Oletko harkinnut hakevasi investointitukea Leader-ryhmältä? Katso videolta vinkit onnistuneeseen prosessiin!

 

Lisää elämää investoinneille -hanke selvitti yhdistysten tekemien investointihankkeiden onnistumisen avaimet ja sudenkuopat. 

Saaristossa toimiva Leader I samma båt – Samassa veneessä lähti selvittämään, mitä heidän menneinä vuosina rahoittamilleen investoinneille kuuluu nyt. Selvityksen myötä saatiin paljon tärkeää tietoa, jonka avulla pystytään neuvomaan uusia hakijoita entistä paremmin. 

Selvityksen keskeisimmät asiat koottiin myös videolle, josta saa hyviä vinkkejä rahoituksen hakemiseen ja hankkeen suunnitteluun:

Selvityksessä haastateltiin 12 yhdistystä, jotka ovat toteuttaneet investointihankkeen. 

– Yleensä, kun hanke on ohi, emme enää kuule siitä juuri mitään. Halusimme selvittää, mitä hankkeen jälkeen tapahtuu. Mikä on toiminut hyvin ja mikä huonosti? Miten hakuprosessia voisi kehittää ja millainen tuki olisi ollut tarpeen, kertoo selvitystä tehnyt Sara Söderlund. 

Monen hankkeen kohdalla tekijät törmäsivät siihen, että varsinaisen investoinnin jälkeen on ollut vaikea rahoittaa huoltotarpeita. 

– Monilla oli myös se käsitys, ettei yleishyödyllisenä hankkeena tehtyä investointia voisi vuokrata eteenpäin. Jos on vaikka rakentanut kylätalon, niin huoltokustannuksia voi hyvin kattaa vuokraamalla sitä juhlatilaksi. Tai minigolfradan huoltokustannuksia voi kattaa käyttömaksuilla, oikaisee Söderlund. 

Hyvä työnjako kannattaa

Mitä enemmän on talkoolaisia tarjolla, sitä paremmin pääosin pärjätään – sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Kannattaa siis varmistaa, että hankkeeseen sitoutuu riittävän paljon ihmisiä, ettei kukaan muserru työtaakan alle. 

Monen mielestä hakuprosessi oli työläs ja monimutkainen. 

– Yhdistykset vihjasivat, että kannattaa valita hankkeeseen esimerkiksi kolme eri vastuuhenkilöä, joista yksi hoitaa yhteydenpidon Leaderiin, toinen vastaa rahaliikenteestä ja kolmas rakentamisesta. Jos toimii yksin hankevastaavana, joutuu kantamaan ison vastuun ja huolehtimaan monista asioista, Söderlund kertoo. 

Monia yhdistyksiä on helpottanut paljon se, että omista riveistä on löytynyt eri alojen ammattilaisia, joiden osaamista on pystytty hyödyntämään talkoissa.

Hanketoimijat näkevät tärkeänä myös sen, että suunnitteluun varaa kunnolla aikaa. 

– Investointi kannattaa suunnitella niin, että huoltotoimenpiteitä tarvitaan mahdollisimman vähän, Sara Söderlund täsmentää.

Hyvät tulokset kertautuvat

Selvityksessä mukana olleet yhdistykset olivat rakentaneet esimerkiksi kylätaloja, juhlatiloja, koirapuiston, tuulimyllyn, minigolfradan, nuorisotilan, museon, laiturin ja ulkolavan. Jos hanke onnistuu hyvin, se usein poikii monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi Kustavin koirapuiston rakentamisen myötä toisensa löytäneet ihmiset ovat hankkeen jälkeen järjestäneet aktiivisesti tapahtumia ja suunnitelleet uusiakin investointeja. 

Usein investointihankkeita lähtevät tekemään yhdistykset, joilla on paljon jäseniä ja vakiintunutta toimintaa, mutta mukana on myös sellaisia esimerkkejä, joissa ollaan perustettu uusi yhdistys toteuttamaan hanketta. Jotkut yhdistykset ovat toteuttaneet jo useamman hankkeen, kun ovat päässeet prosessista jyvälle. 

Jotta hanke sujuu mahdollisimman kivuttomasti, kannattaa Sara Söderlundin mukaan olla yhteydessä Leader-ryhmään heti kun idea on syntynyt. Hyvä hankesuunnitelma auttaa esimerkiksi kustannusarvion laatimisessa ja lisärahoituksen hakemisessa muualta. 

– Kannattaa myös päivittää kirjanpitoa koko ajan hankkeen aikana, jotta loppuvaihe ei ole niin raskas, Söderlund neuvoo. 

 

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuva Kirjaisin Leader-hankkeena rakennetusta leikkipuistosta: Sara Söderlund

Haloo maaseudun uusi lehti on julkaistu!

 

Haloo maaseutu! -viestintähanke on julkaissut syyskuussa uuden lehden, jossa esitellään yhdistysten tekemiä yleishyödyllisiä hankkeita maaseudun kehittämiseksi Varsinais-Suomessa. 

Mukana on juttuja kymmenien tuhansien eurojen jättihankkeista, kuten urheilu-, kerho- ja kylätalojen remonteista, mutta myös sellaisia projekteja, joilla on saatu pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Esimerkiksi Kustaviin tehtiin koirapuisto 18 000 eurolla. Uuden puiston myötä hankkeen toteuttanut yhdistys on saanut paikan aktiiviselle ja säännölliselle toiminnalle sekä monenlaisille tapahtumille. Koirat ja koirapuisto ovat tuoneet kustavilaiset ja loma-asukkaat yhteen ja poikineet lisää uusia ideoita. 

Vaikka yleishyödyllisten hankkeiden suorat saavutukset ovat usein jonkinlaisia kiinteitä investointeja kuten ulkokuntosaleja, saunoja tai vaikka jalkapallokenttiä, ei kannata unohtaa välillisiä vaikutuksia. Hankkeet tuovat usein ihmisiä yhteen, nostavat yhteishenkeä ja kiinnostusta talkoisiin sekä innostavat ihmisiä ideoimaan lisää niitä keinoja, joilla oma asuinalue olisi paitsi vetovoimaisempi myös pitovoimaisempi. Usein seuraavan hankkeen idea onkin keksitty jo ennen kuin edellinen hanke on saatu päätökseen. 

Hankkeita tukevat Leader-ryhmät paitsi puoltavat rahoituspäätöksiä myös antavat tukea, apua ja neuvoja maaseudulla toimimiseen. Jokaisen yhdistyksen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Vinkkejä tuleviin projekteihin voi saada oman alueensa Leader-ryhmästä sekä tietysti lehdessä esitellyistä hankkeista ja yhdistystoimijoiden vinkkilistasta sivulta 26.

Lehti on julkaistu sekä sähköisessä muodossa, että painettuna versiona. Painettuja lehtiä voi kysellä 15. syyskuuta alkaen Haloo maaseutu! -hankkeesta, oman alueensa Leader-ryhmästä tai oman alueensa kirjastoista. Klikkaa tästä lukemaan lehden näköisversio: