Leader Ravakka on jälleen mukana MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa lauantaina 20. toukokuuta. Osallistuminen on jo perinne Ravakalle, sillä kehittämisyhdistys on ollut mukana tapahtumassa jo sen ensimmäisestä kerrasta alkaen.
Toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että yhdistykselle on tärkeää jalkautua ihmisten pariin.
– Minifarmissa tavoitamme ihmisiä, joille toimintamme ei ole tuttua. Pääsemme juttelemaan heidän kanssaan ja keräämään informaatiota. Tapahtumassa tavoitamme myös näytteilleasettajat, jotka voivat myös saada meiltä rahoitusta, hän sanoo.
Viime vuonna Ravakan messupisteellä esimerkiksi lapset pääsivät piirtämään unelmiensa kotiseudun. Tänä vuonna kaikki messupisteen ohjelmaan osallistuvat saavat mukaansa pienen palkinnon.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia vuonna 2022.
– Toivomme, että ihmiset pysähtyvät juttelemaan ja kertovat toiveistaan oman kotiseutunsa suhteen. Samalla he kuulevat, mitä meillä on tarjota. Minifarmissa on ylipäätään paljon ohjelmaa lapsiperheille, niin toivottavasti ihmisiä on paljon liikkeellä.
Leader Ravakka kehittää maaseutua Vakka-Suomessa Uudenkaupungin, Vehmaan, Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan kunnissa sekä ja Satakunnan puolella Raumalla. Tänä vuonna käynnistyneellä rahoituskaudella jaettavissa on 4,8 miljoonaa euroa.
– Tällä kaudella uutena painopisteenä meillä on matkailu. Siitä on tullut jo paljon kyselyitä ja toiveita. Myös lähiliikunta ja retkeily ovat kiinnostaneet. Innostusta selkeästi on, ja nyt vain odotamme, että rahoituksien haut aukeavat luultavasti syksymmällä, Ulla Kallio kertoo.
Vuoden 2022 Minifarmi-tapahtuma keräsi paljon porukkaa.
Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, Espoosta Uuteenkaupunkiin muuttaneeseen Tiina Heroon.
Leader Ravakan toinen uusi hankekoordinaattori Tiina Hero aloitti työnsä helmikuussa. Hänen työpöydältään löytyy esimerkiksi Smart Villages-hanke, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kansainvälinen Smart Villages -hanke keskittyy mittaamaan paikallisia kehittämishankkeita. Ravakassa keskiössä on Laitilan keskustan kehittäminen.
– Tehtäväni on työskennellä eri sidosryhmien kanssa ja saada selville, mitä tavoitteita heillä on keskustan kehittämiselle, mitä toimenpiteitä se vaatii ja miten onnistuminen mitataan. Työ on ollut hyvin mielenkiintoista, Tiina kertoo.
Laitilan keskustan lisäksi hankkeeseen kuuluu myös kunnan kyläkoulujen ja Raumalla sijaitsevien muutamien kylien kehittäminen.
– Kysyimme kyläkoulujen oppilailta, että mitä he toivoisivat omaan kouluunsa. Teemme niistä koonnin ja sitten katsotaan, mitä niistä voisi mahdollisesti toteuttaa. Raumalla ollaan suunnittelemassa muutamaan kylään tapahtumia ja hankesuunnitelmia.
Heittäytyminen Vakka-Suomeen
Tiina kuvailee itseään 100 prosenttiseksi espoolaiseksi. Kuinka hän on sitten päätynyt Uuteenkaupunkiin? Ennen hankekoordinaattorin työtä hän tosiaan asui Espoossa ja työskenteli kaupungin paikallishistoriallisessa museossa 20 vuoden ajan.
Uuteenkaupunkiin Tiina muutti perheineen jouluna 2021. Hän jäi edellisestä työstään opintovapaalle ja aloitti taide- ja kulttuurialan johtamisen tutkinnon opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa.
– Lähdimme elämänmuutoksen perässä etsimään Turun seudulta kotipaikkaa ja päädyimme Uuteenkaupunkiin. Olemme viihtyneet täällä todella hyvin ja tutustuneet Vakka-Suomeen, Raumaan ja saaristoon. Espoossa kaikki oli 10 vuoden ajan muutaman kilometrin sisällä. On terveellistä nähdä muutakin, ja sitten heittäydyttiin.
Osa-aikainen hankekoordinaattorin työ sopii hyvin Tiinan opintojen oheen. Työ sisältää paljon asioita, jotka kiinnostavat häntä uudella paikkakunnalla: mikä seudulla on erityistä ja mitä asukkaat haluavat kehittää.
– Ihmiset ovat itse osallisia hankkeissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä, ja sitä halusin päästä tekemään. Pääsen hyvin kiinni uuteen kotiseutuun tätä kautta ja saan työkseni tutustua kaupungin identiteettiin. Paikallisuus on minulle sydämen asia, ja työ myös tukee opintojani.
Paikallista historiaa
Tiinan loppuvuosi kuluu hankekoordinaattorin työn ja opintojen parissa. Uuden toimintakauden alkaessa selviää, että onko mukana uusia hankkeita, joiden parissa hän voisi myös työskennellä. Kuitenkin nyt hän keskittyy kesken oleviin hankkeisiin.
– Olisi hienoa myös edesauttaa sitä, että hankkeista jäisi jotakin konkreettista hyötyä.
Työn ulkopuolella Tiinan vapaa-aika kuluu muun muassa kirjojen ja sarjojen, kuorolaulun ja paikallishistorian parissa. Esimerkiksi vierailu Katanpään linnakesaaressa oli elämys.
– Se on osa samaa linnoitusvyöhykettä, joka on myös Espoossa. Oli hienoa nähdä säilynyt osa siitä. Täältä löytyy paljon historiaa, jota tykkään bongailla.
Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, mynämäkeläiseen Elina Ravanttiin.
Elina Ravantti aloitti Leader Ravakan hankekoordinaattorina helmikuussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä Ravakassa on muun muassa aktivoida yhdistyksiä, auttaa toimintasuunnitelmien luomisessa ja miettiä niiden tavoitteita. Tällä hetkellä Elinan työpöydältä löytyy esimerkiksi Yhteisökompassi-hanke, joka tähtää yhdistysten ja yhdistystoiminnan kehittämiseen.
– Yritän tehdä yhdistysten toiminnasta houkuttelevampaa, että se vastaisi lähellä olevien ihmisten tarpeita. Käytännössä työ on valmentamista ja erilaisten kehittävien toimien esiin tuomista, hän kertoo.
Kun yhdistys ottaa yhteyttä Ravakan Leader-ryhmään, vastassa on monen asiantuntijan apu – kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen yhteyshenkilö on juuri Elina.
– Autan yhdistyksiä pääsemään eteenpäin hankeideoissaan ja yhdistämään heidän ideoitaan eri hankkeisiin.
Martoista hankkeiden maailmaan
Elina on syntyjään Paimiosta. Opiskelut hän suoritti Raumalla ja Turussa, ja viimeiset 14 vuotta kotiosoite on löytynyt Mynämäestä. Ennen hankekoordinaattorin pestiä Elina toimi opettajana, mutta hän on lisäksi käynyt ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen ja työskennellyt perheyrityksessä ravintolassa. Nykyisen työn ohessa Elina opiskelee myös yhteisöpedagogiikkaa.
Hankekoordinaattorin työstä hän innostui vapaa-aikansa intohimon kautta: Elina on ollut pitkään aktiivinen Wirmon Marttojen jäsen ja kuuluu hallitukseen. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä Ravakan kanssa, joten hankemaailma oli sitä kautta jo tuttua.
– Oma kiinnostukseni on lisääntynyt, mitä enemmän hanketyötä on nähnyt. Olen myös asunut koko ikäni maaseudulla, joten maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus on sydäntä lähellä.
Työn suolana ihmiset
Elinan vapaa-aika kuluu perheen, käsitöiden ja liikunnan parissa. Tällä hetkellä hän odottaa erityisesti maastopyöräilykauden starttia.
– Käyn myös aktiivisesti kuntosalilla. Lisäksi aloitin juuri joogan.
Hankekoordinaattorin työssä Elina on jo päässyt kohtaamaan uusia ihmisiä ja ideoimaan heidän kanssaan uusia projekteja, mikä onkin ollut työn parhaita puolia. Hän odottaa innolla uuden hankekauden alkamista.
– Mitä kaikkia ideoita ja kehittämistarpeita sitten tuleekaan!
Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.
Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju.
Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä.
Wirmon Marttojen edustajat Ulla Luolila ja Pirkko Harju vastaanottivat palkinnon Varsinais-Suomen maaseutugaalassa.
Elämä on parasta itse tehtynä
Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen.
– Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo.
Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taide- ja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta.
– Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta.
Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä.
– Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu.
Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan.
– Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo.
Marttojen kädenjälki näkyy kaikkialla Tuukissa.
Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia
Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn.
– Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo.
Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa.
– Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti.
Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä.
Johanna Varjosen mukaan Tuuki taipuu moneen eri käyttöön kuten kokkauskursseille ja käsityötilaisuuksiin.
Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua
Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle.
– Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä.
Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella.
– Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa.
Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.
Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa.
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.
Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.
EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna
EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.
Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.
Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
Egentliga Finland
Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
NTM-centralen i Egentliga Finland
Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.
Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.
För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.
Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.
Lähes jokainen tuntee jonkun yksin asuvan ikäihmisen, jonka hyvinvoinnista omaiset murehtivat. Uudessakaupungissa kehitetään terveysteknologiaa, jonka avulla yritetään luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta.
Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö vaikka kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle.
Jos sensori on korkeintaan kahden metrin päässä ihmisestä, sen avulla pystytään tarkkailemaan myös sydämen lyöntejä ja hengitystä. Tulevaisuudessa järjestelmän uskotaan auttavan jopa uniapnean tai dementian varhaisten merkkien tunnistamisessa.
Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen.
– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.
Tällä hetkellä yritys viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaansa, etsii asiakkaita ja uutta rahoitusta. Samaan aikaan taustalla tehdään koko ajan tutkimustyötä ja teknistä kehitystä.
– Saimme juuri Tampereen yliopistosta väitöskirjatutkijan meille töihin vuodeksi. Hän väittelee sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä ja auttaa meitä määrittelemään tutkimus- ja innovaatioprosesseja, Nummela iloitsee.
Inlisol tekee yhteistyötä myös Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.
Tokiosta Uuteenkaupunkiin
Sensori ei ole kamera, vaan ennemminkin tutka. Yhdellä sensorilla pystytään analysoimaan noin 20–25 neliötä. Jos tilassa on esimerkiksi tietokoneen näyttö tai jokin muu esine, jonka taakse korkeataajuuksinen radiosignaali ei pääse, älykäs teknologia osaa paikata kuolleet kulmat.
Uudestakaupungista kotoisin oleva Aki Nummela ja norjalainen Amin Torabi tapasivat toisensa Tokiossa vuonna 2003 työskennellessään molemmat Nokialla. Sieltä Nummelan matka jatkui Pekingiin ja Torabin matka Berliiniin. Kun yhteinen yritysidea syntyi, he päätyivät yrittäjiksi Uuteenkaupunkiin, etätyötila Messiin.
– Maailma on niin digitaalinen, että huipputason teknologiayrityksen voi perustaa oikeastaan mihin tahansa. Uuteenkaupunkiin tulo oli hyvä ratkaisu, sillä Akilla oli täällä valmiiksi hyvät verkostot ja täältä löysimme myös rahoittajia, jotka uskoivat ideaamme. Tavoite on hioa tuote kuntoon Suomessa ja lähteä sen jälkeen markkinoimaan sitä myös kansainvälisesti, Torabi kommentoi.
Inlisolilla on ollut hyvä yhteistyö myös Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Viime vuonna he asensivat sensoreita yhteensä kymmeneen kohteeseen: kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunarin asiakkaiden huoneisiin, hoitokoti Reimariin ja kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten koteihin. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, tavoitteena on päästä yhteistyöhön Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.
Nykyiset sensorit on suunniteltu hoivatyön tueksi yksiöihin ja kaksioihin. Vielä ei olla siinä pisteessä, että tuotetta voisi markkinoida yksittäisille kuluttajille tai isoihin omakotitaloihin, mutta tulevaisuudessa senkin pitäisi olla mahdollista.
Teknologiasta ratkaisu hoitajapulaan
Yrityksen nimi Inlisol tulee sanoista inlife solutions (elämän ratkaisuja).
Nummela on aikoinaan opiskellut tietoliikennetekniikkaa ja valmistuu pian maisteriksi terveysteknologiasta. Torabi taas on elektroniikan ja IOT-järjestelmien asiantuntija.
– Vaikka meillä on molemmilla pitkä työkokemus teknologian kehittämisestä, tämä on yksi vaikeimmista projekteistamme. Mutta vaikka kehitystyö on monimutkaista, se ei ole mahdotonta. Ja se motivoi yrittämään, että uskomme tämän olevan tuote, jota todella tarvitaan, Nummela sanoo.
Väestön ikääntyminen on ongelma jo monissa yhteiskunnissa. Inlisolissa uskotaan, että teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa hoitajapulaa. Laitteet eivät voi korvata ihmistä kokonaan, mutta niiden avulla hoitajien harteilta saadaan poistettua sellaista tarkistavaa työtä, johon kuluu nyt paljon aikaa.
Amin Torabilla on aiheesta kokemusta myös omaisen näkökulmasta.
– Englannissa asuvat appivanhempani tarvitsivat paljon apua kotona ennen kuin he muuttivat hoitokotiin. Silloin vasta havahduin siihen, miten ikäihmisten kodeissa ei ole teknologiaa. Vaikka muussa yhteiskunnassa eletään edistyksellisen teknologian keskellä, monella ikäihmisellä ei ole edes Internet-yhteyttä, hän kommentoi.
– Hoitajapula tulee olemaan valtava ongelma tulevaisuudessa, kun maapallon väestö ikääntyy. Tämä on se ongelma, jonka me haluamme ratkaista, Aki Nummela päättää.
Voimakasta Leader-toimintaa 25 vuotta -kilpailussa palkittiin sykähdyttävimpiä Satakunnan Leader-ryhmien tukemia hankkeita. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimivan Ravakan alueelta palkittiin KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
Satakunnan Leader-ryhmät Ravakka, Pyhäjärviseutu, Pohjois-Satakunta, Karhuseutu ja Joutsenten reitti järjestivät perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla Leader Festit Satakunnan 25-vuotisen Leader-historian ja pian päättyvän ohjelmakauden 2014–2022 kunniaksi. Illan aikana palkittiin ohjelmakauden parhaita Leader-hankkeita kuudessa eri kategoriassa: Elinvoima, Pitovoima, Vetovoima, Lumovoima ja Yhteistyön voimasekä yleisöäänestyksellä ratkaistu Supervoima. (Lista kaikista voittajista artikkelin lopussa.)
Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla toimivan Ravakan tukemista hankkeista juhlissa palkittiin viisi. Voittoa pääsivät juhlimaan KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
ELINVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin inspiroivia maaseutuyrityksiä- ja yhteisöjä, jotka ovat tuoneet alueelle työtä ja toimeentuloa sekä parantaneet hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Ravakan alueelta Elinvoima-palkinnon nappasi laitilalainen KasiTori Oy.
Jari ja Marja Seikola.
PERUSTELUT:Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta. KasiTorin perustaminen on elävöittänyt historiallista raittikylää ja monipuolistanut palveluita laitilalaisille – esimerkiksi lounasmahdollisuuksia lisäämällä. Vaikka tilamyymälä on auki sesongin mukaan, ympärivuotiseksi toimintaa on kehitetty mm. tapahtumien avulla.
LUMOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin hankkeita tai toimijoita, jotka ovat luoneet elämyksiä niin paikallisille kuin matkailijoille tai tuoneet uutta ajattelua seudulle. Ravakan tukemista hankkeista Lumovoima-palkinnon sai Reilan kyläyhdistys Reidun tekemä Hierkonpolku.
Lumovoima-palkinto lähti Pyhärannan Reilaan.
PERUSTELUT: Reilan kyläyhdistys REIDU rakensi puolustusvoimien entiselle ampuma-alueelle Pyhärannan Reilaan luontoreitin, joka kulkee aivan rannan tuntumassa tarjoten näkymät Selkämeren kansallispuistoon. Hankkeen avulla luotiin retkeilyreitti ja retkeilyrakenteita, jotta tämä varsinaissuomalainen helmi saatiin esiin. Ilman yhdistyksen panostusta ja intoa kehittää reittiä kaikkien iloksi, ei tämä jättisuosion saavuttanut reitti olisi toteutunut. Hierkonpoluksi nimetty polku on osoittautunut valtavan suosituksi ja kerää vuosittain yli 11 000 kävijää. Hanke, jolla polku luotiin on rahoitettu osana Ravakan Luontopolut ja retkeilyreitit -teemahanketta. Kokoaan suurempi hanke on osoitus siitä, että pienemmilläkin euroilla voidaan saada vaikuttavia menestystarinoita aikaan, kun alueen asukkaat haluavat laittaa aikaansa ja intoansa yhteisen asian kehittämiseen.
YHTEISTYÖN VOIMA -KATEGORIASSA palkitut toimijat ja hankkeet ovat suoranaisia aktiivisuuden perikuvia. Sitä ovat myös mynämäkeläiset Wirmon Martat, jotka ovat toteuttaneet jo useampia Leader-hankkeita. Heille Yhteistyön voima -palkinto myönnettiin Yhteisötila Tuukin rakentamisesta.
Wirmon Marttoja juhlatuulella.
PERUSTELUT: Kaikille avoin Yhteisötila Tuuki Mynämäellä on esimerkki älykkäästä toiminnasta yhteiskäyttökoneineen, varauskalentereineen ja sähkölukkoineen. Kässänurkasta löytyy ompelukoneita, joilla voi kuka tahansa käydä hurauttamassa vaikka verhojen päärmeet. Tuukin ”bistrossa” voi järjestää juhlat, ja yläkerran hyvinvointinurkkaan voi paeta esimerkiksi kotitöitä. Wirmon Marttojen vuonna 2021 luoma Tuuki on tarkoitettu kaikkien mynämäkeläisten yhdistysten käyttöön. Kun tilan ja hankkeen suunnittelu aloitettiin, alusta asti oli selvää, että tilaa tehdään kaikille. Mukaan saatiin lyhyessä ajassa 26 muuta yhdistystä. Tilan tekemiseen osallistui kaikkiaan 48 yritystä ja yhteisöä. Tuukilla on myös 12 yritystä yhteisötilakummeina, joiden tuki auttaa juoksevien kulujen kattamisessa. Wirmon Marttojen toiminta on oivallinen esimerkki uudenlaisesta yhdistystoiminnasta, joka innostaa ja mukautuu jäsenten ja alueen ihmisten tarpeeseen. Innostus ruokkii innostusta ja paikallisidentiteetti vahvistuu: Nevermind New York when there is Mynämäki!
VETOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin tekoja ja toimijoita, jotka ovat tukeneet uusien asukkaiden houkuttelua alueelle sekä näkyneet ja kuuluneet oman paikkakunnan ulkopuolellekin. Tässä kategoriassa palkittiin laitilailainen Leinmäen kyläyhdistys, joka on kehittänyt Leader-tuella kylätaloaan ja toimintaa siellä.
Vetovoimaa on kasvatettu erityisesti Laitilan Leinmäellä!
PERUSTELUT: Laitilan Leinmäki tunnetaan erityisesti kesäisistä kylätoreista, jotka houkuttelevat vuosittain tuhansia ihmisiä nauttimaan yhdessä olosta ruuan ja koko perheen tekemisen äärelle. Leinmäen kyläyhdistys onkin onnistunut luomaan kylätalosta koko kylän keskuksen, joka houkuttelee monipuoliseen toimintaan väkeä myös muista kylistä ja paikkakunnilta. Leinmäen kylätalo on alunperin koulu, josta kyläläiset päättivät lähteä kehittämään yhteistä paikkaa Leader-hankkeiden avulla. Monenlaista on tehty talkootyön ja Leaderin voimin. Vaikka kylätorit ja rompetorit kuuluvat kesään, toiminta ei hidastu talvellakaan: on jumppia, levyraateja, kylävisoja, saunailtoja, kankaan kudontaa ja monenlaista muuta aktiviteettia. Toiminnassa huomioidaan hienosti myös nuoret ja heidän viihtyvyytensä. Leinmäen kylällä koetaan, että hankkeet ovat olleet tärkeitä etenkin kylähengen nostattamisessa. Ilahduttavaa on Leinmäen kylän kaikenikäisten huomioiminen ja innostaminen mukaan isompiin ja pienempiin tehtäviin viemään kylää eteenpäin.
PITOVOIMA-KATEGORIAN hankkeet ovat osoitus todellisesta kotiseuturakkaudesta. Sitä riittää myös Pyhärannan Myrskyssä, joka pokkasi Ravakan alueen Pitovoima-palkinnon.
Pyhärannan Myrskyssä arvostetaan kotiseutua.
PERUSTELUT:Pyhärannan Myrsky on yhteisöstä huolta pitävä urheiluseura, joka on panostanut viime vuosina etenkin lapsiin ja nuoriin innostaen heitä mukaan myös talkootoimintaan. Myrsky edistää niin hiihto-, yleisurheilu-, kuin maastojuoksuharrastusta ja uutena aluevaltauksena on rakentanut Rohdaisiin Leader-hankkeella frisbeegolfradan. Aivan mikä tahansa frisbeegolfrata ei ole kysymyksessä, vaan alueesta on haluttu kehittää kokonaisvaltaisesti eri ikäryhmiä palveleva viihtyisiä paikka virkistäytymiseen ja luonnossa liikkumiseen. Radan ympäristöön onkin istutettu kokonainen alppiruusupuisto viihtyisyyttä lisäämään. Pyhärannan Myrsky tekee myös yhteistyötä muiden pyhärantalaisten yhdistysten kanssa ja tukee kokonaisvaltaisesti hyvää elämää alueella.
Lisäksi Ravakka on ollut mukana rahoittamassa juhlissa palkittua Turun yliopiston toteuttamaa alueiden välistä Pyhän Olavin mannerreitin luominen ja kehittäminen -hanketta. Hankkeessa luotiin Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti Turusta sisämaan kautta Suomen itärajalle, josta reitti jatkuu erillishankkeena Novgorodiin asti.
Yli 30 miljoonaa euroa Leader-tukea
Satakunnassa toimivat Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun kehittämistä ohjelmakauden 2014–2022 aikana yli 30 miljoonalla eurolla. Hankkeita on toteutettu yhteensä noin 1 350 kappaletta. Tekijöinä ovat olleet erilaiset yhteisöt ja mikroyritykset.
Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä jo tuota pikaa. Uuden kauden rahoitushaku aukeaa todennäköisesti keväällä 2023. Satakunnan Leader-ryhmien uusien paikallisten kehittämisohjelmien mukaisesti rahoitusta halutaan suunnata tulevaisuudessa etenkin erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin, elinvoimaiseen elinkeinoelämään, aktiivisiin yhteisöihin, biotalouden kehittämiseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun.
Satakunnan Leader-ryhmien työntekijät olivat juhlatunnelmissa!Satakunnan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat lavalla.Kippis onnistuneelle ohjelmakaudelle 2014–2022!
VOIMAKASTA LEADER-TOIMINTAA 25 VUOTTA -KILPAILUN PALKITUT:
LEADER RAVAKKA
Elinvoima: KasiTori Oy & Tilamyymälän perustaminen
Lumovoima: Reilan kyläyhdistys Reidu ry & Hierkonpolun rakentaminen
Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa.
Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailunElinvoima-kategoriassa.
– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa.
KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta.
– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee.
Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta.
– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.
Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille
KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta.
Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia.
– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo.
KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!
Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa
KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.
Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.
Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.
– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.
Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa
KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen.
Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.
– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.
Palkintoja monessa kategoriassa
Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023.
Ravakan alueelta palkitut hankkeet
Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle:Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä:Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi.
