Valla Outdoors tarjoaa elämyksiä niin metsässä kuin merelläkin

Nainen melomassa.

 

Luonto on Mia Sinisalolle paikka, jossa hän itse rentoutuu ja virkistyy – ja siksi hän tarjoaa yrityksensä Valla Outdoorsin kautta samoja elämyksiä myös asiakkailleen. Leader Ykkösakselin tuella hankittu retkeilykalusto helpottaa yritystoimintaa merellä ja metsässä ympäri vuoden.

Salon Perniössä toimiva Valla Outdoors Oy hankki Leader-tuella yhdeksän kajakkia ja muita melontavarusteita sekä liukulumikenkiä ja ahkioita. Oman kaluston myötä yritys on pystynyt tarjoamaan retkeilypäiviä eri asiakasryhmilleen ketterämmin ja aikaisempaa paremmalla katteella. Investoinnin kokonaiskustannus oli 12 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 20 %.

Muutaman vuoden toiminut yritys järjestää esimerkiksi metsäisiä tiimi- ja virkistyspäiviä yrityksille sekä luontoliikuntaan keskittyviä kursseja yksityishenkilöille. Erä- ja luonto-oppaan johdolla voi lähteä esimerkiksi melomaan, maastopyöräilemään, patikoimaan, uimaan, lumikenkäilemään tai retkiluistelemaan.

Sinisalon oma koti toimii välillä retkien tukikohtana. Hänen vintillään mahtuu majoittumaan kahdeksan henkeä. Pääosin hän järjestää retkiä kuitenkin asiakkaiden valitsemissa maastoissa, esimerkiksi Teijon kansallispuistossa, jossa pääsee liikkumaan monipuolisesti ja syömään eväitä tunnelmallisille tulipaikoille. 

– Esimerkiksi melontakursseilla saatamme käydä ensin Teijon sisävesillä, sitten kokeilla jokimelontaa ja lopuksi meloa vielä merellä. Näin saadaan harjoiteltua erilaisia tekniikoita ja ihailla vaihtuvia maisemia. 

Nainen katsoo kameraan mela kädessään.
Helsingistä Saloon viisi vuotta sitten muuttanut Mia Sinisalo pyörittää yritystoimintaansa Perniössä Krailan kylässä, josta kulkee ohi muun muassa pyöräilijöiden suosima Rannikkoreitti.
Kuusi kajakkia telineillä.
Valla Outdoorsin kajakit hankittiin Leader Ykkösakselin tuella.

Liukulumikengät olivat viime talven hitti

Viime talvi oli säiden puolesta otollinen kaikenlaisen talviliikunnan harrastamiseen. Liukulumikengistä tuli Valla Outdoorsin hitti. Niiden kanssa retkeilyssä yhdistyy perinteisen lumikenkäilyn, hiihdon ja laskettelun parhaat puolet. 

– Latua ei tarvita, joten niillä pääsee liikkumaan helposti monenlaisiin mäkisiinkin metsämaastoihin. Liikkuminen on huomattavasti kevyempää kuin lumikengillä, mutta ei varsinaisesti hiihtämistä, vaan enemmän sellaista laahustamista. Viime talvena teimme usein sellaisia kolmen tunnin retkiä, Sinisalo kertoo.

Valla Outdoorsin liukulumikengät ovat kotimaista tekoa. Pohjassa pitoa tuo mohairvilla, joten ylöspäin pääsee ketterästi, mutta luistoa riittää kuitenkin alamäkiin. Myös jäällä liikkuminen onnistuu helposti. 

Vasemmalla sauvat, keskellä sukset ja oikealla oranssi ahkio.
Leveyden ja kanttien puolesta liukulumikengät muistuttavat vähän laskettelusuksia. Retkellä tarvittavat varusteet voi pakata perässä vedettävään ahkioon.

Metsäfasilitointi kiinnostaa ja innostaa

Yrityksille Valla Outdoors tarjoaa perinteisiä virkistyspäiviä luonnossa liikkuen, mutta myös metsäfasilitointia. 

– Metsäfasilitoinnin tavoitteena on yleensä työyhteisön tai liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteet sovitaan etukäteen ja ohjelma suunnitellaan sen mukaan. Nykyisessä työelämässä ollaan paljon Teams-kokouksissa ja sähköposti laulaa koko ajan. Metsässä rentoudumme ja alamme hahmottaa asioita enemmän kehollisesti, Sinisalo selittää.

– Aivoissa on erilaisia työskentelyverkostoja: toiminnanohjauksen verkosto, avaruudellisen hahmottamisen verkosto ja lepotilaverkosto. Metsässä toiminnanohjausverkosto saa levätä ja kun se käynnistyy uudelleen, se on aiempaa tehokkaampi, hän jatkaa. 

Metsäfasilitointiin voi yhdistää myös rentouttavia tai aktivoivia elementtejä, esimerkiksi metsäjoogaa tai melontaa. 

– Kun lähtee ryhmän kanssa ulos, ihmisissä näkee selkeän eron jo parin tunnin jälkeen. Luonnossa oleminen laskee selvästi stressiä ja poistaa kireyttä. Se muutos on niin konkreettinen, että se tuo omaan työhöni paljon merkityksen tunnetta.

Sinisalo opiskeli erä- ja luonto-oppaaksi vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen hän ehti tehdä työuran opettajana ja markkinointijohtajana. Metsäfasilitoinnissa hän pystyy hyödyntämään osaamistaan kaikilta aloiltaan. 

– Metsäfasilitoinnista on tullut todella hyviä tuloksia ja positiivista palautetta, mutta se on vielä niin uusi tuote, että myynnissä on omat haasteensa. 

Nainen lähdössä melomaan.
Valla Outdoorsin lisäksi Mia Sinisalo toimii oppaana Partioaitan 365-klubin retkillä.

LUE LISÄÄ YRITYSRAHOITUKSESTA:

Yritysrahoitusmuodot

Varsin Hyvä on tukenut maaseudun kehittämistä jo 25 vuotta

Varsin Hyvän henkilökunta ja kuvan päällä teksti: Leader Varsin Hyvä 25 vuotta.

 

Leader Varsin Hyvä on viimeisen 25 vuoden aikana tukenut satoja maaseutua kehittäviä hankkeita. Paikallisten toimijoiden ideoimat ja toteuttamat hankkeet ovat lisänneet maaseudulla muun muassa työllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Varsin Hyvä ry:n 25-vuotisjuhlia vietetään torstaina 27. lokakuuta siellä, mistä tarina alkoi, eli Liedossa. Vanhalinnassa pidettävissä juhlissa päästään nauttimaan kahvitarjoilusta, elävästä musiikista ja historian havinasta sekä virtuaaliteknologiasta väitelleen FT Lauri Viinikkalan luennosta otsikolla Digitaalinen aikamatka maaseudun muutokseen.

Vaikka perustamiskokous pidettiin 15.7.1997 Liedossa, yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Vahto, joka nykyisin on osa Ruskoa. Yhdistyksen nimi taas on lyhenne sanoista Varsinais-Suomen hyväksi.

Varsin Hyvän toiminta-alue on hieman vaihdellut vuosien varrella. Nykyisin alueeseen kuuluu Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Tavoitteena on tukea maaseudun kehittämistä toteuttaen Manner-Suomen maaseutuohjelmaa ja omaa paikallista kehittämisstrategiaa. 

POMOsta ALMAn kautta Leader-ryhmäksi

Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa, joka tunnettiin tuttavallisemmin nimellä POMO. 

Varsin Hyvän alkuajoista kerrotaan tarkemmin vuonna 2012 ilmestyneessä 15-vuotisjuhlajulkaisussa. POMO-kauden jälkeen vuonna 2000 alkoi ALMA, eli Alueellinen maaseutuohjelma, joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella.

Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä. Sen jälkeen Varsin Hyvän jakama rahoitus on tullut kolmesta suunnasta: 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Kuntarahan suuruus määrittää valtion ja EU:n osuudet, eli mitä enemmän kunnat ovat valmiita panostamaan Leader-toimintaan, sitä enemmän hankkeisiin saadaan myös kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Merkittävässä osassa on myös yksityinen rahoitus ja hanketoimijoiden talkootyö.

Maaseuturahaston mukaantulo muutti koko toimintaympäristön kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on kansainvälinen yhteistyö. 

Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg tuli töihin Varsin Hyvään ALMA-kaudella. Hän muistelee hallinnon muuttuneen Leaderin myötä hieman raskaammaksi, mutta toisaalta moni asia helpottui, kun käyttöön tuli yhteiset sähköiset järjestelmät. Vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella paperihakemukset jäävät jo kokonaan historiaan. Eikä hakijoiden tarvitse jännittää hallinnollisia asioita, sillä hankeneuvoja on apuna hankkeen suunnittelusta aina loppumaksatukseen asti. 

– Leaderin vahvuus on siinä, että sen kautta voidaan rahoittaa sellaisia hankkeita, joihin ei ole haettavissa rahoitusta juurikaan mistään muualta. Ja isoihinkin hankkeisiin voi saada valtavan hyvän tukiprosentin. Leader-hankkeissa tuki maksetaan kuitenkin vasta jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan, ja se vaikeuttaa monen toimijan kohdalla hankkeen aloittamista. Olisikin hienoa, jos kunnat pystyisivät tukemaan Leader-toimintaa tarjoamalla väliaikaisrahoitusta oman alueensa hanketoteuttajille, Mettala-Willberg kommentoi.

Toinen Varsin Hyvän vahvuus on aina ollut verkostojen luomisessa. Jo ensimmäisinä vuosina huomattiin, että yhteistyötä alkoi hankkeiden avulla syntyä helposti yhdistysten välille ja yli kuntarajojen. Varsin Hyvän myöntämän tuen avulla toimijat ovat tutustuneet toinen toisiinsa ja toisaalta myös kokonaan uusia yhdistyksiä on perustettu. Hankkeissa tehdään usein tiivistä yhteistyötä monen toimijan kesken ja yhdessä tekeminen on kartuttanut samalla sosiaalista pääomaa maaseudulla.

Hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet

Harri Virta Kaarina-talolla.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta on Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtaja. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto. Kunta on ollut aktiivisesti mukana oman alueensa hankkeissa ja Leader-toiminta on aina saanut kuntapäättäjien yksimielisen tuen.

Kun paikallinen taho saa idean oman kotiseutunsa kehittämiseksi, sitä jalostetaan ensin yhteistyössä Varsin Hyvän henkilökunnan kanssa. Kun hankesuunnitelma on valmis, arviointityöryhmä antaa asiantuntijalausunnon hallitukselle, joka pisteyttää sen ja päättää, lähteekö tukemaan hanketta. Hallituksen päätöksen jälkeen viranomaispäätöksen tekee vielä Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta toimii Varsin Hyvän puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta. 

– Hallituksen kokouksia on ollut helppo vetää, kun hallituksessa on ollut niin paljon asiantuntemusta, kokemusta ja uusia ideoita. Hallituksessa on mukana julkisen sektorin edustajia, yhdistysten edustajia ja alueen asukkaita, mikä on ollut hyvä kolmijako, hän kehuu.

Varsin Hyvän vuosikokous pidetään juuri ennen 25-vuotisjuhlia, 27. lokakuuta. Silloin valitaan uusi hallitus ja vapaita paikkoja on kaikissa kolmessa kiintiössä. Puheenjohtaja kannustaakin uusia ihmisiä mukaan hallitukseen.

– Vuoden 2023 alussa alkaa EU:n uusi ohjelmakausi ja pohdittavaa riittää! Hallituksen rooli on suunnata resurssit oikeaan paikkaan ja sillä tavoin muuttaa yhdistyksen strategiassa olevat tavoitteet konkreettisiksi toimiksi. Tämä on hyvä paikka osallistua Turun seudun maaseudun kehittämiseen, Virta kommentoi.

– Julkisen sektorin kiintiössä on ollut paljon kunnanjohtajia, mutta on tärkeää, että mukana on myös esimerkiksi elinkeinopuolen, ympäristöpuolen ja nuorisopuolen väkeä, hän jatkaa. 

Erityisen kiinnostavaksi Varsin Hyvän toiminnan tekee Virran mukaan se, että yhdistyksen toiminta-alue on yksi Suomen kehittyvimmistä seuduista.

– Täällä pohditaan oikeasti, miten tehdään lisää eikä sitä, miten säilytetään. Turun seudulla on vireä maaseutu ja lyhyet etäisyydet, joten laajatkin hankkeet ovat mahdollisia. Hankkeille saadaan myös helposti vaikuttavuutta, kun niissä pystytään hyödyntämään lähellä olevia kaupunkilaisia.

Kaupungin läheisyydestä on hyötyä esimerkiksi uusien ruokatuotteiden ja matkailupalvelujen luomisessa. 

Uudella strategialla uuteen kauteen

Kolme henkilöä rivissä ulkona, taustalla taivas.
25-vuotiaan Leader Varsin Hyvän toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme ihmistä: projektikoordinaattori Joona Silvola, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoo, että Varsin Hyvä haluaa alueestaan viisaasti vireän, vetävän, välittävän ja vihreän. 

– Vireällä tarkoitetaan elinvoimaa, sitä että palveluita on kaikenikäisille ja maaseudulla on yhteisöllisyyttä. Vetävällä tarkoitetaan vetovoimaa, sitä että maaseutu on houkutteleva myös uusille asukkaille ja matkailijoille. Tähän liittyy esimerkiksi brändäys ja yritystoiminta. Välittävällä on kaksi merkitystä. Toisaalta halutaan tukea sitä, että maaseudulla välitetään toisista ja omasta asuinalueesta ja toisaalta sitä, että maaseudun kulttuuriperintöä välitetään eteenpäin aina uusille sukupolville. Vihreys on sitä, että laitetaan ekologisuus etusijalle, Poikonen tiivistää.

Tulevalla kaudella Varsin Hyvä toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. 

– Kun kunnilta lähtee sote-puoli pois, me voisimme olla apuna yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa alueen hyvinvoinnin lisäämisessä, toteaa Poikonen.

Tulevaisuudessa yhdistyksen toiminnassa panostetaan entistä enemmän nuoriin. Varsin Hyvässä toimii nykyisin nuorisotyöryhmä ja nuorille on tarjolla omaa NuorisoLeader-rahoitusta yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen. Tulevalla kaudella on luvassa myös uusia tukimuotoja, esimerkiksi maatalouden kokeilutuki. Yritystukienkin haku on helpottumassa, sillä ensi vuodesta alkaen myös osa-aikaiset yrittäjät voivat hakea Leader-tukea. 

 

Torstaina 27. lokakuuta vietettävään juhlaan ovat tervetulleita Varsin Hyvän jäsenet, hanketoimijat ja yhteistyökumppanit. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä Eeva Mettala-Willbergille: eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi, 040 580 8868

 

ESIMERKKEJÄ VARSIN HYVÄN TUKEMISTA LEADER-HANKKEISTA:

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Vakka-Suomen Mobiililuotsi-hanke palkittiin Suomen maaseutupoliittiseksi helmeksi!

Viisi ihmistä Kurikan kampuksen edessä.

 

Vakka-Suomen palveluita yhteen kokoava Mobiililuotsi-sovellus palkittiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupolitiikan helmi -palkinnolla Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta. Leader Ravakan rahoittamalla ja Ukipolis Oy:n toteuttamalla hankkeella luotu Mobiililuotsi auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi suunniteltiin alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja uusasukkaiden tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja matkailijat. Sovellusta voi käyttää tällä hetkellä suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi.

Tarve Mobiililuotsin kaltaiselle palvelulle hahmotettiin jo Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeessa. Hankkeen kautta tuettiin erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointien myötä alueelle muuttaneita uusasukkaita kotiutumaan Vakka-Suomeen.

– Lähdimme heti siitä ajatuksesta, että näin merkittävää hanketta ei lähdetä tekemään vain yhdelle seudulle, sen on oltava hyödynnettävissä ja monistettavissa niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisestikin. Nyt on minkä tahansa kaupungin tai kunnan helppo tuoda ne omat palvelut esille hyödyntäen tässä pilotissa luotua pohjaa. Tämä tunnustus on osoitus, että lähdimme oikealle tielle, Katariina Torvinen Ukipolis Oy:sta sanoo.

Mobiililuotsi-sovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut turkulainen CYF Digital. Sovellus on tehty kunnianhimoisesti ja rakennettu heti mm. EU:n datastandardien mukaisesti.

– Keskeinen tietolähde on kuntien päivittämä palvelutietovaranto. Sovelluksessa hyödynnetään myös muita avoimen datan lähteitä, automaatiota ja se kytkeytyy valtakunnalliseen AuroraAI-
tekoälyverkkoon. Kaikki nämä mahdollistavat nopean skaalautumisen eri kuntiin ja seutuihin. Visuaalisen ilmeen suhteen esimerkiksi värejä voidaan muuttaa eri kuntien tarpeisiin, Susanna Lahtinen CYF Digitalista sanoo.

Maaseutugaalassa palkittiin maaseuturahaston parhaita hankkeita

Maaseutugaalassa palkittiin EU-ohjelmakauden 2014–2022 parhaita hankkeita, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmien ja ELY-keskusten kautta. Vaikuttavimpia hankkeita ja yritystukia hyödyntäneitä yrityksiä palkittiin kolmessa eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupoliittinen helmi -palkinto sekä palkittiin yleisöäänestyksen voittaja. Finaalissa oli mukana viisitoista hanketta.

– Mobiililuotsi-hanke on tuonut yhteen eri toimijoita tuottamaan lisäarvoa yli sektori- ja kuntarajojen, sekä laaja-alaisesti osallistaen. Se on tuonut yhteen eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja luonut konkreettisen alustan hyvän elämän ja sujuvan arjen rakentamiseksi. Se on edistänyt uusien asukkaiden vastaanottamista, avointa yhteisöllisyyttä, kototutumista ja sosiaalista kestävyyttä. Hanke on myös pystynyt vastaamaan nopeasti vaihtuviin tarpeisiin ja luonut mallin myös muille alueille ja kansainvälisestikin hyödynnettäväksi, Maaseutupolitiikan neuvosto perusteli Mobiililuotsin voittoa.

Mobiililuotsi on finalistina myös koko EU:n laajuisessa Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseudun kehittämishankkeet. Suomesta on finaalissa mukana yhteensä viisi kehittämishanketta tai yritysinvestointia. Voittajat julkistetaan 6.10.2022.

Maaseudun kehittäminen on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vuosina 2014–2021 maaseuturahastosta rahoitettiin yli 7 000 hanketta, ja 5 600 yritystä hyödynsi yritystukia. Lisäksi
maaseuturahastosta rahoitetaan esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja tilojen investointeja. Koko Suomen maaseudun kehittämiseen varattu rahoituskehys kaudelle 2014–2022 on noin miljardi euroa.

TUTUSTU LISÄÄ:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Unohtumattomia veneretkiä salolaisen M/S Sabrinan kyydissä

Kolme henkilö veneellä.

 

Kolmen veneilijän harrastus muuttui työksi, kun he keksivät alkaa risteily-yrittäjiksi. Leader Ykkösakseli myönsi investointituen charter-aluksen varusteluun ja nyt M/S Sabrinan kyydissä pääsee veneretkelle Salon seudun kirkkaille vesille.

Aurinkoisena iltapäivänä 12 ihmistä nousee Taalintehtaan vierasvenesatamasta punaista mattoa pitkin miehistön avustuksella veneeseen. Kaikille kaadetaan lasilliset kuohuvaa ja kun vene lähtee liikkeelle, alkaa takakannelta kuulua harmonikan säveliä – Myrskyluodon Maijaa tietysti! 

Tällä kyseisellä parin tunnin risteilyllä ihmiset olivat varanneet matkansa yksitellen, mutta useimmiten M/S Sabrina on ryhmien käytössä. Ensimmäisenä kesänä paattia on lastattu pääsääntöisesti pienillä yritysporukoilla.

– Yrittäjät ovat tarjonneet veneretkiä sekä työntekijöilleen että asiakkailleen. Täällä voi tehdä kauppoja ja puhua asioita, jotka eivät lähde veneestä eteenpäin, mutta on täällä myös pidetty hauskaa ja nautittu merestä, kertoo yksi M/S Sabrinan yrittäjistä Marjaana Ollanketo, joka vastaa varauksista ja markkinoinnista.

Retket suunnitellaan aina asiakkaiden toiveiden mukaan. Joillekin elämykseksi riittää vesille pääseminen, mutta osa porukoista on halunnut mukaan elävää musiikkia tai hyvää ruokaa.

M/S Sabrinan ruokapuolesta vastaa Katja Söderman. 

– Tämän kesän aikana asiakkaat halusivat paljon esimerkiksi juustolautasia ja grilliruokaa. Syksyn tullen tarjottiin esimerkiksi raputeemaa. Kaikki ruoka tehdään itse puhtaista raaka-aineista, hän kertoo.

Kolmas yrittäjä Ville Söderman vastaa veneestä, joka on Grand Banks Island Gypsy 36. 

– Löysin tämän veneen jo vuonna 2017 ja viime vuonna lopulta ostimme sen omaan käyttöön. Alusta asti ajattelimme kuitenkin, että tällä voisi tehdä myös yritystoimintaa. 

Ville Söderman ohjaa venettä.
Tilausristeilyjen kipparina toimii Ville Söderman.

Kirkkaille vesille

Kun Södermanit tutustuivat Ollanketoon syksyllä 2021, yritysidea sai tuulta purjeisiin. Yritys päätettiin perustaa joulun aikoihin ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla he veivät jo ensimmäiset asiakkaat vesille. Yrityksen perustamiseen he saivat apua YritysSalosta ja veneen varusteluun he saivat investointituen Leader Ykkösakselista.

– Kaikki on alkanut todella hyvin. Meillä on luonnikas tehtävänjako, jossa jokainen hoitaa oman osuutensa, mutta saa tarvittaessa apua ja tukea toisilta. On ollut kiva toimia yrittäjinä yhdessä, kommentoi Ollanketo.

– Ja vaikka meillä on koko ajan vastuu asiakkaista, niin onhan tämä ihan mahtavaa, että saa tehdä töitä vesillä, Ville Söderman jatkaa.

Ville Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat veneilleet pikkulapsista asti omilla kotiseuduillaan: Söderman Särkisalossa ja Ollanketo Hangossa. Nyt he liikkuvat tutuilla kirkkailla vesillä Särkisalon, Taalintehtaan ja Hangon välillä asiakkaiden kanssa.

Kyytiin mahtuu 12 matkustajaa ja matkavauhti on kuusi solmua. Alueella on useita vierasvenesatamia, joten retkelle voidaan lähteä asiakkaan toivomasta satamasta tai vaikka mökkilaiturilta. 

Ihmisiä astumassa laiturilta veneeseen.
Matkustajat kyytiin ja menoksi!
Vene lähdössä liikkeelle laiturista.
Aluksen valmistelua Taalintehtaalla.

Merellinen Salo vetää puoleensa

Salo on merellinen kaupunki, mutta ilman omaa venettä on hankala päästä tutustumaan sen kaikkiin saloihin. Kesällä 2022 asukkaita ja matkailijoita on kuitenkin viety vesille kahden uuden toimijan voimin. M/S Sabrina kuljettaa pieniä porukoita ja lisäksi M/S Nordepilla tehdään risteilyjä esimerkiksi Vuohensaaresta Mathildedaliin. 

Kolme henkilöä veneen kannella.
Ville Söderman, Katja Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat unelmiensa työssä.

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset. 

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson. 

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907. 

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja. 

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi. 

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo. 

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.

 

Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

Nainen ja mies hamppupellon keskellä.

 

Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta. 

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.

– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo. 

Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee. 

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa. 

Öljysäiliö.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia. 

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. 

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Yrittäjät tuotantotiloissa.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön. 

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.

Ville Virtanen hamppupellolla.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta. 

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

Kaksi hamppusnacks-pussia.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.

Lähiruokapäivä tulee taas

HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.

– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen. 

– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Ilmakuva Murtolan tilalta.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.

 

Lue lisää:

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Yritysrahoitusmuodot

Kyrön skeittiparkki rakentui hyvällä yhteistyöllä!

Ilmakuva skeittiparkista.

 

Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.

Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla. 

Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa. 

Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.

– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee. 

Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia. 

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.

Nainen ja mies mustalla lavalla.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.

Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.

– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.

Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.

– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!

Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.

Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka. 

Poika mustassa paidassa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”
Tyttö sinisessä takissa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”
Bändi soittaa ja yleisöä on paljon lavan edessä.
Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.
Ilmakuva yhtenäiskoulun alueesta.
Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.

 

Vakka-Suomen Mobiililuotsi ehdolla maaseutuohjelman parhaaksi hankkeeksi

Ihminen hyppää ilmaan maalaismaisemassa.

 

Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!

Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.

Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.

Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta: 

Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana. 

Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.

Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.

Kolme kategoriaa

Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa: 

  1. Biotalous ja maatalouden kestävyys
  2. Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
  3. Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.

Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.

Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.

 

Lisätietoa hankekilpailusta

Lisätieltoa Maaseutugaalasta

Lisätietoa Mobiililuotista:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kutsuu mukaan Kestävän kehityksen viikkoon

Kuvituskuva Varsinais-Suomen kyläjuhlasta 2022.

 

KOLUMNI

Nykymuotoinen kylätoiminta on syntynyt 1970-luvulla ja sen muodot ja tehtävät ovat muotoutuneet ajan mittaan moneksi, mutta keskeisenä tavoitteena on yhä oman alueen elinvoiman kehittäminen. Kylätoiminta onkin määriteltävissä asukkaiden omaehtoiseksi toiminnaksi kylän hyvinvoinnin ja identiteetin hyväksi. Toimintaympäristön muutokset korostavat entistä enemmän toiminnan kestävyyttä.

Kylien asukkaiden yhteisellä toiminnalla sinänsä on Suomessa pitkät perinteet. Juuret ovat perinteisessä talkootoiminnassa ja sarkajaon aikaisessa kyläyhteisöjen tuotannollisessa yhteistyössä. Yhteisistä asioista päätettiin kyläkokouksissa ja kun yhdessä päätettiin, saatiin kylille myös ensimmäiset kaupat, pankit ja vaikkapa sähköt.

Nykyaikaisessa kylätoiminnassa jokainen kylä määrittelee itse omat tarpeensa, mutta erilaisten vapaa-ajantoimintojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisen ohella entistä useampi kylä joutuu miettimään, mitä se voisi tehdä paikallisten palveluiden, kuten koulun, säilyttämiseksi tai infrastruktuurin (tietoverkot, tiet, vesihuolto jne.) kehittämiseksi. Monella kylän yhdistyksellä on ylläpidettävänä oma talo tai tila.

Kylätoiminta ymmärretään entistä vahvemmin paikallisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjäksi. Osaltaan kyse on uusista haasteista – kuten ilmastonmuutos tai sisäinen turvallisuus – mutta osaltaan myös siitä, että kylätoimintaan liitetään jo luonnostaan sellaisia arvoja, joiden nähdään edistävän kestävyyttä ja hyvinvointia. Näitä ovat muun muassa luonnon ja lähiympäristön kunnioittaminen, hitaampi elämäntapa sekä yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen. Tokikaan varsinaissuomalainen maaseutu ei toimintaympäristönä enää poikkea kovin radikaalisti kaupungeista.

Yhdistystoiminta itsessään, talkoot ja kylien lukuisat tapahtumat edistävät sosiaalista kestävyyttä. Monissa maaseudun kunnissa edistetään asukkaiden osallisuutta kylien neuvottelukunnan ja yhdistysten yhteisen foorumitoiminnan kautta. Konkreettisemmin kestävän kehityksen edistäminen näkyy siinä, miten kylillä on kunnostettu rakennuksia ja vaalittu maisemia, tuettu ja tuotettu lähipalveluja, rakennettu vesihuoltoa, kehitetty kylätalojen energiatehokkuutta, tehty lähiliikuntareittejä ja hankittu harrastusvälineitä, parannettu paikallista turvallisuutta, kerätty ja hyödynnetty paikallista kulttuuria, kierrätetty tavaraa yms.

Ongelmana on se, että hienot mallit ovat hajallaan eivätkä kokemukset leviä tarpeeksi. Varsinais-Suomessakin on lähemmäs 300 kylätoiminnallista kylää, joista monella on hienoja toimintoja, jotka ansaitsisivat levitä laajemmallekin. Kyläyhdistysten ohella niissä toimii tietysti muitakin yhdistyksiä, jotka tekevät osaltaan myös arvokasta työtä.

Kestävän kehityksen viikko järjestetään 26.9.–2.10. Kantavana ajatuksena on tuoda esiin sitä hienoa työtä, jota maaseudulla jo tehdään kestävän hyvinvoinnin eteen sekä avata itse kestävän kehityksen käsitettä. Samalla esimerkkien toivotaan innostavan muitakin mukaan kehittämään omaa toimintaansa. Vielä ehtii ilmoittaa oman toimintansa mukaan! Kestävän kehityksen viikossa on mukana valtakunnallisia tapahtumia, mutta tapahtumia järjestetään erityisesti kahdeksan maakunnan alueella: Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.

 

Rintakuva Tauno Linkorannasta.

Tauno Linkoranta
kyläasiamies
Varsinais-Suomen Kylät ry

 

 

 

LUE LISÄÄ:

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen?