Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailun voittajat palkittiin Leader Festeillä – Katso kuvat!

Ryhmäkuva Ravakan henkilökunnasta ja voittajista.

 

Voimakasta Leader-toimintaa 25 vuotta -kilpailussa palkittiin sykähdyttävimpiä Satakunnan Leader-ryhmien tukemia hankkeita. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimivan Ravakan alueelta palkittiin KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky. 

Satakunnan Leader-ryhmät Ravakka, Pyhäjärviseutu, Pohjois-Satakunta, Karhuseutu ja Joutsenten reitti järjestivät perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla Leader Festit Satakunnan 25-vuotisen Leader-historian ja pian päättyvän ohjelmakauden 2014–2022 kunniaksi. Illan aikana palkittiin ohjelmakauden parhaita Leader-hankkeita kuudessa eri kategoriassa: Elinvoima, Pitovoima, Vetovoima, Lumovoima ja Yhteistyön voima sekä yleisöäänestyksellä ratkaistu Supervoima. (Lista kaikista voittajista artikkelin lopussa.)

Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla toimivan Ravakan tukemista hankkeista juhlissa palkittiin viisi. Voittoa pääsivät juhlimaan KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky. 

ELINVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin inspiroivia maaseutuyrityksiä- ja yhteisöjä, jotka ovat tuoneet alueelle työtä ja toimeentuloa sekä parantaneet hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Ravakan alueelta Elinvoima-palkinnon nappasi laitilalainen KasiTori Oy. 

Mies nostaa kuohuviinipulloa vasemmalla ja nainen pitelee kunniakirjaa oikealla.
Jari ja Marja Seikola.

PERUSTELUT: Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta. KasiTorin perustaminen on elävöittänyt historiallista raittikylää ja monipuolistanut palveluita laitilalaisille – esimerkiksi lounasmahdollisuuksia lisäämällä. Vaikka tilamyymälä on auki sesongin mukaan, ympärivuotiseksi toimintaa on kehitetty mm. tapahtumien avulla. 

Lue lisää KasiTorista:

KasiTori palkittiin Leader Festeillä elinvoiman edistämisestä

LUMOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin hankkeita tai toimijoita, jotka ovat luoneet elämyksiä niin paikallisille kuin matkailijoille tai tuoneet uutta ajattelua seudulle. Ravakan tukemista hankkeista Lumovoima-palkinnon sai Reilan kyläyhdistys Reidun tekemä Hierkonpolku. 

Nainen pitelee kuohuviinipulloa ja kunniakirjaa keskellä kuvaa.
Lumovoima-palkinto lähti Pyhärannan Reilaan.

PERUSTELUT: Reilan kyläyhdistys REIDU rakensi puolustusvoimien entiselle ampuma-alueelle Pyhärannan Reilaan luontoreitin, joka kulkee aivan rannan tuntumassa tarjoten näkymät Selkämeren kansallispuistoon. Hankkeen avulla luotiin retkeilyreitti ja retkeilyrakenteita, jotta tämä varsinaissuomalainen helmi saatiin esiin. Ilman yhdistyksen panostusta ja intoa kehittää reittiä kaikkien iloksi, ei tämä jättisuosion saavuttanut reitti olisi toteutunut. Hierkonpoluksi nimetty polku on osoittautunut valtavan suosituksi ja kerää vuosittain yli 11 000 kävijää. Hanke, jolla polku luotiin on rahoitettu osana Ravakan Luontopolut ja retkeilyreitit -teemahanketta. Kokoaan suurempi hanke on osoitus siitä, että pienemmilläkin euroilla voidaan saada vaikuttavia menestystarinoita aikaan, kun alueen asukkaat haluavat laittaa aikaansa ja intoansa yhteisen asian kehittämiseen. 

Lue lisää Hierkonpolusta:

Armeijan harjoitusalueesta retkeilyparatiisiksi – Reilan rannoille luontopolku

YHTEISTYÖN VOIMA -KATEGORIASSA palkitut toimijat ja hankkeet ovat suoranaisia aktiivisuuden perikuvia. Sitä ovat myös mynämäkeläiset Wirmon Martat, jotka ovat toteuttaneet jo useampia Leader-hankkeita. Heille Yhteistyön voima -palkinto myönnettiin Yhteisötila Tuukin rakentamisesta. 

Ryhmäkuva juhlivista naisista.
Wirmon Marttoja juhlatuulella.

PERUSTELUT: Kaikille avoin Yhteisötila Tuuki Mynämäellä on esimerkki älykkäästä toiminnasta yhteiskäyttökoneineen, varauskalentereineen ja sähkölukkoineen. Kässänurkasta löytyy ompelukoneita, joilla voi kuka tahansa käydä hurauttamassa vaikka verhojen päärmeet. Tuukin ”bistrossa” voi järjestää juhlat, ja yläkerran hyvinvointinurkkaan voi paeta esimerkiksi kotitöitä. Wirmon Marttojen vuonna 2021 luoma Tuuki on tarkoitettu kaikkien mynämäkeläisten yhdistysten käyttöön. Kun tilan ja hankkeen suunnittelu aloitettiin, alusta asti oli selvää, että tilaa tehdään kaikille. Mukaan saatiin lyhyessä ajassa 26 muuta yhdistystä. Tilan tekemiseen osallistui kaikkiaan 48 yritystä ja yhteisöä. Tuukilla on myös 12 yritystä yhteisötilakummeina, joiden tuki auttaa juoksevien kulujen kattamisessa. Wirmon Marttojen toiminta on oivallinen esimerkki uudenlaisesta yhdistystoiminnasta, joka innostaa ja mukautuu jäsenten ja alueen ihmisten tarpeeseen. Innostus ruokkii innostusta ja paikallisidentiteetti vahvistuu: Nevermind New York when there is Mynämäki!

Lue lisää Tuukista: 

Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo ehdolla vuoden vapaaehtoiseksi

VETOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin tekoja ja toimijoita, jotka ovat tukeneet uusien asukkaiden houkuttelua alueelle sekä näkyneet ja kuuluneet oman paikkakunnan ulkopuolellekin. Tässä kategoriassa palkittiin laitilailainen Leinmäen kyläyhdistys, joka on kehittänyt Leader-tuella kylätaloaan ja toimintaa siellä. 

Kaksi naista pitelemässä kuohuviinipulloa ja kunniakirjaa. Taustalla EU- ja Leader-lippuja.
Vetovoimaa on kasvatettu erityisesti Laitilan Leinmäellä!

PERUSTELUT: Laitilan Leinmäki tunnetaan erityisesti kesäisistä kylätoreista, jotka houkuttelevat vuosittain tuhansia ihmisiä nauttimaan yhdessä olosta ruuan ja koko perheen tekemisen äärelle. Leinmäen kyläyhdistys onkin onnistunut luomaan kylätalosta koko kylän keskuksen, joka houkuttelee monipuoliseen toimintaan väkeä myös muista kylistä ja paikkakunnilta. Leinmäen kylätalo on alunperin koulu, josta kyläläiset päättivät lähteä kehittämään yhteistä paikkaa Leader-hankkeiden avulla. Monenlaista on tehty talkootyön ja Leaderin voimin. Vaikka kylätorit ja rompetorit kuuluvat kesään, toiminta ei hidastu talvellakaan: on jumppia, levyraateja, kylävisoja, saunailtoja, kankaan kudontaa ja monenlaista muuta aktiviteettia. Toiminnassa huomioidaan hienosti myös nuoret ja heidän viihtyvyytensä. Leinmäen kylällä koetaan, että hankkeet ovat olleet tärkeitä etenkin kylähengen nostattamisessa. Ilahduttavaa on Leinmäen kylän kaikenikäisten huomioiminen ja innostaminen mukaan isompiin ja pienempiin tehtäviin viemään kylää eteenpäin. 

Lue lisää Leinmäestä:

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

PITOVOIMA-KATEGORIAN hankkeet ovat osoitus todellisesta kotiseuturakkaudesta. Sitä riittää myös Pyhärannan Myrskyssä, joka pokkasi Ravakan alueen Pitovoima-palkinnon. 

Kaksi miestä pitelemässä palkintojaan.
Pyhärannan Myrskyssä arvostetaan kotiseutua.

PERUSTELUT: Pyhärannan Myrsky on yhteisöstä huolta pitävä urheiluseura, joka on panostanut viime vuosina etenkin lapsiin ja nuoriin innostaen heitä mukaan myös talkootoimintaan. Myrsky edistää niin hiihto-, yleisurheilu-, kuin maastojuoksuharrastusta ja uutena aluevaltauksena on rakentanut Rohdaisiin Leader-hankkeella frisbeegolfradan. Aivan mikä tahansa frisbeegolfrata ei ole kysymyksessä, vaan alueesta on haluttu kehittää kokonaisvaltaisesti eri ikäryhmiä palveleva viihtyisiä paikka virkistäytymiseen ja luonnossa liikkumiseen. Radan ympäristöön onkin istutettu kokonainen alppiruusupuisto viihtyisyyttä lisäämään. Pyhärannan Myrsky tekee myös yhteistyötä muiden pyhärantalaisten yhdistysten kanssa ja tukee kokonaisvaltaisesti hyvää elämää alueella. 

Lue lisää Pyhärannan Myrskystä:

2 000 asukkaan Pyhärannassa liikuntapaikat pidetään kunnossa talkoilla

Lisäksi Ravakka on ollut mukana rahoittamassa juhlissa palkittua Turun yliopiston toteuttamaa alueiden välistä Pyhän Olavin mannerreitin luominen ja kehittäminen -hanketta. Hankkeessa luotiin Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti Turusta sisämaan kautta Suomen itärajalle, josta reitti jatkuu erillishankkeena Novgorodiin asti. 

Yli 30 miljoonaa euroa Leader-tukea

Satakunnassa toimivat Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun kehittämistä ohjelmakauden 2014–2022 aikana yli 30 miljoonalla eurolla. Hankkeita on toteutettu yhteensä noin 1 350 kappaletta. Tekijöinä ovat olleet erilaiset yhteisöt ja mikroyritykset. 

Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä jo tuota pikaa. Uuden kauden rahoitushaku aukeaa todennäköisesti keväällä 2023. Satakunnan Leader-ryhmien uusien paikallisten kehittämisohjelmien mukaisesti rahoitusta halutaan suunnata tulevaisuudessa etenkin erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin, elinvoimaiseen elinkeinoelämään, aktiivisiin yhteisöihin, biotalouden kehittämiseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun.

Ryhmäkuva.
Satakunnan Leader-ryhmien työntekijät olivat juhlatunnelmissa!
Viisi ihmistä lavalla, yleisö istuu.
Satakunnan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat lavalla.
Ihmisiä skoolaamassa.
Kippis onnistuneelle ohjelmakaudelle 2014–2022!

VOIMAKASTA LEADER-TOIMINTAA 25 VUOTTA -KILPAILUN PALKITUT:

LEADER RAVAKKA

  • Elinvoima: KasiTori Oy & Tilamyymälän perustaminen
  • Lumovoima: Reilan kyläyhdistys Reidu ry & Hierkonpolun rakentaminen
  • Pitovoima: Pyhärannan Myrsky & Virkistysalueen kehittäminen
  • Vetovoima: Leinmäen Kyläyhdistys & Leinmäen kylän kehittäminen
  • Yhteistyön voima: Wirmon Martat ry & yhteisötila Tuukin perustaminen

LEADER POHJOIS-SATAKUNTA

  • Elinvoima: More Joy Oy & Tuotannon tehostaminen
  • Lumovoima: Willi Karvia Oy & Kammista Skantziin – Taiteiden reitti tunnetuksi -hanke
  • Pitovoima: Ikaalinen Seura ry & Ikaalisten komearaitainen – kansallispukuperinne ja taito nykypäivään -hanke
  • Vetovoima: Leader Pohjois-Satakunta: Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark & Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hanke
  • Yhteistyön voima: Leader Pohjois-Satakunta: Pohjois-Parkanon Kyläseura & Pohjois-Parkanon kylätalo -hanke
  • Supervoima: Terveruoka-messut

LEADER KARHUSEUTU

  • Elinvoima: Yyteri Active Oy & Seikkailupuisto Huikeen perustaminen
  • Lumovoima: Nakkila Storage Oy & Nakkilan Verstas-tapahtumakeskuksen kehittäminen
  • Pitovoima: Ahlaisten Nuorisoseura & Kylähelmi-hanke
  • Vetovoima: Kyläsaaren kiinteistönomistajat & kylätalon alueen kehittäminen
  • Yhteistyön voima: Raition kyläyhdistys & Säpilän Riippusillan korjaus

LEADER PYHÄJÄRVISEUTU

  • Elinvoima: Nordic Herbs Oy (= Yrttipaja) & Yrttipajan toiminnan kehittäminen
  • Lumovoima: Kankaanpään kyläyhdistys & pitkäjänteinen kylän kehittäminen
  • Pitovoima: Vuorenmaan kyläyhdistys & kylän kehittäminen
  • Vetovoima:  Tuiskulan kyläyhdistys ja Tuiskulan kulttuurikeskuksen kehittäminen
  • Yhteistyön voima: Panelian Kotiseutuyhdistys & kylän kehittäminen

LEADER JOUTSENTEN REITTI

  • Elinvoima: Satafood kehittämisyhdistys & Rakennuspaikkaselvitys Suttilan kyläkaavan laatimista varten
  • Lumovoima:  MIELI ry & Mielen tasapainoa työpaikoille -hanke
  • Pitovoima: ProAgria Länsi-Suomi ry & Avoimet tulet -hanke
  • Vetovoima: Huittisten kaupunki & Tarinan arvoinen elämä – citymaalaisuus maaseutuasumisen uusi trendi -hanke
  • Yhteistyön voima: Turun Yliopisto & Pyhän Olavin mannerreitin luominen ja kehittäminen

 

KasiTori palkittiin Leader Festeillä elinvoiman edistämisestä

Yrittäjäpariskunta seisoo KasiTorin ovella.

 

Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa. 

Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailun Elinvoima-kategoriassa. 

– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa. 

KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta. 

– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee. 

Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta. 

– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.

Ilmakuva navettarakennuksesta, jonka seinässä on suuri KasiTorin logo.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.

Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille

KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta. 

Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia. 

– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo. 

KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.

KasiTorin kesäinen myyntipöytä.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!

Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa

KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.

Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.

Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.

– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa. 

Nainen pitelee käsissään mustaa metallista kukkoa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.

Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa

KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen. 

Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.

– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.

Kulttuuripolun lähtöpaikka, takana näkyy punainen navettarakennus, eli KasiTori.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.

Palkintoja monessa kategoriassa

Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023. 

 

Ravakan alueelta palkitut hankkeet

  • Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
  • Lumovoima – hankkeet WAU -efektillä: Reilan kyläyhdistys Reidu ry; Hierkonpolku
  • Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
  • Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle: Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
  • Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä: Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen

Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi. 

Seuraava Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidetään Ugissa 7.12.

Vihreällä pohjalla Haloo maaseudun logo ja teksti: viestintäfoorumi Uudessakaupungissa ja etäyhteydellä.

 

Tervetuloa mukaan Haloo maaseutu! Viestintäfoorumiin, joka järjestetään Uudenkaupungin etätyötila Messissä (Koulukatu 7) keskiviikkona 7. joulukuuta klo 12–15.30. Tilaisuudessa tutustutaan tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoidutaan Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opitaan uutta toinen toisiltamme. 

Iltapäivän aikana kuullaan muun muassa hedelmällisestä mediayhteistyöstä, podcastien tekemisestä ja tiedon visualisoinnista. Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori kertoo, miksi ja miten tietoa kannattaa visualisoida. Esittelyssä on sopivassa suhteessa teoriaa, hyviä esimerkkejä ja maksuttomia työkaluja.

OHJELMA

  • Klo 12.00 Avaussanat: Janica Vilen, Haloo maaseutu! -viestintähanke
  • Klo 12.10 Etätyötila Messin esittely: Jaana Suksi, etätyötilan vetäjä
  • Klo 12.20 Lounas ja verkostoitumista
  • Klo 12.50 Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön: Ulla Kallio, Leader Ravakka ja Teija Uitto, Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat
  • Klo 13.15 Koulutus viestinnän välineenä: Petri Puustinen, Vehmaan maaseutupalvelut
  • Klo 13.40 Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena: Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen Kylät
  • Klo 14.00 Kahvitauko
  • Klo 14.15 Tiedon visualisointi ja maaseuturahaston uusi ilme: Janica Vilen
  • Klo 15.00 Loppukeskustelu ja viestintäverkoston kehittäminen

Ilmoittaudu mukaan tämän lomakkeen kautta viimeistään 2.12.2022 klo 15! Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Linkin saa ilmoittautumalla.

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen, mutta lounas syödään omakustanteisesti (10,80e).

Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. 

Viestintäverkostolla on oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmässä on tarkoitus jakaa tietoa ja keskustella esimerkiksi ajankohtaisista viestintäkampanjoista Varsinais-Suomen alueella, jotta koko verkosto osaa välittää oikeat viestit eteenpäin oikeaan aikaan. 

Edellinen Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi järjestettiin Liedossa 30.3.2022. Tilaisuuden tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun verkkosivuilla. Jatkossa Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa, vuorotellen Varsinais-Suomen eri seutukunnissa. 

Naiset loistavat maaseudun kehittämistyössä

Ulla Kallio tietokoneen ääressä.

 

Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 20 vuotta. Sinä aikana naiset ovat ottaneet homman haltuun siinä määrin, että nykyisin pitää tehdä töitä sen eteen, että miehiäkin saadaan mukaan.

Vuonna 2002 pyhärantalainen yo-merkonomi Ulla Kallio (s.1960) lupautui kuukaudeksi töihin Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakkaan selvittämään papereita. 

– Ravakan silloinen puheenjohtaja Esa Urhonen oli kuullut, että työnantajani oli juuri tehnyt konkurssin. Ravakassa taas oli kova pula tekijöistä, joten lupauduin auttamaan kuukaudeksi, Kallio muistelee. 

– Silloin Ravakka toimi vielä ALMA-rahoituksella. Kun tulin töihin, sain eteeni mapillisen tietoa ALMAsta sekä pinon pöydälle jääneitä hankkeita, joista piti alkaa selvittää, mitä pitää vielä tehdä, että hankkeet saavat TE-keskuksen päätöksen. Siitä se sitten lähti ja vähitellen opin, mikä tämä maailma oikein on!

Kuukauden jälkeen Kallion eteen tuotiin kolmen kuukauden työsopimus, sitten puolen vuoden. Pienistä pätkistä tuli lopulta pitkä puro. Välillä Kallio toimi Ukipoliksessa nelisen vuotta yritysneuvojana, mutta palasi lopulta Ravakkaan toiminnanjohtajaksi vuonna 2014. Perehtyminen yrityspuolen tukiin kantoi hedelmää, sillä pian myös Ravakassa alettiin tehdä töitä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Nykyisin yritystuet ja elinkeinojen kehittämishankkeet kattavat jo 30 % Ravakan myöntämästä rahoituksesta.

Naiset maaseudun kehittäjinä

Kun Ulla Kallio aloitti uransa Ravakassa, ala oli huomattavasti miehisempi. Leader-ryhmien toimistot ja hallitukset olivat miesvoittoisia, mutta myös rahoitettujen hankkeiden talkoissa ahkeroivat pääosin miehet. 

– 20 vuoden aikana naisten aktiivisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä asioista on lisääntynyt todella paljon. Nykyisin naisia on huomattavasti enemmän esimerkiksi yhdistysten hallituksissa. Meidänkin hallitukseen on nykyään vaikeampi löytää miehiä kuin naisia. 

Varsinais-Suomessa Leader-ryhmien toiminnanjohtajista kaikki ovat naisia ja työntekijöistäkin suurin osa. Valtakunnallisesti katsottuna miehiä on Leader-väestä Kallion arvion mukaan noin kolmannes. 

– Aluksi monet maaseudun naiset tulivat tekemään hankeneuvontaa Leader-ryhmiin osa-aikaisesti silloin kun omalla maatilalla oli hiljaisia hetkiä. Edelleen osalla työntekijöistä on omia tiloja, mutta työ siellä on muuttunut niin, että aikaa jää enemmän muuhun. 

Maaseudun naisten aseman parantamiseksi maaseudun kehittämistukien valintakriteereissä arvioidaan erikseen, hyödyttääkö haettava hanke naisia. 

– Meidän alueella naiset ovat vahvoja toimijoita. Täällä on aktiivisia Martta-yhdistyksiä sekä Maa- ja kotitalousnaisia. Naiset haluavat kehittää omia kotiseutujaan ja järjestävät sellaista toimintaa, josta he nauttivat. Talkoointoa riittää, kunhan niitä talkoita voi tehdä yhdessä ilon kautta. Ei kukaan lähde talkoisiin, jos siellä ei ole kivaa, Kallio toteaa. 

– Monessa muussa Euroopan maassa naisten tilanne on huonompi ja siksi sukupuolivaikutuksia arvioidaan edelleen. Suomessa alkaa olla kohta se tilanne, että pitäisikin miettiä, hyödyttääkö hanke miehiä. Ravakassa me arvioimme sukupuolivaikutusten sijaan nykyisin enemmän sitä, miten hankkeet hyödyttävät nuoria, hän jatkaa. 

Purjehdusta ja puutarhanhoitoa

Ulla Kallio Uudenkaupungi kaupunginlahden rannalla kuvauskehyksen takana.
Kallio asuu ja työskentelee Uudessakaupungissa, jossa hänen kasvonsa alkavat olla tutut kaikille. Kesäisin häntä näkee kaupunginlahdella usein purjeveneensä puikoissa.

Pyhärannassa kasvanut Kallio asuu nykyisin Uudessakaupungissa. Vaikka käytössä on vain rivitalon pihamaa, hän onnistuu viljelemään vaikka mitä! Puutarhan hoidon lisäksi Kallion vapaa-aika kuluu purjehtiessa ja koiran kanssa puuhaillessa. 

– Meillä on kimppapurjevene tyttäreni ja kummityttöni kanssa. Se on hyvä harrastus, sillä tässä työssä loma kannattaa pitää aina heinäkuussa ja silloin purjehtiminen on parhaimmillaan. Koirakin minulla on kimpassa tyttäreni kanssa, hän kertoo. 

Ikänsä puolesta Kallio voisi jäädä eläkkeelle jo parin vuoden päästä, mutta vielä hän ei haikaile eläkepäivien perään. Työ Ravakassa palkitsee jatkuvasti. 

– Ravakka on historiansa aikana rahoittanut jo noin 800 hanketta. Aina kun tällä alueella kulkee, törmää meidän rahoittamiin kohteisiin. Lopulta Leader-rahoitus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Asiat etenevät ennen kaikkea hankkeita toteuttavien toimijoiden aktiivisuuden ansioista. Vaikka toki joskus on niinkin, että juuri Ravakan antamasta sysäyksestä asiat loksahtavat kohdilleen. 

Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva yhdistys, joka rahoittaa alueensa yhdistysten ja yritysten maaseutua kehittäviä hankkeita. Ravakan toimintaa ohjaa EU:n maaseutuohjelma ja yhdistyksen oma paikallinen strategia.

Vakka-Suomen Mobiililuotsi-hanke palkittiin Suomen maaseutupoliittiseksi helmeksi!

Viisi ihmistä Kurikan kampuksen edessä.

 

Vakka-Suomen palveluita yhteen kokoava Mobiililuotsi-sovellus palkittiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupolitiikan helmi -palkinnolla Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta. Leader Ravakan rahoittamalla ja Ukipolis Oy:n toteuttamalla hankkeella luotu Mobiililuotsi auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi suunniteltiin alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja uusasukkaiden tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja matkailijat. Sovellusta voi käyttää tällä hetkellä suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi.

Tarve Mobiililuotsin kaltaiselle palvelulle hahmotettiin jo Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeessa. Hankkeen kautta tuettiin erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointien myötä alueelle muuttaneita uusasukkaita kotiutumaan Vakka-Suomeen.

– Lähdimme heti siitä ajatuksesta, että näin merkittävää hanketta ei lähdetä tekemään vain yhdelle seudulle, sen on oltava hyödynnettävissä ja monistettavissa niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisestikin. Nyt on minkä tahansa kaupungin tai kunnan helppo tuoda ne omat palvelut esille hyödyntäen tässä pilotissa luotua pohjaa. Tämä tunnustus on osoitus, että lähdimme oikealle tielle, Katariina Torvinen Ukipolis Oy:sta sanoo.

Mobiililuotsi-sovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut turkulainen CYF Digital. Sovellus on tehty kunnianhimoisesti ja rakennettu heti mm. EU:n datastandardien mukaisesti.

– Keskeinen tietolähde on kuntien päivittämä palvelutietovaranto. Sovelluksessa hyödynnetään myös muita avoimen datan lähteitä, automaatiota ja se kytkeytyy valtakunnalliseen AuroraAI-
tekoälyverkkoon. Kaikki nämä mahdollistavat nopean skaalautumisen eri kuntiin ja seutuihin. Visuaalisen ilmeen suhteen esimerkiksi värejä voidaan muuttaa eri kuntien tarpeisiin, Susanna Lahtinen CYF Digitalista sanoo.

Maaseutugaalassa palkittiin maaseuturahaston parhaita hankkeita

Maaseutugaalassa palkittiin EU-ohjelmakauden 2014–2022 parhaita hankkeita, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmien ja ELY-keskusten kautta. Vaikuttavimpia hankkeita ja yritystukia hyödyntäneitä yrityksiä palkittiin kolmessa eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupoliittinen helmi -palkinto sekä palkittiin yleisöäänestyksen voittaja. Finaalissa oli mukana viisitoista hanketta.

– Mobiililuotsi-hanke on tuonut yhteen eri toimijoita tuottamaan lisäarvoa yli sektori- ja kuntarajojen, sekä laaja-alaisesti osallistaen. Se on tuonut yhteen eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja luonut konkreettisen alustan hyvän elämän ja sujuvan arjen rakentamiseksi. Se on edistänyt uusien asukkaiden vastaanottamista, avointa yhteisöllisyyttä, kototutumista ja sosiaalista kestävyyttä. Hanke on myös pystynyt vastaamaan nopeasti vaihtuviin tarpeisiin ja luonut mallin myös muille alueille ja kansainvälisestikin hyödynnettäväksi, Maaseutupolitiikan neuvosto perusteli Mobiililuotsin voittoa.

Mobiililuotsi on finalistina myös koko EU:n laajuisessa Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseudun kehittämishankkeet. Suomesta on finaalissa mukana yhteensä viisi kehittämishanketta tai yritysinvestointia. Voittajat julkistetaan 6.10.2022.

Maaseudun kehittäminen on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vuosina 2014–2021 maaseuturahastosta rahoitettiin yli 7 000 hanketta, ja 5 600 yritystä hyödynsi yritystukia. Lisäksi
maaseuturahastosta rahoitetaan esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja tilojen investointeja. Koko Suomen maaseudun kehittämiseen varattu rahoituskehys kaudelle 2014–2022 on noin miljardi euroa.

TUTUSTU LISÄÄ:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Vakka-Suomen Mobiililuotsi ehdolla maaseutuohjelman parhaaksi hankkeeksi

Ihminen hyppää ilmaan maalaismaisemassa.

 

Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!

Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.

Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.

Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta: 

Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana. 

Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.

Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.

Kolme kategoriaa

Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa: 

  1. Biotalous ja maatalouden kestävyys
  2. Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
  3. Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.

Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.

Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.

 

Lisätietoa hankekilpailusta

Lisätieltoa Maaseutugaalasta

Lisätietoa Mobiililuotista:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Ravakan ympäristötyö lähtee alueen tarpeista

Nainen istuu pihalla keltaisessa takissa.

 

Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen. 

Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa. 

Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus. 

– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo. 

Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.

Ympäristönäkökulma mukana strategiassa

Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä. 

– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.

Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä.  Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä. 

– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo. 

Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.

Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen

Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.

Ilmakuva, jossa näkyy kaksi jäässä olevaa vesialuetta.
Ilmakuva Tummamäeltä huhtikuisena kevätpäivänä.

Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen. 

Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.

Nainen osoittaa kauas maisemaan.
Tummamäen näköalapaikalta näkyy Vehmaan kivityömuseolle, jossa voi jatkaa tutustumista Vehmaan kivityöhistoriaan.

Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa. 

– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.

– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa. 

Nainen keltaisessa takissa näyttää käsillään tulevan taukopaikan kohtaa.
Tummamäen luontopolkua kehitetään taas. Peikkopolku tulee kulkemaan Tarzan-montun taukopaikan yläpuolella – paikassa, jossa Tuuli Jansson seisoo kuvassa.

Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.

– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!

Vanha ränsistynyt lato.
Tummamäen luontopolun varrella olevaan vanhaan vajaan suunnitellaan näyttelytoimintaa.

Vesistöjen kunnostus kiinnostaa

Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.

Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.

– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa. 

Ilmakuva Himoisten rannasta, keskellä laituri ja vasemmalla paljon ruovikkoa.
Kaikkien ravinteikkaiden ojien laskupaikoille on syntynyt isot ruovikot. Osa niistä jätetään tarkoituksella niittämättä, sillä ne sitovat itseensä tehokkaasti valuma-alueelta tulevia ravinteita, jolloin muu Himoisten perän vesistö pysyy paremmassa kunnossa.

Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät. 

Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi. 

– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.

KaislaYara parkissa järven rannalla.
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen hoitoalus kastettiin kesällä 2021 Himoisten rannassa.

Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä. 

– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä. 

Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.

Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön

Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla. 

Avoin saunan ovi.
Leinmäen kylätalon uudet suihkut hyödyntävät sadevettä.

Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän. 

Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Vesistönhoitoalus KaislaYara sai kasteen Vehmaalla

 

 

 

Ravakka keräsi Minifarmissa talteen ajatuksia unelmien kotiseudusta

Ravakan työntekijät vihreissä takeissa juttelevat ihmisille messuilla.

 

Leader Ravakka osallistui 21.–22. toukokuuta Uudessakaupungissa järjestettyyn Minifarmi & Kukkamessut -tapahtumaan. Ravakan pisteellä keskustelun aiheena oli unelmien kotiseutu. Aikuiset saivat vastata Ravakan aluekehittämiskyselyyn, jonka tuloksia käytetään vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun. Kyselyyn vastasi viikonlopun aikana noin 150 ihmistä. 

Ravakan pisteellä sunnuntaina päivystäneet ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta ja EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta jakoivat niittykukkien siemeniä kiitokseksi osallistujille.

– Istuttamalla niittykukkia voi tehdä hyvää luonnolle ja pölyttäjille, ja samalla niistä saa iloa ihmissilmälle, toteaa Tiina Saaresranta.

Lapset saivat antaa omat vastauksensa piirtämällä kuvia unelmiensa kotiseudusta. Kuvissa näkyi muun muassa traktori, sateenkaari, maaseutumaisemia, veneretkiä ja dinosauruspuisto. Lapset saivat vastauksista palkinnoksi värikynät kotiin viemisiksi. 

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia.
Piirustuksia pyykkinarulla.
Unelmien kotiseudusta piirretyistä kuvista koottiin Ravakan telttaan näyttely!

Ravakan paikallinen kehittämisohjelma Loisto päättyy tämän vuoden loppuun. Ohjelmakauden 2014–2022 Leader-tuista tehdään päätöksiä vielä 14. kesäkuuta ja syksyllä. Ravakan pisteellä sai apua omien hankeideoiden jalostamiseen. Tämän kauden varoja on jäljellä on vielä muutamiin hankkeisiin, joten nyt on hyvä aika pohtia, miten omaa kotiseutua voisi kehittää!

– Tiedolle ja neuvonnalle on selvästi tarvetta. Tapahtuman aikana kysymyksiä on tullut muun muassa alueella olevien pienten järvien hoitoon liittyvistä kysymyksistä, kertoo Timo Vaahtoranta.

Nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille

Minifarmissa oli tänä vuonna yli 100 näytteilleasettajaa. Nähtävää ja koettavaa riitti kaikenikäisille. 

Lavalla Vainu ja Samppa.
Ryhmä Haun Vainu ja Samppa ilahduttivat erityisesti Minifarmin lapsikävijöitä!
Yleisössä paljon lapsia.
Ryhmä Haun tunnusmusiikin tahtiin kelpasi vähän tanssiakin!
Kani hyppää esteen yli.
Kentällä päästiin seuraamaan muun muassa kanien korkeushyppykilpailuja.
Mies pitää mustaa kania.
Suomen mestaruuden vei Lavella’s Ch Geocentric, eli tuttavallisemmin Keke, joka on kuvassa omistajansa Saku Jokisen sylissä.
Pieni poika istuu ponin kärryjen kyydissä.
Tarjolla oli kärryajelua ja talutusratsastusta sekä hevosilla että poneilla.
Kaksi possua.
Pienet porsaat sulattivat Minifarmin kävijöiden sydämet.
Kolme alpakkaa.
Myös Metsäpirtin alpakoita pääsi rapsuttelemaan.
Mies muotoilee puusta eläimiä moottorisahalla.
Alueella oli useampia työnäytöksiä. Tässä tehdään tukeista taidetta moottorisahalla.
Ihmiset kävelevät käsikkäin.
Koko perheen iloinen viikonloppu keräsi paljon porukkaa.

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys taistelee vesistöjen rehevöitymistä vastaan

Kaksi miestä seisoo sillalla.
Timo Tuina (vas.) ja Heikki Mäntsälä kokevat, että Haavaisten väylän uusi silta on yksi vesiensuojeluyhdistyksen suurimmista saavutuksista.

 


Lokalahdella toimiva Haavaisten vesiensuojeluyhdistys pyrkii parantamaan alueen vesistöjen kuntoa ja ympäristön tilaa lukuisilla hankkeillaan. Vuodesta 2006 toiminnassa ollut yhdistys on toteuttanut useita vesistöjen rehevöitymistä hillitseviä ja veden virtaamaa parantavia hankkeita, joista merkittävin on ollut uuden sillan rakentaminen Haavaisten väylälle. Tulevaisuudessa yhdistyksessä aiotaan panostaa vesistökartoitukseen ja vieraslajien häätämiseen alueelta.

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys keskittyy toiminnassaan siihen, mihin monet muutkin alueen vesiensuojeluyhdistykset: veden virtaaman parantamiseen ja rehevöitymisen vähentämiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen toimialue sijoittuu Lokalahden pohjoispuolella sijaitsevaan lahdenpohjukkaan, jonka kummassakin päässä on kapeat kanavat. Aikanaan toinen pää on ollut kokonaan avoin, joten vesi on päässyt virtaamaan vapaammin, mutta nykyään tilanne on kuitenkin huonompi.

– Kyseessä on osittain suljettu vesialue. Veden virtaama on viime vuosina ollut hyvin pientä, mikä on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut vesialueen rehevöitymiseen, kertoo Heikki Mäntsälä, joka toimii tiedottajana Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä.

Vesialueen kuntoon vaikuttavat myös maatalouden valumat, joita tulee jopa Kalannista saakka jokia ja laskuojia pitkin. Salmet ovat olleet alueella rehevöitymisen vuoksi pitkään umpeen kasvaneita. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Timo Tuina on viettänyt alueella koko ikänsä, ja hän muisteleekin, että hänen lapsuudessaan alueella ei ollut esimerkiksi kaislaa ollenkaan. Alueella on myös aikaisemmin ollut hiekkarantoja, joita ei enää rehevöitymisen vuoksi vesistöjen rannoilta löydy.

– Limamaista mutaa on tullut viime vuosikymmeninä suuri määrä vesistöön. Aiemmin pohja on ollut kovaa savea, nyt se on mutaisaa, mikä tarkoittaa, että vesi ei vaihdu ja kasvillisuus lahoaa pohjaan. Sama ongelmahan toisaalta on joka paikassa. Tämmöisissä matalissa umpinaisissa lahdissa se vain korostuu, kertoo Timo Tuina.

Yhdistys on perustettu vuonna 2006, minkä jälkeen se on toiminut aktiivisesti rehevöitymisen vähentämiseksi ja estämiseksi. Kasvustolauttoja oli 2000-luvun alussa vesistössä paljon, ja alueen asukkaat ja mökkiläiset olivat yhtä mieltä siitä, että vesiensuojeluyhdistys tulisi perustaa. Toiminta lähti käyntiin pikkuhiljaa, ja vuonna 2007 yhdistys saikin ELY-keskukselta 67 000 euron rahoituksen erilaisia suunnitelmia ja toteutuksia varten.

– Ensimmäinen toimenpide oli ruopata vesialue auki. Siihen saatiinkin lopulta ihan kunnon väylä. Haavaisten saaren ympärivirtaus lähti toimimaan vihdoinkin kunnolla, kertoo Heikki Mäntsälä.

Sen jälkeen yhdistyksessä on pyritty pitämään väylät auki ja niittämään kasvustoa säännöllisesti. Kaksi vuotta sitten yhdistys sai esimerkiksi Leader Ravakalta tukea ärviän poistoon vesistöstä. Ruoppauksia, ruovikon niittoa ja pohjakasvillisuuden niittoa yhdistys tekee kuitenkin vuosittain avustuksista riippumatta.

Kaksi kuvaa vesialueesta. Toisessa on paljon kaislaa, toisessa ei yhtään.
Ruoppauksen jälkeen veden virtaus saatiin käyntiin salmessa. Oikealla kuva tilanteesta ennen ruoppausta. Kuvat: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Seuraavana vuorossa peltojen kipsikäsittelyt

Nyt kun vesi on saatu alueella virtaamaan, on yhdistyksen seuraava projekti Timo Tuinan mukaan saada myös valuma-asiat kuntoon, sillä vesistöön valuu maatalouden vaikutuksesta jatkuvasti haitallista typpeä ja fosforia. Yhdistys haluaisi ehkäistä valumia tekemällä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa ja kertomalla heille keinoista, joilla valumia saataisiin vähennettyä. 

– Peltojen kipsikäsittely on nykyään trendikäs ja tehokas keino valumien ehkäisyyn. Haluttaisiin informoida siitä myös alueen maanomistajia, jotta mahdollisimman moni ottaisi kipsikäsittelyt käyttöön. Meillä onkin vireillä projekti, jossa tehdään yhteistyötä lokalahtelaisen Ahmasveden vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena olisi kutsua maanomistajat tilaisuuteen, johon tulee asiantuntijoita eri instansseista kertomaan vesiensuojeluasioista ja esimerkiksi kipsikäsittelyn hyödyistä, kertoo Timo Tuina.

Kipsikäsittelyssä peltojen suojavyöhykkeelle levitetään kipsiä, joka sitoo fosforin ja estää sitä valumasta vesistöön. Jokien ja uomien vierialueet tulee myös käsitellä kipsillä, jotta valumat eivät pääsisi vesistöihin saakka. Kipsikäsittelyt ovat jo laajalti käytössä ympäri Suomen, ja usein niistä hyötyvät vesistön lisäksi myös maanomistajat. 

– Maanomistajille ja viljelijöille saattaa olla jopa hyötyä näistä toimenpiteistä, sillä kun kipsiä levitetään pellolle, niin tuottavuus nousee. Kipsikäsittely on heille myös täysin ilmaista, sillä rahoitus tulee ELY-keskuksen Itämeri-projektista, kertoo Heikki Mäntsälä.

Ärviäkasvustoa vedessä.
Haavaisten vesialueen vuotuisena ongelmana on ollut runsas ärviäkasvusto. Kuva: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Kosteikkojen rakennus myös tärkeä osa vesiensuojelua

Kosteikkojen rakennus on kipsikäsittelyiden ohella eräs tärkeimmistä maatalouden valumia ehkäisevistä toimenpiteistä. Tuinan ja Mäntsälän mukaan kosteikkoja voi rakentaa yhdistyksen voimin muun muassa vuokraamalla maa-alueita ja rakentamalla niille kosteikkoja, mutta se on pienelle yhdistykselle työläs prosessi. Yhdistys voi kuitenkin hakea rahoitusta kosteikolle ja tehdä kosteikkosuunnitelman, minkä jälkeen maanomistaja saa rahoituksen kosteikon rakentamiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä on tehty jo jonkin verran työtä kosteikkojen rakentamiseksi.

– Olemme auttaneet yhden kosteikon rakentamisessa Hakulaan. Se ei valitettavasti toimi niin kuin odotimme eli sieltä tulee vielä valumaa. Pitäisi saada kosteikoille lisää pinta-alaa, sillä nykyinen on liian pieni, kertoo Heikki Mäntsälä.

Vuoden 2007 rahoituksella tehtiin yhdistyksessä myös useita kosteikkojen rakentamiseeen tähtääviä kartoituksia: muun muassa kasvillisuuskartoitus, kalakartoitus ja olemassa olevien kosteikkojen kartoitus. Yhdistys sai myös hiljattain Leader Ravakalta rahoitusta uuteen valuma-aluekartoitukseen, jonka avulla  pyritään suunnittelemaan lisää kosteikoita. Kartoitus valmistuu elokuun lopulla, ja sen vastaavana henkilönä on Ravakan Pekka Alho.

– Kartoituksen tavoitteena on, että löydettäisiin kaikki seudun valuma-alueet. Sen lisäksi kenties saisimme myös jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin kosteikkoja rakennetaan ja mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota, kertoo Timo Tuina.

Silta, jolla kulkee hiekkatie.
Tuppiluodon yksityistien uuteen siltaan saatiin myös suurempi siltarumpu, joka parantaa myös Haavaisten väylän virtaamaa.

Suurin ponnistus oli uusi silta Haavaisten väylälle

Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen suurin saavutus on ollut kolme vuotta sitten vuonna 2018 Haavaisten väylään rakennettu uusi silta. Siihen yhdistys sai rahoitusta kolme vuotta sitten.

– Vanha silta oli liian matala, eikä vesi vaihtunut väylässä ollenkaan. Saimme Ravakalta suunnittelurahaa uutta siltaa varten. Tiekunta taas sai avustusta tien varsinaiseen rakentamiseen, kertoo Heikki Mäntsälä.

Tien varsinaisena päärakennuttajana toimi Tuppiluodon Yksityistie. Haavaisten vesiensuojeluyhdistys maksoi lisäksi sillan rakentamista varten tarvittavan pohjatutkimuksen ja sillan maisemoinnin, joihin se sai myös avustusta Leader Ravakalta.  Lisäksi yhdistys on hoitanut myös alueen ruoppauksia. Sillan kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 euroa.

– Uuden sillan ansiosta vesi alkoi vihdoin virrata paremmin Haavaisten väylällä. Siltaa ei olisi varmaan tullut ilman yhdistystä, lisää Timo Tuina ylpeänä.

Kyltti, jossa kerrotaan Leader-tuesta.
Leader Ravakka myönsi Haavaisten vesiensuojeluyhdistykselle tukea ärviäkasvuston poistoon. Kasvusto poistettiin imuruoppauksella, ja hankkeen puitteissa tehtiin useita talkoita.

Pieni, mutta aktiivinen yhdistys

Timo Tuina ja Heikki Mäntsälä kertovat, että Haavaisten vesiensuojeluyhdistys on yksi ensimmäisistä vesiensuojeluyhdistyksistä alueella. He ovat auttaneet myös muita alueen vesiensuojeluyhdistyksiä aloittamaan toimintansa, ja käyneet konsultoimassa heitä avustuksiin ja muihin käytännön asioihin liittyen.

– Ollaan tultu perustamisvuodesta aika paljon eteenpäin, sillä nykyään toiminta on melko ammattimaista. Meillä on aina joku projekti käynnissä eli tehdään aika suuria juttuja siihen nähden, että yhdistys on pieni. Varainhankinta koostuu suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista, joten aina pitää jostain saada avustusta uusia projekteja varten, kertoo Tuina.

Vapaaehtoisten määrä on yhdistyksessä vähentynyt, mutta se on Tuinan mukaan ymmärrettävää, sillä suurin osa työstä hoidetaan koneellisesti, eikä talkoita enää järjestetä niin usein kuin ennen. Yhdistyksen hallituksessa on noin kymmenen jäsentä, ja sen lisäksi mukana toiminnassa on useita vapaaehtoisia.

– Aktiivista väkeä on ollut sekä hallituksessa että sen ulkopuolella. Sitä ilman tämä olisi aika nopeasti kuivunut kokoon, sanoo Tuina.

Varainhankintaa tehdään kuitenkin jäsenmaksujen lisäksi eri tavoin, muun muassa tapahtumia järjestämällä. Tapahtumat kasvattavat yhteishenkeä, ja yhdistystoiminnan sosiaalinen puoli onkin Tuinan ja Mäntsälän mukaan yhtä tärkeää kuin hanketoiminta.

– Tällainen tapahtumien järjestäminen luo yhteistöllisyyttä. Yhdistyksellä on siis myös sosiaalista arvoa. Se, että tavataan toisiamme on kuitenkin tärkeä osa yhdistystoimintaa, kertoo Heikki Mäntsälä.

– Olisi mukavaa saada myös uusien nuorten asukkaiden tietoisuuteen, että tällainen yhdistys on olemassa, ja että pelkällä jäsenmaksullakin voi tehdä paljon hyvää. Tulevaisuutta ajatellen täällä on toimittava koko ajan, lisää Tuina.




Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Haavaisten vesiensuojeluyhdistys

The results of the village branding project already in use in Pyhämaa and Rautila

 

The village branding project, funded by Leader Ravakka, crystallized the deepest essence of Finnish villages into a brand identity that villages can use for marketing and awareness-raising. Two villages participated in the project: Rautila and Pyhämaa. In Pyhämaa, the new brand has already been in active use, while Rautila is still waiting for the current event restrictions to be eased. However, both villages are very pleased with the outcome of the project.


Each town and village has its own essence that lives in the minds and stories of the villagers and visitors. The purpose of the participatory village branding project was to find out, with the help of the villagers, where this deepest essence of the villages comes from and crystallize it into a brand identity. The project challenged villagers to consider what they are proud of in their hometowns and how they could make their home an attractive place to live and visit in the future.

The village branding project involved two regional partners: Pyhämaa Tourism Association and Rautila-Irjala Village Association. The villages of Pyhämaa and Rautila were branded with the help of branding professionals in cooperation with the residents. The villages received, among other things, new logos and a color scheme, as well as a brand book in which the brand is explained in more detail.

– Although the branding work was completed last year, the regions will continue to utilize their new brand independently. The project itself will continue until the end of  2021, the intention being to organize another domestic study trip related to branding, says Juuliska Seikola, Development Manager at Leader Ravakka.

The project has been funded by Leader Ravakka and has a total cost estimate of € 69,000, of which 90% is public support. The international project also has two foreign partners: Dalälvarnas Utvecklingsområde from Sweden and Abulas Lauku partnerība from Latvia, respctfully.

Juhlateltta rannalla.
Everyone is allowed to utilize the new party tent the Pyhämaa Tourism Association acquired.

Help from professionals

The brands were designed under the guidance of professionals. Jaana Waari and Mari Lounavaara from the consulting agency Majame held several workshops for the villagers, where they worked together to define the features on which the village brands would be built. According to Waari, the whole project was built specifically around inclusion, and the locals were involved in as many stages of the design process as possible.

– The project started with an effort to understand what these branded places are like. It was very important to hear the villagers’ ideas about their own village. Involvement is a really great advantage when it comes to thinking about the voice of the village and how the story of the village would be told. It can be said that the villagers have designed the brand themselves and we from Majame have only been involved as professionals who crystallize it all into a brand, says Waari.

Waari also emphasizes the importance of the brand. When a village as a brand, positive images of the village arise in the minds of visitors, increasing memorability.

– The brand makes the operation of the village more systematic and professional. It also looks clearer and more targeted, and the village’s communication is more consistent as well, adds Waari.

According to Waari, it is also important that the new brand is used diligently. Therefore, the project included action trials in which new brands were introduced. In Pyhämaa, for example, the Tourism Association decided to acquire a large party tent with a new logo, while Rautila ordered branded roll-up banners to use at events.

– Although it was important to start implementing the brands immediately, maintaining continuity was also an important goal. In the last meeting with the village actors, we made an action plan for the future, which gave us continuity in branding, says Waari.

Punaisen kyläkaupparakennuksen julkisivu.
Pyhämaa General Store is one of the first companies in the villages to utilize the new brand.

In Pyhämaa, the brand is already in active use

One of the villages involved in the project, Pyhämaa, located on the coast near Uusikaupunki, has been profiled as a small but lively coastal village. According to Kari Aalto, President of the Pyhämaa Tourism Association, Pyhämaa was selected for the branding project because it is more active than many other localities in the region. Several projects funded by Leader Ravakka have also been carried out in the area, such as new signposts for tourists, the summer theater auditorium and an 18-hole frisbee golf course.

– We try to make the village comfortable and attractive, so that people would move here. Attracting new residents to the village is also an important part of ensuring the survival of the local school. Tourism is just a tool for that, says Aalto.

The cheerful colors of the brand tell a story about Pyhämaa: although it is a village close to nature, it is not merely a nature destination. There are many other things to do and see in the village as well. In addition to the logo and colors, the brand is also associated with images of the village and the villagers. According to Aalto, a Pyhämaa resident must be modest but reliable. 

– At the release ceremony, as the description of Pyhämaa was read, many of the villagers had tears in their eyes. It was so apt, says Aalto.

According to Aalto, the brand has gradually been introduced more and more, although not everyone recognizes the brand yet.

– I believe the brand will gradually become more and more well-known. We are starting to get the blocks together, but we need to know how to use them correctly, says Aalto.

New brand building ideas were obtained from visits to twin villages in Latvia and Sweden.

– The trips gave me really good ideas for branding. We learned that instead of listing attractions, the brand should emphasize how living and visiting the village feels. Excited about it, I made a few videos about what you can feel and experience here, says Aalto.

The brand is especially visible in the party tent acquired by the Pyhämaa Tourism Association, which all Pyhämaa actors can utilize at their own events. Last autumn, the local Sports Association Pyhämaan Pyry also donated jerseys with a new logo to all Pyhämaa schoolchildren. According to Aalto, the purpose is to get other companies and associations in the area to use the logo and brand.

– The brand creates a common spirit here in the village. Everyone also likes the brand, which was a bit of a surprise, because individual taste can sometimes lead to arguments, laughs Aalto.

Henkilö istuu punaisen puurakennuksen edessä.
Kari Aalto of Pyhämaa Tourism Association says that it is important to attract new residents to the village. He also wants to make the village more international.

Rautila is waiting for the restrictions to pass 

Rautila, located on the shores of Vehmassalmi, is described in the brand book as a peaceful and close-to-nature place. The brand also emphasizes the village’s active association activities and interesting history as a hub for Vehmassalmi’s steamship traffic. In Rautila, the people of the Rautila-Irjala Village Association in particular took an active part in branding activities.

– In terms of branding, the villagers were neither really for nor against the project. A lot of people took part in the initial surveys, which then dwindled as the project progressed. The brand project soon became a project of mainly just the village association, says Jussi Jaakkola, chairman of the village association.

Rautila is mostly a summer cottage area, and permanent residents can only be found in a few dozen houses in the village area. However, the municipality of Vehmaa recently zoned new lots in Rautila, which has gradually brought more permanent residents as well.

– I hope that branding will help Rautila gain visibility and new residents. Unfortunately, because of the coronavirus, we have lived quite a quiet life for the last year. Sure, the brand was launched last autumn, but its utilization has been waiting for the future, says Jaakkola.

Normally, Rautila has a Christmas market, a winter event and several events in the center of Vehmaa during the summer. In addition to participating in these events, with the support of Leader Ravakka, the village association maintains a beach sauna built on the shores of Vehmassalmi, which fortunately was reopened to the public as the coronavirus restrictions eased. According to Jaakkola, however, the village association hopes that Rautila could start marketing in cooperation with the municipality in order to promote the brand more.

– We have not really inspired companies to participate in this brand work, as there are not many of them here in the Rautila area. Contacting companies is also a resource issue for the association, adds Soila Jaakkola, a spokesperson for the village association.

Despite these shortcomings, the village association itself actively uses the brand. Currently, the new logo is printed on a bookmark that’s being sold along with the reprint of the village’s history book and on roll-up ads used at events.

– The new brand is really easy to use and the visual elements can be combined in many ways. We plan to use the brand in future projects and acquisitions, such as the tent which is to be acquired in the autumn as part of Ravakka’s small investment project, and which should be used at events, adds Soila Jaakkola.

The village association also wants the brand to highlight Rautila’s significant history. Rautila is next to the old original Vehmaa, as the center of Vehmaa was once on the shores of Vehmassalmi in Rautila, until a railway was built in the locality.

– A hundred years ago, Rautila was a significant place; there were many different services and more residents. One could say that a hundred years ago Rautila was a brand even though the brands were not known at the time. Consideration could be given to incorporating Rautila’s history into the new brand, thereby re-awakening Rautila’s reputation, says Jussi Jaakkola.

Although the implementation of the brand has been somewhat stalled in Rautila, the people of the village association are still satisfied with the result.

– The branding project was interesting. The overall experience was really nice and the end result was great. Now we just have to come up with ways to utilize it, says Jussi Jaakkola.

Kaksi henkilöä seisoo mainoskankaan vierellä.
Jussi and Soila Jaakkola in front of the new roll up advertisement banner of Rautila. They think that the brand is easy to use and quite timeless.

 

 

 

Nina Maunuaho