Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Kestävän kehityksen viikko kokoaa keskustelua ja tapahtumia kestävästä kehityksestä – avajaiset Mynämäessä

koristekuva.

 

Varsinais-Suomi on tämän vuoden Kestävän kehityksen viikon keskiössä, sillä avajaisia vietetään Mynämäessä.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään valtakunnallisesti 25.9-1.10.2023. Tapahtumaviikko täynnä tietoa, vinkkejä, inspiraatiota ja keskustelua kestävyydestä. Viikon aikana eri osallistuvat toimijat tuovat maaseudun kestävyysteemaa esille tapahtumien kautta. Tapahtumavikko järjestetään samanaikaisesti 10 maakunnassa ja se on osa Euroopan Kestävän kehityksen viikkoa.

Tapahtumaviikko avataan virallisesti avausseminaarilla, tänä vuonna Varsinais-Suomessa, Mynämäessä maanantaina 25.9. klo 13–15. Tilaisuutta voi myös seurata etänä. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa valtioneuvoston alaisuudessa toimivan kestävän kehityksen
toimikunnan puheenvuoron, esimerkkejä kestävän kehityksen paikallistoiminnasta, Mynämäen kunnan taustaa ja tekoja HINKU-kuntana sekä maaseutupolitiikan terveisiä.

Ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan on auki Kestävän kehityksen viikon sivuilla.

Avajaistilaisuutta toteuttamassa Maaseutupolitiikan kestävän kehityksen viikko – verkosto, Varsinais-Suomen Kylät ja Leader Ravakka.

Kestävän kehityksen viikon rekisteröinti vielä avoinna tapahtumajärjestäjille

Tulkaa mukaan toteuttamaan tapahtumaviikkoa yhdessä kylällä, koulussa tai vaikkapa yritysten ja yhdistysten välisessä yhteistyössä. Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä tai avoimien ovien tapahtumina.

Tapahtumaviikon toteutuksesta vastaa maaseutupolitiikan Kestävän kehityksen viikko -maaseutu edelläkävijänä verkosto. Verkostoa hallinnoi Svenska lantbrukssällskapens förbund, yhteistyössä Suomen Kylien sekä Åbo Akademin aluetieteen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin maaseudun mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita kestävän elämäntavan takaamiseksi. Kestävän kehityksen viikko on myös tilaisuus eri toimijoille jakaa hyviä esimerkkejä kestävistä toimista ja innostaa myös muita. Ennen kaikkea viikko luo mahdollisuuksia yhdessä keskustella kestävämmästä tulevaisuudesta.

Pyhämaan kulttuurikuntoportaat avasivat maiseman historiallisille vesille

Tuulimylly ja kuntoportaat.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pyhämaan kotiseutuyhdistyksen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kylähankkeen toteutuksesta. Pyhämaan kulttuurikuntoportaat toivat kyläläiset yhteen ja tekivät Telakanrannasta kertaheitolla viihtyisämmän. 

Kesällä 2022 Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan Telakanrantaan rakennettiin 38-metriset kulttuurikuntoportaat, joissa on 62 askelmaa. Puutavaraa meni vajaat kaksi kilometriä, ja kymmeniä ihmisiä osallistaneissa talkoissa tehtiin töitä yhteensä 500 tuntia. 

– En olisi ikinä uskonut, että ne valmistuvat niin nopeasti. Portaat tehtiin käytännössä kuukauden aikana, kun vauhtiin päästiin, hämmästelee hanketta koordinoinut Juha Johtela. 

Portaat piirsi paikallinen Juha Junttila, joka on tehnyt aikaisemmin kuntoportaat Eurajoelle. 

– Lopulta ne nassahtivat siihen paljon paremmin kuin piirustuksissa. Meillä oli ihan poskettoman hyvä talkooporukka, hän kiittelee.

Paikallinen rakennusalan yrittäjä Vesa Laivo oli suurena apuna puutavaran kilpailutuksessa ja hankinnassa, ja kaikki muutkin yhteiseen kekoon kannetut korret olivat tärkeitä.

Kuntoilua ja yhteen hiileen puhaltamista

Kolme miestä grillikodassa.
Juha Johtela, Markku Junttila ja Juha Junttila talvella 2023 talkoissa, joissa kuntoportaiden läheisyydestä kaadettiin puita maiseman avaamiseksi.

Pyhämaan kotiseutuneuvos Kauko Isotupa vihki kulttuuriportaat käyttöön elokuussa 2022. Avajaisten jälkeen myös kaupunki kiitti kyläyhdistystä kuntoportaiden rakentamisesta tarjoamalla heille kahdet ohjatut kuntoporrastreenit. 

– Me innostuimme niistä niin paljon, että perustimme whatsapp-ryhmän ja jatkoimme treenaamista keskenämme marraskuuhun asti. Porukkaa oli välillä niin paljon mukana, ettei portaisiin olisi enempää mahtunutkaan, hymyilee Johtela. 

Talkooporukassa mukana ollut Markku Junttila on iloinen siitä, miten porrashanke toi kyläläiset yhteen. 

– Kun saimme idean, mietimme sen toteuttamista yhdessä kaikkien yhdistysten kanssa. Lopulta kotiseutuyhdistys otti hankkeesta vetovastuun, mutta koko kylä oli mukana tätä junailemassa! 

Hankkeessa tehtiin hyvää yhteistyötä paikallisten maanomistajien, kaupungin ja seurakunnan kanssa – sekä tietysti Leader Ravakan kanssa, joka myönsi hankkeelle maaseuturahaston tuen. Leader-raati nosti palkinnon perusteluissa esiin kylän toimivan yhteistyön ja myös kylällä aikaisemmin toteutetut hankkeet. 

– Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti, raati toteaa.

Kulttuuriportaat yhdistävät historiallisesti kiinnostavia kohteita

Pyhämaan talkoolaiset maaseutugaalassa.
Vaikuttavimman kylähankkeen palkinto jaettiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Palkinnon ottivat vastaan Juha Johtela, Markku Junttila, Ulla Railio, Juha Junttila ja Petteri Pitkämäki.

Kulttuuriportaat on rakennettu osaksi Pyhämaan Kulttuuripolkua, joka on kiemurrellut kylällä jo pitkään. Polku poikkeaa Pyhämaan kirkolta Myllykalliolle, vuonna 1889 valmistuneelle Mamsellimyllylle, josta on aikoinaan avautunut upea merimaisema Mannervedelle. Kulttuuripolun mobiiliopastuksessa kerrotaan, miten Telakanrannassa on aikoinaan rakennettu ja huollettu purjealuksia. Vastapäisellä Kihlonrannalla taas on moni laiva upotettu meren pohjaan sen jälkeen, kun ne on “prääkätty praakiks” eli riisuttu kaikista hyödynnettävissä olevista osista. Tarinat ovat mielenkiintoisia, mutta niiden kuuntelua on häirinnyt se, että aikojen saatossa rannan ja myllyn välissä oleva metsä oli kasvanut niin korkeaksi, ettei myllyltä enää nähnyt tarinoiden tapahtumapaikalle. Kun puiden kaatoa alettiin suunnitella, heräsi samalla ajatus kuntoportaista. 

Nyt Telakanrannassa on hienot puitteet vaikka kesäpäivän viettoon. Rannassa on vierasvenesatama, leikkipaikka, kioski ja uusi sauna. Kulttuuriportaiden ylätasanteella on paraatipaikka nauttia maisemista ja vaikka retkieväistä.

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Käsintehtyä jäätelöä fillarista – Jenna Bergström kehitti uudenlaisen konseptin yritykselleen

Nainen nojaa jäätelönmyyntipyörään.
Jenna Bergströmin ja jäätelöfillarin voi bongata eri tapahtumista. Kuva: Minna Penkkimäki.

 

Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet tehdään käsin Uudessakaupungissa. Artesaanijäätelöt ovat keränneet lyhyessä ajassa paljon kiitosta asiakkailta, joiden suosikkimakuja ovat esimerkiksi keksimuru ja pistaasi.

Uusikaupunkilaisella omakotitaloalueella ajaessa ei heti arvaisi, että talojen välistä löytyy erittäin herkullinen yritys. Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet valmistetaan muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta remontoidussa jäätelötehtaassa, joka on aiemmin toiminut autotallina ja toimistotilana. Kyseinen pieni jäätelötehdas on yrittäjä Jenna Bergströmin valtakunta.

– Täältä löytyy pastörointi- ja jäätelökone. Lisäksi täällä on pakastimet sekä jäätelöpurkit ja -etiketit, hän kertoo tilaa esitellessään.

Valmiit tuotteet matkaavat jäätelötehtaasta yhteistyökumppaneille kuten Uudenkaupungin S-markettiin, mutta ensisijaisesti Bergström myy jäätelöä jäätelöfillarista erilaisissa tapahtumissa. Pyörän etuosaan on asennettu pakastin, jossa tuotteet säilyvät.

 – Hankin juuri toisen pyörän, joka on ensimmäistä isompi, Bergström kertoo.

Henkilö pitelee Keksimuru-makuista jäätelöpakettia käsissään.
Keksimuru on yksi suosituimmista Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteista.

Kahvilaympäristöstä jäätelöyrittäjäksi

Bergströmin tie jäätelötehtaan yrittäjäksi ei ollut kaikkein tavanomaisin. Laihialta Pohjanmaalta kotoisin oleva Bergström opiskeli Espoossa restonomiksi ja teki alan töitä niin Vaasassa kuin Turussa, kunnes hän tapasi Uudestakaupungista kotoisin olevan puolisonsa. He muuttivat noin viisi vuotta sitten Uuteenkaupunkiin esikoisensa syntymän jälkeen, ja muutama vuosi myöhemmin perheen kuopus ilmoitti tulostaan.

Bergström on aina nauttinut työskentelystä erityisesti kahviloissa, joissa hän oli myös saanut ensikosketukset käsintehtyyn jäätelöön. Uudessakaupungissa ei kuitenkaan ollut samanlaista kahvilakulttuuria kuin isommissa kaupungeissa. Bergström työskenteli hetken aikaa hitsausoperaattorina, kunnes ajatukset yrittäjyydestä nostivat päätään äitiysloman aikana.

– Koko isäni puolen suku on täynnä yrittäjiä. Pohdin, että olisiko yrittäjyys vaihtoehto ja perustaisinko Ugiin oman kahvilan. Vein sen ajatuksen todella pitkälle ja suunnittelin konttikahvilaa, mutta se idea kariutui.

Suunnitelman mennessä puihin Bergström heitti puolisolleen ajatuksen, että jos hän saisi tehdä mitä vain, hän perustaisi konttiin jäätelökahvilan. Idea muuttui toteutukseksi jäätelön osalta, sillä Bergströmin puoliso remontoi toimistotilana olleen autotallin elintarviketilaksi. Samaan aikaan Bergström harjoitteli jäätelön tekemistä heidän keittiössään pienellä jäätelökoneella. Isommat laitehankinnat tehtiin Leader-ryhmä Ravakan tuella, ja maaliskuussa 2022 Bergström tuotti ensimmäiset Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet. Vappuna hän oli myymässä niitä jäätelöfillarista Uudenkaupungin torilla.

Yrityksen nimi tulee kolmelta kulisseissa häärivältä tytöltä: Bergströmiltä ja hänen tyttäriltään, jotka auttavat maistelussa, ideoinnissa ja laaduntarkkailussa.

Jäätelö- ja pastörointikone huoneessa.
Leader Ravakan tuen avulla Jenna Bergström sai hankittua koneet jäätelön valmistukseen.

Joka vuosi viisaammaksi

Toista vuotta toiminnassa oleva Jäätelötehtaan tytöt on käynyt useissa eri tapahtumissa jäätelöfillarilla, ja samaan aikaan tuotteiden määrä on kasvanut: jäätelömakuja on jo noin 20. Tapahtumien lisäksi jäätelöfillarin voi tilata yksityisiin juhliin. Ensimmäinen kesä vuonna 2022 meni paremmin kuin hyvin, sillä jäätelöfillarissa tapahtuvan myynnin lisäksi jälleenmyyjät kiinnostuivat yrityksen tuotteista ja ottivat niitä myyntiin.

Jenna Bergström suosii yrityksen tuotteissa aitoja makuja ja värejä, ja hän onkin saanut kiitosta jäätelöiden mausta.

– Olen saanut tuotteisiin hyvän koostumuksen, ja makuja menee tosi tasaisesti. Keksimuru, mustikkapiirakka, sitruunakakku ja pistaasi ovat esimerkiksi suosituimpien joukossa. Yksi asiakas sanoi, että kahvijäätelöni on parasta, mitä Italian ulkopuolelta Euroopasta saa.

Tähän saakka Bergström on mennyt yrityksen kanssa kesä kerrallaan. Missään vaiheessa suunnitelmissa ei ole ollut vallata kauppojen kylmäaltaita tai tähdätä suureen tuotantoon, vaan eteenpäin on menty pienin askelin. Esimerkiksi tänä kesänä hän on palkannut ajoittain avukseen kesätyöntekijän ja hankkinut kärryn, jolla kuljettaa jäätelöfillarin eri tapahtumiin.

– Aion keskittyä tapahtumiin Uudessakaupungissa ja etsiä lähialueiden tapahtumia, joihin kannattaa mennä myymään. Haluaisin myös mennä Turkuun fillarin kanssa tänä kesänä. Syksyllä taas summataan kesä ja mietitään, mitä kehitetään seuraavaksi. Joka vuodesta on tarkoitus viisastua.

Leader Ravakka kerää jälleen maaseudun kehitysideoita MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa Uudessakaupungissa

Piirustuksia pyykkinarulla.

 

Leader Ravakka on jälleen mukana MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa lauantaina 20. toukokuuta. Osallistuminen on jo perinne Ravakalle, sillä kehittämisyhdistys on ollut mukana tapahtumassa jo sen ensimmäisestä kerrasta alkaen. 

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että yhdistykselle on tärkeää jalkautua ihmisten pariin.

– Minifarmissa tavoitamme ihmisiä, joille toimintamme ei ole tuttua. Pääsemme juttelemaan heidän kanssaan ja keräämään informaatiota. Tapahtumassa tavoitamme myös näytteilleasettajat, jotka voivat myös saada meiltä rahoitusta, hän sanoo.

Viime vuonna Ravakan messupisteellä esimerkiksi lapset pääsivät piirtämään unelmiensa kotiseudun. Tänä vuonna kaikki messupisteen ohjelmaan osallistuvat saavat mukaansa pienen palkinnon.

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia vuonna 2022.

– Toivomme, että ihmiset pysähtyvät juttelemaan ja kertovat toiveistaan oman kotiseutunsa suhteen. Samalla he kuulevat, mitä meillä on tarjota. Minifarmissa on ylipäätään paljon ohjelmaa lapsiperheille, niin toivottavasti ihmisiä on paljon liikkeellä.

Leader Ravakka kehittää maaseutua Vakka-Suomessa Uudenkaupungin, Vehmaan, Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan kunnissa sekä ja Satakunnan puolella Raumalla. Tänä vuonna käynnistyneellä rahoituskaudella jaettavissa on 4,8 miljoonaa euroa.

– Tällä kaudella uutena painopisteenä meillä on matkailu. Siitä on tullut jo paljon kyselyitä ja toiveita. Myös lähiliikunta ja retkeily ovat kiinnostaneet. Innostusta selkeästi on, ja nyt vain odotamme, että rahoituksien haut aukeavat luultavasti syksymmällä, Ulla Kallio kertoo.

Ihmiset kävelevät käsikkäin.
Vuoden 2022 Minifarmi-tapahtuma keräsi paljon porukkaa.

Hankekoordinaattorin työ syventää entisestään Tiina Heron tietämystä uudesta kotiseudusta

Tiina Hero seisoo sinisen talon edessä.

 

Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, Espoosta Uuteenkaupunkiin muuttaneeseen Tiina Heroon.

Leader Ravakan toinen uusi hankekoordinaattori Tiina Hero aloitti työnsä helmikuussa. Hänen työpöydältään löytyy esimerkiksi Smart Villages-hanke, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kansainvälinen Smart Villages -hanke keskittyy mittaamaan paikallisia kehittämishankkeita. Ravakassa keskiössä on Laitilan keskustan kehittäminen.

– Tehtäväni on työskennellä eri sidosryhmien kanssa ja saada selville, mitä tavoitteita heillä on keskustan kehittämiselle, mitä toimenpiteitä se vaatii ja miten onnistuminen mitataan. Työ on ollut hyvin mielenkiintoista, Tiina kertoo.

Laitilan keskustan lisäksi hankkeeseen kuuluu myös kunnan kyläkoulujen ja Raumalla sijaitsevien muutamien kylien kehittäminen.

– Kysyimme kyläkoulujen oppilailta, että mitä he toivoisivat omaan kouluunsa. Teemme niistä koonnin ja sitten katsotaan, mitä niistä voisi mahdollisesti toteuttaa. Raumalla ollaan suunnittelemassa muutamaan kylään tapahtumia ja hankesuunnitelmia.

Heittäytyminen Vakka-Suomeen

Tiina kuvailee itseään 100 prosenttiseksi espoolaiseksi. Kuinka hän on sitten päätynyt Uuteenkaupunkiin? Ennen hankekoordinaattorin työtä hän tosiaan asui Espoossa ja työskenteli kaupungin paikallishistoriallisessa museossa 20 vuoden ajan. 

Uuteenkaupunkiin Tiina muutti perheineen jouluna 2021. Hän jäi edellisestä työstään opintovapaalle ja aloitti taide- ja kulttuurialan johtamisen tutkinnon opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa.

– Lähdimme elämänmuutoksen perässä etsimään Turun seudulta kotipaikkaa ja päädyimme Uuteenkaupunkiin. Olemme viihtyneet täällä todella hyvin ja tutustuneet Vakka-Suomeen, Raumaan ja saaristoon. Espoossa kaikki oli 10 vuoden ajan muutaman kilometrin sisällä. On terveellistä nähdä muutakin, ja sitten heittäydyttiin.

Osa-aikainen hankekoordinaattorin työ sopii hyvin Tiinan opintojen oheen. Työ sisältää paljon asioita, jotka kiinnostavat häntä uudella paikkakunnalla: mikä seudulla on erityistä ja mitä asukkaat haluavat kehittää.

– Ihmiset ovat itse osallisia hankkeissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä, ja sitä halusin päästä tekemään. Pääsen hyvin kiinni uuteen kotiseutuun tätä kautta ja saan työkseni tutustua kaupungin identiteettiin. Paikallisuus on minulle sydämen asia, ja työ myös tukee opintojani.

Paikallista historiaa

Tiinan loppuvuosi kuluu hankekoordinaattorin työn ja opintojen parissa. Uuden toimintakauden alkaessa selviää, että onko mukana uusia hankkeita, joiden parissa hän voisi myös työskennellä. Kuitenkin nyt hän keskittyy kesken oleviin hankkeisiin.

– Olisi hienoa myös edesauttaa sitä, että hankkeista jäisi jotakin konkreettista hyötyä.

Työn ulkopuolella Tiinan vapaa-aika kuluu muun muassa kirjojen ja sarjojen, kuorolaulun ja paikallishistorian parissa. Esimerkiksi vierailu Katanpään linnakesaaressa oli elämys.

– Se on osa samaa linnoitusvyöhykettä, joka on myös Espoossa. Oli hienoa nähdä säilynyt osa siitä. Täältä löytyy paljon historiaa, jota tykkään bongailla.

Elina Ravantti innostui hanketyöstä vapaaehtoistoiminnan kautta

Elina Ravantti keltaisen talon edessä.

 

Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, mynämäkeläiseen Elina Ravanttiin.

Elina Ravantti aloitti Leader Ravakan hankekoordinaattorina helmikuussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä Ravakassa on muun muassa aktivoida yhdistyksiä, auttaa toimintasuunnitelmien luomisessa ja miettiä niiden tavoitteita. Tällä hetkellä Elinan työpöydältä löytyy esimerkiksi Yhteisökompassi-hanke, joka tähtää yhdistysten ja yhdistystoiminnan kehittämiseen. 

– Yritän tehdä yhdistysten toiminnasta houkuttelevampaa, että se vastaisi lähellä olevien ihmisten tarpeita. Käytännössä työ on valmentamista ja erilaisten kehittävien toimien esiin tuomista, hän kertoo.

Kun yhdistys ottaa yhteyttä Ravakan Leader-ryhmään, vastassa on monen asiantuntijan apu kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen yhteyshenkilö on juuri Elina.

– Autan yhdistyksiä pääsemään eteenpäin hankeideoissaan ja yhdistämään heidän ideoitaan eri hankkeisiin.

Martoista hankkeiden maailmaan

Elina on syntyjään Paimiosta. Opiskelut hän suoritti Raumalla ja Turussa, ja viimeiset 14 vuotta kotiosoite on löytynyt Mynämäestä. Ennen hankekoordinaattorin pestiä Elina toimi opettajana, mutta hän on lisäksi käynyt ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen ja työskennellyt perheyrityksessä ravintolassa. Nykyisen työn ohessa Elina opiskelee myös yhteisöpedagogiikkaa.

Hankekoordinaattorin työstä hän innostui vapaa-aikansa intohimon kautta: Elina on ollut pitkään aktiivinen Wirmon Marttojen jäsen ja kuuluu hallitukseen. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä Ravakan kanssa, joten hankemaailma oli sitä kautta jo tuttua.

– Oma kiinnostukseni on lisääntynyt, mitä enemmän hanketyötä on nähnyt. Olen myös asunut koko ikäni maaseudulla, joten maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus on sydäntä lähellä.

Työn suolana ihmiset

Elinan vapaa-aika kuluu perheen, käsitöiden ja liikunnan parissa. Tällä hetkellä hän odottaa erityisesti maastopyöräilykauden starttia.

– Käyn myös aktiivisesti kuntosalilla. Lisäksi aloitin juuri joogan.

Hankekoordinaattorin työssä Elina on jo päässyt kohtaamaan uusia ihmisiä ja ideoimaan heidän kanssaan uusia projekteja, mikä onkin ollut työn parhaita puolia. Hän odottaa innolla uuden hankekauden alkamista.

– Mitä kaikkia ideoita ja kehittämistarpeita sitten tuleekaan! 

Yleisö äänesti Varsinais-Suomen suosikkihankkeeksi Yhteisötila Tuukin

Yhteisötila Tuukin opetuskeittiö.

 

Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.

Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju.

Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä.

Wirmon Marttojen edustajat Ulla Luolila ja Pirkko Harju.
Wirmon Marttojen edustajat Ulla Luolila ja Pirkko Harju vastaanottivat palkinnon Varsinais-Suomen maaseutugaalassa.

Elämä on parasta itse tehtynä

Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen.

– Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo.

Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taide- ja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta.

– Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta.

Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä.

Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu.

Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan.

Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo.

Värikkäitä, ympyrän muotoisia käsityöteoksia yhteisötila Tuukissa.
Marttojen kädenjälki näkyy kaikkialla Tuukissa.

Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia

Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn.

– Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo.

Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa.

– Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti. 

Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä.

Nainen neuloo.
Johanna Varjosen mukaan Tuuki taipuu moneen eri käyttöön kuten kokkauskursseille ja käsityötilaisuuksiin.

Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua

Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle.

– Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä.

Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella.

– Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa.

Liisa Kallio aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattorina

Viestintäkoordinaattori Liisa Kallio talvisessa maisemassa.

 

Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.

Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen. 

Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.

⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.

Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2023 elokuun loppuun.

Maaseuturahoituksen muutokset haltuun! Tervetuloa webinaariin ja seutukuntakiertueelle!

 

EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.

Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa. 

  • Tilaisuuden avaus: Okku Kalliokoski, johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 
  • Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
  • Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. 

Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.

Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.

Du kan hitta information på svenska här.