Antsun Sinapista halutaan kotimainen ja säilöntäaineeton

Mies mustakeltaisessa ruutupaidassa pitelee sinappipulloa.

 

Erityisesti varsinaissuomalaiseen makuun sopiva aromikas Antsun Sinappi on samaan aikaan makea ja sopivan väkevä! Nyt Perniön sinappitehtaalla kokeillaan Leader-tuen turvin, miten 60-luvulta peräisin oleva perinteinen resepti toimii kotimaisesta sinapista tehtynä.

Perniöläinen Jellow Factory on saanut Leader Ykkösakselilta 10 000 euron kokeilutuen kotimaisen sinapin kehittämiseen. Tällä hetkellä yritys valmistaa Antsun Sinappia vuonna 1963 tehdyllä reseptillä. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuotteesta kotimainen, sillä se voisi olla valttikortti, jolla sinappi erottuisi edukseen kaupan sinappihyllyltä kymmenten kilpailijoiden joukosta.

Yrittäjät Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat löytäneet Iisalmesta sinapin viljelijän, joka olisi avoin yhteistyölle salolaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Perniöstä on jo löytynyt sinapista kiinnostuneita viljelijöitä. 

– Hyvien siementen löytäminen tuntuu olevan tässä se vaikein asia. Sinapinsiementähän myydään paljon maanmuokkaukseen, mutta varsinaiseen sinapin valmistukseen siemeniä ei ole niin vain saatavilla. Lajikkeita on kyllä paljon. Ihan jo keltaista sinappia on useita eri lajikkeita ja sitten on vielä ruskeaa ja mustaa sinappia, Jonas Jokilehto kertoo. 

Varsinainen viljely ei hänen tietojensa mukaan ole vaikeaa, jos hyvä siemen löytyy. Ja heidän tuotantoonsa riittäisi vielä aika pieni peltopinta-ala. Sen sijaan haastetta tulee olemaan siementen erottelussa, sillä pienikin määrä vihreitä siemeniä pilaa maun. Öljyisen kasvin jauhaminen hienoksi ei myöskään ole ihan yksinkertainen juttu. 

– Nyt testaamme Iisalmen viljelijältä saatujen siementen makua ja toivomme, että se on hyvää!

60-luvulta tähän päivään

Antsun Sinapin resepti on peräisin Somerolta, jossa Anton Tapio piti aikanaan grilliä ja teki sen käyttöön omaa sinappia. Kun hän lopulta myi grillin seuraavalle yrittäjälle, sinapin resepti lähti Jokioisiin. 

– Ostimme reseptiikan, koneet, laitteet ja kaluston vuonna 2019 ja siitä lähtien Antsun Sinappia on valmistettu Perniössä. Pääsimme Perniön Lihan vanhoihin tiloihin, eli makkaratehdas muuttui sinappitehtaaksi, kertoo Jonas Jokilehto.

Kun resepti siirtyi Jellow Factorylle, myös sinappipullon ilme uudistui. 

Neljä sinappipulloa vierekkäin. Jokaisessa pullossa miehellä erilainen ilme.
Antsun sinappia on neljää eri makua.

– Halusimme antaa Antsulle uudet kasvot, joten teimme fiktiivisen ja retrohenkisen kasvokuvan yhteistyössä perniöläisen Anna-Liisa Salmelinin kanssa. Myynnissä on tällä hetkellä neljä eri makua: perinteinen, valkosipuli, konjakki ja chili. Antsulla on eri pulloissa aina hiukan erilainen ilme. 

Nyt suunnitelmissa on tuoda markkinoille myös lasipurkki. 

– Lasipurkin avulla uskomme saavamme uusia asiakkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Ulkonäön lisäksi lasipurkissa on se etu, että sinapin voi jättää tönkömmäksi. Pullossa myytävästä sinapista pitää tehdä vähän löysempää, jotta sen saa hyvin ulos. 

Eroon lisäaineista

Kotimaisuuden lisäksi Jellow Factory tekee tuotekehitystä saadakseen Antsun Sinapista lisäaineetonta. 

– Alkuperäisessä reseptissä ei ole maitoa, kuten monissa muissa sinapeissa, joten se helpottaa työtä oleellisesti. 

Myös lisäaineettomuuden uskotaan olevan hyvä myyntivaltti. 

– Maku on kuitenkin se, mikä ratkaisee! Antsun Sinappi tunnetaan aika hyvin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta jotta saisimme muualtakin asiakkaita, pitäisi lähteä maistattamaan tuotetta. Ensiostokselle on aina se korkein kynnys.

Lautanen, jossa makkaraa ja sinappia.
Leader-ryhmät maistelivat Antsun sinappeja erilaisten makkaroiden kanssa.

Monta rautaa tulessa

Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat molemmat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita. Valmistuttuaan he perustivatkin oman vaatekaupan Salon keskustaan, mutta kun Nokia lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012 ja keskusta hiljeni, oli pariskunnan aika keksiä jotain uutta. 

– Ensin ostimme maatalousnaisten vanhan mehustamon, joka tuli meidän ulkorakennukseen. Sitten hankimme muutaman jäätelökioskin ja aloimme myydä niissä kesäisin Pappagallon jäätelöitä. Sinapin pariin päädyimme sattumalta, kun olimme ostamassa mehustamoon uusia laitteita. Samalla meille esiteltiin Antsun Sinappi ja päätimme ostaa myös sen. 

Uusien yritysten lomassa pariskunta pitää edelleen myös kädentaitojaan yllä muun muassa verhoilemalla ja tekemällä puvustuksia teatteriin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Tiesitkö?

Kokeilutukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman mukaisten kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen uudelle tai toimivalle yritykselle korkeintaan 10 000 euroa. Lue lisää maaseuturahaston yritystukimuodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Kiskolainen OSUA Games toi markkinoille uuden pöytäpelin

Puisia pelikiekkoja vihreällä pelipöydällä.

 

Uusi kotimainen pöytäpeli Osua Laaka Go tähtää kansainvälisille markkinoille maaseuturahaston tuella. Kekseliäät pelit yhdistettynä pohjoismaiseen muotoiluun ovatkin jo herättäneet mielenkiintoa, erityisesti Englannissa ja Liettuassa.

Leader Ykkösakseli myönsi 35 000 euron perustamistuen kiskolaiselle Osua Gamesille syksyllä 2021. Puoli vuotta myöhemmin markkinoille tuli uusi pöytäpeli Osua Laaka Go, eli 325-senttinen pelipöytä, jolla pystyy pelaamaan neljää eri peliä: reunaa, koloa, kurlia ja riviä. 

Perustamistuen avulla hankittiin konsultointia nettisivujen ja kansainvälisen verkkokaupan tekoon sekä brändättiin tuote suomeksi ja englanniksi. 

– Nyt tuotanto pyörii ja ensimmäiset pelit päästiin toimittamaan maaliskuussa, kertoo Osua Gamesin myynnin kehittämisestä vastaava Veli-Heikki Auvinen. 

Osua Gamesin uutta pöytäpeliä myydään muun muassa Suomen biljardimyynnin sivuilla biljardipöytien, ilmakiekkopöytien, pöytäjalkapallojen ja pöytäcurlingien joukossa. Se olisikin helppo kuvitella ajanvietteeksi esimerkiksi pubiin tai nuorisotaloon, mutta visuaalisen ilmeensä puolesta sen voisi yhtä hyvin sijoittaa vaikka pörssiyhtiön aulaan. 

– Pohjoismainen raikas muotoilu on herättänyt huomiota erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Briteissä pöytäpelejä on nykyisin jopa vaatekaupoissa, Auvinen sanoo. 

Kaksi naista katsoo, kun mies kertoo pelin sääntöjä.
Varsinais-Suomen Leader-väki pääsi testaamaan Osua Laaka Go -pelejä Muurlassa pidetyn LEPO-kokouksen lomassa. Kuvassa oikealla Veli-Heikki Auvinen.

Neljä peliä samalla pöydällä

Osua Games uskoo uuden kotimaisen pöytäpelin muuttavan markkinoita ennen kaikkea siksi, että samalla pöydällä pystyy pelaamaan neljää eri peliä, joista kaikki ovat parhaimmillaan kahdestaan pelattuina.

Reuna on pöytäcurlingin tyyppinen peli, jossa yritetään liu’uttaa pelikiekkoja viivojen väliin jäävälle sektorille. Ja kun vastustaja saa kiekkonsa pysähtymään parhaille pisteille, toinen yrittää tietysti kopauttaa ne ulos pelilaudalta. 

Kolossa pöydän toiseen päähän asetetaan kehikko, jonka koloihin kiekkoja tähdätään. Eri koloissa on eri pistemäärät. 

Lisälaudan avulla pystyy pelaamaan vielä kahta, hiukan strategisempaa peliä. 

Kurlissa kiekot yritetään liu’uttaa mahdollisimman lähelle pöydän keskustaa. Jos kiekon saa pöydän keskellä olevaan koloon, saa kaksi extrapistettä. 

Rivissä pelaajat asettuvat eri puolille pöytää ja osa kiekoista asetetaan pelipöydän keskiympyrään mustan erikoiskiekon eli limpun kanssa. Tarkoitus on saada omat kiekot pukattua pois keskiympyrästä, mutta jos tönäisee limpun ulos ringistä, häviää koko pelin. 

Viisi pelikiekkoa pöydän keskellä.
Rivissä yritetään saada omat kiekot pois keskiympyrästä pukkaamatta pois mustaa kiekkoa eli limppua!

Irtiotto ruudun ääreltä

Yksi Osua Gamesin markkinointilauseista on “irtiotto ruudun ääreltä”. He halusivat tuoda markkinoille tyylikkään ja manuaalisen premium-tason pöytäpelin, jossa jopa pisteiden lasku tapahtuu helmitaulun tapaisella manuaalisella laudalla. 

Auvisen mukaan peli on herättänyt kiinnostusta kaikissa ikäryhmissä ja lähes poikkeuksetta ihmiset lähestyvät sitä hymy huulillaa. 

– Tämä vetoaa hauskalla tavalla siihen sisäiseen lapseen, joka meistä kaikista löytyy, hän toteaa. 

Kaksi ihmistä pelaamassa, yksi odottamassa vuoroaan ja Veli-Heikki Auvinen tuomaroimassa.
Veli-Heikki Auvinen kertoo, että ihmiset lähestyvät peliä poikkeuksetta hymy huulilla. Tässä pelataan reunaa.

Tarkkaa käsityötä

Yritysidean ovat keksineet kiskolainen moniyrittäjä Hannu Nissinen ja pelin teknisestä suunnittelusta vastannut artesaanipuuseppä Jouni Kuitunen.

– Kuitunen on tehnyt harrastuksenaan monenlaisia pelejä jo pitkään. Hän järjesti omat 50-vuotisjuhlansa urheilukentällä, johon hän kutsui ihmisiä pelaamaan tekemiään pelejä. Paikalle tuli päivän aikana 300 ihmistä, kertoo Auvinen. 

Pöytäpelin valmistus on tarkkaa käsityötä 0,2 millimetrin toleranssilla. Pienikin heitto valmistusvaiheessa kostautuu siinä vaiheessa, kun ruvetaan pelaamaan. Kaikki muu tehdään Suomessa ja suomalaisesta puusta paitsi vihreä erikoiskova pintalaminaatti, joka tulee Saksasta. 

– Sen ansiosta pelaamiseen ei tarvita mitään liukastusjauheita tai lisäaineita, kuten monissa muissa vastaavanlaisissa peleissä, Auvinen sanoo. 

Osua Games panostaa itse verkkokauppaan ja business to business -myyntiin, mutta heidän jälleenmyyjiltään pelejä pystyy tarvittaessa myös vuokraamaan esimerkiksi juhliin, yritystilaisuuksiin tai muihin tapahtumiin. Peli on tarkoitettu vain sisäkäyttöön ja sitä pystyy kuljettamaan koottuna kahdessa laatikossa. 

Pelitilanne, jossa vihreä kiekko on lähimpänä koloa.
Kuvassa pelataan kurlia lisälaudan avulla.

 

Tiesitkö?

Perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen tai toimivan yrityksen uuteen liiketoimintaan korkeintaan 35 000 euroa. Lue lisää yritysrahoituksen eri muodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Kylien lumovoiman avulla lisää asukkaita maaseudulle

Tauno Linkoranta (keskellä) Varsinais-Suomen kyläpäivillä Salon Hajalassa kesällä 2021.

 

Millaisilla tarinoilla houkutellaan maallemuuttajia ja millaisilla yrityksiä? Mistä syntyy kylien  veto-, pito- ja lumovoima ja pitäisikö kyliä brändätä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lumoavat kylät -hankkeen webinaarissa!

Tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30 järjestetään webinaari otsikolla Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät! Webinaarissa Vaasan yliopiston tutkija Tuomas Honkaniemi avaa paikkaseksikkään maaseudun käsitettä muun muassa yritysesimerkkien kautta.

Maaseudun lumovoimaa hyödyntävät markkinoinnissaan esimerkiksi Kyrö Distillery Company ja Myssyfarmi. 

– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkoranta. 

Honkaniemen lisäksi tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot ainakin Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuolta ja lohjalaiselta pitkän linjan kylätoimijalta Pirjo Sjögreniltä.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.3. klikkaamalla tästä!

Lumoavat kylät -hanke etsii osallistujia

Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät -webinaari on samalla Leader Ykkösakselin tukeman Lumoavat kylät -hankkeen avaustilaisuus. Hanketta toteuttavat yhdessä Varsinais-Suomen Kylät ja Uudenmaan Kylät. Tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Kolme vuotta kestävään hankkeeseen valitaan mukaan 11 kylää, joiden kanssa lähdetään toteuttamaan hankesuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Mukaan voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä kyläasiamiehiin. Luvassa on muun muassa retkiä innovatiivisiin kyliin, maallemuuton edistämistä, kyläbrändäystä, viestintäkoulutusta ja yhteistyötä muiden kylien ja kuntien kanssa. 

– Kuntien kanssa käsitellään esimerkiksi maallemuuton konkreettisia edellytyksiä, kuten asunto- ja tonttitarjontaa sekä kaavoitusta. Nyt käynnissä oleva maallemuuttobuumi kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos haluaa muuttaa pääkaupunkiseudulta maalle, niin ei tarvitse lähteä kauas, sillä jo Uudenmaan sisällä on upeaa maaseutua, toteaa Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson.

Esimerkiksi Salossa kunta markkinoikin jo ahkerasti kyliään potentiaalisille muuttajille. Uusien asukkaiden myötä myös kylien palvelut pystytään säilyttämään ja toisaalta maallemuutajien on helpompi kotiutua kyläyhteisöön kuin keskustaajamiin.

Veto-, pito- ja lumovoimaa!

Vasemmalla kuva kristallipallosta puanisella pöytäliinalla. Pallon edessä punaiset nopat. Vasemmalla työvaatteissa oleva mies istuu ennustajan edessä.
Hankkeessa tutkitaan kylien tulevaisuutta – mutta ei kristallipalloon katsomalla, kuten näissä kuvauksissa. Kuvat: Anu Pekanniemi.

Kylien brändäyksessä kannattaa Tauno Linkorannan mukaan lähteä liikkeelle kylän oman identiteetin löytämisestä. 

– Ensin mietitään, mitä ne veto-, pito- ja lumovoima ovat milläkin kylällä ja sitten aletaan edistää kyläkohtaisia tavoitteita. Suunnitelmissa on tehdä muun muassa kylävideoita, joiden avulla kylät voisivat markkinoida itseään, hän kertoo. 

Kyliä on kehitetty viime vuosina paljon lähimatkailukohteina, mutta tässä hankkeessa niitä tarkastellaan nimenomaan asuinpaikkoina. Kylien lumovoima halutaan esiin, jotta unelmiensa kotia etsivät ihmiset löytävät juuri sinne, missä oikeasti viihtyvät. 

– Yleensä maalle muutetaan elämäntavan vuoksi. Halutaan korjata hienoja vanhoja rakennuksia,  tilaa pitää eläimiä tai lapsille turvallinen kasvuympäristö ja pieni kyläkoulu. Nyt kun etätyön tekeminen kotona on yleistynyt, halutaan kodista niin viihtyisä kuin mahdollista, Linkoranta listaa maallemuuton yleisimpiä syitä. 

Kun polttoaineiden hintakehitystä seuraa, muuttuu etätöiden teko vain entistä houkuttelevammaksi, vaikka korona väistyisikin. Laaja etätyöskentely vaatii kuitenkin kylien infralta paljon. Tässä ajassa valokuitu on todellinen valttikortti, kun kilpaillaan uusista asukkaista. 

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalle sijoittuvissa kylissä yksi vetovoimatekijä voi tulevaisuudessa olla myös junayhteys. Kun tunnin juna Turun ja Helsingin välillä alkaa aikanaan kulkea, vanhat raiteet vapautuvat paikallisjunaliikenteelle, jolloin työmatkapendelöinti helpottuu.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaseutualueita on tutkittu esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamissa Maaseutuluotain-tutkimuksissa. Niiden perusteella molempien maakuntien alueella on hyvämaineista, elinvoimaista ja turvallista maaseutua, jolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Paikkariippumattoman tietotyön edistäminen, maaseudun arjen toimivuus ja ihmisten osallistaminen paikalliseen kehittämiseen ovat puolestaan asioita, joihin tulisi jatkossa panostaa enemmän. Myös väestön vanheneminen on uhkakuva, johon maaseudulla tulisi kiinnittää huomiota.

Vaikka hankkeen yksityiskohtaisia toimenpiteitä toteutetaan vain mukaan valittavien 11 kylän kanssa, on hankkeesta hyötyä laajemmallekin joukolle. Hanke järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia erilaisista kyläkehittämiseen liittyvistä teemoista jatkossa pari kertaa vuodessa. 

 

Lisätiedot:

 

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta

p. 044 303 9990

tauno.linkoranta@vskylat.fi

 

Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson

p. 050 524 9189

kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat kulttuuria 3,5 miljoonalla

 

Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon. 

– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää. 

– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa. 

Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.

Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita. 

Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään. 

Oman kotiseudun parhaaksi

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.

 

Esimerkkejä tuetuista kulttuurihankkeista:

Someron Kulttuurigalleria pystyyn Leader-tuella

Paraisten palokuntavarasto on yksi Lux Archipelagon kohteista!

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

Loimaalla tehdään Leader-tuella musiikkinäytelmää taiteilija Viljo Marttilasta

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Kesä täynnä tapahtumia! Aurajoentie kutsuu seikkailulle kansallismaisemaan!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti!

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Yhdistyslaturin verkkokoulutus vapaaehtoisten rekrytoinnista 26.1. avaa viiden koulutuksen sarjan

Mainoskuva, jossa lukee

 

Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hanke kouluttaa yhdistyksiä verkossa vapaaehtoistyön saloihin. Tämän kevään aikana syvennytään joka kuukausi yhteen vapaaehtoistyön haasteeseen, kuullaan asiantuntijoita ja jaetaan omia kokemuksia aiheesta. Ensimmäinen koulutus järjestetään 26. tammikuuta klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on nyt auki!

Yhdistyslaturi järjestää tammikuusta toukokuuhun joka kuukausi yhden koulutuksen, jonka aiheena on vapaaehtoistoiminta. Tammikuun koulutus käsittelee vapaaehtoisten rekrytointia, motivointia ja sitouttamista. Kouluttajana toimii projektikoordinaattori Satu Puolitaival Kansalaisareena ry:stä. Koulutus on maksuton ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita linjoille.

Klikkaa tästä ja ilmoittaudu! Koulutus järjestetään Teams-sovelluksella. Linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla päivää ennen koulutusta.

Koulutuksessa kuullaan viime vuoden Vuoden vapaaehtoisen Paula-Sirkka Vähämäen ajatuksia, joiden pohjalta syvennytään hyvän rekrytointi-ilmoituksen luomiseen, vapaaehtoisten erilaisten motivaatiotekijöiden hyödyntämiseen sekä sitouttamiseen. Lopuksi pidetään lyhyt Vapaaehtoistyö.fi -palvelun esittely.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on Suomen kattavin kaikille avoin vapaaehtoistehtävien välittämiseen erikoistunut palvelu. Palvelussa on avoinna yli 1 200 vapaaehtoistehtävää. Vuoden 2021 aikana tehtäviin on ilmoittauduttu palvelun kautta lähes 3 000 kertaa. Palvelua markkinoidaan mm. valtakunnallisen radiokampanjan, someviestinnän ja yhteistyökampanjoiden avulla vuosittain.

SEURAAVAT KOULUTUKSET:

  • 16.2. Vapaaehtoistyön hyvät käytännöt
  • 30.3. Vapaaehtoistyön organisointi
  • 27.4. Jaksaminen vapaaehtoistyössä
  • 18.5. Vapaaehtoisten virkistysilta Bergvikin kartanossa Salossa

Yhdistyslaturin tekemän kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminta aiheuttaa eniten haasteita yhdistysten toiminnassa, ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen katsottiin olevan erittäin tärkeää. Tähän tarpeeseen Ykkösakseli nyt vastaa. Kaikki koulutukset järjestetään verkossa paitsi kevään viimeinen. Toukokuussa vietetään vapaaehtoisten virkistysiltaa, joka siirrettiin joulukuulta. Silloin aiheena on vapaaehtoisten motivoiminen ja palkitseminen.

LISÄTIEDOT:

Hankeneuvoja Päivi Kukkonen, puh. 050 301 2181

paivi.kukkonen@ykkosakseli.fi

 

Särkisalon Meripirttiä remontoidaan uuteen uskoon talkoovoimin

 

Kauniilla merenrantatontilla Särkisalossa sijaitseva Meripirtti on kerännyt yhteen 45 talkoolaista. Ennätysvauhtia edenneessä Leader-hankkeessa rakennuksesta tulee energiatehokkaampi, esteettömämpi ja aika lailla viihtyisämpi. 

Meripirtin kerho remontoi parhaillaan Särkisalossa sijaitsevaa historiallista Meripirttiä uuteen uskoon Leader Ykkösakselin rahoittamalla hankkeella. Alun perin korjausurakan arvioitiin kestävän kaksi ja puoli vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että valmista tulee jo vajaassa vuodessa, kesään 2022 mennessä. 

Kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin ja siihen on Meripirtin kerhon puheenjohtaja Jarmo Vähäsillan mukaan kaksi syytä: talkooryhmien perustaminen ja aktiivinen tiedotus. 

– Hankkeeseen laskettiin talkootunteja yhteensä 4 300. Ja talkoolaisia on yhteensä 45. Perustimme viisi talkooryhmää, joista jokaisella on oma vetäjä. Jokainen ryhmä käy talkoissa kerran viikossa, jolloin työ ei tunnu liian raskaalta. Usein tällaisia talkoita tekee pieni ydinryhmä, joka väsyy nopeasti. Ja esimerkiksi villoittaminen ei ollut mitään miellyttävää hommaa, joten oli mukavaa, että työ jakautui useammalle porukalle, hän kertoo. 

Lisäksi tiedottamisella on ollut innostava vaikutus. Kun talkoissa on otettu kuvia ja remontin etenemisestä on tiedotettu joka viikko, monet ovat innostuneet mukaan. Meripirtin kerho on saanut projektin ansiosta jopa uusia jäseniä.

– Aloitimme talkoot 18. elokuuta ja nyt olemme jo näin pitkällä! On ollut ilo huomata, että maaseudulla ei näköjään talkoointo ole hiipunut mihinkään! 

Mies seisoo sirkkelin vieressä rakennustyömaalla.
Puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti remontti on edennyt. Talkoot alkoivat elokuussa ja valmista tulee näillä näkymin jo ennen toukotöitä ja kesälomia.

Uusi ilme vanhaa kunnioittaen

Remontti alkoi sillä, että käytännössä kaikki purettiin pois. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu jo 30-luvulla ja viimeisin remontti tehtiin 80-luvulla, joten nyt uusitaan kaikki. 

– Katto- ja seinäpaneelit olivat alun perin puun värisiä, mutta täällä on aikanaan poltettu sisällä, joten katto oli ihan mustaksi pikittynyt ja seinätkin tummuneita. Myös ikkunanpielet olivat tummia ja osa jo erittäin huonossa kunnossa, joten tämä oli viimeinen hetki entisöidä ne, puheenjohtaja toteaa. 

Ikkunoiden entisöintiin kului talkootunteja paljon enemmän kuin arvioitiin, mutta lopputulos on kaunis! Vanhoja perinteisiä ikkunoita reunustaa nyt puhtaan valkoisiksi maalatut puitteet. Myös katto- ja seinäpaneelit maalattiin vaaleiksi.

– Halusimme remontin yhteydessä samanlaiset kattopaneelit joka huoneeseen, mutta näitä salissa olevia paneeleita ei enää tehdä missään, joten höyläytimme itse muihin tiloihin samanlaiset, kertoo Vähäsilta. 

Kaksi miestä entisöi ikkunoita.
Vanhat ikkunanpuitteet onnistuttiin entisöimään uudenveroisiksi. Kuva: Meripirtin kerho.

Energiatehokkuutta ja esteettömyyttä

Remontin yhteydessä huomattiin, että keittiön lattian alla ei juuri eristeitä ollut.

– Keittiö on rakennettu talon laajennuksen yhteydessä sodan jälkeen, kun kaikista materiaaleista oli pulaa. Ei siis ihme, että siellä oli aina kylmä. Nyt keittiöön ja eteiseen on valettu uusi lattia, jossa on lattialämmitys. 

Kun huoneet eristettiin kunnolla, myös talon energiatehokkuus parani. Ja remontin yhteydessä talosta tehdään myös esteetön. Pääovelle tulee liuskat pyörätuoleja varten ja toinen vessoista remontoidaan inva-wc:ksi. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on 130 500 euroa. 

Talkoolaiset purkavat lattiaa.
Meripirtin kerhon jäsenistöstä löytyy niin sähkömiehiä kuin kirvesmiehiäkin, mikä on helpottanut urakkaa paljon. Kuvassa talkoillaan keittiön parissa. Kuva: Meripirtin kerho.

Juhlapaikka meren rannalla

Meripirtin kerhotalo sijaitsee merenrantatontilla. Samalla tontilla on myös Särkisalon kotiseutumuseo, esiintymislava ja varastorakennus sekä Meripirtin kerhon ylläpitämä yleinen uimaranta, urheilukenttä ja lentopallokenttä. 

Kerhotalon edustalla rantaa vartioi tiheä ruovikko, josta halutaan eroon heti kun sisätilat on ensin saatu kuntoon. Tarkoitus on raivata rantaa niin, että vesi tulee kunnolla näkyviin. Tulevaisuudessa toivotaan, että jos hääpari vihitään Särkisalon kirkossa, niin Meripirttiin voisi tulla juhlimaan näyttävästi venekuljetuksella.

Jo tässä vaiheessa remonttia voi helposti kuvitella, kuinka kauniin miljöön vaaleaksi maalattu sali ja sen ikkunoista avautuva merimaisema tarjoaa tulevaisuudessa juhlille jos toisillekin. Sali on mitoitettu 80 hengelle ja remontoidussa keittiössä on helppo huolehtia kestityksestä. Kesäjuhlia on helppo myös laajentaa pihan puolelle, sillä osana remonttia taloon saadaan terassi.

– Toiveissa tietysti on, että tälle tilalle tulee remontin myötä taas enemmän kysyntää. Viime vuosina talo on ollut niin huonossa kunnossa, että halukkaita vuokraajia ei enää juuri ollut, Vähäsilta toteaa. 

Ilmakuva Meripirtistä meren rannalla.
Meripirtin kerhotalon vanhin osa on sotien aikaan toiminut lottien keskuksena. Sen jälkeen sitä on vuokrattu asunnoksi. Historiallinen paikka meren rannalla nousee pian uuteen kukoistukseen.

Miesten kerholla riittää kiirettä

Meripirtin kerho on miesten kerho, joka perustettiin vuonna 1949 – nurinkurisesti naisen aloitteesta.

– Sodan jälkeen eräs paikallinen nainen sanoi, että nyt miehille pitää keksiä joku kerho, jotta niillä olisi muutakin tekemistä kuin ryyppääminen, hymyilee Vähäsilta. 

Nykyaikana vastaavat miesten kerhot alkavat olla jo harvinaisia, mutta Meripirtin kerho on pitänyt paikkansa kyläyhteisössä. Se järjestää joka vuosi Särkisalopäivän, juhannussalon noston, muinaistulien yön, silakkamarkkinat ja koko perheen joulutapahtuman. Ne ovat tapahtumia, jotka keräävät yhteen kaikki kyläläiset. 

Meripirtin lisäksi kerhon omistuksessa on Tallbacka, jossa osa kylätapahtumista järjestetään. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Meripirtin kerhon toimintaan kuuluu esimerkiksi Särkisalon murteen vaaliminen ja kotiseututarinoiden kerääminen. 

 

Janica Vilen

Suomusjärven frisbeegolfradan avajaisia vietetään keväällä!

Nainen heittää frisbeetä metsässä.

 

Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle.

Leader Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman frisbeegolfradan rakentamiseen. Leader-tuella on rakennettu ratoja esimerkiksi Salon Märynummeen ja Vihdin Nummelaan. Tänä vuonna Ykkösakseli on tukenut uuden radan rakentamista Suomusjärvelle. Hankkeesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistys.

– Kysyimme suomusjärveläisiltä, mitä uutta tänne kaivataan ja kyselystä nousi idea frisbeegolfradasta. Aloitimme talkoot keväällä, ja nyt täältä puuttuu käytännössä enää opasteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Tanja Heinänen.

Nopeasta toiminnasta on kiittäminen aktiivisia talkoolaisia. Vapaaehtoisia on ollut yhteensä noin 35, mutta töitä on tehty pienissä porukoissa. Yhteensä talkootunteja kertyi hankkeen aikana yli 500. 

– Työtä helpotti paljon sekin, että kyläläisillä oli itsellään niin paljon työkaluja ja työkoneita käytettävissä, että saimme nopeasti valmista jälkeä, kiittelee Heinänen. 

Muutamat suurimmat puut on käyty kaatamassa väyliltä ammattilaisvoimin, mutta kaikki muu on tehty talkoilla suunnittelusta alkaen. Frisbeegolfradan pääsuunnittelijana on toiminut Sami Lindholm. 

Nainen seisoo harja kädessä frisbeegolfradan heittopaikalla.
Heittopaikat on nikkaroitu talkoilla. Kuvassa Tanja Heinänen harjaa hiekkaa heittopaikan mattoon, jotta siinä ei liukastuisi.

Suomusjärven rata lähtee urheilukentältä ja kulkee pururadan läheisyydessä. Radalla on yhteensä 12 väylää, joiden kaikkien vaikeusaste on par 3. Väylät on kuitenkin suunniteltu niin, että heittäminen on mielekästä sekä aloittelijoille että kokeneille frisbeegolfaajille. Koko radan kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin puolitoista tuntia. 

MLL:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomusjärven Sisu, Suomusjärven koulun vanhempaintoimikunta, Suomusjärvi-seura ja Suomusjärven maatalousnaiset. Rata tulee olemaan hiihtokautta lukuunottamatta aina kaikkien vapaassa käytössä ja myös paikallisen koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä.

Vihreä opaskyltti kalliolla, jonka päältä on kääritty maaperäkerros pois.
Kuntta on kääritty pois pahimmista paikoista, ja kaiteita tai muita tukia on vielä tulossa turvallisuuden varmistamiseksi.

Avajaisia juhlitaan keväällä

Uuden radan avajaisia vietetään keväällä.

– Vähän olemme jo miettineet, kuka tulee heittämään virallista avausheittoa ja millaista ohjelmaa järjestetään. Toiveissa olisi saada avajaisten yhteyteen myös pieni kurssi frisbeegolfista, Heinänen kertoo. 

Kesäksi on toiveissa saada radan varteen myös roskiksia. Frisbeegolfkiekkojen vuokraamistakin on jo ideoitu paikallisten nuorten keskuudessa. 

– Tämä on Suomusjärven ensimmäinen frisbeegolfrata, mutta Salon alueella ratoja on jo useampia. Kesällä voisi järjestää vaikka turnauksen, jossa kierretään kaikki Salon radat, Heinänen pohtii. 

Salossa toimii paikallinen frisbeegolfseura, josta saatiin vinkkejä myös Suomusjärven väylille. 

Nainen kävelee pienellä puusillalla metsässä, josta on kaadettu puita.
Yhdelle väylälle on rakennettu pieni silta helpottamaan kulkemista ja se alle vesipiste, jossa voi tarvittaessa vaikka huuhdella kädet.

Leader-tuki apuna

Varsinais-Suomessa Leader-tuella on saatu aikaan jo toistakymmentä frisbeegolfrataa. Radat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisessä käytössä, joten Leader-rahoitus sopii rakentamiseen hyvin. Suomusjärven radalle Ykkösakseli myönsi 50 prosentin tuen. 

– Meidän kokonaisbudjetti oli 20 000 euroa, joten tämä ei olisi mitenkään onnistunut ilman Leader-rahoitusta, toteaa Heinänen. 

Rahoituksen lisäksi hän muistuttaa neuvonnan tärkeydestä. Leader Ykkösakselista on tullut hankkeeseen hyviä ohjeita pitkin matkaa. 

Tietoa lajin säännöistä, etiketistä, erilaisten kiekkojen ominaisuuksista ja heittotekniikoista löytyy Suomen frisbeegolfliiton sivuilta. 

Vasemmalla frisbeegolfradan heittopaikka ja oikealla heittoväylä.
Frisbeegolfrata on rakennettu kaupungin maalle. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Tämän väylän varrelta talkoolaiset niittivät parimetrisen heinikon.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

*Juttua muokattu 29.11. klo 10.37. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että rata saadaan valmiiksi vielä marraskuun aikana, mutta avaus onkin päätetty siirtää kevääseen. Suomusjärven MLL pahoittelee muutosta ja toivottaa kaikki tervetulleeksi pelaamaan keväällä 2022. MLL on perustanut Facebook-sivun nimeltä Suomusjärven frisbeegolfrata. Sieltä pystyy seuraamaan tilannetta.

Sienistä hyvinvointia! Kääpä Biotech vie maailmalle suomalaisia sieniuutteita

Kääpä koivun rungossa.

 

Karjalohjalla toimiva KÄÄPÄ Biotech hyödyntää sieniä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Esimerkiksi suomalaista pakurikääpää brändätään parhaillaan maailman markkinoille hyvällä menestyksellä. Uutta teknologiaa sienten hyödyntämiseen on kehitetty maaseuturahaston tuella.

Sekä Uudenmaan Ely-keskus että Leader Ykkösakseli ovat myöntäneet maaseuturahaston tukea KÄÄPÄ Biotechille. Ely-keskuksen tukemassa hankkeessa rahoitettiin tuotantotilojen hankintaa ja saneerausta. Ykkösakseli taas on tukenut uuden linjaston rakentamista laajemman tuoterepertuaarin ja suuremman tuotantovolyymin mahdollistamiseksi. 

– Rahoitus on ollut todella tärkeää kehittymisemme kannalta. Sen avulla olemme päässeet hurjasti eteenpäin, kiittelee Mervi Alavuotunki yrityksen markkinointiosastolta. 

Hankkeiden myötä yritykseen on saatu palkattua seitsemän uutta työntekijää. Kasvun myötä Kääpä Biotech on myös valittu Kasvu Openin SUPERFINNS-ohjelmaan, jossa verkotetaan maailmanvalloituksesta kiinnostuneita yrityksiä ja sijoittajia muun muassa rahoituksen, kansainvälistymisen ja kasvun teemojen merkeissä. Lisäksi yritys voitti tänä vuonna toimialalla arvostetun NutraIngredients Awards 2021 Start Up -palkinnon.

Mutta mistä KÄÄPÄ Biotechin yritystoiminnassa tarkemmin on kyse? 

– Jalostamme pakurista sekä useista muista sienistä terveystuotteita, kuten nestemäisiä uutteita ja uutejauheita kansainvälisille markkinoille. KÄÄPÄ Biotechin alaisia yksiköitä ovat KÄÄPÄ Health, KÄÄPÄ Forest ja Nordic Mushrooms, Alavuotunki selventää.

KÄÄPÄ Health myy kuluttajille sieniuutteita, joita valmistetaan Karjalohjan toimitiloissa viidestä eri sienestä. Ihmiset ovat saaneet uutteista apua muun muassa unenlaatuun sekä suoliston ja ihon hyvinvointiin. 

KÄÄPÄ Forest keskittyy pakurin kasvatukseen yhteistyössä suomalaisten metsänomistajien kanssa. Yritys markkinoi pakurinkasvatusta korkean tuoton riskisijoituksena, jossa metsälleen saa vastuullisella sijoituksella suuremman tuoton kuin kuitupuumarkkinoilla. Pakuri kasvaa ymppäyksestä sopivaan kokoon noin kymmenessä vuodessa. 

– Pakuria voi ympätä toukokuusta syyskuuhun. Puuhun porataan ensin neljä reikää, sitten laitetaan ympit ja vielä puutarhavahaa päälle. Ja kun pakuri kerätään lopulta pois, puu saa jäädä metsään. Se on ekologisesti upeaa, sillä lahoavat puut ovat tärkeitä metsän monimuotoisuuden kannalta esimerkiksi erilaisille hyönteisille ja sitä kautta koko ekosysteemille.

Nordic Mushrooms taas on suomalaisia luomusieniuutteita sisältävä kansainväliseen tukkumyyntiin kehitetty tuotesarja. NordicMushrooms-sertifikaatti kertoo tuotteiden korkeasta laadusta ja jäljitettävyydestä sekä tuotannon läpinäkyvyydestä.

Mies seisoo koivun vieressä ja on merkannut kohdan ymppäystä varten.
Pakuria voi ympätä toukokuusta syyskuuhun. Parhaita ovat sellaiset koivut, joiden runko rinnankorkeudella halkaisijaltaan noin 10 cm.

Kääpä kiinnostaa kaikkialla

Kääpä on lahottajasieni, joka elää puun rungossa loisena lahottaen puuta. Pakurikääpä menestyy hyvin koivuissa – mitä pohjoisempana ollaan, sitä enemmän lääkinnällisiä yhdisteitä syntyy ja siksi suomalainen pakuri on haluttua tavaraa. Tällä hetkellä pakuria kerätään Lapin luomukeruualueilta, mutta tulevaisuudessa KÄÄPÄ Forestin pakurinviljelyverkosto tuottaa pakurin jatkojalostusta ja lopputuotteita varten.

Leader-rahoitusta saaneella uudella linjastolla sienen soluseinämien kitiinikuori rikotaan ääniaalloilla. Kuoren alta löytyy lääkinnällisiä yhdisteitä, jotka saadaan ihmisen ruoansuolatusjärjestelmän hyödynnettäviksi tämän sienituotetoimialalle uuden teknologian avulla. 

Yritystoiminnan perustivat vuonna 2019 amerikkalainen Eric Puro ja itävaltalainen Lorin von Longo-Liebenstein.

– He alkoivat kasvattaa ja tutkia sieniä ja valmistaa niistä ravintolisiä. Meidän tuotteemme valmistetaan sienen itiöemästä, mikä on ainutlaatuista. Monet muut valmistajat käyttävät myös sienirihmastoa, joka on oikeastaan enemmän ruokatuote kuin lääkinnällinen valmiste, Alavuotunki kertoo. 

Lisäksi KÄÄPÄ Biotechin tuotteissa erityistä on se, että sienet kasvavat Suomen puhtaassa ilmassa ja koko tuotanto on sienten kasvatuksesta lopputuotteisiin asti yrityksen omissa käsissä.

Yritys on suomalainen, mutta sen tiimi on kansainvälinen ja yrityskieli on englanti – ja liiketoiminta keskittyy vahvasti vientiin.

– Eniten tuotteitamme lähtee Amerikkaan ja Aasiaan. Aasiassa sienituotteet ovat suosittuja ja Suomi-brändi on siellä jo valmiiksi vahva. 

Mies tehtaalla linjaston edessä.
Uusi laitteisto saatiin hankittua Leader Ykkösakselin tuella.

Sienissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Kansainvälisesti sienet ovat verrattain tuntematon ravinnonlähde, ja Alavuotunki onkin huomannut aiemmin kansainvälisesti sienitietoutta levittäessään, että suomalaiset ovat sienestyksen suhteen edelläkävijöitä.

– Haluamme näyttää, miten upeita sienet ovat! Niistä voi tehdä vaikka vegaanista nahkaa! Sienirihmastoa voidaan käyttää esimerkiksi veden puhdistamiseen tai styroxin korvaajana. 

KÄÄPÄ Biotech tekee yhteistyötä myös yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. 

– Tutkimme jatkuvasti, miten sienet voisivat auttaa ihmisiä ja koko maapalloa. Ne ovat metsän ekologialle todella tärkeitä, sillä ne toimivat moninaisissa keskeisissä tehtävissä, kuten lahottajina ja aluskasvillisuuden ravinnonlähteenä ja houkuttelevat metsiin siten tärkeitä pölyttäjiä, Alavuotunki päättää.

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: KÄÄPÄ Biotech

Ykkösakseli sai uuden hankeneuvojan

Päivi Kukkonen

 

Päivi Kukkonen aloitti elokuun alussa työt Ykkösakselin hankeneuvojana. Kukkonen toimii tehtävässä määräaikaisena vuoden 2023 loppuun saakka.

Salon, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella toimiva Leader Ykkösakseli on saanut joukkoonsa uuden työntekijän. Hankkeiden parissa jo aiemmin työskennellyt Päivi Kukkonen haki tehtävään, sillä häntä kiinnostivat erityisesti uuden työtehtävän monipuolisuus ja mahdollisuudet kehittää itseä työntekijänä. 

– Kiinnostuin tehtävästä, koska työnkuva vaikutti hyvin monipuoliselta. Haluan edelleen pysyä hankemaailmassa töissä, koska työtehtävät ovat usein tosi mielenkiintoisia. Niissä pystyy myös kehittymään itsekin, kertoo Kukkonen.

Kukkosella on aiempaa työkokemusta Central Baltic -ohjelmasta, joka tekee rajat ylittävää yhteistyötä, eli kansainväliset hankkeetkaan eivät ole hänelle vieraita. Kukkosella on lisäksi kaksi ammattikorkeakoulututkintoa: julkishallinnon tradenomitutkinto ja tutkinto kestävästä kehityksestä.

– Suorittamani monipuoliset opinnot tukevat hyvin toisiaan tällä alalla, lisää Kukkonen.

Maaseutu oli Kukkoselle myös tärkeä houkutin Ykkösakselin tehtävään hakiessa. Etelä-Pohjanmaalta alun perin kotoisin oleva Kukkonen on asunut lapsuudessaan maaseudulla, joten Leader-tehtäviin hakeutuminen tuntui luontevalta.

– Tykkään luonnosta ja maaseudun rauhasta, vaikka itse kaupungissa asunkin. Suomalaiset kaupungit nyt ovat melkein maaseutua nekin, koska vihreyttä ja väljyyttä on runsaasti, sanoo Kukkonen.

Kukkonen odottaa tulevia työtehtäviään innolla. Hänen edellinen työnsä oli teoriapainotteinen, joten Ykkösakselin käytännönläheisempi työnkuva tuntuu hänestä innostavalta.

– Tässä työssä pääsen näkemään konkreettisesti, mitä hankemaailmassa tapahtuu, ja millä tavalla hankkeita toteutetaan käytännössä. Pääsen siis oikein kunnolla hommiin! On myös mukavaa päästä tutustumaan hankealueeseen, joka on itselleni vielä hieman vieras. Salo on ehkä tutuin itselleni, mutta on kivaa päästä käymään muuallakin, kertoo Kukkonen.

Kukkosen on tarkoitus keskittyä työssään aluksi yhdistysten osaamista kehittävään Yhdistyslaturi-teemahankeeseen ja kansainväliseen TwinLAG-hankkeeseen, jossa tehdään yhteistyötä ulkomailla toimivien Leader-ryhmien kanssa.

–  Aika pehmeä aloitus työhön on ollut. Ei ole tullut liikaa tietoa heti aluksi, vaan rauhassa olen saanut aloittaa ja tutustua tehtäviin. Tosi hyvillä fiiliksillä on työsuhde alkanut, sanoo Kukkonen. 

 

 

Nina Maunuaho

Arboretum Magnolia Lohjalla kutsuu rakastumaan luontoon

Ilmakuva puutarhasta.

 

Lohjanjärven luomassa pienilmastossa on otollinen paikka luonnon ihmeille. Järven rannalle rakennettu Arboretum Magnolia esittelee harvinaisia puita, pensaita ja perennoja, avaa upeita tila- ja luontokokemuksia ja pysäyttää rentoutumaan kauniisiin maisemiin. Leader Ykkösakselin tukemassa investointihankkeessa puistoa kehitetään parhaillaan entistäkin paremmaksi paikaksi rentoutua ja eheytyä. 

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Arboretum Magnolia on puulajipuisto, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja luontoyhteyttä. Kolmen hehtaarin alueella kulkee noin kilometrin mittainen polku, jonka varrella pääsee näkemään muun muassa 1 000 istutettua puuvartista, 350 erilaista perennaa ja valtavan määrän pörriäisiä.

Stenroosin perheen omistama arboretum on avattu yleisölle vuonna 2015, mutta sen rakentaminen on alkanut jo vuonna 2003. 

– Kaikki alkoi meidän puutarhaharrastuksesta, jonka aloitimme vastapainoksi työuralle eläinlääketieteen parissa. Jäimme eläkkeelle vuonna 2013. Seuraavana vuonna osallistuimme puutarhapäivään, jonka jälkeen ihmiset pyysivät, että pääsisivät vierailulle uudestaan. Ja niin meistä tuli puutarhamatkailukohde, kertovat maisema-arkkitehti Suvi Pohjola-Stenroos ja hänen puolisonsa Esa Stenroos. 

– Hyvin nopeasti asiakkaat alkoivat puhua siitä, miten hyvä täällä on olla, miten mieli virkistyy ja arki unohtuu. Kiinnostuin siitä, mikä täällä tuottaa hyvinvointia ja aloin selvittää asiaa. Opiskellessani maisema-arkkitehdiksi tein päättötyön, jossa testasin 70 ihmisellä puiston erilaisia hyvinvointia tuottavia aspekteja; sitä mitkä ominaisuudet ja mitkä alueet erityisesti tuottavat hyvinvointia. Ja tutkimuksen pohjalta teimme hyvinvointipolun, Pohjola-Stenroos jatkaa tarinaa. 

Suvi Pohjola-Stenroos puutarhassaan.
Suvi Pohjola-Stenroos on opiskellut maisema-arkkitehdiksi Tartossa englantilaisen professorin opissa. Sitä kautta englantilainen puutarhaperinne näkyy myös Arboretum Magnoliassa.

Nykyisin puistossa saattaa käydä 70 asiakasta päivässä. Moni lähiseudun vakioasiakkaista on ostanut kausikortin ja tulee puistoon aina uudestaan ja uudestaan katsomaan esimerkiksi jonkun tietyn kasvin kukintaa.

– Täällä kokoontuu myös kirjallisuuspiiri, maalauskursseja on pidetty, samoin synttäreitä, ja korona-aikana järjestettiin esimerkiksi kastejuhla, kertoo Pohjola-Stenroos. 

Mikä puiston salaisuus sitten on? Mikä siinä viehättää?

– Jotkut saavat hyvän olon estetiikasta, jotkut moniaistisista kokemuksista; osa nauttii luonnonläheisyydestä, osa tilakokemuksesta ja osa liikkumisesta. Täällä voi istua itsekseen ja kerätä voimia tai tulla ystävien kanssa piknikille. Ihmiset kaipaavat luontoon, mutta kaikki eivät uskalla tai voi lähteä metsään. Täällä pystyy kulkemaan helposti ja turvallisesti polkua pitkin. Kun tullaan aukeille paikoille, ihmiset tyypillisesti tiputtavat mielestään taakkoja. Vaikka kiinnitämme paljon huomiota yksityiskohtiin, harmoninen kokonaisuus on kuitenkin tärkein. Maisemarakentaminen on ollut lähtökohta kaikelle tekemiselle, vastaa Pohjola-Stenroos.

Etualalla kasvillisuutta ja takana pilkottaa puiden välistä järvi.
Puropolulla tilan tuntu ja lajirikkaus luovat vaikuttavuutta. Puutarhassa on vaihtuvia värejä ja erilaisia muotoja – kaikki sopusoinnussa keskenään.
Ilmakuva puutarhan alueesta Lohjanjärveltä päin.
Arboretum Magnolia on harmoninen kokonaisuus, jossa rakennuksetkin on suunniteltu osaksi maisemaa luontoa kunnioittaen. Ennen kuin Stenroosit ostivat tontin vuonna 2003, siellä oli Rautakirjan loma-alue: tiheä kuusikko ja viisi purkukuntoista mökkiä.

Kantopuutarhassa ja rantaterassilla rentoudutaan

Pohjola-Stenroosin tekemän tutkimuksen perusteella tiedetään, että parhaat stressin poiston paikat Arboretum Magnoliassa ovat kantopuutarha ja rantaterassi. 

Kantopuutarhojen syntyjuuret ovat Englannissa 1850-luvulla. Stenroosit saivat idean englantilaisesta puutarhalehdestä vuonna 2016. Rakennusaineena käytettiin lohjalaisten omakotitalojen tieltä kaivettuja kantoja, jotka on putsattu ja sitten sijoitettu puutarhaan juuret kohti taivasta. 

– Tämä on suuri hyönteishotelli, jossa voidaan tukea lahottajia sekä perhosten ja kimalaisten toukkavaiheita. Ne saavat talvikodin täällä. Samalla tämä on seesteinen paikka, jossa voi miettiä syntyjä syviä, kun juuretkin on upside down. Elämässä ei aina kaikki ole niin helppoa, mutta asenne ratkaisee ja kantopuutarha muistuttaa siitä, että kaikki on kiinni näkökulmasta, Pohjola-Stenroos selittää.

Pariskunta istuu puutarhatuoleilla katselemassa kohti Lohjanjärveä. Heidän vieressään näkyy kantoja ja polun varrella kuuliljoja.
Kantopuutarha on oiva paikka rentoutua. Vaikka katse hakeutuu helposti järvelle, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Kantojen lisäksi alueella on 14 erilaista saniaista ja useita erilaisia kuuliljoja.

Myös pariskunta itse hakeutuu usein kantopuutarhan tuoleille miettimään. Kun antaa katseen levähtää kohti Lohjanjärveä, voi nauttia samaan aikaan avoimesta maisemasta ja metsäisen kantopuutarhan suojasta. Paikka, jossa yhdistyy avoin maisema ja suoja, on useimmille ihmisille sellainen, jossa pystyy parhaiten rentoutumaan ja löytämään olennaisen. 

Rantaterassilla ollaan saman kokemuksen äärellä. Terassin tuoleille tai räsymatoille voi asettua istumaan tai makoilemaan: nauttimaan Etelä-Suomen suurimman järven maisemista ja samaan aikaan ympärillä olevan japanilaisen puutarhan kauneudesta. 

Omatoimiretkelle mobiiliopastuksen avulla

Puhelin, jonka ruudulla on auki Glopas-sovellus.
Glopas on maksuton mobiilisovellus, josta löytyy Arboretum Magnolian lisäksi muitakin reittejä, esim. opastettu kävelykierros Lohjan keskustassa.

Arboretum Magnoliaan voi varata opastetun kierroksen, mutta nyt tarjolla on myös mobiiliopastusta. Lataamalla Glopas-nimisen maksuttoman sovelluksen, pääsee kierroksen aikana kuulemaan lyhyen opastuksen puiston 15 eri teemasta. Ääniopastus alkaa automaattisesti, kun kävelee puistossa uuden teeman äärelle. 

Opastettu kierros esittelee lyhyesti teorian biofiliasta, jolla tarkoitetaan rakkautta luontoa kohtaan ja ymmärrystä siitä, että olemme osa luontoa. Jos kulkee koko polun ja kuuntelee kaikki opastukset, aikaa kuluu noin kaksi tuntia. Mutta puistoon voi jäädä eheytymään, pidemmäksikin aikaa. 

Arboretum avataan yleensä toukokuun toisella viikolla, kun puistossa kukkii 11 eri magnolia-lajiketta. Magnolioiden jälkeen aukeavat kirsikankukat, sitten kukkivat atsaleat ja alppiruusut. Koko kauden ajan puistossa on vaihtelevasti nähtävää, sillä istutukset on mietitty niin, että puisto kukkii koko kesän. Kauneimmillaan se on pariskunnan omasta mielestä lokakuun ensimmäisellä viikolla, kun ruskan värit ovat parhaimmillaan. Tänä vuonna puisto suljetaan 10. lokakuuta. Siihen asti puistossa voi vierailla joka viikko tiistaista sunnuntaihin.

Puisto on täynnä perhosia, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Kuvassa näkyvä perhonen on keisarinviitta, joka on yksi puiston yleisimmistä perhosista. Silkkiyrtti on erityisesti perhosten suosiossa.
Koreankolmiokan oksa.
Koreankolmioka kertoo, milloin sataa. Se nimittäin sulkee lehdykkänsä aina sadetta edeltävänä päivänä.
Lehtikuusen oksa, jossa on sekä tuoreita vihreitä käpyjä että vanhoja ruskeita käpyjä.
Japanilaisessa puutarhassa voi ihailla esimerkiksi japaninlehtikuusen kauniita yksityiskohtia.
Keskellä kuvaa kreikanakantin violetinsävyinen kukinto.
Kreikanakantti on kukka, jonka ei pitäisi pärjätä näin pohjoisessa, mutta Lohjanjärven luomassa lämpimässä pienilmastossa sekin kukkii kuin Kreikassa konsanaan.
Suvi esittelee neidonhiuspuun oksaa.
Arboretum Magnolia on puulajiharrastjien mekka! Esimerkiksi neidonhiuspuu on uhanalainen harvinaisuus, josta on kirjoitettu paljon runoja ja jota käytetään muun muassa lääkekasvina.

Puisto kehittyy maaseuturahaston tuella

Arboretum Magnoliassa toteutetaan parhaillaan investointihanketta, johon Leader Ykkösakseli on myöntänyt maaseuturahastosta tukea. Hankkeessa alueelle on hankittu uusi biomurskain, komposti, kastelujärjestelmä, vierasvenelaituri, rantaterassi ja kasvihuone asiakaskäyttöön. Lisäksi tulossa on vielä penkkejä ja uusi työskentelytila. 

Biomurskain on pariskunnan mukaan heidän paras hankintansa. Sen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään, mikä säästää aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Puistossa syntyy viherjätettä joka päivä monta kottikärryllistä. Nyt se kaikki murskataan pieneksi omalla biomurskaimella, minkä jälkeen aurinko kuivattaa jätteen ja se maatuu nopeasti. 

Pyöritettävä kompostori edistää myös osaltaan puutarhan ekologisuutta. Siinä kompostoidaan esimerkiksi yleisövessan jätökset. 

– Prosessi on todella tehokas, kun kompostiin pääsee koko ajan ilmaa ja massa sekoittuu pyörittämällä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että komposti syö kaiken, mutta kyllä sinne jossain vaiheessa alkaa kertyä multaa, jota voimme sitten levittää istutusalustoihin, esittelee Esa Stenroos. 

Uusi kastelujärjestelmä tuli puutarhaan juuri oikeaan aikaan. Kun helle-ennätyksiä on rikottu, on kasteluvedellekin ollut entistä suurempi. Vesi tulee järvestä nyt runkoputkia pitkin eri alueille, ja kastella voi helposti kahdessa paikassa samaan aikaan. 

– Koska korkeuserot ovat niin suuria, pumpun pitää olla todella järeä. Aikaisemmin pystyimme kastelemaan vain yhtä aluetta kerrallaan ja pumppuja hajosi jatkuvasti. Nyt uuden pumpun eteen laitettiin myös takaiskuventtiili, jonka ansiosta takaisin valuva vesi ei pääse rikkomaan pumppua, pariskunta selittää. 

Uudessa kasvihuonessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa. Asiakkaat pääsevät kasvihuoneeseen hoitamaan kasveja ja saavat toiminnasta paitsi hoitamansa kasvin myös onnistumisen kokemuksia ja yhteyden luontoon. 

Uuden laiturin myötä puistoon pääsee nyt myös veneellä ja rantaterassi sai hankkeen aikana alleen uuden tukilaudoituksen. Uusien penkkien paikkoja mietitään parhaillaan ja tämän kauden ponnistelujen jälkeen aletaan suunnitella uutta työtilaa, joka on Leader-hankkeen viimeinen ja samalla suurin palikka. 

Suvi ja Esa oranssin biomurskaimen vieressä.
Biomurskaimen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään.
Terassi, jolle on levitetty räsymattoja.
Rantaterassi sai hankkeessa uuden tukilaudoituksen.
Laituri keskellä kuvaa.
Hankkeessa valmistunut uusi laituri.
Kasvihuone, jossa oikealla istutuspöytiä.
Uudessa kasvihuoneessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa, joka luo hyvinvointia luonnosta. Jotkut saavat yhteyden luontoon eläinten kautta, toiset kulkemalla paljain jaloin. Monelle käsillä tekeminen on hyvinvointia luova tekijä.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen