Tauno Linkoranta – 20 vuotta kyläasiamiehenä

Tauno Linkoranta katsoo vasemmalle pihalla. Taustalla näkyy traktori.

 

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta palkittiin vuonna 2008 valtakunnalliseksi maaseututoimijaksi. Nyt työtä kylien hyväksi on takana jo 20 vuotta. 

Varsinais-Suomen Kylät ry perustettiin vuonna 2000, ja vuonna 2002 yhdistys palkkasi ensimmäisen työntekijänsä, kyläasiamies Tauno Linkorannan (s.1963).

– Silloin oli käynnissä valtakunnallinen kylätaloushanke, jonka myötä kaikkiin Suomen maakuntiin saatiin vähintään puolipäiväinen kyläasiamies. Itse aloitin heti ensimmäisten joukossa ja täysipäiväisenä. Hankkeesta tuli puolet palkasta ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät vastasivat toisesta puolesta, Linkoranta kertoo. 

Kyläasiamies toimii oman yhdistyksensä kokousten valmistelijana ja esittelijänä. Lisäksi työhön sisältyy esimerkiksi tiedottamista, taloushallintoa, edunvalvontaa ja kylien neuvontaa.

– Suomeen syntyi heti hyvä kyläasiamiesten verkosto. Kävimme yhteisiä koulutuksia ja opimme nopeasti kysymään neuvoja toinen toisiltamme. Yhteinen hanke loppui vuonna 2005 ja sen jälkeen toiminta alkoi muokkautua eri maakunnissa eri suuntiin – vastaamaan paikallisia tarpeita. 

20 vuoden aikana oikeastaan kaikki muut kyläasiamiehet ovat vaihtuneet ja tittelitkin ovat monin paikoin muuttuneet. On toiminnanjohtajia, kyläneuvojia ja asiantuntijoita. Linkoranta on halunnut säilyttää tittelinsä ennallaan, sillä kyläasiamies on Varsinais-Suomessa hyvin tunnettu käsite. Varsinais-Suomen kyläasiamies johtaa esimerkiksi maakunnan järjestöjaostoa ja on mukana Kotiseutuliiton organisoimassa Seurantaloasiain neuvottelukunnassa.

Matkailua, historiaa ja kyläpolitiikkaa

Tauno Linkoranta menossa autoonsa toimiston edessä.
Kyläasiamiesten työnkuvia on yhtä paljon kuin kyläasiamiehiäkin. Tauno Linkorannan työhön on aina kuulunut paljon neuvontakäyntejä kylillä. Hänen Opelinsa onkin tuttu näky mitä pienimmillä kyläteillä. Nykyisin yhdistyksen toimisto sijaitsee Turussa Vahdontiellä.

Tauno Linkorannan ensimmäinen tutkinto on matkailun puolelta. Sen jälkeen hän valmistui vielä Turun yliopistosta historioitsijaksi. Molemmista koulutuksista on ollut kyläasiamiehen työssä paljon hyötyä. Kylillä on tehty monenlaisia matkailuun ja brändäykseen liittyviä hankkeita ja toisilla kylillä historian tutkiminen on ollut mielenkiinnon kohteena. 

– Kylätoiminnalla on selkeä arvo historian näkökulmasta. Monet kyläyhdistykset pitävät esimerkiksi huolta maaseudun vanhoista rakennuksista. Suomalaisen yhdistystoiminnan historiassa jokaisen eri aatteen edustajilla piti olla oma talo: työväentalot, suojeluskuntatalot, maamiesseurantalot ja nuorisoseurantalot ilmensivät käyttäjiensä identiteettiä. Nykyään moni noista taloista toimii kylätaloina ja lisäksi kyläyhdistykset ovat pitäneet huolta julkisen sektorin hylkäämistä rakennuksista, kyläasiamies kertoo. 

Julkisen sektorin hylkäämät rakennukset ovatkin olleet Linkorannan uran aikana tapetilla. Kun hän aloitti kyläasiamiehenä, Varsinais-Suomessa oli 56 kuntaa. Nyt niitä on enää 27. Kuntaliitosten ja keskittämisen myötä maaseudulle on jäänyt tyhjilleen paljon hallinnollisia rakennuksia ja vanhoja koulutaloja.

– Vanhoja julkisia rakennuksia myydään usein kyläyhdistyksille lähes ilmaiseksi, mutta talon mukana saattaa tulla jopa 10 000 euron vuosittaiset ylläpitokulut, joista pienten yhdistysten voi olla vaikea selvitä. Näitä kuvioita olen ollut usein mukana selvittelemässä.

Keskittämisen politiikka on toisaalta nostanut kylätoiminnan aivan uuteen arvoon. Entisiin kuntakeskuksiin on syntynyt uusia kyläyhdistyksiä ja kylien omia palveluita. Kyläyhdistykset ovat nykyisin myös aktiivisia hanketoteuttajia ja kunnat tekevät kylien kanssa mielellään tiivistä yhteistyötä. 

Viisi kirjaa ja paljon pakinoita

Kolme kirjaa lomittain valkoisella taustalla.
Linkoranta on julkaissut jo neljä kirjaa, joista kuvassa näkyy kolme. Viides kirja ilmestyy vielä tämän vuoden aikana.

Linkoranta on kunnostautunut myös kirjoittajana. Moni muistaa hänen pakinansa Suomen Kylien aikaisemmin julkaisemassa Maaseutu Plus -lehdessä ja lisäksi hän on kirjoittanut eri lehtiin paljon esimerkiksi kirja-arvioita. Lisäksi häneltä on ilmestynyt jo neljä kirjaa ja viides julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Linkoranta on ollut mukana kirjoittamassa myös esimerkiksi Lemun VPK:n historiikkia.

Maaseudun kasvatti

Tauno Linkoranta on kasvanut Lemussa, joka on nykyisin osa Maskun kuntaa. Siellä hän asuu nykyäänkin – lapsuudenkodissaan, mutta innostus kylätoimintaan alkoi kuitenkin Satakunnassa. 

– Vaimoni sai Merikarvialta työpaikan kyläkoulun opettajana ja muutimme välillä sinne neljäksi vuodeksi. Siellä oli käynnissä Leader-hanke, jossa lisättiin yhteistyötä kylän ja koulun välillä. Sitä ennen en tiennyt kylätoiminnasta juuri mitään. Satakunnassa työskentelin Pohjois-Satakunnan Leader-ryhmässä hankeneuvojana ja kävin Satakuntaliiton järjestämän paikalliskehittäjän koulutuksen. Ilman niitä kokemuksia minua tuskin olisi valittu tähän tehtävään.

Nykyisin myös Linkorannan vapaa-aika kuluu pitkälti kylätoiminnan parissa. Lemussa on hänen avullaan toteutettu jo useampia Leader-hankkeita. Lisäksi kyläasiamiehen harrastuksiin kuuluu muun muassa valokuvaus ja lentopallo. Eläimiä Linkorannalla on ollut aina. Tälläkin hetkellä hänen ja hänen vaimonsa Tiina Hyvösen kanssa asustaa kaksi koiraa, kolme kissaa ja kolme vuohta. 

– On meillä joskus ollut lampaitakin, mutta vuohissa on vähän enemmän luonnetta. Ne ovat sellaisia yksilöitä, ettei ainakaan tylsää ehdi tulla. Harva uskoo sitä sattumaksi, että vuohet tulivat meille juuri silloin, kun tyttäremme muuttivat pois kotoa. Toinen opiskelee nyt Saksassa ja toinen Lappeenrannassa. Siinä mielessä kasvatustyö on mennyt pieleen, että kumpikaan ei opiskele historiaa…

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, jonka tarkoituksena on Varsinais-Suomen paikallisyhteisöjen tukeminen sekä alueiden kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Varsinais-Suomessa on noin 300 kylää, joista noin 80 on jäsenenä Varsinais-Suomen Kylissä. Yhdistys tunnetaan muun muassa Vuoden kylä -kilpailusta ja Avoimet kylät -tapahtumista. 

Hyvinvointia metsän elinkeinoista!

Kaksi naista metsäpolulla.

 

Lounais-Suomen metsänomistajia perehdytetään metsiensä saloihin maaseuturahaston tuella. Suomen metsäkeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä 4H:n yhteishankkeessa järjestetään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi marjoista, sienistä, luomumetsistä ja joulukuusten kasvattamisesta.

​​Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanke aktivoi koulutuksen, neuvonnan, viestinnän ja käytännön opastuksen avulla metsänomistajia nykyistä suunnitelmallisempaan ja omien tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus ja osatoteuttajina ovat Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä 4H-liitto.

– Tällä kokoonpanolla uskomme tavoittavamme laajasti eri kohderyhmiä. Metsäkeskuksen tilaisuudet ovat perinteisesti tavoittaneet enemmän miehiä. Maa- ja kotitalousnaiset taas tavoittavat hyvin naisia ja 4H nuoria, toteaa Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lasse Rantala. 

Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Sinä aikana tullaan järjestämään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi metsän hoidosta, keruutuotteista ja luomusertifioinnista sekä metsien virkistys- ja matkailukäytöstä. Lisäksi  järjestetään tehdas- ja yritysvierailuja sekä nuorille suunnattuja työelämä- ja yrityskursseja.

– Tähän mennessä pidetyt webinaarit ovat keränneet hyvin osallistujia, jokaisessa on ollut mukana 40–90 osallistujaa, Rantala iloitsee.

Menneiden tilaisuuksien materiaaleja ja tallenteita pääsee katsomaan myös jälkikäteen hankkeen verkkosivuilta. 

Tilaisuuksien lisäksi metsänomistajia on tavoitettu tiedotuskirjeillä, joita on lähetetty tähän mennessä jo 2 500 kappaletta. 

– Tiedotuskirjeisiin olemme koonneet tuoretta tietoa esimerkiksi hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista luontokohteista. Kirjeissä on ollut myös lista alueen toimijoista, joihin metsänomistaja voi olla yhteydessä, Rantala kertoo.

Hankkeessa tehdään myös tilakäyntejä ja puhelinneuvontaa – ja pian alkaa metsäaiheisen podcastin teko!

Sienet, marjat ja luomumetsät tutuiksi

Vasemmalla Mari punaisessa takissa ja oikealla Terhi oranssissa takissa.
Mari Mäenpää (vas.) ja Terhi Ajosenpää järjestivät tänä syksynä sieniretken, ja ensi vuonna perehdytään marjoihin.

Maa- ja kotitalousnaisten osuudesta hankkeessa vastaavat maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää ja ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää. Tänä syksynä he keskittyivät sieniin. Sieniteemasta järjestettiin ensin webinaari ja sen jälkeen vielä live-lähetys sieniretkeltä.

– Maastossa vastaavat tilaisuudet tavoittavat ehkä 10–20 henkeä, mutta live-lähetyksiä pääsee seuraamaan huomattavasti isompi joukko. Lisäksi ne jäävät katsottaviksi, joten niiden pariin voi palata aina uudelleen, sanoo Mäenpää. 

– Vaikka sienivuosi on ollut aika huono, onnistuimme löytämään mukavasti eri lajeja, joita tunnistettiin videolla. Videon pystyy pysäyttämään ja kuvaa pystyy suurentamaan, joten se palvelee aika hyvin, Ajosenpää jatkaa.

Kaksi kanttarellia sammalmättäällä.
Sieniretkeltä löytyi muun muassa monenlaisia rouskuja ja vahveroita.

Ensi vuonna teemaksi otetaan marjat. 

– Mustikkaa ja puolukkaa osataan kerätä hyvin, mutta meidän metsissä on paljon muitakin marjoja, joita ei joko tunnisteta tai arvosteta, esimerkiksi juolukkaa, metsävadelmaa, variksenmarjaa, lakkaa, tyrniä, lillukkaa ja karpaloita, Mäenpää listaa.

Syys-lokakuussa kannattaa pitää silmät auki myös katajanmarjojen suhteen. 

– Kuivilta kankailta niitä löytyy aika hyvin. Katajanmarjaa käytetään esimerkiksi monien juomien valmistukseen. Marja on kolmivuotinen. Ensimmäisenä vuonna se kukkii, toisena vuonna kasvaa vihreänä ja kolmantena vuonna kypsyy siniseksi. Jos katajan alle laittaa muovikelmun tai kankaan ja kopauttaa runkoa, niin kypsät marjat tippuvat alas, Mäenpää neuvoo. 

Marjojen poiminta kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin ja niitä saa tiettyyn rajaan asti myös myydä verottomasti. 

Katajan oksia marjoineen.
Katajanmarjat muuttuvat kypsyessään sinisiksi.

Ennen marjateemaa perehdytään kuitenkin vielä luomumetsien sertifiointiin. Aiheesta on tulossa tilaisuus talven aikana. 

– Se aihe on aika vieras ja vaatii esilläpitoa. Suomessa voi luomusertifioida laajojakin alueita. Esimerkiksi Säkylän ja Siikaisten kunnat ovat sertifioineet omat metsänsä. Varsinais-Suomen puolella esimerkiksi Livia on sertifioinut  1 000 hehtaaria, Ajosenpää kertoo. 

Kun luomusertifioidusta metsästä kerää luonnontuotteita, niitä voi myydä luomuna tai käyttää luomutuotteiden valmistukseen. 

Yhtenä Maa- ja kotitalousnaisten retkikohteena hankkeessa tulee olemaan koirametsä. Lounais-Suomessa on jo neljä koirametsää: Paimiossa, Nousiaisissa, Laitilassa ja Raumalla. Koirametsät ovat muutaman hehtaarin kokoisia aidattuja alueita. Kun asiakas vuokraa aidatun alueen, hän voi päästää koiransa juoksemaan sinne vapaasti. Lain mukaan koiria ei saa päästää taajimissa vapaaksi muualla kuin koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla.

Lisää nuoria metsä- ja luonnonvara-alalle

Kolme aikuista ja yksi lapsi 4H:n pisteellä.
Metsästä hyvinvointia ja energiaa -tapahtumaa vietettiin 3.9.2022 Salossa. 4H:n pisteellä etsittiin ja tunnistettiin ötököitä sekä osallistuttiin arvontaan. Kuva: Minna Rautalin, Metsäkeskus.

4H:n kautta hanke tavoittaa myös nuoria, joiden keskuudessa pyritään herättämään lisää kiinnostusta metsänomistusta ja yrittäjyyttä sekä alan opintoja kohtaan. Hankkeeseen osallistuvat nuoret saavat oman, henkilökohtaisen metsämentorin, joka antaa opastusta yritystoimintaan, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Luvassa on muun muassa yrityskursseja ja luonnontuotteiden keruuta. 

Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi se toteuttaa Lounais-Suomen metsäohjelmaa. 

Varsinais-Suomen retkeilyreittejä kehitetään hyvässä yhteistyössä

Pyöräilijät rivissä metsämaisemassa.

 

Varsinais-Suomi on täynnä mielenkiintoisia retkeilyreittejä, jotka tarjoavat näkymät niin ainutlaatuiseen saaristoon kuin erämaisille suoalueille ja historiallisiin kulttuuriympäristöihin. Reittejä kehitetään hyvässä yhteistyössä, jota koordinoi maakunnan oma reitistöryhmä.

Vuodesta 2017 alkaen kokoontunut Varsinais-Suomen reitistöryhmä kokoaa tietoa Varsinais-Suomen virkistysreiteistä ja -kohteista sekä edistää niiden tasoa ja tunnettuutta. Toiminnan tavoitteena on yhteistyön ja tiedonkulun lisääminen sekä maakunnallisena yhteistyötahona toimiminen valtakunnallisessa kehittämistyössä.

– On hyvä tietää, mitä muut samalla alueella tekevät ja esimerkiksi hankkeita voidaan toteuttaa helpommin yhteistyössä. Tälläkin hetkellä on käynnissä useampi reitistöihin liittyvä hanke, esimerkiksi BikeMenu2-hanke, kertoo reitistöryhmän puheenjohtaja Terhi Ajosenpää.

BikeMenu2-hankkeessa kehitetään pyöräilyyn ja lähiruokaan perustuvaa matkailua Lounais-Suomessa, mikä parantaa alan toimijoiden toimintaedellytyksiä, tiivistää niiden yhteistyötä ja synnyttää uusia työmahdollisuuksia erityisesti maaseudulle ja nuorille. Sen tavoitteena on luoda alueesta kansainvälisesti houkutteleva ja vastuullinen pyörämatkailukohde, jossa eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Hanketta rahoittaa kahdeksan Leader-ryhmää: Pomoväst, Ykkösakseli, I samma båt, Varsin Hyvä, Ravakka, Pyhäjärviseutu, Joutsentenreitti ja Karhuseutu.

Lisäksi Leader Pyhäjärviseutu on juuri käynnistänyt hankkeen, jossa tehdään reittien ja ulkoilupaikkojen rahoittamisen ja toteuttamisen opas, josta esimerkiksi yhdistystoimijat voivat saada apua uusien reittien perustamiseen tai jo olemassa olevien reittien laajentamiseen ja kunnostamiseen.

Reitistöryhmän jäsenet ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön ja nyt vastaava ryhmä on perustettu myös Satakuntaan. 

Kaksi naista puihin kiinnitetyssä teltassa.
Leader Pyhäjärviseudun hankeneuvoja Rauni Halonen (vas.) ja ProAgrian maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää.

Harjureitille tulossa uusi talvipyöräilyreitti

Reitistöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja on avoin kaikille retkeilyreittien parissa toimiville. Ryhmää koordinoi Digi Saapas -hanke ja lisäksi mukana on muun muassa Metsähallitus, Varsinais-Suomen Leader-ryhmät, Varsinais-Suomen Liitto sekä alueen kuntia ja retkeily-yhdistyksiä.

– Nyt kun koronarajoituksia ei enää ole, kokoonnumme taas eri puolilla Varsinais-Suomea ja tutustumme samalla eri kohteisiin, Terhi Ajosenpää kertoo. 

28. syyskuuta ryhmä kokoontui Loimaalla ja kävi kokouksen jälkeen maastopyöräretkellä Harjureitillä. Pyörät vuokrasi paikallinen Virttaa Bikes, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2020. Yrittäjä Kirsi Viitala esitteli reitistöryhmälle oman yrityksensä toimintaa ja alueen uusia suunnitelmia. 

Viitalalla on ollut matkatoimisto jo yli 20 vuotta, mutta koronan puhjettua bussiretkien tilalle piti keksiä myös muuta toimintaa. Silloin syntyi ajatus sähköavusteisten maastopyörien vuokrauksesta. Nyt pyöriä on aikuisille jo 17 ja lisäksi valikoimassa on muutama junnupyörä. Pyörät ovat olleet kovassa käytössä sekä yksityisten retkeilijöiden että työporukoiden keskuudessa. Yrityksen pihapiiriin kuuluvaan metsään on rakennettu laavu ja hankittu puissa roikkuvia tentsile-telttoja majoittujia varten.

– Nyt Harjureitille suunnitellaan uutta talvipyöräilyreittiä, joka tulee olemaan noin 15–20 kilometrin pituinen, Viitala kertoo. 

Nainen etualalla puhuu ja muut kiinnittävät kypäriä ja nousevat pyörän selkään.
Kirsi Viitala esittelemässä maastopyöriä reitistöryhmälle.

Esteettömiä virkistyskohteita ja yhteistyötä kuntien kanssa

Metsähallitus on viime vuosina tehnyt muutamia esteettömiä retkeilyreittejä. Esimerkiksi Kuhankuonolla oleva esteetön Karpalopolku on saavuttanut suuren suosion. 

– Esteettömyys on selkeästi asia, johon meidän pitäisi panostaa nyt enemmän. Sekin onnistuu parhaiten yhteistyöllä, Ajosenpää toteaa. 

Lisäksi hän kaipaisi tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. 

– Retkeilyreitit ja muut virkistyskohteet luonnossa vaikuttavat valtavasti alueen viihtyvyyteen ja vetovoimaan ja lisäksi ne ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Usein taloudellinen panostus on melko pieni suhteessa hyötyyn, Ajosenpää kommentoi.

Varsinais-Suomen monimuotoinen luonto tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia. Reittejä löytyy muun muassa meren rannalta, erämaisilta suoalueilta ja ainutlaatuisista kulttuuriympäristöistä. Varsinais-Suomen virkistysalueiden ja -kohteiden tiedot on keskitetysti kerätty Virma-karttapalveluun, jota täydennetään ja ylläpidetään jatkuvasti.

– Reitistöt ovat kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta. Niiden rinnalle tarvitaan muitakin palveluita!

Reittien palvelutasoa pystyy parantamaan esimerkiksi välinevuokrauksella, opastuksella sekä ravintola- ja majoituspalveluilla. Parantuneista palveluista hyötyvät niin paikalliset kuin matkailijatkin. 

Puinen pyörätuoliramppi maastossa.
Esimerkiksi Kuhankuonolla pääsee nykyisin retkeilemään vaikka pyörätuolilla!

Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset. 

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson. 

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907. 

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja. 

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi. 

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo. 

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.

 

Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Kyrön skeittiparkki rakentui hyvällä yhteistyöllä!

Ilmakuva skeittiparkista.

 

Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.

Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla. 

Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa. 

Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.

– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee. 

Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia. 

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.

Nainen ja mies mustalla lavalla.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.

Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.

– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.

Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.

– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!

Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.

Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka. 

Poika mustassa paidassa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”
Tyttö sinisessä takissa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”
Bändi soittaa ja yleisöä on paljon lavan edessä.
Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.
Ilmakuva yhtenäiskoulun alueesta.
Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.

 

Webinaari maaseutuasumisen mahdollisuuksista tulossa 7.9.

Lapsen jalat pilkistävät riippumatosta.

 

Lumoavat kylät -hankkeen syyskuisessa webinaarissa kuullaan onnistuneita esimerkkejä maallemuuton vauhdittamisesta niin kuntien kuin yhdistystenkin näkökulmasta. Yksi maallemuuttaja kertoo yleisölle oman tarinansa ja lisäksi ääneen pääsevät hankkeessa mukana olevat kylät.

Lumoavat kylät -hanke järjestää keskiviikkona 7. syyskuuta klo 18 kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin otsikolla Maaseutuasumisen mahdollisuudet – kokeiluja, hankkeita, realismia.

Pöytyän onnistuneesta Kesäkoti-kampanjasta tulee kertomaan Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläinen. Kampanjan ideana oli tarjota maallemuutosta haaveileville kaupunkilaisille mahdollisuus kokeilla maalla asumista 200 eurolla kuukaudessa valmiiksi kalustetussa asunnossa. Pöytyän kesävieraille kerrottiin alueesta ja he pääsivät tutustumaan myös paikallisiin yrityksiin.

Kemiönsaaren tekninen johtaja Ralf Nyholm kertoo, miten saaristoon havitellaan uusia asukkaita vapaa-ajan asukkaiden joukosta. Kunta tarjoaa haettavaksi 500 euron arvoisia kartoitusseteleitä, joilla voi ostaa palveluja pätevältä rakennussuunnittelijalta. Rakennussuunnittelija kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, jotka vaaditaan rakennuksen hyväksymiseksi vakituiseen asumiseen. 

Virttaan kyläyhdistys kertoo puolestaan siitä, miten yhdistys tukee uusia asukkaitaan sadan tunnin talkootyöpanoksella. Virttaan kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylänsä elävöittämiseksi. Kylälle on hiljattain hankittu valokuitu ja yhdistys on mukana myös yritystonttien markkinoinnissa. 

Esittelyssä on myös Etelä-Pohjanmaalla toteuttava Landemia-hanke, joka etsii keinoja mahdollistaa hyvä elämä maaseudulla entistä useammalla. Hankkeessa selvitetään maaseudun elinvoimaan, vetovoimaan, pitovoimaan ja lumovoimaan liittyviä tekijöitä ja pyritään vahvistamaan niitä. Toisaalta suurennuslasin alla ovat myös työntövoimaan eli maaseudulta lähtemiseen liittyvät tekijät.

Kokemuspuheenvuoron maallemuutosta tulee kertomaan kansainvälisesti tunnettu jazz-laulaja ja äänipedagogi Sanni Orasma, joka asuu nykyisin Salon Suomusjärvellä pienessä Taipaleen kylässä. 

Ilmoittaudu mukaan webinaariin klikkaamalla tästä viimeistään 6. syyskuuta. Webinaarin toivotaan paikalle sekä maallemuutosta haaveilevia ihmisiä että asian kanssa työskenteleviä tahoja niin kunnista kuin yhdistyksistäkin.

Lumoavia kyliä kehittämässä

Tilaisuuden järjestää Leader Ykkösakselin rahoittama Lumoavat kylät -hanke, jota koordinoivat Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson. Hankkeen tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

Hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja ja lisäksi luvassa on yksityiskohtaisempia toimenpiteitä mukaan valittavissa kylissä. 

– Pohdimme yhdessä kylien kanssa, miten kyliin saisi houkuteltua uusia asukkaita, mutta myös sitä, miten nykyiset asukkaat viihtyisivät kotikylässään entistä paremmin. Jokaisen mukana olevan kylän kanssa käydään läpi kylien omia tarpeita. Monissa kylissä kaivataan esimerkiksi tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä ja loppuvaiheessa voidaan pohtia muun muassa kylän brändäämistä, Linkoranta selventää.

Salosta mukana ovat Perniön kirkonkylä, Kuusjoki, Vaskio, Kosken asema ja Tuohittu sekä mahdollisesti Kisko. Uudenmaan puolelta mukaan on saatu tähän mennessä Vihtijärvi, Otalampi ja Tervalampi – ja vielä on tilaa parille uudellekin kylälle.

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 on Maskun Askainen

Ilmakuva Louhisaaren kartanolinnasta ja päällä teksti: Askainen, Varsinais-Suomen vuoden kylä 2022.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun kärkikolmikko on selvillä. Voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 julkistettiin lauantaina 13. elokuuta Varsinais-Suomen kyläpäivässä, jota vietettiin viime vuoden voittajakylässä eli Nousiaisten Valpperissa. Varsinais-Suomen Vuoden kylän valitsee vuosittain maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry.

Kilpailun teemana oli tänä vuonna “Kylä tulevaisuutensa tekijänä”. 

– Etsimme siis kylää, jolla on tulevaisuususkoa sekä halua ja kykyä vaikuttaa siihen, että kylä on elävä jatkossakin. Tämä kylä on aina hiukan etunojassa tulevaisuuteen ja kokeilee uusia toimintatapoja, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

Voittovaasi lähti kyläjuhlasta suoraan Kurkkumarkkinoille 

Askainen on entinen kunta, joka liitettiin vuonna 2009 Maskuun. Nykyinen Askaisten kylä on vanhaa kuntaa pienempi, sillä Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin sittemmin Naantaliin. Kylällä on vajaat 1000 asukasta.

– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Linkoranta.

Yhdessä tekeminen ei ole kuitenkaan pelkkää säilyttämistä, vaan Askaisissa asukkaat ja yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämässä monia erityisesti matkailuun liittyviä palveluja yhdessä yrittäjien ja Museoviraston kanssa. Keskeiset matkailuvaltit ovat Louhisaaren kartano ja pyöräilijöitä vetävä Saariston rengastie.

Vetovoiman ohella Askaisissa on panostettu pitovoimaan eli asukkaiden juurruttamiseen. Tässä olennaisessa osassa on aktiivinen tiedottaminen paitsi somen, myös askainen.fi-sivuston ja Askastelaine-kylälehden kautta.

Kaksi naista valkoisissa paidoissa ja tyttö pinkissä paidassa.
Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta (vas.), sihteeri Päivi Adamczak ja Nella Adamczak saivat kunnian vastaanottaa Vuoden Kylä -kiertopalkinnon. Hallituksen edustajat olivat pukeutuneet Askaisten kylän omiin paitoihin ja Kurkkumarkkinoiden lippalakkeihin.

Palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta, sihteeri Päivi Adamczak ja uutta sukupolvea edustava Nella Adamczak.

– Vaikka kyläyhdistys jätti hakemuksen kilpailuun, niin tämä voitto on myös kaikkien muiden Askaisten yhdistysten ja toimijoiden ansiota. Ja siitä, miten hieno kylä Askainen on nyt, pitää kiittää ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka ovat kehittäneet kylää aktiivisesti ennen meitä, Erika Kivirinta sanoo kiitospuheessaan. 

Varsinais-Suomen kyläjuhlasta voittajat lähtivät palkintovaasin kanssa suoraan samaan aikaan käynnissä olleille Askaisten Kurkkumarkkinoille, jossa oli koko kylä vastassa.

– Tätä tullaan juhlimaan kunnolla, voittajat hymyilevät.

Kunniamaininta Heikinsuolle

Pöytyän Heikinsuolle annettiin Varsinais-Suomen vuoden kylä -kisassa kunniamaininta. 

– Heikinsuolla on aina ollut tekemisen meininki. Kylälle on vedetty omin voimin muun muassa vesihuoltoverkosto ja valokuitu. Kylällä on vilkasta yritystoimintaa ja runsaslukuinen nuori väki huomioidaan monia harrastusmahdollisuuksia tuottamalla, kyläasiamies kehuu. 

Tulevaisuuteen kylällä katsotaan parhaillaan esimerkiksi suunnittelemalla toimintaa juuri lakkautettuun kyläkouluun ja vanhaan yläkoulukiinteistöön.

Neljä ihmistä seisoo asvaltilla. Tauslla näkyy vanha koulurakennus ja lapsiryhmä.
Heikinsuon kyläyhdistyksen aktiivit lakkautetun kyläkoulun edessä.

Erityismaininta Niemenkulmalle

Vuoden kylä -kilpailun erityismaininta annettiin Maskun Niemenkulman kylälle. Kylälle antaa erityispiirteen merellisyys. Luonto ja maisema on vaihtelevaa ja kylällä sijaitsee tunnettu Härmälän rotko. Myös kylän monet harrastusmahdollisuudet vievät veden äärelle.

– Erityismaininnan keskeinen syy on kylän pitkä historia Niemenkulman vanhan koulun säilyttämisessä kylän keskeisenä toimintakeskuksena. Tilaa käyttävät todella aktiivisesti monet yhdistykset ja muut toimijat ja onpa tiloissa taannoin ollut yritystoimintaakin. Vuonna 1967 lakkautettu koulu on hienossa kunnossa ja viime vuonna sen pihapiiriin rakennettiin hienot kuntoportaat, kyläasiamies perustelee valintaa.

Neljä ihmistä kuntoportailla metsässä.
Niemenkulman kyläyhdistyksen väkeä uusilla kuntoportailla, jotka rakennettiin vanhan kansakoulun viereen.

Vuoden kylä -kilpailun valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama viisihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat puheenjohtaja Henrik Hausen ja kyläasiamies Tauno Linkoranta. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen ja Eero Kaskela POP-pankista.

 

LUE LISÄÄ:

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Haloo maaseutu -lehti on ilmestynyt!

 

Haloo maaseudun vuoden 2022 printtilehti on ilmestynyt! Varsinais-Suomessa ilmestyvä maaseudun kehittämisen tiedotuslehti summaa ohjelmakauden 2014–2022 tuloksia ja vaikuttavuutta. Lehteä on postitettu Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle ja lisäksi sitä tullaan jakamaan monissa maaseudun kesätapahtumissa.

Sähköisen version pääset lukemaan Lehtiluukusta klikkaamalla tästä!

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan maaseutuohjelman kautta paikallisten tarpeiden mukaisesti. Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli. Maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa ohjelmakauden aikana yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. 

Lehdessä esitellään tukea saaneita hankkeita ja niiden tuloksia ohjelmakauden varrelta. Leader-ryhmät ovat laskeneet tukemiensa hankkeiden vaikutuksia myös teemoittain. Varsinais-Suomen ryhmien myöntämästä Leader-tuesta 10 miljoonaa euroa on kehittänyt kylätoimintaa. Liikuntaa on tuettu 3,7 miljoonalla eurolla ja kulttuuria 3,6 miljoonalla. Nuorten hyväksi Leader-tukea on myönnetty 1,8 miljoonaa ja sama summa on käytetty myös lähiruuan tukemiseen. 2,9 miljoonaa euroa ryhmien myöntämästä Leader-tuesta on käytetty sellaisiin hankkeisiin, joilla on saavutettu positiivisia ympäristövaikutuksia. 

Kuten lehteen valituista esimerkkihankkeista huomaa, yhdellä hankkeella voidaan vaikuttaa moniin asioihin. Kun pienviljelijäyhdistys rakentaa frisbeegolfradan, se edistää liikuntaa, mutta samalla myös elävöittää kylää, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa matkailua. Kun kyläyhdistys pelastaa arvokkaan luonnonlähteen, se luo samalla uusia virkistysmahdollisuuksia ja lisää yhteisöllisyyttä. Vaikka hankkeilla on saavutettu monenlaisia vaikutuksia, yksinkertaistettuna niiden jokaisen tarkoitus on kehittää maaseutua – jotta voisimme hyvin. 

Eikä työ maaseudun hyväksi ole suinkaan loppumassa! Uusi ohjelmakausi alkaa heti vuonna 2023. Jos sinulla on idea oman kotiseutusi kehittämiseksi, ole rohkeasti yhteydessä Varsinais-Suomen Ely-keskukseen tai oman alueesi Leader-ryhmään. Maaseudun kehittämisen asiantuntijat ovat apunasi edistämässä maaseudun kestävää kasvua ja hyvinvointia.

Yhteystiedot

Printtilehden kansikuva

Ravakan ympäristötyö lähtee alueen tarpeista

Nainen istuu pihalla keltaisessa takissa.

 

Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen. 

Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa. 

Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus. 

– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo. 

Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.

Ympäristönäkökulma mukana strategiassa

Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä. 

– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.

Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä.  Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä. 

– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo. 

Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.

Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen

Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.

Ilmakuva, jossa näkyy kaksi jäässä olevaa vesialuetta.
Ilmakuva Tummamäeltä huhtikuisena kevätpäivänä.

Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen. 

Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.

Nainen osoittaa kauas maisemaan.
Tummamäen näköalapaikalta näkyy Vehmaan kivityömuseolle, jossa voi jatkaa tutustumista Vehmaan kivityöhistoriaan.

Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa. 

– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.

– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa. 

Nainen keltaisessa takissa näyttää käsillään tulevan taukopaikan kohtaa.
Tummamäen luontopolkua kehitetään taas. Peikkopolku tulee kulkemaan Tarzan-montun taukopaikan yläpuolella – paikassa, jossa Tuuli Jansson seisoo kuvassa.

Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.

– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!

Vanha ränsistynyt lato.
Tummamäen luontopolun varrella olevaan vanhaan vajaan suunnitellaan näyttelytoimintaa.

Vesistöjen kunnostus kiinnostaa

Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.

Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.

– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa. 

Ilmakuva Himoisten rannasta, keskellä laituri ja vasemmalla paljon ruovikkoa.
Kaikkien ravinteikkaiden ojien laskupaikoille on syntynyt isot ruovikot. Osa niistä jätetään tarkoituksella niittämättä, sillä ne sitovat itseensä tehokkaasti valuma-alueelta tulevia ravinteita, jolloin muu Himoisten perän vesistö pysyy paremmassa kunnossa.

Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät. 

Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi. 

– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.

KaislaYara parkissa järven rannalla.
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen hoitoalus kastettiin kesällä 2021 Himoisten rannassa.

Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä. 

– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä. 

Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.

Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön

Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla. 

Avoin saunan ovi.
Leinmäen kylätalon uudet suihkut hyödyntävät sadevettä.

Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän. 

Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Vesistönhoitoalus KaislaYara sai kasteen Vehmaalla