EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin!

Nainen laittaa kartonkiroskaa keräyslaatikkoon.

 

Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen. 

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa. 

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi

EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse. 

– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.

EkoSparraamo on ensi kesään asti hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo. 

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta. 

– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.

– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa. 

Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja. 

Apua matalalla kynnyksellä

Nainen istuu tietokoneen ääressä.
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.

Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia. 

– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa. 

Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.

 

Eko-vinkkejä maaseudulle:

Lasipurkkeja, joiden päällä teksti: Vähennä kulutusta ja kierrätä.
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.
Multaa käsissä ja kuvan päällä teksti: Kompostoi!
Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.
Mikrofonin kuva ja päällä teksti: Tee yhteistyötä.
Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.
Omenapuu, jossa keltaisia omenoita ja kuvan päällä teksti: Järjestä kestäviä tapahtumia!
Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.
Mehiläiset työssään ja kuvan päällä teksti: Jätä nurmikko leikkaamatta!
Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.

Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 90 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Särkisalon Meripirttiä remontoidaan uuteen uskoon talkoovoimin

 

Kauniilla merenrantatontilla Särkisalossa sijaitseva Meripirtti on kerännyt yhteen 45 talkoolaista. Ennätysvauhtia edenneessä Leader-hankkeessa rakennuksesta tulee energiatehokkaampi, esteettömämpi ja aika lailla viihtyisämpi. 

Meripirtin kerho remontoi parhaillaan Särkisalossa sijaitsevaa historiallista Meripirttiä uuteen uskoon Leader Ykkösakselin rahoittamalla hankkeella. Alun perin korjausurakan arvioitiin kestävän kaksi ja puoli vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että valmista tulee jo vajaassa vuodessa, kesään 2022 mennessä. 

Kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin ja siihen on Meripirtin kerhon puheenjohtaja Jarmo Vähäsillan mukaan kaksi syytä: talkooryhmien perustaminen ja aktiivinen tiedotus. 

– Hankkeeseen laskettiin talkootunteja yhteensä 4 300. Ja talkoolaisia on yhteensä 45. Perustimme viisi talkooryhmää, joista jokaisella on oma vetäjä. Jokainen ryhmä käy talkoissa kerran viikossa, jolloin työ ei tunnu liian raskaalta. Usein tällaisia talkoita tekee pieni ydinryhmä, joka väsyy nopeasti. Ja esimerkiksi villoittaminen ei ollut mitään miellyttävää hommaa, joten oli mukavaa, että työ jakautui useammalle porukalle, hän kertoo. 

Lisäksi tiedottamisella on ollut innostava vaikutus. Kun talkoissa on otettu kuvia ja remontin etenemisestä on tiedotettu joka viikko, monet ovat innostuneet mukaan. Meripirtin kerho on saanut projektin ansiosta jopa uusia jäseniä.

– Aloitimme talkoot 18. elokuuta ja nyt olemme jo näin pitkällä! On ollut ilo huomata, että maaseudulla ei näköjään talkoointo ole hiipunut mihinkään! 

Mies seisoo sirkkelin vieressä rakennustyömaalla.
Puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti remontti on edennyt. Talkoot alkoivat elokuussa ja valmista tulee näillä näkymin jo ennen toukotöitä ja kesälomia.

Uusi ilme vanhaa kunnioittaen

Remontti alkoi sillä, että käytännössä kaikki purettiin pois. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu jo 30-luvulla ja viimeisin remontti tehtiin 80-luvulla, joten nyt uusitaan kaikki. 

– Katto- ja seinäpaneelit olivat alun perin puun värisiä, mutta täällä on aikanaan poltettu sisällä, joten katto oli ihan mustaksi pikittynyt ja seinätkin tummuneita. Myös ikkunanpielet olivat tummia ja osa jo erittäin huonossa kunnossa, joten tämä oli viimeinen hetki entisöidä ne, puheenjohtaja toteaa. 

Ikkunoiden entisöintiin kului talkootunteja paljon enemmän kuin arvioitiin, mutta lopputulos on kaunis! Vanhoja perinteisiä ikkunoita reunustaa nyt puhtaan valkoisiksi maalatut puitteet. Myös katto- ja seinäpaneelit maalattiin vaaleiksi.

– Halusimme remontin yhteydessä samanlaiset kattopaneelit joka huoneeseen, mutta näitä salissa olevia paneeleita ei enää tehdä missään, joten höyläytimme itse muihin tiloihin samanlaiset, kertoo Vähäsilta. 

Kaksi miestä entisöi ikkunoita.
Vanhat ikkunanpuitteet onnistuttiin entisöimään uudenveroisiksi. Kuva: Meripirtin kerho.

Energiatehokkuutta ja esteettömyyttä

Remontin yhteydessä huomattiin, että keittiön lattian alla ei juuri eristeitä ollut.

– Keittiö on rakennettu talon laajennuksen yhteydessä sodan jälkeen, kun kaikista materiaaleista oli pulaa. Ei siis ihme, että siellä oli aina kylmä. Nyt keittiöön ja eteiseen on valettu uusi lattia, jossa on lattialämmitys. 

Kun huoneet eristettiin kunnolla, myös talon energiatehokkuus parani. Ja remontin yhteydessä talosta tehdään myös esteetön. Pääovelle tulee liuskat pyörätuoleja varten ja toinen vessoista remontoidaan inva-wc:ksi. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on 130 500 euroa. 

Talkoolaiset purkavat lattiaa.
Meripirtin kerhon jäsenistöstä löytyy niin sähkömiehiä kuin kirvesmiehiäkin, mikä on helpottanut urakkaa paljon. Kuvassa talkoillaan keittiön parissa. Kuva: Meripirtin kerho.

Juhlapaikka meren rannalla

Meripirtin kerhotalo sijaitsee merenrantatontilla. Samalla tontilla on myös Särkisalon kotiseutumuseo, esiintymislava ja varastorakennus sekä Meripirtin kerhon ylläpitämä yleinen uimaranta, urheilukenttä ja lentopallokenttä. 

Kerhotalon edustalla rantaa vartioi tiheä ruovikko, josta halutaan eroon heti kun sisätilat on ensin saatu kuntoon. Tarkoitus on raivata rantaa niin, että vesi tulee kunnolla näkyviin. Tulevaisuudessa toivotaan, että jos hääpari vihitään Särkisalon kirkossa, niin Meripirttiin voisi tulla juhlimaan näyttävästi venekuljetuksella.

Jo tässä vaiheessa remonttia voi helposti kuvitella, kuinka kauniin miljöön vaaleaksi maalattu sali ja sen ikkunoista avautuva merimaisema tarjoaa tulevaisuudessa juhlille jos toisillekin. Sali on mitoitettu 80 hengelle ja remontoidussa keittiössä on helppo huolehtia kestityksestä. Kesäjuhlia on helppo myös laajentaa pihan puolelle, sillä osana remonttia taloon saadaan terassi.

– Toiveissa tietysti on, että tälle tilalle tulee remontin myötä taas enemmän kysyntää. Viime vuosina talo on ollut niin huonossa kunnossa, että halukkaita vuokraajia ei enää juuri ollut, Vähäsilta toteaa. 

Ilmakuva Meripirtistä meren rannalla.
Meripirtin kerhotalon vanhin osa on sotien aikaan toiminut lottien keskuksena. Sen jälkeen sitä on vuokrattu asunnoksi. Historiallinen paikka meren rannalla nousee pian uuteen kukoistukseen.

Miesten kerholla riittää kiirettä

Meripirtin kerho on miesten kerho, joka perustettiin vuonna 1949 – nurinkurisesti naisen aloitteesta.

– Sodan jälkeen eräs paikallinen nainen sanoi, että nyt miehille pitää keksiä joku kerho, jotta niillä olisi muutakin tekemistä kuin ryyppääminen, hymyilee Vähäsilta. 

Nykyaikana vastaavat miesten kerhot alkavat olla jo harvinaisia, mutta Meripirtin kerho on pitänyt paikkansa kyläyhteisössä. Se järjestää joka vuosi Särkisalopäivän, juhannussalon noston, muinaistulien yön, silakkamarkkinat ja koko perheen joulutapahtuman. Ne ovat tapahtumia, jotka keräävät yhteen kaikki kyläläiset. 

Meripirtin lisäksi kerhon omistuksessa on Tallbacka, jossa osa kylätapahtumista järjestetään. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Meripirtin kerhon toimintaan kuuluu esimerkiksi Särkisalon murteen vaaliminen ja kotiseututarinoiden kerääminen. 

 

Janica Vilen

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

 

Nea Keinänen on unelma-ammatissaan. Hän tiesi jo pikkulapsena haluavansa lomittajaksi isänsä jalanjäljissä. Toomas Hallist taas vaihtoi rekkakuskin työt lomittajan hommiin 30 vuotta sitten saadakseen sellaisen työn, jossa pääsee liikkumaan ulkoilmassa. 

Marraskuisena torstaiaamuna Pietinmäen tilalla Mynämäellä ahkeroi kaksi lomittajaa. Toinen on tilan luottolomittaja Nea Keinänen, joka viimeistelee töitä navetassa; toinen taas ensimmäistä päivää tilan töihin perehtyvä Toomas Hallist, joka tutustuu pihalla tilan koneisiin ja työtapoihin. 

Pietinmäen tilan yrittäjät Henri ja Katja Hartikainen tarvitsevat nyt lomittajia useampia, sillä Katja on äitiyslomalla hoitamassa parikuista vauvaa ja nelivuotiasta esikoista. 

– Periaatteessa tämä on kolme hengen työpaikka, mutta työmäärä vaihtelee. Nyt meidän 80 lehmästä vain 60 on lypsäviä, mutta tammikuussa työmäärä kasvaa, kun lehmät poikivat, he kertovat. 

Pietinmäen tilalla maatalousalan perustutkinnon suorittanut isäntä hoitaa yleensä kone- ja ulkotyöt ja kotieläintieteestä agronomiksi valmistunut emäntä huolehtii karjasta. 

– Se helppaa henkisesti tosi paljon, kun joku toinen ottaa välillä navetassa hetkeksi vetovastuun. Edelleen käyn siementämässä, mutta lomittajat hoitavat kaiken muun, emäntä kommentoi työnnellessään vauvan vaunuja maatilan pihalla. 

Nainen ja mies lastenvaunujen kanssa karjatilan pihalla, pihaton edessä.
Se, että Hartikaisen pariskunta pyörittää karjatilaa, on Katjan mukaan syntymähulluutta. Henri osti vanhempiensa tilan vuonna 2014. Katja on kotoisin joen toiselta puolelta – myöskin karjatilalta, jota jatkaa hänen pikkuveljensä. Alun perin hänestä piti kuitenkin tulla eläinlääkäri. “Mutta sitten meille tuli tämä yksi herra paalaamaan ja ne haaveet unohtuivat”, hän hymyilee.

10 vuotta unelmaduunissa

Nea Keinänen on aamun aikana lypsänyt kaikki lehmät, juottanut vasikat ja tarkistanut siemennystä odottavien lehmien kiiman tilanteen. Hän on Pietinmäellä ensimmäinen lomittaja, joka osaa arvioida täydellisesti parhaan ajankohdan siementämiselle. 

Keinänen on aina tiennyt haluavansa lomittajaksi. Hänen isänsä on samalla alalla, joten hän on pienestä asti päässyt seuraamaan lomittajan arkea. 

– Tässä ammatissa saa työskennellä eläinten kanssa, jokainen päivä on erilainen ja pääsee näkemään useampia eri tiloja. Eläimet ovat niin kivoja, etten oikein voisi kuvitella tekeväni mitään muuta, hän toteaa. 

Nainen pesee lypsyasemaa.
Nea Keinänen pesee lypsyasemaa Pietinmäen navetassa. Lehmät on lypsetty, vasikat juotettu ja aamuvuoro alkaa olla pulkassa. “Paras kiitos tässä työssä on yrittäjien luottamus.”

Aamun töiden jälkeen Keinänen on lähdössä kotiin ja sitten hän palaa puoli neljältä tekemään saman kierroksen uudelleen. 

– Kaksiosainen työpäivä on etenkin talvella hyvä, kun saan olla aina valoisaan aikaan kotona. 

Maatalousalan perustutkinnon suorittanut Keinänen on joskus haaveillut myös omista eläimistä.

– Mutta tässä maataloustilanteessa ei oikein voi lähteä tyhjästä nyhjäisemään. Lypsytilan perustamiseen tarvittaisi yli miljoonan euron laina.

Ja toisaalta lomittajana hän saa tehdä sitä samaa työtä ilman yrittäjän riskiä. 

Lehmien hoidon lisäksi Keinänen osaa ajaa koneita ja tehdä myös tilan muita töitä, minkä vuoksi hän pystyy lomittamaan sekä Katjaa että Henriä, mistä Hartikaiset ovat todella kiitollisia. 

Lomittajan ei tarvitse lähteä töiden jälkeen lenkille

Toomas Hallist on tutustumassa Pietinmäen tilaan ensimmäistä päivää. Hän lomittaa paljon sikaloissa ja kanaloissa, mutta nyt vuorossa on karjatila. 

– Lehmiä en lypsä, mutta näissä konetöissä pystyn auttamaan. Vaikka olen lomittanut jo 30 vuotta, ensimmäinen päivä on aina jännittävä. Kaikki tilat ovat erilaisia keskenään ja asioita tehdään eri järjestyksessä. Ja kaikilla tiloilla on vähän erilaiset koneet, jotka pitäisi saada aina töiden jälkeen palautettua ehjinä.

Mies traktorin edessä.
Toomas Hallist tulee hyvin toimeen koneiden kanssa ja osaa tarvittaessa korjatakin niitä.

Hallist on kasvanut kaupungissa ja oli ensimmäiseltä ammatiltaan rekkakuski. 

– Lomittamisessa parasta on se, että saa tehdä töitä ulkona ja liikkua. Tässä työssä pysyy hyvässä kunnossa eikä tarvitse lähteä enää illalla erikseen lenkille. 

Joillekin työn fyysisyys on liiankin rankkaa. Siksi moni tekee lomittajan työtä osa-aikaisesti. Hyvän fyysisen kunnon lisäksi lomittajan pitää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Hallist on työskennellyt marraskuun aikana jo viidellä eri tilalla ja joinain kuukausina tiloja on vieläkin enemmän. 

Vehmaan lomituspalveluiden alue kasvaa

Vuoden 2022 alusta Vehmaan lomituspalveluiden toiminta-alue kasvaa. Jatkossa se järjestää lomituspalvelut 1 200 maatalousyrittäjälle yli 40 kunnan alueella. Varsinais-Suomen lisäksi alueeseen kuuluu muutamia kuntia Satakunnan, Pirkanmaan ja Uudenmaan puolelta. Lomittajia alueella toimii noin 200 – ja lisääkin palkataan, jos osaavia tekijöitä löytyy.

Karttakuvassa lomituspalvelualue merkattu sinisellä.
Vehmaan lomituspalvelut toimii vuoden 2022 alusta alkaen Auran, Euran, Eurajoen, Hangon, Harjavallan, Huittisten, Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Kokemäen, Kosken Tl, Kustavin, Laitilan, Liedon, Lohjan, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Raaseporin, Raision, Rauman, Ruskon, Salon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon, Turun, Uudenkaupungin ja Vehmaan alueella. Kuva: Vehmaan lomituspalvelut. 

Vehmaan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisia lomituspalveluita, eli vuosiloma- ja sijaisapulomituksia sekä työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksullisia lomituspalveluja kuten tuettua maksullista lomitusta, täysin maksullista lomitusta, varallaoloa ja valvontakäyntejä. Vuosilomaa varten yrittäjä saa lomittajan maksutta käyttöön 26 päiväksi vuodessa. 

Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen kehuu Pietinmäen tilaa siitä, että he käyttävät taitavasti kaikkia eri lomitusmuotoja ympäri vuoden.

– Nyt tarvitsemme lomittajia jatkuvasti, kun minä olen äitiyslomalla. Normaalitilanteessa lomittajia käytetään aika usein siksi, että me saamme tehtyä tilalla kertyviä rästihommia. Välillä tietysti lomittaja pyydetään avuksi vaikka kokousten, juhlien tai ihan vain loman vuoksi, Katja Hartikainen avaa. 

Työvuorosuunnittelua tekevät lomitusohjaajat ja se ei olekaan mikään yksinkertainen juttu. 

– Lomittajilla on eri vahvuuksia ja Varsinais-Suomessa on kaikenlaisia tiloja, selventää Mäntynen. 

Nainen kyykistyneenä rapsuttamaan pihatossa olevaa lehmää.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen ihailee lomittajien ammattitaitoa ja joustavuutta. “Kaikki meidän lomittajat ovat huippupersoonia!”

 

Teksti ja valokuvat: Janica Vilen

NuorisoLeader voi auttaa myös työllistymään!

 

Leader Ravakka tukee nuorten työllistymistä NuorisoLeader-rahoituksen kautta. Viime kesänä NuorisoLeader-tukea saivat muun muassa Vehmaalla kesäkahvilaa pitäneet nuoret 4H-yrittäjät sekä Laitilassa urheilukoulua pyörittänyt kotiseutuyhdistys. 

Leader Ravakka tarjoaa NuorisoLeader-rahoitusta alle 25-vuotiaille nuorille paitsi yleishyödyllisiin projekteihin myös liikeideoiden toteuttamiseen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen tai esimerkiksi oman kesätyöpaikan perustamiseen. 

Tukisummat vaihtelevat 100 – 1 500 euron välillä ja tuen myöntämisestä päättää Leader Ravakan nuorisotyöryhmä. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Yritystukea voi hakea itsensä työllistävä nuori tai nuoren palkkaava taho, kunhan toiminta on nuoren itsensä ideoimaa ja hän on mukana hakemuksen tekemisessä. 

– NuorisoLeader-hakemus on hyvin yksinkertainen ja hakuprosessi joustava. Ajatus on se, että hakemusta tehdessään nuoret samalla oppivat papereiden käsittelyä. NuorisoLeaderin avulla luomme nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa, kertoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. 

Ravakka myöntää tukia seitsemän kunnan alueella: Vehmaalla, Mynämäellä, Uudessakaupungissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Raumalla ja Eurajoella. 

Vehmaalaisnuoret saivat tukea kesäkahvilan perustamiseen

Kolme nuorta naista istuu vanhan aitan portailla.
Noora Vilkanen (vas.), Inka Lehtonen ja Minttu Laine pitivät Kesäkahvila Aittaa kesällä 2021 Vehmaan kirkon vieressä. Kuva: Saara Huovinen / Vakka-Suomen Sanomat.

Vehmaalaiset 15–16-vuotiaat nuoret Noora Vilkanen, Minttu Laine ja Inka Lehtonen perustivat viime kesänä kahvilan Vehmaan kirkon kupeessa olevaan vanhaan aittaan. Kesäkahvila Aitta oli auki kuusi viikkoa ja siellä myytiin muun muassa kahvia, jäätelöä, nuorten itse leipomia tuotteita ja paikallisia käsitöitä.

NuorisoLeaderin kautta he saivat tukea kahvilan alkuinvestointeihin. Lisäksi he saivat tukea monilta muiltakin tahoilta, esimerkiksi aitan omistavalta seurakunnalta, paikalliselta 4H:lta, Vehmaan muilta yrittäjiltä ja MTK:lta. Idean oman yrityksen perustamisesta heille esitteli alun perin Vehmaan nuorisotyöntekijä, ja kahvilaa vastapäätä toimiva partio tarjosi tilat leipomiseen.

– Monet ihmiset olivat meidän yrityksestä innoissaan ja tsemppasivat meitä. Esimerkiksi Mynämäen MainosVekkuli lahjoitti meille tienvarsikyltit. Heti kun ne oltiin laitettu, alkoi väkeä virrata kahvilalle ihan eri tavalla, muistelee Noora Vilkanen.

Eniten auttoivat kuitenkin nuorten omat vanhemmat. Kaikkien kolmen nuoren vanhemmista vähintään toinen on itsekin yrittäjä, mistä oli paljon hyötyä.

– He auttoivat kirjanpidossa, pankkiasioissa ja veroasioissa. Saimme paljon vinkkejä sellaisista asioista, joita emme olisi itse osanneet selvittää. Ja kaikkea ei alaikäisenä edes pysty hoitamaan yksin, kertoo Minttu Laine. 

Kaikki kolme nuorta perustivat kesäkahvilaa varten oman 4H-yrityksen, ja 4H:n kautta he saivat suoritettua esimerkiksi hygieniapassit. 

Kaikki sujui niin hyvin, että nuoret aikovat pitää kahvilaa myös ensi kesänä.

– Ei tätä kokemusta kannata hukkaan heittää! Kahvila oli hyvällä paikalla, sillä monet ajoivat esimerkiksi Turusta Uuteenkaupunkiin mökille meidän kahvilan kautta. Monet, jotka pysähtyivät kahville ja munkeilla, ostivat samalla myös viemisiä mökille.  Ja sunnuntaisin saimme asiakkaita kirkossa kävijöistä, toteaa Vilkanen. 

Kenelläkään nuorista ei ollut entuudestaan kokemusta kahvilan pitämisestä, mutta kaikilla oli kuitenkin muuta kesätyökokemusta, esimerkiksi lasten hoidosta, mökkitalkkarin töistä ja siivouksesta. 

– Oli tosi mukavaa saada olla itsenäinen yrittäjä ja oman tekemisensä herra. Ja myös työporukka oli mielenen, kun pidimme kahvilaa kolmestaan, kommentoi Vilkanen. 

– Vastuuta oli tietysti paljon enemmän kuin aiemmissa kesätöissä, mutta se oli sen väärti, jatkaa Laine. 

Sadepäivinä nuoret saivat huomata, ettei yrittäminen aina niin helppoa ole, mutta aurinkoisten viikonloppujen myynti paikkasi onneksi huonommat päivät. 

Kolmen hengen porukka oli kahvilan pitämiseen juuri sopiva. Kaikille riitti tarpeeksi töitä, mutta myös mahdollisuuksia vapaapäiviin. 

Jos ensi kesäksi on aikeissa perustaa oman yrityksen, kannattaa heidän mukaansa aloittaa suunnittelu jo nyt!

Laitilan Itäkulmalla pidettiin urheilukoulua NuorisoLeaderin tuella 

Lapsia urheilukentällä.
16-vuotias Ella Hemmilä ohjasi urheilukoulua Itäkulman koulutalolla kesällä 2021.

Laitilalainen Kotiseutuyhdistys Suhina on työllistänyt jo useampana vuonna oman kylänsä nuoria. 

– Meillä on pitkät perinteet kesäteatteritoiminnassa ja siitä saaduista tuloista olemme pystyneet hankkimaan vuosien saatossa yhdistyksen omistukseen muun muassa kaksi saunamökkiä, leikkipuiston sekä tenniskentän. Kesätyöntekijämme ovat leikanneet nurmikkoa ja muutamana vuonna meillä on ollut lapsille myös kerhotoimintaa, kertoo Susanna Arvela-Jalonen. 

 Tänä vuonna  yhdistys sai kaksi hyvää hakemusta. 

– Toinen nuori oli kiinnostunut nurmikon leikkuusta ja toinen urheilukoulun pitämisestä. Ravakan avulla saimme urheilukoulun ohjaajan palkattua, Arvela-Jalonen kiittelee. 

Ruohonleikkaajan palkkaamiseen yhdistys sai puolestaan tukea Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjasta. Yhdistys ei ole koronan vuoksi pystynyt esittämään kesäteatteria kahteen vuoteen, joten tuet tulivat todella tarpeeseen.

Urheilukoulun ohjaaja oli oman kylän nuori, 16-vuotias Ella Hemmilä, jonka ideoimassa kerhossa pelattiin esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä sekä yleisurheiltiin, leikittiin erilaisia hippoja ja tutustuttiin baletin alkeisiin. Urheilukoulua pidettiin Itäkulman koulutalolla, jossa pystyttiin hyödyntämään myös koulun liikuntavälineitä.

– Ella on itse yleisurheilija, joten hän oli hommassa todella hyvä. Käytännössä hän ohjasi kahta ryhmää: alakouluikäisten ryhmää ja alle kouluikäisten ryhmää. Kylän lapsista yli 50 % osallistui toimintaan. Laitilan Jyske piti vastaavia kerhoja muilla kouluilla ja niissä osallistujia oli vähemmän. Uskomme, että tämä kerho otettiin paremmin vastaan juuri siksi, että sitä veti oman kylän nuori, jonka moni lapsi tunsi entuudestaan, pohtii Arvela-Jalonen.

Suhina pitää tärkeänä sitä, että lapsille saatiin järjestettyä ohjattua tekemistä pitkän kesäloman ajaksi omalla kylällä – ja sitä että yhdistys pystyi tarjoamaan kesätyön kahdelle oman kylän nuorelle. Itäkulman alueeseen kuuluvat Kaivolan, Pahojoen, Katinhännän ja Toman kylät, joista on Laitilan keskustaan yli kymmenen kilometrin matka, joten sekä harrastusmahdollisuuksien että kesätöiden merkitys on todella suuri. 

 

Teksti: Janica Vilen

Suomusjärven frisbeegolfradan avajaisia vietetään keväällä!

Nainen heittää frisbeetä metsässä.

 

Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle.

Leader Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman frisbeegolfradan rakentamiseen. Leader-tuella on rakennettu ratoja esimerkiksi Salon Märynummeen ja Vihdin Nummelaan. Tänä vuonna Ykkösakseli on tukenut uuden radan rakentamista Suomusjärvelle. Hankkeesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistys.

– Kysyimme suomusjärveläisiltä, mitä uutta tänne kaivataan ja kyselystä nousi idea frisbeegolfradasta. Aloitimme talkoot keväällä, ja nyt täältä puuttuu käytännössä enää opasteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Tanja Heinänen.

Nopeasta toiminnasta on kiittäminen aktiivisia talkoolaisia. Vapaaehtoisia on ollut yhteensä noin 35, mutta töitä on tehty pienissä porukoissa. Yhteensä talkootunteja kertyi hankkeen aikana yli 500. 

– Työtä helpotti paljon sekin, että kyläläisillä oli itsellään niin paljon työkaluja ja työkoneita käytettävissä, että saimme nopeasti valmista jälkeä, kiittelee Heinänen. 

Muutamat suurimmat puut on käyty kaatamassa väyliltä ammattilaisvoimin, mutta kaikki muu on tehty talkoilla suunnittelusta alkaen. Frisbeegolfradan pääsuunnittelijana on toiminut Sami Lindholm. 

Nainen seisoo harja kädessä frisbeegolfradan heittopaikalla.
Heittopaikat on nikkaroitu talkoilla. Kuvassa Tanja Heinänen harjaa hiekkaa heittopaikan mattoon, jotta siinä ei liukastuisi.

Suomusjärven rata lähtee urheilukentältä ja kulkee pururadan läheisyydessä. Radalla on yhteensä 12 väylää, joiden kaikkien vaikeusaste on par 3. Väylät on kuitenkin suunniteltu niin, että heittäminen on mielekästä sekä aloittelijoille että kokeneille frisbeegolfaajille. Koko radan kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin puolitoista tuntia. 

MLL:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomusjärven Sisu, Suomusjärven koulun vanhempaintoimikunta, Suomusjärvi-seura ja Suomusjärven maatalousnaiset. Rata tulee olemaan hiihtokautta lukuunottamatta aina kaikkien vapaassa käytössä ja myös paikallisen koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä.

Vihreä opaskyltti kalliolla, jonka päältä on kääritty maaperäkerros pois.
Kuntta on kääritty pois pahimmista paikoista, ja kaiteita tai muita tukia on vielä tulossa turvallisuuden varmistamiseksi.

Avajaisia juhlitaan keväällä

Uuden radan avajaisia vietetään keväällä.

– Vähän olemme jo miettineet, kuka tulee heittämään virallista avausheittoa ja millaista ohjelmaa järjestetään. Toiveissa olisi saada avajaisten yhteyteen myös pieni kurssi frisbeegolfista, Heinänen kertoo. 

Kesäksi on toiveissa saada radan varteen myös roskiksia. Frisbeegolfkiekkojen vuokraamistakin on jo ideoitu paikallisten nuorten keskuudessa. 

– Tämä on Suomusjärven ensimmäinen frisbeegolfrata, mutta Salon alueella ratoja on jo useampia. Kesällä voisi järjestää vaikka turnauksen, jossa kierretään kaikki Salon radat, Heinänen pohtii. 

Salossa toimii paikallinen frisbeegolfseura, josta saatiin vinkkejä myös Suomusjärven väylille. 

Nainen kävelee pienellä puusillalla metsässä, josta on kaadettu puita.
Yhdelle väylälle on rakennettu pieni silta helpottamaan kulkemista ja se alle vesipiste, jossa voi tarvittaessa vaikka huuhdella kädet.

Leader-tuki apuna

Varsinais-Suomessa Leader-tuella on saatu aikaan jo toistakymmentä frisbeegolfrataa. Radat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisessä käytössä, joten Leader-rahoitus sopii rakentamiseen hyvin. Suomusjärven radalle Ykkösakseli myönsi 50 prosentin tuen. 

– Meidän kokonaisbudjetti oli 20 000 euroa, joten tämä ei olisi mitenkään onnistunut ilman Leader-rahoitusta, toteaa Heinänen. 

Rahoituksen lisäksi hän muistuttaa neuvonnan tärkeydestä. Leader Ykkösakselista on tullut hankkeeseen hyviä ohjeita pitkin matkaa. 

Tietoa lajin säännöistä, etiketistä, erilaisten kiekkojen ominaisuuksista ja heittotekniikoista löytyy Suomen frisbeegolfliiton sivuilta. 

Vasemmalla frisbeegolfradan heittopaikka ja oikealla heittoväylä.
Frisbeegolfrata on rakennettu kaupungin maalle. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Tämän väylän varrelta talkoolaiset niittivät parimetrisen heinikon.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

*Juttua muokattu 29.11. klo 10.37. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että rata saadaan valmiiksi vielä marraskuun aikana, mutta avaus onkin päätetty siirtää kevääseen. Suomusjärven MLL pahoittelee muutosta ja toivottaa kaikki tervetulleeksi pelaamaan keväällä 2022. MLL on perustanut Facebook-sivun nimeltä Suomusjärven frisbeegolfrata. Sieltä pystyy seuraamaan tilannetta.

Ely-keskus valmistelee KIPSI-hankeen laajenemista koko Suomen rannikkoalueelle

Maata, jossa näkyy traktorin jäljet.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa sivuillaan valmistelevansa yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa KIPSI-hankkeen laajenemista koko Suomen rannikon kattavaksi. Valmisteilla olevan hankkeen laajeneminen on tarkoitus toteuttaa EU:n elvytyspaketista haettavalla rahoituksella.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa KIPSI-hankkeessa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.

Laajenevan KIPSI-hankkeen valmistelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että hanke käynnistyy jo vuoden 2022 alussa. Hankkeen on tarkoitus laajentua Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueelle.

Kipsikäsittely vähentää merkittävästi maatalouden fosforikuormitusta ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Paras vesiensuojeluhyöty on saatavissa kipsikäsittelyyn soveltuvilla eroosioherkillä savimailla. Suomessa yleisimmin käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille viljelijän hakemuksesta.

Varsin Hyvän nuorisotyöryhmä perustetaan joulukuussa!

Joona Silvola toimistossaan.

 

Oletko kiinnostunut oman asuinalueesi kehittämisestä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä? Kiinnostaako alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö? Turun seudun 13–25-vuotiailla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus liittyä mukaan Leader Varsin Hyvän nuorisotyöryhmään!

Leader Varsin Hyvän projektikoordinaattori Joona Silvola kiertää parhaillaan Turun seudun kunnissa kertomassa nuorille maaseudun kehittämisestä. Varsin Hyvään ollaan perustamassa nuorisotyöryhmää, johon pyritään saamaan edustus kaikista Leader-ryhmän toiminta-alueen kunnista: Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta, Ruskolta, Sauvosta, Taivassalosta ja Turusta. 

– Useampi nuori on jo löytynyt! Vielä seuraavat pari viikkoa kierrän kunnissa, ja joulukuussa olisi sitten tarkoitus järjestäytyä, kertoo Silvola. 

Nuorisotyöryhmässä pääsee vaikuttamaan siihen, miten maaseutua kehitetään Turun seudulla ja millaisiin asioihin EU:n maaseuturahaston tukivaroja suunnataan. Nuorisotyöryhmä saa käsittelyynsä nuorten omia hankehakemuksia ja pääsee lisäksi osallistumaan monenlaisiin työpajoihin ja opintomatkoihin. 

– Lisäksi toiminnalla on paljon välillisiä hyötyjä. Nuorisotoiminnasta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Nuorisoyhteistyön kautta voi saada myös uusia kavereita ja sellaisia verkostoja, joista on hyötyä aikuisiällä. 

25-vuotias Silvola on itse toiminut useamman vuoden Uudenkaupungin nuorisovaltuustossa.

– Siitä on ollut ihan selkeää hyötyä. Tuskin olisin tätäkään työpaikkaa saanut ilman sitä kokemusta, Silvola pohtii. 

Tukea yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen

Tuleva nuorisotyöryhmä pääsee käsittelemään Nuoriso-Leaderin hakemuksia. Varsin Hyvä tarjoaa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitusta tällä hetkellä nuorten yrittäjyyden edistämiseen ja kestävää kehitystä tukevaan toimintaan. 

Jos maaseudulla asuva nuori haluaa työllistää itsensä, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin kuluihin tai tarvittaviin investointeihin voi saada korkeintaan 500 euron tuen.

Kestävää kehitystä tukeva rahoitus on myös korkeintaan 500 euroa. Sitä voi saada esimerkiksi teeman mukaisen tapahtuman järjestämisestä syntyviin kuluihin, kurssitoimintaan, yhteiskäyttöön tulevien harrastusvälineiden hankintaan, opintoretkien kuljetuksiin, tilavuokriin tai esiintyjäpalkkioihin. Hakijana voi toimia vähintään kolmen 12–25-vuotiaan nuoren ryhmä, alueella toimiva yhdistys tai kunnan nuorisotoimi.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoimintaa kehitetään osana Opportunities for Young People -hanketta. Hankkeen aikana perustetaan Varsin Hyvälle oma nuorisotyöryhmä ja kehitetään omaa nuorisotoimintaa, mutta tehdään myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä hankekumppanina Varsin Hyvällä on Vakka-Suomessa toimiva Leader Ravakka ja toisena Pohjois-Italiassa toimiva Leader-ryhmä.

– Tarkoitus on lähteä ensi keväänä käymään Italiassa ja italialaiset tulevat sitten vastavierailulle Suomeen kesän aikana. Yhteistyön kautta nuoret saavat kansainvälisiä verkostoja ja kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta, Silvola kertoo. 

Tähän mennessä italialaisten kanssa on pidetty vasta yksi palaveri, mutta jo sen perusteella Silvola uskoo, että yhteistyöstä tulee hedelmällistä.

– Siellä ollaan vasta käynnistämässä nuorisovaltuustoja. Suomessa työ on jo pitkällä, joten pystymme kertomaan heille täällä saaduista kokemuksista. 

Leader-toiminta tähtää maaseudun kehittämiseen omalla kotiseudulla, mutta yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kanssa. Nuorisotyöryhmän kautta pääsee siis vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan omia kotikulmia kehitetään ja samalla tutustumaan kansainväliseen maaseutupolitiikkaan.

Työpajoja ja aktivointia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoiminnassa korostuu monenlaiset työpajat. Ensimmäinen niistä järjestetään heti joulukuussa Sauvossa yhteistyössä Paimion–Sauvon 4H-yhdistyksen kanssa. Työpajan teemana on nuorten kesäyrittäjyys.

Tulossa on myös yhteisiä työpajoja Leader Ravakan nuorisotyöryhmän kanssa. 

– Siellä on toiminut nuorisotyöryhmä jo jonkin aikaa, joten voimme oppia heiltä paljon, Silvola sanoo. 

Lisäksi nuorisotyöryhmän jäsenten toivotaan vievän omiin kotikuntiinsa viestiä NuorisoLeaderin mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tukimuoto on vielä melko tuntematon. 

Vaikka mahdollisuuksia on paljon, toiminnan on kuitenkin tarkoitus olla harrastusmaista. Kokouksia järjestetään vuoden aikana 4–6 ja niistä maksetaan kokouspalkkio matkakuluineen. 

– Nuorilla on elämässään niin paljon kaikkea muutakin, että tämän toiminnan ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Silvola päättää.

 

Kiinnostuitko?

Ilmoittaudu mukaan toimintaan Varsin Hyvän sivuilla!