Välkommen till webbinariet Egentliga Finlands Intelligenta landsbygd! Aktualiteter och nya synpunkter på landsbygdsutveckling att vänta

 

Hurudan är landsbygden i Egentliga Finland nu? Hurudan år 2030? Bänka dig framför datorn den 16 februari då turnén Intelligent landsbygd når Egentliga Finland. Då ser vi också de första resultaten av Landsbygdssonden i Egentliga Finland. Webbinariets språk är finska.

Webbinariet Egentliga Finlands Intelligenta landsbygd hålls tisdagen den 16 februari klockan 8-12. Avsikten är att under en förmiddag bekanta sig med framtiden för Egentliga Finlands landsbygd. Webbinariet kommer att innehålla intressanta inlägg kring framtidsvisioner och aktuella saker som rör landsbygdsutveckling. Ni kommer att höra både de bästa experterna i branschen och de som gör det konkreta arbetet, och förstås den nya generationen.

Evenemanget öppnas av Timo Metsä-Tokila som är chef för ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kunnande på Egentliga Finlands NTM-central. Därefter berättar Spatias projektforskare Pasi Saukkonen om enkätundersökningen Landsbygdssonden, som i höstas genomfördes i Egentliga Finland och vars resultat som bäst analyseras.

– Det förefaller som om man i Egentliga Finlands skulle se lite mera positivt på läget på landsbygden än man gjort i våra tidigare målområden för Landsbygdssonden i Nyland, Tavastland och sydöstra Finland, säger Pasi Saukkonen.

Lantbruksdirektör Johan Åberg från MTK ger en översikt över utvecklingsmöjligheterna för lantbruket och landsbygden i Egentliga Finland, och riksdagskvinnan Sandra Bergqvist (sfp) berättar om aktuella teman och mål för landsbygdspolitiken ur Egentliga Finlands synvinkel.

Forskningsprofessor Hilkka Vihinen från naturresursinstitutet Luke talar för sin del om var det lönar sig att idka näringsverksamhet, vilken roll Egentliga Finland spelar i Finlands livsmedelsproduktion och hur man via landsbygdsfinansiering kan förbättra näringsidkarnas förutsättningar i Egentliga Finland under 2020-talet.

Slutligen visar webbinariet ännu den stora bilden, nämligen de nationella målen inom EU:s gemensamma lantbrukspolitik. Jord- och skogsbruksministeriets livsmedelsavdelnings chef Minna-Mari Kaila ger webbinariepubliken en direkt inblick i det senaste inom CAP27-strategiplaneringen.

Hurudan är vår landsbygd 2030?

Under en del av webbinariet får också de som gör grovjobbet för landsbygdens bästa i Egentliga Finland komma till tals. Efter talarna hållit sina presentationer sätter de sig ner i en panel för att dryfta hur landsbygden i Egentliga Finland ser ut år 2030.

Pasi Lehti som är ordförande för byaföreningen i Hajala berättar hur föreningen bland annat genom en nya byaplan, en marknadsföringsvideo för tomter och genom politisk påverkan har tillfört landsbygden i Salo ny livskraft. Det bor omkring 600 personer i Hajala by och den har under de senaste åren blivit känd via nyheter om dess byskola och daghem. Tack vare aktiva bybor har man lyckats bevara vardera av de här tjänsterna som är så centrala för barnfamiljer. I fjol valdes Hajala till Årets by i Egentliga Finland.

Gården Birkkalan tila i Suomusjärvi i Salo är specialiserad på odling av spelt, och husbonden Simo Larmo berättar under webbinariet sin egen företagarhistoria som fått stöd av landsbygdsfonden under resans gång. Förutom primärprodukten har man på gården också förädlat spelt till mjöl, flingor och pasta. En ny landvinning är att man också börjat förädla produkter gjorda av speltets skal som tidigare kastades bort. I fjol fick Birkkalan tila utmärkelsen Årets Ekoföretag och Simo Larmo blev år 2018 Årets unga företagare i Egentliga Finland.

Anu Ellä är en toppexpert på ProAgria där hon för närvarande leder ProAgria Länsi-Suomis projekt Aikaa on (”Det finns tid”). Projektet har hjälpt lantbruksföretagare att utveckla sin verksamhet så att de får tid över också för annat än arbete. Under projektets gång har till exempel skördenivån i vallproduktion fördubblats, kvaliteten på arbetet har förbättrats på många gårdar och samtidigt har man klarat sig med färre arbetstimmar. Företagarna har erbjudits information och kurser, men de allra bästa resultaten har man fått genom arbete i små grupper.

Avsikten med att utveckla landsbygden är framför allt att den skall förbli livsduglig också för kommande generationer. Därför hör man under webbinariet också ungdomars tankar om hur utvecklingsbidragen bör riktas. Sjuttonåriga Iiris Soininen och nittonåriga Vilma Taipale som ingår i Leader Ravakkas ungdomsgrupp kan delta i besluten om finansieringen via Ravakkas Ungdoms-Leader och delta i Ravakkas internationella verksamhet. Under webbinariet berättar de om verksamheten inom Ungdoms-Leader och i vilken riktning de vill se att landsbygden i Egentliga Finland utvecklas.

Anmäl dig!

Webbinariet Egentliga Finlands Intelligenta landsbygd  är en del av en riksomfattande programhelhet. Turnén Intelligent landsbygd som lotsas av Landsbygdsnätverket inleddes i februari 2020. Webbinariet i Egentliga Finland är turnéns sista etapp.

Webbinariet är öppet för alla och gratis. Anmäl dig via den här länken:

https://e.eventos.fi/forms/maaseutu/c950bc52-3ecf-11eb-a21a-ee6a04371b85

Varsinais-Suomesta halutaan entistä luomumpi

 

Euroopan Unionin alueen tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke edistää omalta osaltaan luomualan kehitystä ja kasvua tiedottamalla ja rakentamalla uusia toimintamalleja. 

Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. 

Vuoden 2018 alussa alkaneen ja tämän vuoden loppuun asti jatkuvan Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen tavoitteena on välittää tietoa luomumenetelmistä varsinaissuomalaisille tuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Hanke edistää luomualan kehitystä peltokasviviljelyssä, keruutuotteissa, puutarhatuotannossa ja kotieläintuotannossa. Tavoitteena on jakaa tietoa, löytää uusia toimintamalleja ja saattaa yhteen luomusta kiinnostuneita toimijoita. 

Hankkeen toteuttavat Peimarin koulutuskuntayhtymä, ProAgria Länsi-Suomi ja Axxell Brusaby. ProAgrian luomu- ja kasvintuotannon asiantuntija Alma Lehti on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin. 

– Parhaita saavutuksia on se, että olemme tavoittaneet paljon ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja mahdollistaneet tuottajien kohtaamisia. Olemme tuoneet yhteen luomusta kiinnostuneita ihmisiä ja jakaneet paljon tietoa koulutuksissa ja esimerkiksi Youtubessa, hän kertoo. 

Ennen koronaa hankkeessa tehtiin paljon yritysvierailuja, mutta nyt toiminta on painottunut webinaareihin ja muihin etäyhteyksin toteutettaviin tilaisuuksiin. Esimerkiksi luomukeruuseen, biohiileen ja perinnebiotooppeihin liittyviä tilaisuuksia on järjestetty etänä. Lisäksi hankkeessa ollaan käyty kuvaamassa videoita varsinaissuomalaisilla luomutiloilla nyt kun ryhmävierailuja ei pystytä järjestämään. Videot ovat katsottavissa hankkeen omalla Youtube-kanavalla. 

Varsinais-Suomessa 11 % pelloista luomuviljelyssä

Aikanaan Suomen tavoitteena oli kasvattaa luomutuotannon osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komission Pellolta pöytään -strategian uusi tavoite on, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 % olisi luomutuotannossa. Tällä hetkellä Suomen peltopinta-alasta on luomuviljelyssä noin 14 %. Varsinais-Suomessa osuus on vasta 11 %. 

– Luomun osuus on kuitenkin noussut vuosittain – paitsi vuonna 2019, jolloin ei tehty uusia luomusitoumuksia, Alma Lehti kommentoi. 

Luomuvalvontaan voi liittyä koska tahansa, mutta luomutukea voi saada vain luomusitoumusten kautta. Harva lähtee tekemään tarvittavia investointeja luomuun siirtymiseksi ilman taloudellista tukea. Luomutukea maksetaan 160 euroa hehtaarilta. Tuen myöntää Ely-keskus ja rahoitus tulee maaseutuohjelmasta.  

– Luomussa osa tuotantopanoksista on kalliimpia ja satoa tulee vähemmän. Toisaalta luomutuotteista saa yleensä paremman hinnan ja kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi siitä, ettei kasvinsuojeluaineita enää tarvita. Monissa tapauksissa luomu on osoittautunut kannattavammaksi tuotantomuodoksi. Joissain tuotteissa luomusta voi saada jopa tuplahinnan tavanomaiseen verrattuna, Lehti puntaroi kustannuksia. 

Moni on kuitenkin siirtynyt luomuun terveys- ja ympäristösyistä.

– Monet eivät enää halua käyttää esimerkiksi mineraalilannotteita ja kasvinsuojeluaineita. Useimmat eivät jää kaipaamaan kesäöinä tehtäviä ruiskutuksia, eivätkä aineetkaan ole viljelijöille täysin vaarattomia, Lehti selventää.

Myös suomalaisille kuluttajille tärkein syy ostaa luomuelintarvikkeita on niiden puhtaus.

Varsinais-Suomessa pian sata luomueläintilaa

Neljännes Suomen luomulampaista asustaa Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomessa on jo 97 luonnonmukaista kotieläintilaa.

– Suomen kaikista luomulampaista neljännes on Varsinais-Suomessa ja luomusioista kolmannes. Suomen luomubroilereista 46 % on täältä ja munivista kanoista 58 %. Sen sijaan luomunaudoista asuu Varsinais-Suomessa vain 7 %. 

Saadakseen luomutukea kotieläintuotannosta, pitää olla ensin luomuviljelijä. Kun pellot ovat luomuviljelyssä, luomutukeen voi saada 134 euron korotuksen hehtaarilta, jos myös tilan eläimet ovat luomutuotannossa, jolloin tuki on yhteensä 294 euroa hehtaarilta. 

Luomueläinten pidossa yhdistävä tekijä on luomurehu ja lajityyppilliset olosuhteet, joiden myötä luomuliha on joissain tapauksissa myös tavanomaista eettisemmin tuotettua. 

– Kaikissa eläinryhmissä on lajista riippuen jonkinlainen ulkoiluvaatimus. Luomueläimen pitää päästä ulos joko ympäri vuoden tai pidennetyn kesäkauden ajan. Luomueläintä ei myöskään saa pitää kytkettynä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja esimerkiksi luomusioilla ei saa olla porsitushäkkejä, Lehti listaa. 

Monipuolinen ruokamaakunta

Varsinais-Suomi alkaa olla jo varteenottava luomumaakunta. 

– Täällä on luomutuotannossa lähes kaikkia Suomen kotieläinlajeja ja viljelykasveja. Myös puutarhapuolella on paljon luomua. Esimerkiksi luomuomenoista 38 % tulee Varsinais-Suomesta, Lehti kertoo. 

Joulukuussa 2020 julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on eniten Uudellamaalla ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä. Varsinais-Suomen luomutiloilla viljellään myös paljon erikoiskasveja, esimerkiksi hamppua, kvinoaa, spelttiä ja lupiinia.

Tilastoihin pääsee tutustumaan paremmin lukemalla Luomumpi Varsinais-Suomi hankkeen tuottaman raportin: Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020). Samassa raportissa esitellään paikallisia luomuyrityksiä. Lisäksi hankkeen tuotoksia pääsee lukemaan sen omasta sen blogista. 

Myös muissa maakunnissa on käynnissä parhaillaan vastaavia hankkeita. Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomen alueelle kuuluvassa Satakunnassa on vastaava hanke nimellä Luomuisa Satakunta. Siellä peltopinta-alasta on luomutuotannossa parhaillaan 8,5 %. 

 

Janica Vilen

Tervetuloa Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaariin! Luvassa ajankohtaista asiaa ja uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen

 

Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Tule kuulolle 16. helmikuuta, kun Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen. Tilaisuudessa saadaan nähdä myös Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimen alustavia tuloksia!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus! Webinaarissa tullaan kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden visioista. Ääneen pääsevät alan parhaat asiantuntijat sekä konkreettisen työn tekijät ja tietysti uusi sukupolvi. 

Tilaisuuden avaa Timo Metsä-Tokila, joka toimii Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Sen jälkeen Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen kertoo Varsinais-Suomessa viime syksynä tehdystä Maaseutuluotain-kyselystä, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi Pasi Saukkonen. 

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tekee katsauksen varsinaissuomalaisen maatalouden ja maaseudun kehitysmahdollisuuksiin ja kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) kertoo maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tavoitteista Varsinais-Suomen näkökulmasta. 

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen puhuu puolestaan siitä, missä elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, mikä on Varsinais-Suomen rooli suomalaisessa ruuantuotannossa ja miten maaseuturahoituksella voidaan edistää elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Varsinais-Suomessa 2020-luvulla. 

Webinaarin päätteeksi kuullaan vielä isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista. CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset kerrotaan webinaariväelle suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun puheenvuoron saa ministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila. 

Millainen on maaseutumme vuonna 2030?

Osana webinaaria annetaan puheenvuoro myös niille, jotka tekevät käytännön työtä maaseudun hyväksi Varsinais-Suomessa. Omien alustustensa jälkeen puhujat osallistuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, millainen on Varsinais-Suomen maaseutu vuonna 2030. 

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti kertoo, miten heidän yhdistyksensä on tuonut Salon maaseudulle lisää elinvoimaa muun muassa uuden kyläkaavan, lisättyä todellisuutta sisältävän tonttimarkkinointivideon ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään aktiivisen kylätoiminnan ansiosta. Hajalan kylä valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Salon Suomusjärvellä luomuspelttiin keskittyvää Birkkalan tilaa pyörittävä Simo Larmo kertoo webinaarissa oman yritystarinansa, jota maaseuturahasto on tukenut matkan varrella. Tilalla ollaan alkutuotannon lisäksi kehitetty speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Uusimpana aluevaltauksena yritys on alkanut jalostaa tuotteita myös ennen hukkaan heitetyistä speltin kuorista. Birkkalan tila palkittiin viime vuonna Vuoden Luomuyritykseksi ja Simo Larmo puolestaan on palkittu vuonna 2018 Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. 

ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä vetää parhaillaan Maaseuturahaston tukemaa ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanketta, joka on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on hankkeen aikana tuplaantunut, monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut. Yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. 

Maaseutua kehitetään ennen kaikkea siksi, että se säilyisin elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Siksi webinaarissa kuullaan myös nuorten ajatuksia kehitysvarojen suuntaamisesta. Leader Ravakan nuoristyöryhmässä mukana olevat 17-vuotias Iiris Soininen ja 19-vuotias Vilma Taipale pääsevät päättämään Ravakan NuorisoLeader-rahoituksesta ja osallistumaan Ravakan kansainväliseen toimintaan. Webinaarissa he kertovat NuorisoLeader-toiminnasta ja ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan Varsinais-Suomen maaseutua tulisi kehittää.

Ilmoittaudu mukaan!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari on osa valtakunnallista ohjelmakokonaisuutta. Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Varsinais-Suomen webinaari on kiertueen viimeinen etappi. 

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta!

Leadergruppen kartlade ringvägens naturstigar

 

Skärgårdens ringväg är välbekant för cyklister, men det finns också fina vandringsleder längs rutten. Sara Söderlund som jobbar för projektet Outdoor Leader har kartlagt de naturstigar som finns eller är under uppbyggnad, och hon noterade samtidigt de bästa platserna för nya tänkbara stigar.

I samma båt – Samassa veneessä har just blivit klar med sitt projekt Outdoor Leader, som betydde jobb på lokal, regional och internationell nivå.

Lokalt kartlades alla naturstigar och rastplatser längs Skärgårdens ringväg samt gjordes anvisningar för föreningar om hur man anlägger en naturstig. Regionalt utreddes tillsammans med andra Leadergrupper vilka elektroniska plattformer som presenterar stigar, samt inleddes marknadsföring av rekreationsområden. Den internationella delen av projektet var studieresor, av vilka bara två kunde förverkligas på grund av coronan.

Projektarbetare Sara Söderlund svarade för projektets lokala del.

För närvarande ligger det ett tjugotal naturstigar längs Skärgårdens ringväg. Flera stigar är under planering redan, och dessutom kartlades också platser där det skulle vara bra att få en naturstig. För närvarande finns det mest naturstigar i Nagu, men det finns fina objekt också på andra öar, berättar Söderlund.

I Korpo till exempel finns Barfotastigen som presenterar miljökonst, men dessutom kommer snart två nya naturstigar: hembygdsmuseets historiska naturstig samt Verkans Biosfärstig. Söderlund menar att det dessutom finns bra platser för nya stigar i Markomby och i Korpoström.

Fler rastplatser behövs!

Inom projektet kartlades också rastplatserna, som det finns alldeles för lite av.

Det finns stort behov av rastplatser utrustade med WC, picknickbord och papperskorg. Dessutom är det brist på tältplatser. Visst får man tälta i många skogar, men till exempel utländska turister känner inte till allemansrätten, konstaterar Söderlund.

Camping sliter också på skogarna för längs ringvägen kan det under en och samma kväll finnas hundra människor i jakt på nattkvarter. Tältandet lämnar också skräp, avföring och rester av brasor i skogarna. Därför skulle det vara bra att anvisa tältandet en plats där man samtidigt kunde erbjuda andra tjänster.

På samma stig

Största delen av naturstigarna i skärgården har anlagts av lokala föreningar, men det finns också sådana som skapats av företagare, kommuner och markägare. Minna Boström som är verksamhetsledare för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä efterlyser samarbete mellan aktörerna.

En naturstig kan vara en god investering för markägaren. Om det går en stig genom skogen följer de flesta den och lämnar resten av skogen i fred, påpekar hon.

En bra naturstig kan dessutom ge tillfälle till företagsverksamhet, för vandrarna behöver också tjänster. I Sattmark i Pargas till exempel är de som vandrar längs naturstigen också stamkunder i caféet vid stigens början.

Vid sidan om naturstigarna finns det längs Skärgårdens ringväg mycket annat att se i naturen om man ger sig tid att stanna upp och titta. Minna Boström som själv bor i Korpo påminner om att turisterna kan ha svårt att hitta sådant som är självklart för ortsborna.

Det kunde vara bra att till exempel visa turisterna var de bästa platserna för att beundra solnedgångar finns, föreslår hon

Det kunde också vara en rolig idé att lista skärgårdens högsta platser som vandrarna kunde ”göra” så som man gör Alptoppar, fortsätter Söderlund.

I skogarna i Nagu kan man se mufflonfår – vilda får med stora horn – eller dovhjort vars hannar har stora bredbladiga horn. I vattnen kring Iniö åter kan man mot slutet av sommaren få simma med medusor, och om man kastar en blick mot himlen får man beundra havsörnens flykt.

Minns underhållet!

Då man börjar planera en naturstig lönar det sig att redan i planeringsskedet också tänka på dess underhåll. Bristfällig skyltning eller söndriga gångplankor till exempel kan medföra faror för vandrare.

Mången naturstig har skapats genom projekt men lämnats åt sitt öde, då projektet tagit slut, förklarar Sara Söderlund.

Man kan inte få Leaderstöd för att rusta upp en stig för finansieringen är inriktad på utveckling och nyskapande. Därför lönar det sig att inom projektet planera en så hållbar stig som möjligt och att försäkra sig om att någon förbinder sig att underhålla den framöver. Ett undantag är att man har kunnat rusta upp gamla stigar med Leaderpengar om man samtidigt utvidgat stigen eller utvecklat den till exempel till en guidad temastig.

Leaderstöd finns

Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt hoppas på mera naturstigar i skärgården. Det finns gott om platser för stigar!

Naturstigar är populära Leaderprojekt. Man kan anlägga en stig antingen som ett eget Leaderprojekt eller så kan man ansöka om stöd inom ett lämpligt temaprojekt. Via det pågående SMILe-projektet till exempel beviljades pengar åt föreningen Kirjais- och Sommaröbygdens utveckling för byggandet av en naturstig i Nagu Kirjais.

Då vi beviljar Leaderstöd tänker vi alltid på hur allmännyttiga och långlivade åtgärderna är. Därför är öppna naturstigar och grillplatser bra Leaderprojekt, konstaterar Boström.

Som en del av Outdoor Leader-projektet gjorde Söderlund också en projektguide för föreningarna. Den ger råd om hur man anlägger en naturstig eller en rastplats som Leaderprojekt. Guiden innehåller information om tillståndsärenden, säkerhetsaspekter, råd om skyltning, råd om projektansökan och kriterier för naturstigars tillgänglighet. Det är nämligen numera stor efterfrågan på tillgängliga utfärdsmål.

Utöver den skriftliga versionen finns guiden också som video. Med guiden försöker man sänka tröskeln för att ansöka om Leaderfinansiering. Leadermedlen är avsedda för landsbygdsutveckling och de kommer ur landsbygdsprogrammet, som skall skapa tillväxt, utveckling och välstånd på landsbygden. Av finansieringen kommer 42 procent från EU, 38 procent från staten och 20 procent från kommunerna.

 

Text: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther

Video: Sara Söderlund

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen

The Loimaa and Härkätie 4-H Leader project to activate the young reached more than 4 000 people

 

In the beginning of VALMISTA NUOREN IDEASTA (A finished project from an idea by the young) project, 4H employees involved thought that soon enough they would organise concerts and LAN parties, but something else came out. The project about to end now produced among others a cosplay event, a hobby horse camp, a Christmas shop, a cake course and a project where one could meet with young people with immigrant background.

The Leader project VALMISTA NUOREN IDEASTA in Loimaa and Härkätie area (Marttila, Koski Tl, Aura, Pöytyä and Tarvasjoki area in Lieto) comes to an end at the end of the year. The objective of the project, supported by the South West Riverside Partners’ Association, was to active youth in the countryside between the ages 13 and 28 to organise meaningful activities for themselves and others. The project succeeded beyond all expectations. There were altogether 165 youths organising events, 30 projects within which 52 events were arranged. The events reached 4,427 people.

Sari Palomäki-Raitala (on the left) and Eeva Kattelus from Loimaa 4-H and Tuovi Löytynoja from Härkätie 4-H club are pleased with the results of the project. Härkätie 4-H club will celebrate its 50th anniversary next year. Loimaa 4-H club in turn was founded in 1932.

Tuovi Löytynoja from Härkätie 4H club and Eeva Kattelus and Sari Palomäki-Raitala from Loimaa 4H club are very pleased with the project. The young took action eagerly and finished their project surprisingly independently.

– For example, for the hobby horse camp in Kettulinna, all I had to do was to book the place and everything else was done by the youth. A group of a few young people led the camp during the two summers. Even though the project ends now, they have promised to arrange the camp next year too, Tuovi Löytynoja praises.

Project funds have covered the rents for various facilities and the instructor salaries, but in some cases the youth have done the financing themselves as well.

Hobby Horse Camp was arranged in the past two summers in Kettulinna in the border area of Aura and Tarvasjoki.

Call for people

In the Loimaa and Härkätie 4H clubs, the members are mostly elementary school aged kids, because the continuous activities build on clubs and camps. Through the project a lot of people, also young people of age, joined the activities. For example, the event intended for immigrant background youth mostly activated young adults.

– That particular project involved a lot of Loimaa Evangelical Folk High School students, who live elsewhere during the weekends. Through the project they found meaningful activities and made new friends. We met many times and the programme for the event was designed according to the wishes of the young women involved. There were physical exercise and baking, among others. The Somali girls, for example, cannot go to the swimming pool during the normal opening hours, so we managed to book a private swimming time for them, says Sari Palomäki-Raitala.

Local youth didn’t participate in the extent we wished for, but Mellilä Marthas got excited about the project. Marthas taught the youth how to make Karelian pasties and themselves learnt how to make Turkish bread, for instance.

Mellilä Marthas had the opportunity to teach young women with immigrant background how to bake cakes and Karelian pasties.
The Finnish, in their turn, learnt how to bake Turkish bread.

Eeva Kattelus gives another good example from Loimaa.

– A small group of young people arranged Loicon, i.e., Loimaa Cosplay event, which was visited by 50 people. It was such a wonderful event with so many fantastic costumes. Originally the cosplay kids were a little disheartened that their hobby was not really understood in the countryside, and they might have even been bullied in school because of their hobby, Kattelus explains.

The event cleared up prejudices and got people all excited about the Cosplay world. The word cosplay is a portmanteau of the words costume and play and is an activity in which the participants wear costumes to represent characters from e.g., comics, video games and anime. Many cosplayers make their own costumes and additionally do their own make up and act, because it’s not only costumes that make the character, but also the expressions and gestures.

– There was also a workshop to make the props, the costume accessories, and they also photographed the costumes. The arrangers got 1,000 € of Mahis funding and the whole event was very successful.

4-H means head, heart, hands and health. These values were also honoured by the many young people participating in the project arranging events as Loicon – Loimaa Cosplay Event.

Entrepreneurship interests young people

Even the 4H basic activities include employment activities directed to the youth and 4H has a youth business model of their own. Also, in this project, the youth were able to create economically viable activities.

– A group of young people founded a marketplace café in Loimaa for the two project summers. And the same kids now have for the third year in a row a Christmas shop in Aura centre in Turuntie 3. They sell products from 22 producers and run a cafeteria. This project has become profitable for them and I’m sure they will continue after this project ends, TuoviLöytynoja says.

The Christmas shop was open again in Aura centre in December 2020.

New emphasis through the projects

Loimaa and Härkätie 4H clubs have carried out Leader projects before.

– Leader projects are good in the way that through them we have a chance to concentrate on one theme only for a while. Before this project we had NUORET DUUNIIN project which concentrated on creating employment possibilities, Löytynoja says.

The total expense for the VALMISTA NUOREN IDEASTA was 92,283.80 euros. The South West Riverside Partners’ Association covered public funding for 73,827.04 euros. Private funding covered 14,266.76 euros and voluntary work in the project was estimated to be 4,190 euros.

On a cake course in Sarka – The Finnish Museum of Agriculture, the youth learnt how to make spectacular layer cakes.
The family event Sleep Outdoors gathered many to sleep in tents in Myllyranta in Koski. In addition to overnighting, there were activities like reflector trail and cooking on open fire.
The picnic cruise for the YouTubers resulted in magnificent videos.

 

Text: Janica Vilen

Translation: Sirkku Viitanen-Vanamo

An old farm turned into a workspace and home for two artists

 

Böhle Studios, built in Piikkiö in 2020, makes sounds for commercials and art. The first job done in the studio was a soundtrack for an interactive sound installation, on show in the Central Library Oodi in August. At present, vitamin commercials recorded in Piikkiö run on TV, and in addition Lehto always has some sort of a cultural project of his own going on.

Jani Lehto, a professional in audiovisual communication, founded his first company in 2002 in a building at the end of Aurakatu, only a block from the Turku marketplace.

– At that time, there were several advertising agencies on Aurakatu, so my company was very well situated. It was easy for the advertising people to pop in from the houses nearby to record, for example, a radio commercial. The studio looked very much like the present studio, apart from the fact that studio was in a low basement with bad ventilation, Lehto explains.

In 2015, Lehto, who had lived all his life in town, started to think of country living.

– My partner is an artist too. In Turku we paid the rent for our apartment and also for the workspaces. We started to look for a space in the country, where both of us could work and live as well.

Lehto’s partner, Elli Vuorinen, works in animation.

They found a new home in Piikkiö, an old farm in quiet and peaceful surroundings.

– I built the studio in the old cowshed, built originally in the 1940s. The cowshed had since then been renovated for agricultural machinery in the 60s and the following renovation prepared the space for cultural entrepreneurship. It is great, even ecologically, to be able to use old buildings again, Lehto comments.

The best thing about the studio is, however, that it is in the same courtyard with the home.

– It totally upends the job. Before I often had to wait around at the studio for a customer to approve some part of the job at hand before I could continue with it, but now while I wait, I can go and chop some wood, or mow the lawn. Or, from another point of view, if a customer wants a slight change to the job, I can go and fix it at the studio without spending time commuting. This way running the business is a hundred times more flexible.

Jani Lehto’s Böhle Studios specialises in working with sounds. Both commercials and art are made at the studio.

Investment aid from Varsin Hyvä

Böhle Studios was completed in June 2020.

– Building soundproof spaces is quite complicated, and I have done everything myself from start to finish. Apart from the electrical work, of course.

Jani Lehto received investment aid from the Leader project Varsin Hyvä.

– I had heard of rural funding before, but I had the notion that to apply for such funding was complicated and bureaucratic. Then, at Piikkiö Päivä, I met Varsin Hyvä people at their stand, and found out that it wasn’t so. I got sound advice and making the application was not complicated at all.

20 % aid was granted to the 16,000-euro investment. With the new studio, the income of the company has taken a sharp upswing.

Additionally, investing in the studio, might have a beneficial effect on the employment numbers in Finland Proper countryside. Most of Lehto’s sound actors come from Helsinki at the moment. Böhle Studios is constantly looking for new voices for radio and TV commercials. Furthermore, Lehto is negotiating a contract to produce sound for a children’s TV series.

– This field has pretty good growth potential now. The popularity of podcasts and audio books is growing steadily, and there are more and more TV dubbings done, so spoken word is needed all and all. Please be in contact if you’re interested, Lehto hints.

Most of all a cultural entrepreneur

Even if Lehto’s calendar is filled with commercials at the moment, he considers himself a cultural entrepreneur above all.

– My career started with making my own music from my point of view. I have made sounds for video artists and short films. Primarily I sell my knowhow in sound and music, he specifies.

– For example, the Oodi sound installation was done completely remotely. The artist never once came to Piikkiö. People’s location makes no difference nowadays as many artistic projects are easily worked on remotely. It is great to live here in the peace and quiet of the countryside and not push onto the ring road every morning.

There is development work to do in the countryside, however.

– Better public transportation would improve both living and working in the countryside. If we want to keep countryside viable, it needs to be regarded as comfortable living environment and not only as a place food production or business. Isn’t it so that no one moves to the country to do business, if one can’t live there too?

There is a separate small vocal booth in the studio built in the cowshed.

 

Text: Janica Vilen

Translation: Sirkku Viitanen-Vanamo

Cafe Simppu är Korpo torgs hjärta

 

Cafe Simppu öppnadespå Korpo torg till påsken 2019 med stöd från Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä. Det centralt placerade kaféet blev snabbt en träffpunkt för byborna och en inofficiell turistinformation. Men viktigast är ändå bakverken och husmanskosten i skärgårdsstil.

Cafe Simppu har under sin korta historia charmat såväl Korpoborna som turisterna. Företagaren Anne-Marie Taina gör själv allt hon säljer. Inför jul sålde hon bland annat glöggkaka och piroger med svamp hon plockat själv. Under intervjun passade hon på att grädda julstjärnor av smördeg hon bakat själv, och stamkunderna tittade in just vid rätt ögonblick för att få några med sig.

Jag gör allt själv. Så mycket som möjligt använder jag lokala råvaror, till exempel vilda örter. Nässel-fetaost-piroger som jag gör med nässlor från egen gård var mycket populärt i våras, säger företagaren.

Förutom bakverken och kaffet erbjuds också husmanskost som Anne-Mari Tainas man gjort.

Han är professionell kock och nu pensionerad så han kockar här nu. Mest erbjuder vi snabb och enkel husmanskost som gillas speciellt av arbetskarlarna som kommer på lunch. Till exempel protto är en traditionell skärgårdsdelikatess. Det är lite som köttsoppa utan spad: morot, kålrot och potatis kokade i god buljong och därtill skinka eller rökt filé, förklarar Taina.

Huvudprodukten på menyn är i alla fall burgarna som görs på parets grannars Black Anguskor.

De lockar matgäster också längre ifrån, säger Taina.

Menyn på Cafe Simppu präglas av skärgårdssmaker, men bakverken har främst fått sin stil från östra Finland för Anne-Marie Taina är hemma från Kouvola.

Färgklick på torget!

Cafe Simppu är sommartid öppet på Korpo torg från måndag till lördag och andra tider på året från onsdag till lördag. Korpo torg är en bekant plats för paret, för i början av 2000-talet sålde de fisk där i nästan tio års tid.

Det var ett år vi levde nästan enbart på simpor. Simpan är en bottenfisk som här i Korpo har en alldeles turkosgrön rom som är en speciell delikatess, säger företagaren som ursprungligen utexaminerats från fiskeriskolan.

Folk kom att förknippa Anne-Marie Taina med simporna och snart var Simppu hennes smeknamn i scoutkåren och på hela ön. Därför passade namnet också bra för kaféet.

De som talar finska kommer på kaffe till Simppu och de som talar svenska kommer till Simpan, säger Taina leende.

Nu då det regelbundet finns aktivitet på torget så sänker det också tröskeln för andra att saluföra sina produkter där.

Det är inte så många som ställer sig för att sälja något på ett alldeles tomt torg. Kaféet är ett bra ryggstöd för andra företagare. Vi försöker alltid vara till hjälp så gott vi kan!

Ofta ställer sig någon bredvid kaféet för att sälja till exempel blomplantor, fisk eller grönsaker, då och då något annat.

Förutom torgförsäljare så får också turister hjälp från Cafe Simppu. Kaféet blev snabbt Korpos inofficiella turistinformation där resenärer får tips som är guld värda, och dessutom till exempel färjetidtabeller och kartor.

Jag jobbade tidigare med turistinformation på kaféet Amalias Hem. Och jag har bott här sedan 1992 så jag kan nästan alltid svara på turisternas frågor. Det är mycket nyttigt att kunna språk. Jag talar finska och svenska flytande, engelska bra och tyska behjälpligt.

Cafe Simppu ger Korpo torg ljus och glädje.

Leader gav en skjuts

Starten för Cafe Simppu underlättades av stödet från Leadergruppen i Samma båt – Samassa veneessä.

Jag köpte den här vagnen som ny, och dessutom fick jag skaffa allt annat också, från stekugn till vitrin. Startinvesteringen var alltså ganska stor, men den har visat sig lönsam. Utan finansieringen från Leader hade tröskeln att flytta företaget till torget varit mycket högre. Nu vågade jag investera på ett torgkafé och också skaffa lite dyrare apparater. De har varit ovärderliga för att hålla den löpande verksamheten i gång, säger företagaren nöjd.

Många ortsbor har anammat kaféet och speciellt under coronatiden har man gillat att dricka kaffe på det öppna torget.

Här kan man hålla just så mycket säkerhetsavstånd som man vill. Man når lätt luckan också med rollator och det finns sittplatser. Många har varit glada åt vårt tält. Det lyser upp och muntrar upp vårt torg som annars skulle vara beckmörkt.

Också Korpos torgparlament sammanträder framför Simppu.

Varje kafé med självaktning skall ha sina egna stamkunder. Här bildades verkligen snabbt en grupp som alltid kommer hit för att över en kopp kaffe förbättra världen, skrattar Taina.

Inför jul sålde man också senap och kinuskipopcorn!

 

Text: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther

Varsin Hyvä tarjoaa rahoitusta yhdistysten investointeihin! Haku on nyt auki!

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä käynnistää teemahankkeen, jossa tuetaan harrastuksiin liittyviä investointeja maaseudulla. 1 000 – 5 000 euron tuen voi saada muun muassa harrastusvälineiden hankintaan tai harrastustilojen kunnostamiseen – nyt myös kulttuuripuolella!

Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanke jakaa rahaa harrastamisen edistämiseen omalla alueellaan eli Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Ruskolla, Sauvossa ja Taivassalossa sekä Kaarinan, Raision ja Turun maaseutualueilla. 

– Haku alkaa 1. tammikuuta ja kestää 18. huhtikuuta asti. Hallitus kokoontuu 6. toukokuuta päättämään rahoitettavat investoinnit, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo aikataulusta. 

HobbyLeader on Varsin Hyvän kolmas teemahanke, jolla rahoitetaan rekisteröityjen yhdistysten maaseutua piristäviä pieniä investointeja. 

– Teemahankkeiden tarkoituksena on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa, selventää Mettala-Willberg. 

Aikaisemmista teemahankkeista HobbyLeader poikkeaa siinä, että nyt rahoitetaan harrastuksiin liittyviä investointeja myös kulttuurin saralla. 

– Kahdessa edellisessä teemahankkeessa ollaan keskitytty ulkoiluun ja liikuntaan. Leader-rahalla ollaan tehty muun muassa luontopolkuja ja laavuja. Nyt rahaa voi hakea myös kulttuuriharrastuksiin liittyviin investointeihin, esimerkiksi teatterin tekniikkaan tai kulttuuriopasteiden tekemiseen, Mettala-Willberg ehdottaa. 

HobbyLeader-teemahankkeen kautta rekisteröidyt yhdistykset voivat toteuttaa omia ideoitaan maaseudun kehittämiseksi. Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg hoitaa paperityöt ja yhdistykset saavat keskittyä käytännön työhön. Kuvassa ollaan Paimion Museonmäellä, jossa on parhaillaan käynnissä Leader-hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille alueen kulttuurihistoriaa ja perinnerakennuksia.

HobbyLeaderin kautta rahaa on jaossa yhteensä 42 500 euroa. Sillä summalla voidaan rahoittaa ainakin kahdeksan toimenpidettä, mutta Varsin Hyvän väki uskoo, että toteutettavien toimenpiteiden määrä tulee olemaan lähemmäs 20. 

– Aikaisemmissa teemahankkeissa moni on hakenut sellaisia reilun tuhannen euron tukia. Tonnikin on jo monelle yhdistykselle iso raha, Mettala-Willberg sanoo. 

Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksesta, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

HobbyLeaderin kautta tuettavien investointien toivotaan esimerkiksi parantavan maaseudun palveluntarjontaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, edistävän hyvinvointia ja terveyttä, lisäävän maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa, torjuvan yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tai aktivoivan ihmisiä mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kaikenlaisia ideoita otetaan vastaan. 

– Kannattaa olla minuun yhteydessä ennen hakemuksen jättämistä, niin voin neuvoa sen tekemisessä. Teemahanke on siitä mukava, että siinä jokainen toteuttaa oman toimenpiteensä, mutta minä vastaan raportoinnista Ruokaviraston sähköiseen Hyrrä -järjestelmään. Siksi tämä on helppo ensi askel kokeilla Leader-toimintaa. Jos sitten innostuu, niin voi myöhemmin hakea vaikka ihan omaa hanketta, Mettala-Willberg vinkkaa. 

HobbyLeader-teemahankkeesta ja hakemuksen tekemisestä voi lukea lisää Varsin Hyvän sivuilta. Lisäksi asiasta järjestetään infotilaisuus Teamsissa torstaina 26. tammikuuta klo 18–19. Liittymislinkki Teams-tilaisuuteen löytyy samalta Varsin Hyvän sivulta HobbyLeadrien ohjeiden alta.  

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomen Kylät aloitti oman podcastin!

 

Varsinais-Suomen Kylät ry:n podcast-sarjassa pureudutaan kestävään kehitykseen kylätoiminnassa. Keke tulee kylään -nimisen sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat nyt kuunneltavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n kotisivulla ja SoundCloudissa. 

Kuten monet muutkin toimijat, Varsinais-Suomen Kylät ry on ottanut vuoden 2020 aikana kunnon digiloikan. Osana sitä on syntynyt myös oma podcast, joka kantaa nimeä Keke tulee kylään. Sarjassa pohditaan kestävän kehityksen erilaisia ulottuvuuksia kylätoiminnassa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan johdolla. 

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kulttuurista kestävyyttä. Suomalaisissa kylissä on kerätty talteen paljon tarinoita ja valokuvia, ja Suomessa on esimerkiksi kotiseutumuseoita enemmän kuin missään muualla. Mutta miten se historia tehdään eläväksi ja saadaan myös uusi sukupolvi kiinnostumaan siitä? Sitä pohditaan podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa, jossa Tauno Linkorannan vieraana on Kosken aseman kyläyhdistyksen aktiivi Eero Kallio. Kosken asemalla kunnostetaan parhaillaan Vihiniemen kylätaloa, jonka kautta pystytään säilyttämään pala paikallishistoriaa ja saadaan tilat uusien muistojen luomiselle. 

Toisessa jaksossa tiimalasin alla on puolestaan sosiaalinen kestävyys. Kylätoiminta ehkäisee yhteisöllisyytensä avulla paljon syrjäytymistä, ja samaa tekee myös Suomen Kylien Me miehet -hanke, jonka tarkoituksena on perustaa maaseudulle miesten harrastusryhmiä. Podcastissa vieraana oleva projektityöntekijä Pekka Anttila kertoo, miten hankkeen avulla ollaan saatettu yhteen sauvakävelijöitä, hevosharrastajia ja puutöiden tekijöitä. Myös kylätalon kunnostus voi olla maaseudun miesvoimaa yhdistävä projekti. 

Lisää jaksoja on tulossa vuoden 2021 puolella.