Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

 

Ihmisten kiinnostus ruokaa ja sen alkuperää kohtaan on kasvanut viime vuosina huimasti. Samalla moni on herännyt ajatukseen kotitarveviljelystä. Salossa asiasta innostuneet viljelyn harrastajat saatiin verkostoitua Leader Ykkösakselin rahoittaman ja ProAgrian toteuttaman hankkeen avulla. 

Tämän vuoden alussa alkanut Kotitarveviljelystä enemmän tehoja -hanke on saanut suuren suosion salolaisten keskuudessa. Neuvoja ja vinkkejä kotitarveviljelyyn jakavan hankkeen Facebook-ryhmässä on jo yli 400 jäsentä. 

– Tämä on siitä hieno hanke, että se lähti tarpeesta! Idea siitä tuli innokkailta salolaisilta kotiviljelijöiltä itseltään, kertoo hanketta vetävä ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä.

Hankkeessa ollaan pidetty kotitarveviljelyyn liittyviä luentoja ja tilattu yhdessä siemeniä sekä jaettu tietoa ja kokemuksia. Alun perin hankkeessa oli ajatuksena muokata maata ja kylvää yhdessä keväällä, jolloin syksyllä oltaisiin voitu korjata satoa ja järjestää ruokakursseja. Korona kuitenkin sotki suunnitelmat ja toiminta piti siirtää pääosin verkkoon. Sieltä löytyykin nyt jo roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. 

Juuresviikot käynnissä

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä juuresviikot. Kuvassa punajuuri, palsternakka, lanttu ja maa-artisokka.

Tällä hetkellä hankkeessa on käynnissä juuresviikot, joiden aikana voi inspiroitua keittiössä. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin punajuureen ja toisella viikolla lanttuun. Tällä viikolla aiheena on palsternakka, ensi viikolla juuriselleri ja viimeisenä maa-artisokka. 

Juuresviikkojen aikana Henna Kyyrä tekee Facebookissa live-lähetyksiä, joissa hän kokkaa herkkuja kyseisestä juureksesta. Ensimmäisellä viikolla hän teki punajuurikakkua, punajuurisipsejä ja punajuurihummusta. Toisella viikolla lanttupiirakkaa, lanttusalsaa ja uunissa kypsennettyjä kokonaisia lanttuja. 

Lanttuja on syöty Suomessa jo ainakin 1500-luvulta asti. Paljon C-vitamiinia sisältävän lantun voi syödä raakana, esimerkiksi raasteena tai kypsentää, jolloin se muuttuu makeammaksi. Lanttu on erinomainen liemijuures ja se sopii niin keittoihin, patoihin, muhennoksiin kuin kakkuihinkin. Maustamiseen kannattaa kokeilla hunajaa, pippuria, inkivääriä, timjamia tai neilikkaa.

Tällä viikolla esillä oleva palsternakka on Kyyrän oma suosikki. 

Aloin aikoinaan itse viljellä palsternakkaa ja se kannatti. Jos ostaa palsternakkaa keväällä kaupasta, maku voi olla hyvinkin kitkerä, mutta syksyllä juuri maasta nostettuna se on ihanan makuinen! Kannattaa kokeilla, Kyyrä innostaa. 

Porkkanan sukuista palsternakkaa kuvaillaan usein makean ja pähkinäisen makuiseksi. Juureksen sisältämät eteeriset öljyt tekevät siitä erityisen aromikkaan.

Juuresviikkojen materiaaleista koostetaan vielä myöhemmin jonkinlainen julkaisu. 

Kaikki voivat viljellä!

Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä neuvoo kotitarveviljelijöitä hyödyntämään maansa antimia keittiössä muun muassa Facebookin live-lähetyksissä.

Hankkeen on tarkoitus jakaa tietoa ja neuvoja kaikille kotitarveviljelystä kiinnostuneille riippumatta siitä, onko käytössä paljon maata vai viljeleekö vaikka parvekkeella. Hankkeen alussa pidettiin Salon eri kunnanosissa tietoiskuja viljelyn aloittamisesta, maan muokkauksesta ja hiilijalanjäljestä. Kaikkiin tilaisuuksiin saatiin paljon kiinnostuneita paikalle. 

– Oman maan muokkaus, hoito ja lannoittaminen vaativat tietynlaista tietotaitoa. Laatikoissa viljeleminen on helpompi tapa aloittaa. Esimerkiksi yritit ja salaatit onnistuvat helposti, Kyyrä neuvoo alkuun. 

Juureksetkin ovat pääosin helppoja viljeltäviä, kunhan muistaa istuttaa ne tarpeeksi harvaan. 

Kotitarveviljely eli ole vain kesäajan harrastus, vaan hommaa riittää koko vuodeksi. Tällä hetkellä eletään sadonkorjuuaikaa. Kun vielä vähän kylmenee, voi aloittaa syyskylvöt. Syksyllä voi kylvää esimerkiksi sipuleita, porkkanaa, palsternakkaa, retiisiä sekä yrttejä, kuten tilliä ja persiljaa. Talven aikana voi nauttia maansa antimista opettelemalla uusia reseptejä. Keväällä ensimmäiset kylvöt voi tehdä vaikka ikkunalaudalle jo helmikuussa, kun kevätaurinko alkaa lämmittää.

Esimerkiksi porkkanan voi kylvää halutessaan jo syksyllä.

 

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuva: Kaisa Uusi-Kraapo

 

Kotitarveviljelystä enemmän tehoja

Kokonaiskustannusarvio: 44 114,65 euroa

Leader-tuki: 30 880,19 euroa (70 %)

Korvaus talkoista:   6 620,00 euroa

Oma rahoitus:   6 614,46 euroa

 

Maa- ja kotitalousnaisten punajuurikakkuresepti

Kuva: Henna Kyyrä.
2 kpl (150 g) punajuurta
1 sitruuna
2 kananmunaa
1 dl hienoa kidesokeria
1 dl juoksevaa margariinia (tai rypsiöljyä)
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl graham- tai täysjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa

Väliin:
1 dl omenasosetta (miedosti makeutettua)

Päälle:
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl raastettua sitruunankuorta
3 rkl tomusokeria
1 dl kuohukermaa
1 tl punajuurimehua

Kuori ja raasta punajuuret ja purista raasteesta hiukan mehua kuorrutteen värjäämistä varten. Pese sitruuna hyvin, raasta kuori talteen ja purista mehu, säästä sitruunankuorta kuorrutteeseen. Vaahdota munat ja sokeri, lisää punajuuriraaste, rasva, sitruunankuori, mehu ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sooda. Leikkaa vuoan pohjalle leivinpaperi, levitä taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan (noin 20 x 30 cm) ja paista 175 asteessa 40–45 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja valmista kuorrute. Vaahdota kerma ja sekoita kuorrutteen ainekset keskenään. Leikkaa jäähtynyt pohja puoliksi ja sitten halki kahteen kerrokseen, levitä väliin omenasosetta. Paina pohjakerrokset päällekkäin, levitä kuorrute pinnalle, koristele vaikka punajuurilastuilla, kukilla ja yrteillä.

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

 

Vihiniemen kylätalo Perniössä huokuu historiaa. Yli 100-vuotias talo on rakennettu alun perin työväentaloksi, jossa on tanssittu, näytelty, pidetty arpajaisia ja työväenliikkeen kokouksia. Nykyisin talossa majaileva kyläyhdistys on kaatanut taloa peittäneet puut ja remontoi parhaillaan rapistunutta rakennusta uuteen loistoonsa. 

Salossa entisen Perniön kunnan alueella kunnostetaan Vihiniemen kylätaloa, joka on aikanaan toiminut Perniön Työväenyhdistys Riennon työväentalona. Leader Ykkösakseli myönsi tukea keittiön ja entisen talonmiehen huoneen remontointiin. Seuraavaksi korjataan katto Suomen Kotiseutuliiton myöntämällä avustuksella ja sen jälkeen remontti jatkuu vessojen kunnostuksella. 

Tavoitteena on saada upea historiallinen talo edustuskuntoon ja aktiiviseen käyttöön. Tällä hetkellä tapahtumia on kourallinen – jotain jokaiseen vuodenaikaan. 

– Lumisina talvina lasketaan mäkeä ja vähälumisina pidetään jonkinlainen talvitapahtuma sisätiloissa. Keväällä kokoonnutaan vappupiknikille. Kesällä ja syksyllä on pidetty muun muassa tansseja, huutokauppoja ja muistelupäiviä. Adventin aikaan lauletaan joululauluja ja uudenvuoden aattona ammutaan yhdessä raketteja, kertoo Eero Kallio, Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja. 

260-neliöisessä talossa on keittiö, ravintolasali, talonmiehen asunto, eteinen, vaatehuone ja suuri tanssisali, jossa on myös näyttämö. Remontin myötä talon toivotaan palvelevan entistä paremmin kylän yhteisiä tapahtumia, mutta myös yksityistilaisuuksia. Erityisesti tuleva vessaremontti mahdollistaa isompien tapahtumien järjestämisen, sillä tällä hetkellä käytössä on vain yksi ulkohuussi. 

Kylätalon salissa on iso näyttämö, jossa on esitetty 100-vuotisen historian aikana monenlaisia näytelmiä. Salin seinien oranssi väri on peräisin 70-luvulta, jolloin talossa tehtiin viimeinen isompi remontti. Vanhoista kuvista näkee, että ennen oransseja levyseiniä salissa oli puolipanelointi. Sellainen aiotaan taas laittaa, kunhan remontissa edetään saliin asti.

Tansseja vuodesta 1919

Vihiniemen työväentalon on suunnittelut työväentaloihin erikoistunut perniöläinen rakennusmestari ja kansanedustaja Sikstus Rönnberg (1861–1919). Rakentaminen aloitettiin vuonna 1917, ja talo otettiin käyttöön 25. toukokuuta 1919. Siitä asti talossa on tanssittu, näytelty ja järjestetty monenlaisia muita tapahtumia. Vuodelta 1928 on säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

– Arpajaiset olivat sen ajan kansan viihdettä – niin isoja tapahtumia, että niitä varten saatettiin jopa teettää uudet vaatteet. Yhtenä vuonna pääpalkintona oli lammas. Parhaina vuosina täällä myytiin tuhansia arpoja. Voittoja oli satoja, mutta suurin osa oli tietysti kampoja tai muita pikkupalkintoja. Arpajaisvoittovaroilla sitten pidettiin taloa kunnossa, Kallio selittää. 

Riennon toiminta oli aktiivista vielä 70-luvulla, mutta sen jälkeen tahti alkoi hiipua. 

– 90-luvulla täällä järjestettiin vielä kerran vuodessa tanssit, mutta 2000-luvulla toiminta loppui kokonaan. Talo alkoi rapistua ja se jäi pikkuhiljaa puiden taakse peittoon, taustoittaa Kallio. 

Koski as. kyläyhdistys perustettiin vuonna 2012 ja vuoden 2014 alussa he saivat työväentalon ostettua itselleen kylätaloksi. Kallion mukaan koko vuosi 2013 kului siihen, kun yhdistys yritti saada taloa nimiinsä. 

– Ensin etsittiin Riennon elossa olevat jäsenet, jotka pitivät kokouksen ja päättivät luovuttaa talon kyläyhdistykselle. Salon kaupungissa asia meni läpi, mutta valtion taholta tulikin päätös, että talo pitää laittaa yleiseen myyntiin. Lopulta saimme sen ostettua 1 000 eurolla. Korjaamiseen onkin sitten mennyt useita tuhansia euroja ja paljon on vielä korjattavaa järjellä. 

Salin seinälle on ripustettu vuodelta 1928 säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

Talonmiehen asunto korjattiin Leader-tuella

Talossa on ollut talonmiehen asunto, johon pääsee kulkemaan talon takaa tai ravintolasalista. Siinä asuttiin 70-luvulle asti, mutta senkin jälkeen asuntoa on vuokrattu vielä mökkeilykäyttöön. Asuntoon kuulunut keittiö ja makuuhuone on juuri saatu korjattua Leader Ykkösakselin tuella. 

– Keittiössä on jossain vaiheessa ollut iso vesivahinko. Siksi koko lattia piti poistaa. Kaikki on tehty alusta asti uusiksi, kertoo Kallio. 

Lattia korjattiin ensin Kotiseutuliiton tuella ja sen jälkeen uusi keittiö tilattiin Ikeasta Leader-hankkeena. 

– Sen kokoaminen olikin varsinainen talkootyönäyte, sillä kaikki tavara tuli ihan pieninä nippeleinä, muistelee Kallio. 

Leader Ykkösakselin tuella tehty keittiöremontti parantaa talon käyttömahdollisuuksia.

Uudessa keittiössä on paljon säilytystilaa, kaksi uunia ja hyvä liesi. 

– Nyt kelpaa laittaa tarjoiluja isompiinkin juhliin, kehuu Kallio. 

Keittiön vieressä ollut toinen huone tapetoitiin ja sinne asennettiin ilmalämpöpumppu, jotta sitä ja keittiötä voidaan jatkossa käyttää myös talvella. Remontoitu huone on tällä hetkellä yleisimmin kokouskäytössä, mutta on siellä karaokeakin laulettu.

Vanhassa talonmiehen asunnossa pidetään kokouksia ympäri vuoden.

Historian havinaa

Vuoden 2019 keväällä talossa järjestettiin isot 100-vuotisjuhlat. Niitä varten salin seinille koottiin valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Nyt salin pöydillä on myös monenlaista esineistöä, jota on löydetty talon vintiltä, kun sitä alettiin siivota kattoremonttia varten. 

– Täällä on kaikenlaista pistimestä alkaen vanhoihin viinapulloihin. Yksi harjoitusasekin löytyi. Sitä on voitu käyttää harjoituksissa 1900-luvun alussa, mutta voi se olla myös teatteria varten tehty, Kallio punnitsee. 

Paljon löytyi myös vanhoja näytelmäkäsikirjoituksia ja lavasteita. Salin yhdessä kulmassa on kamina, jolla salin saa lämpimäksi ja toisessa kulmassa tanssikulttuurista muistuttava lipunmyyntikoppi. 

Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Kallio esittelee talon vintiltä tehtyjä löytöjä.
Eteisessä on vanha tupakkateline, johon mahtuu yli 80 tupakkaa. Talon vaatehuoneeseen tuli tupakointikielto jo 1920-luvulla. Kun vei takkinsa tai kävi tanssimassa, saattoi tupakan jättää siksi aikaa telineeseen.

Kyläyhdistys pitää asukkaista huolta

Koski as. kyläyhdistys pitää huolta paitsi kylätalosta myös alueensa asukkaista. 

– Meillä on sellainen naapuriapu, johon voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee vaikka kissanhoitoa tai miesvoimaa kasvihuoneen siirtämiseen. Kiukaita ollaan käyty asentamassa ja korona-aikaan hoidettiin talkoilla riskiryhmäläisten ruokaostoksia, jotta kaikki pärjäävät täällä syrjäseudulla, Kallio kertoo yhdistyksen toiminnasta. 

Yhdistyksessä on yli 80 jäsentä, joista kymmenkunta toimii johtokunnassa. Omaa lehteä on tehty vuodesta 2014, ja varoja kerätään oman seinäkalenterin avulla. Vuoden 2020 kalenteri kuvitettiin Jouko Heikolan akvarellimaalauksilla, jotka kuvaavat Kosken kylän vanhoja rakennuksia. 

– Hän asui täällä jo pikkupoikana ja muistaa hyvin, miten aluetta pommitettiin paljon talvisodan aikana. Tänä vuonna hän täytti 90, kertoo Kallio. 

Ravintolasalissa on paikallisen palkitun luontokuvaajan Ana Schorin näyttely, johon on valittu Kosken asemanseudulla kuvattuja revontulia, salamointia ja tähtitaivaita.
Kun kyläyhdistys osti Vihiniemen työväentalon, se ei edes näkynyt tieltä. Nyt kun pihalta on kaadettu 70 isoa puuta, upea talo on taas ihmisten silmänilona. Vieressä solisee Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajaa merkkaava Kiskonjoki.

 

Vihiniemen kylätalon Leader-hankkeet

 

LIVE-teemahanke 

Toimenpiteet: keittiön remontti

Leader-tuki: 4245,24 euroa

Korvaus talkoista: 2061,30 euroa

Oma rahoitus: 2183,94 euroa

Kokonaiskustannus: 8490,47 euroa

 

LIVE 3 -teemahanke

Toimenpiteet: kammarin remontti

Leader-tuki: 4674 euroa

Korvaus talkoista: 4674 euroa

Kokonaiskustannus 9348 euroa