EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin!

Nainen laittaa kartonkiroskaa keräyslaatikkoon.

 

Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen. 

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa. 

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi

EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse. 

– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.

EkoSparraamo on ensi kesään asti hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo. 

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta. 

– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.

– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa. 

Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja. 

Apua matalalla kynnyksellä

Nainen istuu tietokoneen ääressä.
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.

Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia. 

– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa. 

Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.

 

Eko-vinkkejä maaseudulle:

Lasipurkkeja, joiden päällä teksti: Vähennä kulutusta ja kierrätä.
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.
Multaa käsissä ja kuvan päällä teksti: Kompostoi!
Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.
Mikrofonin kuva ja päällä teksti: Tee yhteistyötä.
Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.
Omenapuu, jossa keltaisia omenoita ja kuvan päällä teksti: Järjestä kestäviä tapahtumia!
Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.
Mehiläiset työssään ja kuvan päällä teksti: Jätä nurmikko leikkaamatta!
Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Talvinen maisema, jossa näkyy kaksi ihmishahmoa kaukana.

 

Pyhiinvaelluksen kultakausi sijoittuu keskiajalle, ja nyt se on taas uudessa nousussa. Pyhiinvaellusreittejä on saatu sähköisille kartoille, mikä on osaltaan innostanut ihmisiä vaelluksille. Lisäksi ne tarjoavat juuri sitä rauhaa, hiljaisuutta, arjesta irtautumista ja itsensä haastamista, mitä nykyajan ihmiset kaipaavat. 

Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kulkee 140 kilometrin matkan Kokemäeltä Turun Tuomiokirkkoon. 

– Piispa Henrik vietti perimätiedon mukaan viimeisen yönsä Kokemäellä tammikuussa vuonna 1156. Sieltä reitti jatkuu Köyliönjärven kirkkokarille, jonka läheisyydessä Henrik sai surmansa, kertoo Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa. 

Piispa Henrikin ruumis kuljetettiin Köyliönjärveltä Nousiaisiin Säkylän, Pöytyän Yläneen ja Mynämäen kautta. Pyhiinvaellusreitti kulkee niitä samoja teitä, joita pitkin perimätiedon mukaan härät vetivät ruumiinkin. Nousiaisiin rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, jossa on nähtävillä myös Pyhän Henrikin sarkofagi. 

Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1300 osa pyhäinjäännöksistä siirrettiin juuri edellisenä päivänä käyttöön vihittyyn Turun Tuomiokirkkoon. 

– Sen vuoksi reitin viimeinen osa eli Nunnapolku kulkee Nousiaisista Maskun Nunnalähteen kautta Ruskon kirkolle ja sieltä edelleen Turkuun Maarian kirkon, Koroistenniemen ja Katariinan kirkon kautta aina kansallispyhättöömme Turun Tuomiokirkkoon, Elomaa kertoo. 

Mies tummassa takissa ja punaisessa pipossa, takana luminen maisema.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa Turun Koroistenniemellä, joka on osa Pyhän Henrikin tietä.
Valkoinen risti lumisessa maisemassa.
Piispanistuin on siirretty nykyiselle paikalleen Koroisilta vuonna 1300. Sen jälkeen alue jäi unholaan, kunnes 1800–1900-lukujen vaihteessa niemeä alettiin tutkia uudelleen.

Pyhän Henrikin tie eläväksi!

Pyhän Henrikin tie merkittiin maastoon uudelleen 1970-luvulla paikallisten asiantuntijoiden, museoviranomaisten, historioitsijoiden ja arkeologien yhteistyöllä. Sen jälkeen siellä on järjestetty säännöllisesti ekumeenisia ja muita pyhiinvaelluksia sekä lasten ja nuorten polkupyörävaelluksia, mutta omatoimisia pyhiinvaelluksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.

Elokuussa 2020 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti Leader-hankkeen, jonka aikana on tarkoitus luoda puitteita ja mahdollisuuksia reitin hyödyntämiselle myös järjestettyjen vaellusten ulkopuolella.

– Hankkeessa reitti lisätään sähköisille kartoille ja merkitään maastoon kunnolla niin, että kuka tahansa voi lähteä eksymättä matkaan. Lisäksi hankkeessa tehdään reitille uudet opasmateriaalit ja uusi logo. 

Hanke jatkuu vielä vuoden 2023 puolelle, mutta vuoden 2022 kesään mennessä on jo tarkoitus tehdä maaston kunnostustyöt ja saada reitti kartalle. Iso työ on tehty jo siinä, että reitistä on solmittu kirjalliset sopimukset lähes kaikkien maanomistajien kanssa. Tähän asti reittiä on saanut kulkea 70-luvulla tehtyjen suullisten sopimusten nojalla. 

Tällä hetkellä omatoimisia vaelluksia hankaloittaa myös se, ettei reitin varrella ole juurikaan majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Myös niitä yritetään hankkeen aikana saada tarjolle yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien ja aktiivisten asukkaiden kanssa. 

Ekologisuuskin huomioidaan hankkeen aikana. Kun paikallinen pyhiinvaellusreitti tulee kuntoon, ihmisten ei tarvitse lentää vaeltamaan Santiago de Compostelaan tai muihin kauempana sijaitseviin kohteisiin. Myös reittiä merkitsevät muovinauhat vaihdetaan hankkeen aikana johonkin ekologisempaan ja kestävämpään materiaaliin. 

Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka ovat myöntäneet reitin varrella toimivat Leader-ryhmät: Varsin Hyvä, Ravakka, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Pyhiinvaelluksen suosio kasvussa

Jouni Elomaa on tehnyt ensimmäisen pyhiinvaelluksensa 80-luvulla – nimenomaan Pyhän Henrikin tiellä. Useina vuosina hän toiminut oppaana kesäkuun yhteisillä vaelluksilla. Vuosikymmenten aikana pyhiinvaellus on muuttunut pienen porukan vuosittaisesta rituaalista yleiseksi hiljentymisen ja arjesta irtautumisen keinoksi. 

– Kyse on sellaisesta meidän aikamme herätysliikkeestä – paino sillä jälkimmäisellä sanalla, koska tämä on ihan konkreettista liikettä, Elomaa toteaa. 

– Pyhiinvaelluksiin liittyy kiirettömyyttä, vapautta ja sellaista slow-liikettä, joka tänä päivänä on niin suosittua. Nyt halutaan irtautua sellaisesta jokapäiväisestä hektisyydestä ja kaiken mukanaan kantamisesta, hän jatkaa.

Lisäksi Elomaa muistuttaa, että pyhiinvaellukset ovat universaali ilmiö.

– Niitä on ollut jo ennen kristillisiä kirkkoja, ja niitä on edelleen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa. Ja pyhiinvaelluksia voi tehdä myös aika sekulaareihin kohteisiin. Ihmiset käyvät esimerkiksi Elviksen Gracelandissa, Jim Morrisonin haudalla tai Leninin mausoleumissa. 

Matkailullisesti pyhiinvaelluksissa yhdistyy elämysmatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu ja monia muita aspekteja – joten ei ihme, että ne kasvattavat suosiotaan.

Pyhiinvaeltajien koti avattiin Turun Tuomiokirkkoon

Turun Tuomiokirkon pormestarin kappelissa sohvia, säkkituoleja ja muuta pyhiinvaelluskeskuksen rekvisiittaa.
Pyhiinvaelluskeskus Turun Tuomiokirkossa on uusi kohtaamispaikka pyhiinvaeltajille ja vaeltamisesta kiinnostuneille.

Kesäkuussa 2021 Turun Tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus, joka tavoitti jo ensimmäisen vuoden aikana tuhansia kävijöitä. Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinahon mukaan Tuomiokirkko on keskukselle otollinen paikka, sillä se on useiden suomalaisten pyhiinvaellusreittien solmukohta. 

– Tänne päättyy Pyhän Henrikin tie, joka on Suomen vanhin pitkä historiallinen pyhiinvaellustie. Toinen keskiaikainen reitti Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä pitkin Tuomiokirkon kautta Rymättylään ja liittyy sieltä eurooppalaisiin Jaakon reitistöihin ja Santiago de Compostelaan. Lisäksi tämä on Pyhän Olavin reittien solmukohta. Mannerreitti kulkee Savonlinnasta halki Suomen Turun Tuomiokirkkoon. Merireitti taas kulkee Tuomiokirkosta Trondheimiin. Myös Agricola-kävely ja Aurajoen pyhiinvaellukset liittyvät Tuomiokirkkoon. Ja Turun Tuomiokirkko on jo itsessäänkin historiallisesti merkittävä pyhiinvaelluskohde, hän listaa.

Vaaleahiuksinen nainen villapaidassa Turun Tuomiokirkossa.
Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho kannustaa ihmisiä kokeilemaan pyhiinvaellusta vaikka ensin yhteen kirkkoon, sitten kirkosta kirkkoon ja sen jälkeen pidemmille reiteille.

Pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tietoa pyhiinvaelluksesta sekä suomalaisista ja eurooppalaisista pyhiinvaellusreiteistä. Sinne voi mennä aloittamaan matkansa tai suunnittelemaan tulevia vaelluksia, kohtaamaan ihmisiä tai hiljentymään yksin. Sieltä löytyy myös pyhiinvaelluspasseja, joita osalla reiteistä käytetään.

Keskus toimii Pormestarin kappelissa, jonka moni kirkon kävijöistä muistaa lattiasta löytyvistä kissan tassun jäljistä.

– Yksi lapsikävijä löysi 18 tassunjälkeä. Lapset saavat täällä myös leikkiä ja värittää tai istua vaikka säkkituoleihin lukemaan kirjoja, kertoo Papinaho. 

Kissan tassun jälkiä kivilattiassa.
Keskiaikaiset kissan tassun jäljet lattiassa kiinnostavat erityisesti pyhiinvaelluskeskuksen lapsivieraita.

Monet lapset ovat innostuneet myös pyhiinvaelluskeskuksen tarjoamista 360-virtuaalikierroksista muun muassa Turun Koroistenniemelle, Kaarinan Ravattulan Ristimäelle ja Liedon Vanhalinnaan. 

Pyhiinvaelluskeskus on auki aina kirkon aukioloaikoina eli joka päivä klo 9–18. Talvikaudella henkilökunta on paikalla aina keskiviikkoisin. Keskuksen taustalla on Turun kaupungin, luterilaisen kirkon ja lukuisten muiden toimijoiden yhteistyö.

– Toivon, että uusi pyhiinvaelluskeskus kannustaa osaltaan erilaisia vaeltajia matkalle, Papinaho päättää.

 

Jouni Elomaa ja Annastiina Papinaho esittelevät pyhiinvaellusta myös 1.2.2022 järjestettävässä webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.1.2022:

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

Yhdistyslaturin verkkokoulutus vapaaehtoisten rekrytoinnista 26.1. avaa viiden koulutuksen sarjan

Mainoskuva, jossa lukee

 

Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hanke kouluttaa yhdistyksiä verkossa vapaaehtoistyön saloihin. Tämän kevään aikana syvennytään joka kuukausi yhteen vapaaehtoistyön haasteeseen, kuullaan asiantuntijoita ja jaetaan omia kokemuksia aiheesta. Ensimmäinen koulutus järjestetään 26. tammikuuta klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on nyt auki!

Yhdistyslaturi järjestää tammikuusta toukokuuhun joka kuukausi yhden koulutuksen, jonka aiheena on vapaaehtoistoiminta. Tammikuun koulutus käsittelee vapaaehtoisten rekrytointia, motivointia ja sitouttamista. Kouluttajana toimii projektikoordinaattori Satu Puolitaival Kansalaisareena ry:stä. Koulutus on maksuton ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita linjoille.

Klikkaa tästä ja ilmoittaudu! Koulutus järjestetään Teams-sovelluksella. Linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla päivää ennen koulutusta.

Koulutuksessa kuullaan viime vuoden Vuoden vapaaehtoisen Paula-Sirkka Vähämäen ajatuksia, joiden pohjalta syvennytään hyvän rekrytointi-ilmoituksen luomiseen, vapaaehtoisten erilaisten motivaatiotekijöiden hyödyntämiseen sekä sitouttamiseen. Lopuksi pidetään lyhyt Vapaaehtoistyö.fi -palvelun esittely.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on Suomen kattavin kaikille avoin vapaaehtoistehtävien välittämiseen erikoistunut palvelu. Palvelussa on avoinna yli 1 200 vapaaehtoistehtävää. Vuoden 2021 aikana tehtäviin on ilmoittauduttu palvelun kautta lähes 3 000 kertaa. Palvelua markkinoidaan mm. valtakunnallisen radiokampanjan, someviestinnän ja yhteistyökampanjoiden avulla vuosittain.

SEURAAVAT KOULUTUKSET:

  • 16.2. Vapaaehtoistyön hyvät käytännöt
  • 30.3. Vapaaehtoistyön organisointi
  • 27.4. Jaksaminen vapaaehtoistyössä
  • 18.5. Vapaaehtoisten virkistysilta Bergvikin kartanossa Salossa

Yhdistyslaturin tekemän kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminta aiheuttaa eniten haasteita yhdistysten toiminnassa, ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen katsottiin olevan erittäin tärkeää. Tähän tarpeeseen Ykkösakseli nyt vastaa. Kaikki koulutukset järjestetään verkossa paitsi kevään viimeinen. Toukokuussa vietetään vapaaehtoisten virkistysiltaa, joka siirrettiin joulukuulta. Silloin aiheena on vapaaehtoisten motivoiminen ja palkitseminen.

LISÄTIEDOT:

Hankeneuvoja Päivi Kukkonen, puh. 050 301 2181

paivi.kukkonen@ykkosakseli.fi

 

Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 90 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

Metsäpolku ja kuvan päällä teksti: Retki kylään tekee hyvää!

 

Tiistaina 1. helmikuuta klo 9–12 järjestetään webinaari pyhiinvaelluksesta, historiallisista retkeilyreiteistä sekä kulttuuri- ja kylämatkailusta. Uusien koronarajoitusten myötä tilaisuuteen voi osallistua aikaisemmasta tiedotuksesta poiketen vain etänä. Webinaariin liittyvät työpajat on siirretty myöhemmäksi. Niihin kokoonnutaan 15. maaliskuuta klo 12–16. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä ajankohtaa.

Webinaarin järjestää useamman Leader-ryhmän yhteinen Outdoor Leader -hanke, jonka tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Päivän ohjelma on kaikille teemoista kiinnostuneille avoin ja maksuton. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27. tammikuuta.

WEBINAARIN OHJELMA:

Klo 9:00 Alkusanat
  • Pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho: Pyhiinvaellus kokonaisvaltaisen matkailun näkökulmasta ja Turun Tuomiokirkossa toimiva pyhiinvaelluskeskus
  • Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa: Mitä on nykypäivän pyhiinvaellus? Esimerkkinä Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti
  • Kuninkaantie ry:n sihteeri Mia Aitokari: Vanhat historialliset reitit ja yhteistyö reitin varrella
  • Perinneyhdistys Keritys ry:n matkailuopas Ulla Antola: UNESCOn maailmanperintöluettelossa oleva Rauman Lapin Sammallahdenmäki ja yhteistyö eri osapuolten välillä
  • Vienan reitti ry:n puheenjohtaja Paavo Keränen: Miten vanhat tarinat ja historia palvelevat reitin varrella?
Klo 10:55 – 11:05 Kahvitauko
  • Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta: Historialliset reitit, luontopolut ja vaellusreitit kulkevat myös kylissä tehden hyvää paikalliselle yhteisölle
  • Järviseutu-seura ry:n Mauri Jokela: Leipätie-reitti Etelä-Pohjamaalla vie kylästä kylään ja rannikolta sisämaahan. Miten yhdistää kylien historia ja seudullinen elinvoima nykypäivänä?
  • Kuhankuonon retkeilyreitistöyhdistys ja Varsinais-Suomen liitto, Aleksis Klap: Luontomatkailu tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Klo 12:00 – 12:15 Loppusanat, tilaisuus päättyy!

 

LISÄTIEDOT:

Taina Simola

044 025 1521

taina.simola@jokivarsi.fi

 

*Tekstiä muokattu 11.1. Alkuperäisessä tekstissä mainittua lähitapaamista ei pystytä järjestämään ja työpajat on siirretty maaliskuulle.

Särkisalon Meripirttiä remontoidaan uuteen uskoon talkoovoimin

 

Kauniilla merenrantatontilla Särkisalossa sijaitseva Meripirtti on kerännyt yhteen 45 talkoolaista. Ennätysvauhtia edenneessä Leader-hankkeessa rakennuksesta tulee energiatehokkaampi, esteettömämpi ja aika lailla viihtyisämpi. 

Meripirtin kerho remontoi parhaillaan Särkisalossa sijaitsevaa historiallista Meripirttiä uuteen uskoon Leader Ykkösakselin rahoittamalla hankkeella. Alun perin korjausurakan arvioitiin kestävän kaksi ja puoli vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että valmista tulee jo vajaassa vuodessa, kesään 2022 mennessä. 

Kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin ja siihen on Meripirtin kerhon puheenjohtaja Jarmo Vähäsillan mukaan kaksi syytä: talkooryhmien perustaminen ja aktiivinen tiedotus. 

– Hankkeeseen laskettiin talkootunteja yhteensä 4 300. Ja talkoolaisia on yhteensä 45. Perustimme viisi talkooryhmää, joista jokaisella on oma vetäjä. Jokainen ryhmä käy talkoissa kerran viikossa, jolloin työ ei tunnu liian raskaalta. Usein tällaisia talkoita tekee pieni ydinryhmä, joka väsyy nopeasti. Ja esimerkiksi villoittaminen ei ollut mitään miellyttävää hommaa, joten oli mukavaa, että työ jakautui useammalle porukalle, hän kertoo. 

Lisäksi tiedottamisella on ollut innostava vaikutus. Kun talkoissa on otettu kuvia ja remontin etenemisestä on tiedotettu joka viikko, monet ovat innostuneet mukaan. Meripirtin kerho on saanut projektin ansiosta jopa uusia jäseniä.

– Aloitimme talkoot 18. elokuuta ja nyt olemme jo näin pitkällä! On ollut ilo huomata, että maaseudulla ei näköjään talkoointo ole hiipunut mihinkään! 

Mies seisoo sirkkelin vieressä rakennustyömaalla.
Puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti remontti on edennyt. Talkoot alkoivat elokuussa ja valmista tulee näillä näkymin jo ennen toukotöitä ja kesälomia.

Uusi ilme vanhaa kunnioittaen

Remontti alkoi sillä, että käytännössä kaikki purettiin pois. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu jo 30-luvulla ja viimeisin remontti tehtiin 80-luvulla, joten nyt uusitaan kaikki. 

– Katto- ja seinäpaneelit olivat alun perin puun värisiä, mutta täällä on aikanaan poltettu sisällä, joten katto oli ihan mustaksi pikittynyt ja seinätkin tummuneita. Myös ikkunanpielet olivat tummia ja osa jo erittäin huonossa kunnossa, joten tämä oli viimeinen hetki entisöidä ne, puheenjohtaja toteaa. 

Ikkunoiden entisöintiin kului talkootunteja paljon enemmän kuin arvioitiin, mutta lopputulos on kaunis! Vanhoja perinteisiä ikkunoita reunustaa nyt puhtaan valkoisiksi maalatut puitteet. Myös katto- ja seinäpaneelit maalattiin vaaleiksi.

– Halusimme remontin yhteydessä samanlaiset kattopaneelit joka huoneeseen, mutta näitä salissa olevia paneeleita ei enää tehdä missään, joten höyläytimme itse muihin tiloihin samanlaiset, kertoo Vähäsilta. 

Kaksi miestä entisöi ikkunoita.
Vanhat ikkunanpuitteet onnistuttiin entisöimään uudenveroisiksi. Kuva: Meripirtin kerho.

Energiatehokkuutta ja esteettömyyttä

Remontin yhteydessä huomattiin, että keittiön lattian alla ei juuri eristeitä ollut.

– Keittiö on rakennettu talon laajennuksen yhteydessä sodan jälkeen, kun kaikista materiaaleista oli pulaa. Ei siis ihme, että siellä oli aina kylmä. Nyt keittiöön ja eteiseen on valettu uusi lattia, jossa on lattialämmitys. 

Kun huoneet eristettiin kunnolla, myös talon energiatehokkuus parani. Ja remontin yhteydessä talosta tehdään myös esteetön. Pääovelle tulee liuskat pyörätuoleja varten ja toinen vessoista remontoidaan inva-wc:ksi. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on 130 500 euroa. 

Talkoolaiset purkavat lattiaa.
Meripirtin kerhon jäsenistöstä löytyy niin sähkömiehiä kuin kirvesmiehiäkin, mikä on helpottanut urakkaa paljon. Kuvassa talkoillaan keittiön parissa. Kuva: Meripirtin kerho.

Juhlapaikka meren rannalla

Meripirtin kerhotalo sijaitsee merenrantatontilla. Samalla tontilla on myös Särkisalon kotiseutumuseo, esiintymislava ja varastorakennus sekä Meripirtin kerhon ylläpitämä yleinen uimaranta, urheilukenttä ja lentopallokenttä. 

Kerhotalon edustalla rantaa vartioi tiheä ruovikko, josta halutaan eroon heti kun sisätilat on ensin saatu kuntoon. Tarkoitus on raivata rantaa niin, että vesi tulee kunnolla näkyviin. Tulevaisuudessa toivotaan, että jos hääpari vihitään Särkisalon kirkossa, niin Meripirttiin voisi tulla juhlimaan näyttävästi venekuljetuksella.

Jo tässä vaiheessa remonttia voi helposti kuvitella, kuinka kauniin miljöön vaaleaksi maalattu sali ja sen ikkunoista avautuva merimaisema tarjoaa tulevaisuudessa juhlille jos toisillekin. Sali on mitoitettu 80 hengelle ja remontoidussa keittiössä on helppo huolehtia kestityksestä. Kesäjuhlia on helppo myös laajentaa pihan puolelle, sillä osana remonttia taloon saadaan terassi.

– Toiveissa tietysti on, että tälle tilalle tulee remontin myötä taas enemmän kysyntää. Viime vuosina talo on ollut niin huonossa kunnossa, että halukkaita vuokraajia ei enää juuri ollut, Vähäsilta toteaa. 

Ilmakuva Meripirtistä meren rannalla.
Meripirtin kerhotalon vanhin osa on sotien aikaan toiminut lottien keskuksena. Sen jälkeen sitä on vuokrattu asunnoksi. Historiallinen paikka meren rannalla nousee pian uuteen kukoistukseen.

Miesten kerholla riittää kiirettä

Meripirtin kerho on miesten kerho, joka perustettiin vuonna 1949 – nurinkurisesti naisen aloitteesta.

– Sodan jälkeen eräs paikallinen nainen sanoi, että nyt miehille pitää keksiä joku kerho, jotta niillä olisi muutakin tekemistä kuin ryyppääminen, hymyilee Vähäsilta. 

Nykyaikana vastaavat miesten kerhot alkavat olla jo harvinaisia, mutta Meripirtin kerho on pitänyt paikkansa kyläyhteisössä. Se järjestää joka vuosi Särkisalopäivän, juhannussalon noston, muinaistulien yön, silakkamarkkinat ja koko perheen joulutapahtuman. Ne ovat tapahtumia, jotka keräävät yhteen kaikki kyläläiset. 

Meripirtin lisäksi kerhon omistuksessa on Tallbacka, jossa osa kylätapahtumista järjestetään. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Meripirtin kerhon toimintaan kuuluu esimerkiksi Särkisalon murteen vaaliminen ja kotiseututarinoiden kerääminen. 

 

Janica Vilen

Joulupukki pääsee perille vaikka Auran keskustaan rakennetun Sisupuiston kautta

Tumma kuva, jossa joulupukki nousee laiturilta ja vasemmassa alakulmassa teksti: Jos ei jouluna ole lunta...

 

Maanantaina 20. joulukuuta Maaseutuverkoston Hyvän Leader-mielen joulukalenterista paljastui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden joulukortti, jossa Jokivarsikumppaneiden väki toivottaa kaikille hyvää joulua seuraavin saatesanoin:

Maaseutua kehitetään, jotta me kaikki voisimme paremmin – nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen varautuminen onkin yksi Leader-toiminnan kulmakivistä. Kuvassa näkyy Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden rahoittaman Leader-hankkeen tulos: Sisupuisto. Auran keskustaan rakennettu laituri takaa sen, että joulupukki pääsee tuomaan maaseudun lapsille lahjoja riippumatta siitä, ovatko tulevaisuuden joulut lumisia vai eivät. Vanhan pukin on mukava nousta savista Aurajoen rinnettä ylös Sisupuiston katsomon keskellä kulkevia kuntoportaita pitkin. Joulupukin lisäksi kuntoportaat, ulkonäyttämö ja laituri on tarkoitettu kaikkien alueen asukkaiden ja alueella vierailevien käyttöön.
***

Sisupuisto-hankkeen toteutti Lions Club Aura / Sisu. Puisto valmistui heinäkuussa 2021 ja on nyt päivittäin muun muassa kuntoilijoiden käytössä.

– Monia nuoria perheitä on tavattu eväsretkellä. Laiturilla on ollut onkijoita, uimareita ja muita vesillä liikkujia. SUP-lautoja saa vuokrata läheisestä Auraamon kesäkaupasta, kertoo Lions Clubin hankevastaava Hannele Tanner-Penttilä.

Uusi puisto toimii myös tapahtumapaikkana. Sisupuiston lavalla on  muun muassa stand up -komiikkaa, lavarunoutta, ohjattuja liikuntahetkiä ja päiväkodin joulujuhla. Torstaina 30.12. on luvassa seurakunnan järjestämä kynttilähartaus.

– Lava on yhdistysten, yritysten, yksityisten ja esiintyjien varattavissa Auran kunnan kautta maksutta, jos tapahtuma on maksuton. Tapahtuman järjestäjä saa silloin käyttöönsä myös alueen kioskin, jonne järjestää itse myytävät tuotteet. Jos tapahtuma on maksullinen, silloin kunta perii 50 euron maksun. Portaiden kayttö ja kuntoilu ovat luonnollisesti aina maksutonta, Tanner-Penttilä tiedottaa.

Lions Clubin mukaan Sisupuiston alkusysäyksenä oli alun perin löytää keinoja diabeteksen torjuntaan.

– Klubissa oli jo usein mietitty erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja lisättynä aiheeseen liittyvillä luennoilla, mutta toteutukset olivat jääneet vain muutamiin satunnaisesti järjestettyihin diabeteskävelyihin. Hyvin nopeasti päädyttiin tutkimaan mahdollisuutta rakentaa kuntoportaat Auran keskustaajamaan, jotta asukkailla olisi mahdollisuus ohi kulkiessaankin poiketa tekemään porraslenkki eikä matkaan tarvitsisi erikseen valmistautua ja lähteä autolla naapurikuntaan portaat löytääkseen. Erityisen tärkeää ikääntyville on pitää huolta jalkalihasten kunnosta, jotta voivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan itsenäistä elämää, siksikin portaiden tuli olla lähellä, Tanner-Penttilä taustoittaa.

Kun työryhmä kävi Auran keskustassa tutustumassa pankkirakennuksen ja kerrostalojen väliin rakentamattomaksi jääneeseen rinteeseen, he huomasivat, että paikka olisi otollinen vaikka laululavalle.

– Ja niin hanke laajeni kuntoportaiden lisäksi esiintymislavaksi ja rinteen penkkikatsomoksi. Tontti oli pankin, mutta pankki myi pääosan alueesta kunnalle ja LC Aura/Sisu on nyt kunnan vuokralaisena ja pieneltä osin myös pankin vuokralaisena. Alue on näin klubin hallinnassa 10 vuoden ajan, minkä jälkeen se siirtyy kokonaan kunnalle.

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi Lions Clubin hankkeelle maaseuturahaston tuen. Lisäksi hanketta rahoitti Arne Ritari-säätiö.

Kuvakollaasi Sisupuiston tapahtumista.
Kuvakooste Sisupuiston tapahtumista: Lions Club Aura / Sisu.

 

Maaseutuverkoston joulukalenteriin pääset klikkaamalla tästä!

Juttu Sisupuisto-hankkeen alkuvaiheesta ilmestyi Haloo maaseudussa 13.8.2020:

Lions Club Aura/Sisu kutsuu Aurajoen rannalle talkoisiin

Kotimaan matkailubuumista mahdollisuuksia maaseudun yhdistyksille ja yrityksille – ja ennen kaikkea niiden yhteistyölle!

Etualalla parisänky, jolle laskettu pyöräilykypärät ja matkatavarat, takana parvekkeella kaksi ihmistä.

 

Kotimaan maaseutu- ja pyörämatkailun suosio on kasvanut viime vuosina ja sitä kautta myös palveluiden kysyntä. Lisätarvetta olisi niin majoitukselle kuin monille muillekin palveluille. Maaseudun yhdistyksille, yrityksille ja vaikka osuuskunnille tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden lisäansioihin. Nousiaisten Valpperissa on jo tartuttu toimeen!

Maaseutumajoitukselle on lisätarvetta erityisesti suosituimpien pyöräreittien varrella ja kesätapahtumien yhteydessä. Monilla maaseudun yhdistyksillä on pienellä käytöllä olevia tiloja, joita voisi hyvin hyödyntää kesäaikaan majoitustiloina ketterästi esimerkiksi kansainvälisen Airbnb-sivuston kautta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. 

– Majoituspalveluiden tarjoamisessa pitää pohtia monennäköisiä kysymyksiä, kuten palvelun ammattimaisuutta ja sitä, miten touhuun pystytään sitoutumaan. Joissain yhdistyksissä toki on niitä äärimmäisen sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään valtavia määriä vapaaehtoistyötä, mutta jos puhutaan jo päivittäisestä siivoamisesta ja lakanoiden vaihtamisesta, niin toiminta alkaa olla vapaaehtoisille turhan rankkaa, korostaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

– Tässä jos missä olisi hyvä paikka yhdistysten ja yritysten väliselle yhteistyölle, jossa molemmat voivat voittaa. Yhdistys voisi tarjota tilat ja yrittäjä hoitaisi palvelut, Linkoranta ideoi.

Monet yhdistykset tekevät jo yhteistyötä pitopalveluyrittäjien kanssa vuokratessaan tiloja yksityisjuhliin. Sama systeemi voisi hyvin toimia myös majoituspuolella. 

Majoituksen lisäksi tarjolla voisi olla vaikka polkupyörähuoltoa, opastusta paikallisten nähtävyyksien pariin tai löylyt kyläsaunalla. 

Myös tarinat majoituspaikkojen historiasta kiinnostavat matkailijoita. 

– Esimerkiksi Nousiaisten vanha rautatieasema houkuttelee järjestämään häitä ja muita juhlia, koska sillä paikalla on niin mielenkiintoinen historia. Myös majoituspaikat voisivat erottua edukseen elävöittämällä niiden historiaa, Linkoranta uskoo.

Miljoonia mahdollisuuksia

Akselikuntien pyörämatkailuhanketta vetävä Jouko Parviainen on kyläasiamiehen kanssa samoilla linjoilla. 

– Tässä on suuri mahdollisuus! Ja jos tällaisia palveluita olisi 30–50 kilometrin välein pyörämatkailureittien varrella, niin niitä voisi ketjuttaa ja markkinoida yhdessä. Ja oheispalvelujen suhteen mahdollisuuksia on miljoonia. Vain mielikuvitus on rajana, hän toteaa.

Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa ovat mukana Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kunnat. Hanketta rahoittavat Leader-ryhmät Varsin Hyvä ja Ravakka.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat mukana Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa. Kuvassa ollaan Louhisaaren kartanolla Maskun Askaisissa.

Valpperiin rakennetaan uutta majoitustilaa

Nousiaisten Valpperissa on tartuttu jo toimeen. Nousiaisten Alku kunnostaa parhaillaan urheilutalonsa vieressä olevaa saunaa ja rakentaa sen yhteyteen lisäosaa majoituspalveluita varten. 

– Piirustukset ovat nyt valmiit ja tarkoitus olisi saada projekti tämän talven aikana maaliin, jotta keväällä voidaan aloittaa majoitustoiminta. Saimme projektille lahjakirjan yhdistyksen pitkäaikaiselta latumestarilta ja varsinainen vuokraaminen hoidetaan vapaaehtoisvoimin, kertoo yhdistyksen aktiivi Reima Rantanen.

Valpperi valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2021 kyläksi, mikä on lisännyt kylän kiinnostavuutta matkailijoiden keskuudessa entisestään. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. 

Ilmakuva Valpperin urheilutalon ja koulun alueelta.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.

Nuoret mukaan!

Monia matkailupalveluita pystyisivät tuottamaan myös maaseudun nuoret esimerkiksi 4H-yrittäjyyden kautta. Maaseudulla asuvien nuorten yritystoimintaa tuetaan myös NuorisoLeaderin kautta. 

– Yrittäjäpohjalta töitä voisi tehdä silloin kun niitä on ja samalla yhdistykset välttyisivät palkanmaksubyrokratialta, Linkoranta punnitsee. 

Oheispalveluita pystyy tarjoamaan lisäksi niille matkailijoille, jotka yöpyvät omissa teltoissaan. Kun Varsinais-Suomen maaseudun matkailukohteita ryhdytään markkinoimaan laajemmin, majoituskysymys on kuitenkin ratkaistava ensimmäisenä. Mahdollisuuksia majoitustoiminnalle voisi olla myös esimerkiksi kesällä tyhjillään olevissa kuntien omistamissa koulurakennuksissa. 

Kolme tilaisuutta vuonna 2022

Majoituksen tarjoamia mahdollisuuksia lisäansioihin esiteltiin tiistaina 16. marraskuuta webinaarissa, jonka järjestivät Akselikuntien pyörämatkailuhanke, Pelme-hanke, Leader Ravakka ja Varsinais-Suomen Kylät. Vastaavia tilaisuuksia on tulossa kolme lisää vuoden 2022 puolella. 

Tiistaina 18. tammikuuta järjestetään webinaari matkailua tukevien palveluiden mahdollisuuksista. 8. helmikuuta annetaan eväitä liiketoimintaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Pyörämatkailijoiden palvelut ja verkostoituminen ovat teemana Mynämäellä Kilan Rälssitilalla 22. maaliskuuta.

Tilaisuudet on tarkoitettu sekä matkailualan yrityksille että yhdistyksille, jotka voivat tuottaa palveluita joko itse tai toisille alan yrityksille. Uudet toimijat, tuotteet ja palvelut voivat myös tukea alueella jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena on myös monipuolistaa matkailupalveluita, jotka puolestaan lisäävät alueen houkuttelevuutta ulkomaisillekin matkailijoille.

Ilmoittautuminen tammikuun tilaisuuteen on auki osoitteessa: https://bit.ly/32Yl9Vp

Ensimmäiset luukut avattu! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät mukana maaseutuverkoston joulukalenterissa

Vasemmalla Ykkösakselin joulukortti ja oikealla Leader Länsi-Saimaan kortti.

 

Maaseutuverkosto on julkaissut Hyvän (Leader)mielen joulukalenterin, josta pääsee kurkistelemaan touhukkaiden Leader-tonttujen toinen toistaan hauskempia joulutervehdyksiä ympäri Suomen! Hyvän mielen lisäksi kalenterista saa tietoa siitä, miten hienoa ja omaleimaista paikallista kehittämistä maaseudulla tehdään – jotta voisimme hyvin.

Myös kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää ovat mukana tempauksessa. Ensimmäinen kortti oli Leader Länsi-Saimaan käsialaa, ja Leader Ykkösakselin joulukortti paljastui luukusta numero 2 seuraavin terveisin:

Joulukortti, jossa tonttulakki frisbeegolfkorin päällä ja tonttu heittää frisbeetä puun takaa.

Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle. Rata on rakennettu Ykkösakselin rahoittamassa Leader-hankkeessa, josta vastaa Suomusjärven MLL. Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman radan rakentamiseen – ei kuitenkaan ihmisiä varten, kuten virallisesti kerrotaan, vaan sen vuoksi, että joulutontut rakastavat frisbeegolfia! Harva niitä huomaa, mutta jos päästää joulumielen sydämeensä ja katsoo oikein tarkkaan, voi tonttuja nähdä jokaisella maailman frisbeegolfradalla. Tontut pelaavat pääsääntöisesti etiketin mukaan, mutta välillä nekin jekkuilevat. Jos siis kiekkosi joskus fribatessa katoaa, se on saattanut lähteä tontun mukana Korvatunturille.

Varsin hyvän, Ravakan, Jokivarsikumppaneiden ja I samma båtin kortit ovat vielä tulossa, joten kannattaa käydä avaamassa uusi luukku joka päivä jouluun asti! Klikkaa tästä katsomaan kalenteria!