseen osallistui kaksi kylää: Rautila ja Pyhämaa. Pyhämaassa upouusi brändi on ollut jo ahkerassa käytössä, kun taas Rautilassa vielä odotellaan tapahtumarajoitusten hellittämistä. Molemmissa kylissä ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen.


Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa, joka elää kyläläisten ja vierailijoiden mielessä, puheissa ja tarinoissa. Osallistavan kyläbrändäyshankkeen tarkoituksena olikin selvittää kylien asukkaiden avulla, mistä tämä kylien syvin olemus kumpuaa ja kiteyttää se markkinoinnissa käytettäväksi brändi-identiteetiksi.  Hankkeen avulla haastettiin kylien asukkaat pohtimaan, mistä he ovat ylpeitä kotipaikkakunnissaan, ja miten he voisivat luoda kotipaikastaan houkuttelevan paikan asua ja vierailla myös tulevaisuudessa.

Kyläbrändäyshankkeessa oli mukana kaksi alueellista yhteistyökumppania: Pyhämaan matkailuyhdistys ry sekä Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry. Pyhämaan ja Rautilan kylät brändättiin osallistavan brändäyksen ammattilaisten avulla yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kylät saivat hankkeessa muun muassa uudet logot ja värimaailman sekä brändikirjan, jossa brändiä selitetään tarkemmin.

– Brändäystyö tuli päätökseen jo viime vuonna, mutta alueet jatkavat brändin käyttöä itsenäisesti. Hanke itsessään päättyy vasta tämän vuoden lopussa, ja tarkoituksena on järjestää vielä yksi kotimaan opintomatka brändäykseen liittyen, kertoo Leader Ravakan kehittämispäällikkö Juuliska Seikola.

Hankkeen on rahoittanut Leader Ravakka, ja sen kokonaiskustannusarvio on 69 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 90 prosenttia. Kansainvälisellä hankkeella on lisäksi kaksi ulkomaista yhteistyökumppania: Dalälvarnas Utvecklingsområde Ruotsista ja Abulas lauku partnerība Latviasta.

Juhlateltta rannalla.
Pyhämaan uutta logolla ja brändin väreillä varusteltua juhlatelttaa saavat hyödyntää kaikki kylän toimijat. Kuva: Kari Aalto.

Ammattilaiset apuna brändäyksessä

Brändit suunniteltiin ammattilaisten johdolla kyläläisiä osallistaen. Jaana Waari ja Mari Lounavaara suunnittelutoimisto Majamesta pitivät kyläläisille useita työpajoja, joissa pyrittiin yhdessä saamaan selville piirteet, joiden varaan kylien brändit rakentuvat. Waarin mukaan koko hanke oli rakennettu nimenomaan osallistamisen ympärille, ja ihmiset otettiin mahdollisimman monessa suunnitteluprosessin vaiheessa mukaan.

– Projekti lähti liikkeelle siitä, että pyrittiin ymmärtämään millaisia nämä brändättävät paikat ovat. Erittäin tärkeää oli kuulla, mitä kyläläiset ajattelevat kylästä ja millainen se on. Osallistaminen on todella suuri etu silloin, kun pitää miettiä millainen kylän puheääni on tai miten kylän tarina kerrottaisiin. Voi sanoa, että ihmiset ovat tämän itse suunnitelleet ja me Majamelta olemme olleet mukana vain ammattilaisina, jotka kiteyttävät sen kaiken brändiksi, kertoo Waari.

Waari korostaa brändin tärkeyttä, sillä kun kylällä on brändi, siihen on sekä kyläläisen että vierailijan helppo kiinnittyä. Kylästä herää silloin positiivisempia mielikuvia, ja se jää usein paremmin mieleen.

– Brändi tekee kylän toiminnasta järjestelmällisempää ja ammattimaisempaa. Toiminta näyttää selkeämmältä ja tavoitteellisemmalta kuin ilman brändiä, ja kylän viestintä on myös johdonmukaisempaa, lisää Waari.

Waarin mukaan on myös tärkeää, että uutta brändiä käytetään ahkerasti. Sen vuoksi hankkeeseen sisältyi toimenpidekokeiluja, joissa uudet brändit pääsivät käyttöön. Pyhämaassa päätettiin esimerkiksi hankkia tapahtumia varten suuri juhlateltta uudella logolla varustettuna, kun taas Rautilassa teetettiin brändin mukaiset roll up -mainokset tapahtumissa käytettäviksi.

– Oli mahtavaa, että brändit saatiin heti käyttöön. Teimme kuitenkin vielä viimeisessä tapaamisessa kylän toimijoiden kanssa jatkoa varten toimenpidesuunnitelman, jonka avulla saimme brändityölle jatkuvuutta ja uusia ideoita tulevaisuuden varalle, sanoo Waari.

Punaisen kyläkaupparakennuksen julkisivu.
Pyhämaan kyläkauppa on yksi ensimmäisistä alueen yrityksistä, jotka ovat ottaneet uuden logon käyttöönsä.

Pyhämaassa brändi jo aktiivisessa käytössä

Toinen hankkeeseen osallistuneista kylistä, rannikolla Uudenkaupungin kupeessa sijaitseva Pyhämaa, on profiloitunut pieneksi, mutta eläväiseksi rannikkokyläksi. Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aallon mukaan Pyhämaa valikoitui brändäyshankkeeseen sen vuoksi, että se on aktiivisempi, kuin moni muu seudun paikkakunnista. Pyhämaassa on myös tehty useita Leader Ravakan rahoittamia hankkeita, kuten uudet opastekyltit matkailijoita varten, Suviteatterin katsomo ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata.

Pyrimme tekemään kylästä viihtyisän, jotta ihmiset muuttaisivat tänne. On tärkeää houkutella kylään uusia asukkaita, jotta saisimme kylän koulun säilymään. Matkailu on vain apuväline siihen, kertoo Aalto.

Brändin iloiset värit kuvaavat Pyhämaata. Vaikka kyseessä on luonnonläheinen kylä, ei ole kyse silti pelkästä luontokohteesta, vaan kylään mahtuu myös monenlaista muuta nähtävää.  Logon ja värien lisäksi brändiin liittyy myös muun muassa mielikuvia kylästä ja kyläläisistä: pyhämaalaisen pitää Aallon mukaan olla muun muassa vaatimaton, mutta luotettava. Itseään ei myöskään Pyhämaalla turhaan kehuta, mutta pyritään silti ylittämään odotukset. Kyläläisten ja ammattilaisten yhteistyössä luoma brändi otettiin kylässä liikutuksella vastaan.

– Julkaisutilaisuudessa ihmisillä oli kyyneleet silmissä, kun he lukivat Pyhämaan kuvauksen. Se oli niin osuva, kertoo Aalto.

Brändi on saatu Aallon mukaan vähitellen yhä enemmän käyttöön Pyhämaassa, vaikka vielä ihan kaikki eivät brändiä tunnista.

– Uskon, että brändi tulee vähitellen yhä tunnetummaksi. Meillä alkaa olla palikat kasassa, mutta niitä pitää osata käyttää oikein, kertoo Aalto.

Puhtia brändin rakentamiseen saatiin myös vierailuilta ystävyyskyliin Latviassa ja Ruotsissa.

– Tutustumismatkoilla saatiin brändäykseen oikein hyviä ideoita. Opimme, että brändissä tulisi nähtävyyksien luettelemisen sijaan korostaa, miltä asuminen ja vierailu kylässä tuntuu. Siitä innostuneena teinkin muutaman videon siitä, mitä täällä voi tuntea ja kokea, kertoo Aalto.

Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen hankkimassa juhlateltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää omissa tilaisuuksissaan. Viime syksynä myös paikallinen urheiluseura Pyhämaan Pyry lahjoitti kaikille Pyhämaan koululaisille pelipaidat, joihin painettiin uusi logo. Aallon mukaan tarkoitus on saada muutkin alueen yritykset ja yhdistykset käyttämään logoa ja brändiä.

– Kyllä se brändi yhteishenkeä tänne kylälle luo. Kaikki ovat myös tykänneet brändistä, mikä oli vähän yllätys, sillä makuasioistahan voi kiistellä, nauraa Aalto.

Henkilö istuu punaisen puurakennuksen edessä.
Pyhämaan matkailuyhdistyksen Kari Aalto kertoo, että uusien asukkaiden houkuteleminen Pyhämaahan on erittäin tärkeää. Erityisesti ulkomaalaiset asukkaat ovat hänen mukaansa tervetulleita kylään kansainvälisyyttä luomaan.

Rautilassa odotellaan vielä vilkkaampaa tapahtumakautta

Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautila  tiivistetään brändikirjassa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi. Brändissä korostetaan lisäksi kylän aktiivista yhdistystoimintaa sekä mielenkiintoista historiaa Vehmassalmen höyrylaivaliikenteen solmukohtana. Rautilassa brändäystoimintaan osallistui aktiivisesti erityisesti Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen väki.

– Brändäyksen suhteen kylässä ei oikeestaan oltu puolesta eikä vastaan. Alkukyselyihin osallistui paljon porukkaa, joka sitten projektin edetessä kyllä hupeni. Brändihankkeesta tuli lopulta Rautilassa kyläyhdistyksen hanke, sillä sitä vietiin eteenpäin lähinnä yhdistyksen voimin, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola.

Rautila on pääosin kesämökkialuetta, ja vakituisia asukkaita löytyy ainoastaan muutamasta kymmenestä talosta kylän alueella. Jaakkolan mukaan ihmiset viettävätkin Rautilassa aikaa erityisesti kesäisin, minkä vuoksi se on profiloitunut kesäkyläksi. Vehmaan kunta kaavoitti Rautilaan kuitenkin hiljattain uusia omakotitontteja, mikä on tuonut hiljalleen lisää myös vakituisia asukkaita.

– Toivon mukaan brändäys auttaa Rautilaa saamaan näkyvyyttä ja uusia asukkaita. Koronan takia ollaan valitettavasti eletty melkoista hiljaiseloa viimeinen vuosi. Toki brändi julkaistiin viime syksynä syysmarkkinoilla, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt odottamaan tulevaisuutta, sanoo Jussi Jaakkola.

Normaalisti Rautilassa on joulun aikaan myyjäiset, keväällä talvitapahtuma ja kesäaikaan Vehmaan keskustassa useita tapahtumia, joihin kyläyhdistys osallistuu. Lisäksi kyläyhdistys ylläpitää Leader Ravakan tuella Vehmassalmen rantaan rakennettua rantasaunaa, joka kyläläisten onneksi koronarajoitusten hellittäessä saatiin avattua taas yleisölle. Jaakkolan mukaan kyläyhdistys kuitenkin toivoo, että Rautila voisi saada markkinoinnin käyntiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta brändiä saataisiin enemmän esille.

– Emme ole saaneet oikein yrityksiäkään innostettua tähän brändityöhön mukaan, sillä niitä ei täällä Rautilan alueella ole kovin montaa. Toisaalta yritysten kontaktointi on myös yhdistykselle resurssikysymys, lisää kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola.

Kyläyhdistys itse kuitenkin käyttää brändiä aktiivisesti. Tällä hetkellä uusi logo on painettu kylän historiikkikirjan uusintapainoksen kyljessä myytävään kirjanmerkkiin ja tapahtumissa käytettäviin roll up -mainoksiin.

– Uusi brändi on todella helppokäyttöinen ja visuaalisia elementtejä voi yhdistellä monella tapaa. Aiomme käyttää brändiä tulevaisuuden projekteissa ja hankinnoissa, kuten muun muassa syksyllä Ravakan pieninvestointihankkeen puitteissa hankittavassa teltassa, jota olisi tarkoitus käyttää markkinoilla ja tapahtumissa, lisää Soila Jaakkola. 

Kyläyhdistys haluaa nostaa myös Rautilan merkittävää historiaa esiin brändin yhteydessä. Rautilassa ollaan vanhan alkuperäisen Vehmaan äärellä, sillä Vehmaan keskus on aikanaan ollut Vehmassalmen rannalla Rautilassa, kunnes paikkakunnalle rakennettiin rautatie.

– Sata vuotta sitten Rautila oli merkittävä paikka, sillä täällä oli paljon eri palveluita ja enemmän asukkaita. Voisi sanoa, että sata vuotta sitten Rautila oli brändi vaikkei brändeistä silloin tiedettykään. Tällä hetkellä se elää vähän hiljaiseloa. Brändin liittämistä Rautilan historiaan voisi harkita, ja sitä kautta uudelleen herätellä Rautilan tunnettuutta, kertoo Jussi Jaakkola.

Vaikka brändin toimeenpanoa on saatu Rautilassa hieman odottaa, on kyläyhdistyksen väki silti tyytyväinen lopputulokseen.

– Brändäyshanke oli mielenkiintoinen projekti ja kokemuksena tosi kiva. Lopputulos oli todella hyvä, joten nyt pitää keksiä tavat hyödyntää sitä, päättää Jussi Jaakkola.

Kaksi henkilöä seisoo mainoskankaan vierellä.
Jussi (vas.) ja Soila Jaakkola esittelevät Rautilan brändin väreillä ja logoilla varustettua roll up -mainosta. Heidän mukaansa ilme on hyvin aikaa kestävä.
Tumma rakennus ja punainen vene hiekkarannalla.
Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautilan rantasauna houkuttelee kesäisin väkeä jopa Turusta saakka.

 

 

 


Nina Maunuaho 

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

 

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura. 

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää. 

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo. 

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski.
Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua. 

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla. 

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen. 

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta. 

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä.
Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus. 

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo. 

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja. 

 

Janica Vilen

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

Mia Vieltojärvi

 

Naantalin saaristossa, Rymättylän Röölässä, järjestettiin keskiviikkona 17. kesäkuuta Villiyrtti-ilta, jonka aikana opittiin tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä sekä valmistamaan niistä monenlaisia herkkuja. 

Oppaana villiyrttien maailmaan toimi luonto- ja eräopas Mia Vieltojärvi. Illan vinkkeihin ja resepteihin on mahdollista tutustua vielä jälkikäteenkin tapahtumasta tehdyn videokoosteen välityksellä.

Villiyrtti-illan järjestivät Röölän kylätoimikunta ry ja EkoTeko-hanke, joka on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen ponnistus ekologisemman maaseudun hyväksi. Hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta on kirjoittanut illasta tunnelmia EkoTeko-hankkeen blogiin. 

 

Kuvassa Mia Vieltojärvi tarjoilemassa maistiaisia kuusenkerkkäsiirapista ja voikukkahillosta.