Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

Nainen ja mies hamppupellon keskellä.

 

Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta. 

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.

– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo. 

Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee. 

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa. 

Öljysäiliö.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia. 

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. 

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Yrittäjät tuotantotiloissa.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön. 

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.

Ville Virtanen hamppupellolla.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta. 

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

Kaksi hamppusnacks-pussia.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.

Lähiruokapäivä tulee taas

HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.

– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen. 

– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Ilmakuva Murtolan tilalta.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.

 

Lue lisää:

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Yritysrahoitusmuodot

Kyrön skeittiparkki rakentui hyvällä yhteistyöllä!

Ilmakuva skeittiparkista.

 

Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.

Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla. 

Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa. 

Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.

– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee. 

Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia. 

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.

Nainen ja mies mustalla lavalla.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.

Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.

– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.

Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.

– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!

Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.

Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka. 

Poika mustassa paidassa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”
Tyttö sinisessä takissa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”
Bändi soittaa ja yleisöä on paljon lavan edessä.
Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.
Ilmakuva yhtenäiskoulun alueesta.
Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.

 

Aurajoentien Kulttuurirallia vietetään taas 27.–28.8.

Lautaseinässä kyltti, jossa lukee

 

Aurajoentien Kulttuuriralli avaa Aurajoentien matkailutien nähtävyyksien ovet elokuun viimeisenä viikonloppuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mukana on yli 30 kohdetta Liedosta Oripäähän.

Ars Auranmaa ry ja Aurajoentie herää eloon- hanke järjestävät jälleen Aurajoentien Kulttuurirallin, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin 27.–28. elokuuta. Kohteet ovat auki molempina päivinä klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä.

Kulttuurirallin aikana matkailutien varrella olevat yritykset, yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen.

– Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Elävää musiikkia on tarjolla useammassa kohteessa. Eikä autottomien tarvitse suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, sillä tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä maksuttomalla linja-autokuljetuksella, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Tapahtuman kartat ovat ilmestyneet ja niitä saa tapahtumapäivinä kohteista. Ennakkoon karttaan voi tutustua Aurajoentien Facebook-sivuilla sekä kotisivuilla. Suurin osa kohteista sijaitsee tien varressa, muutamat kohteet ovat kauempana. 

Elokuun viimeisenä viikonloppuna on tänäkin vuonna hurjasti ohjelmaa, sillä samanaikaisesti toteutuu Aurajoentien Kulttuuriralli, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma, Aurajokivarsikirppisralli, Aurajoen yömelonta, Linnavuoren yö sekä Lieto-viikko! Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää, listaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Esimerkiksi Liedossa pääsee tutustumaan lauantaina kahvimuseoon ja molempina päivinä Liedon kirkkoon. Aurassa Äären tila esittelee sunnuntaina vanhoja käsitöitä ja Auraamossa käynnistetään Runorysä. Pöytyältä on ensi kertaa rallissa mukana legomuseo Vanha Palikka ja Terveydenhuoltomuseo. Määhärissä Pöytyällä tapahtuu koko viikonlopun kansallispukujen tuuletuksesta Turun Sotilaskotiyhdistyksen puffettiin. Oripäässä muun muassa kotiseutumuseo Kivimakasiini on avoinna molempina päivinä.

Tapahtuma tarjoaa paitsi laajan ja tasokkaan kattauksen vierailukohteita, myös mahdollisuuden nähdä oma kotiseutu uusin silmin. Matkailutien tapahtuma mahdollistaa samanaikaisesti kulttuurillisen kokemuksen sekä mahdollisuuden liikkua kansallismaisemassa jokivartta ihaillen. Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Matkailutie sai kevään 2022 aikana myös viralliset matkailutiekyltit sekä infotaulut. 

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen ja ystävällisyyteen

Mies ja nainen seisovat pyörätuoliluiskalla.

 

Uudenkartanon kyläyhdistyksen pyörittämä Himolan teatteri esiintyy kesäisin keskellä kaunista maaseutua, Yläneenjoen rannassa. Nykyään kesäteatterista pääsee nauttimaan myös esteettömästi. Esteetön Lystmettä -hanke valmistui vuonna 2021 ja on nyt ehdolla Suomen parhaaksi Leader-kylähankkeeksi.

Pöytyän Yläneellä, Uudenkartanon kyläyhdistyksen lystinpitopaikassa eli Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa on parannettu teatterin valaistusta, äänentoistoa ja rinteessä sijaitsevaa katsomoa sekä rakennettu sinne täysin esteetön kulkureitti. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta kertovat, että esteettömän reitin myötä katsomoon pääsee nyt paremmin esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattailla. Lisäksi esteettömyyteen panostetaan palvelussa. 

Lippuja varatessa kannattaa kertoa, jos tarvitsee apua. Me voimme saattaa katsomoon ja tuoda väliaikatarjoilut, Eloranta sanoo.

Teatteriin mahtuu kerrallaan 330 katsojaa. Ennen kaikille penkkiriveille kuljettiin keskikäytävältä, mutta remontin yhteydessä tehtiin kulkureitit myös molempiin reunoihin. Koko alin rivi ja ylin rivi ovat nyt inva-paikkoja, joten esimerkiksi pyörätuolia käyttävät katsojat voivat valita, haluavatko istua edessä vai takana. 

– Ja nyt kun esteettömiä paikkoja on niin paljon, on mahdollista istua vierekkäin vaikka koko seurueen kanssa, Eloranta jatkaa. 

Myös teatterin uusi valaistus ja äänentoisto lisäävät esteettömyyttä, mutta varsinaista induktiosilmukkaa ei saatu mahtumaan hankkeeseen. Äänentoistojärjestelmä on kuitenkin sellainen, johon silmukka sopii, jos sellainen päätetään hankkia myöhemmin. 

Koko kylä esteettömyyden puolesta

Ilmakuva Lystmettän alueesta.
Paalujen päälle tukevasti rakennettu esteetön reitti katsomoon on pitkä ja kiemurteleva, jotta luiska ei ole liian jyrkkä.

Mistä idea esteettömyyden edistämisestä sitten lähti?

– Meidän teatteriin tuli kerran Porin suunnalta bussillinen porukkaa ja heistä lähes kaikilla oli joko pyörätuoli tai rollaattori. Silloin jo palveluamme kehuttiin, mutta ajattelimme, että haluamme palvella vieläkin paremmin. Porukka ikääntyy koko ajan ja ikäihmiset ovat kesäteattereille tärkeä kohderyhmä, puheenjohtaja vastaa. 

Ja on esteettömyydestä iloa muillekin! Toinen kulkureitti vähentää ruuhkaa ja sitä pitkin pääsee näppärästi vaikka lastenrattailla, joten nyt teatterissa voisi järjestää esimerkiksi isoja lasten tapahtumia. Paremmat puitteet edesauttavat myös tilojen vuokraamista ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. 

Yhdistyksen mukaan kylämatkailu ja kylien tapahtumat kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää kuitenkin esteettömästi rakennettua ympäristöä – mikä on haaste useissa maaseudun kulttuurikohteissa. Esteettömyyteen pystyy panostamaan jo pienilläkin teoilla, mutta isommat investoinnit maksavat, ja siksi ne voivat jäädä tekemättä, vaikka hyvää tahtoa olisi. 

– Siksi oli hienoa, että saimme hankkeeseen Leader-tukea. Ilman sitä emme olisi pystyneet tätä tekemään, Erkki Markkula toteaa.

Voimaa kuin pienessä kylässä

Etualalla ihmisiä lastenrattaiden kanssa pyörätuoliluiskalla. Takana kaksi ihmistä haravoi.
Uudenkartanon kyläyhdistys järjesti 14. toukokuuta talkoot, joissa siivottiin Lystmettä kuntoon kesäkautta varten. Kuva: Eija Eloranta.

Leader-tuen lisäksi hankkeen toteutumiseksi tarvittiin koko kylän tuki. 

– Talkootunteja oli suunniteltu hankkeeseen 1 014, joten lopetin laskemisen siihen, mutta todellisuudessa talkoita tehtiin vielä paljon sitäkin enemmän. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten talkoointo on vähentynyt, mutta kyllä täällä ainakin pystytään aikamoisiin urotekoihin, Eloranta kiittelee.

Lystmettässä myös lähes kaikki rakennukset on tehty talkoilla: esimerkiksi kioski, tanssilava ja rantasauna. Katettu katsomokin on aikoinaan saanut alkunsa kylällä järjestetystä 40 tunnin hirsikurssista, jonka jälkeen työ jatkettiin loppuun talkoilla. Ja jo pelkkään kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan vuosittain noin 80 talkoolaista.

– Meillä on aina riittänyt vapaaehtoisia – jopa kylän ulkopuolelta. Kaikki ovat aina tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. Meillä on talkoissa aina kivaa ja tarjolla on myös hyvää ruokaa, sanoo Markkula.

– Ja kesän päätteeksi järjestämme aina kiitosjuhlan kaikille kesän talkoolaisille. Kiittäminen on vapaaehtoistyössä tosi tärkeää, Eloranta jatkaa.

Myös Pöytyän kunta avustaa yhdistyksen toimintaa säännöllisesti. 

Leikkipuisto, jossa liukumäki ja muita leikkivälineitä.
Kun Rannanmäen koulu lopetettiin, koulun pihalla olleet leikkivälineet lahjoitettiin Lystmettään!

40 vuotta teatteria

Uudenkartanon kyläyhdistyksen alla toimiva Himolan teatteri viettää 2022 kesällä 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden näytelmäksi valittiin Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen kirjoittama Isoheikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, jonka ohjaa Heidi Tuomola.

Pidetyllä ja palkitulla teatterilla on vuodessa kolme ensi-iltaa: yksi juhannuksena Lystmettässä ja kaksi talvikauden aikana kirkonkylän työväentalolla. 

Leader-hanke paransi esteettömyyden lisäksi kesäteatterin muitakin toimintaedellytyksiä. Uuden sisäänkäynnin lisäksi myös vanha sisäänkäynti varastotiloineen uudistettiin. Nyt näyttelijöille ja roolivaatteille on lämmin tila. 

Kesäteatteri tavoittaa parin viikon mittaisen kauden aikana yleensä noin 3 000 katsojaa. 

– Elokuussa on vielä erikseen yönäytöksiä, jotka ovat aina loppuunmyytyjä. Niissä on hieno tunnelma ulkotulien ja valaistuksen ansiosta, kehuu puheenjohtaja. 

Lystmettässä vuodesta 1994

Mies ja nainen laiturilla.
Yläneenjoen veden pinta voi Lystmettän kohdalla vaihdella jopa kolme metriä. Siksi laiturissa on vaijerit, joiden avulla sitä pystytään nostamaan tai laskemaan. Laiturin kohdalla on hyvä hiekkapohja ja rantoja siivotaan talkoovoimin. Laiturilla Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta.

Uudenkartanon kyläyhdistys osti Lystmettän alueen kunnalta vuonna 1994. Nykyisin Lystmettässä järjestetään vuosittain kesäteatterin lisäksi syystori ja joulumarkkinat, tansseja, huukauppoja ja kirpputoreja sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä maakirkko. Tanssiperinne oli aikaisemmin suositumpi, mutta viime vuosina tansseja ovat järjestäneet vain paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivit. 

Yhdistyksen yhteinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun ja saunarakennuksella järjestetään paljon myös kokouksia ja yksityistilaisuuksia.

Lystmettän historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin 90-lukuun.

– Sanotaan, että Uudenkartanon päärakennuksesta on tullut tänne köysirata, jota pitkin on tultu pitämään lystiä tälle alueelle. Kartanonherra perusti tänne vuonna 1891 myös kansakoulun, joka paloi 1900-luvun alkupuolella. Palaneen koulun peruskivet ovat vielä jäljellä, kertoo Erkki Markkula. 

Vihreä saunarakennus.
Sauna lämpeää keskiviikkoisin kaikille. Muina päivinä sitä voi varata yksityiskäyttöön.

Vuoden kylä 2011

Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan.

– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri ne vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, Eloranta muistelee. 

Mies esittelee vaasia.
Vuoden kylälle jaettu kiertopalkinto on jo jatkanut matkaansa, mutta kunnalta saatu palkintovaasi on esillä Lystmettän saunalla.

Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.

– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo. 

Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä. 

Investoinnin jälkeen Lystmettän toimintakeskuksen tilat soveltuvat entistä paremmin myös erityisryhmien tapahtumien ja yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Kuvassa Lystmettän riukuaitojen sisäpuolella pilkottaa Uudenkartanon tanssilava, johon on myös esteetön kulku!

 

Hankkeen kokonaiskustannus: 73 000 €

Tukiprosentti: 60 %

Willa Vanhala on kodikas koirahoitola maaseudun rauhassa

Nainen esittelee koirien älypeliä, johon piilotetaan herkkuja.

 

Loimaalainen Jenni Virtanen toteutti Leader-tuen avulla haaveensa omasta koirahoitolasta. Koronavuosien aikana koiria on rekisteröity jopa 17 prosenttia enemmän kuin tavallisesti, joten lemmikkien palveluille on nyt kysyntää!

Jenni Virtanen valmistui eläintenhoitajaksi Ammattiopisto Liviasta vuonna 2016.

– Tein päättötyöni koirahoitoloista ja siitä asti olen haaveillut omasta yrityksestä. Ajatus jäi muhimaan ja vuonna 2018 kävin yrittäjäkurssin, jonka aikana tehtiin liiketoimintasuunnitelma. Vuonna 2019 minulla loppui työt Turussa eläintarvikeliikkeessä ja samaan aikaan Loimaan seudulla oli lopettamassa kaksi koirahoitolaa. Silloin ajattelin, että tässä on nyt hyvä sauma aloittaa!

Kun muut hidastivat elämäänsä koronakriisin keskellä, Virtanen lähti esittelemään pankille koirahoitolan piirustuksia ja kustannusarviota. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen. Rakentaminen alkoi vuonna 2020 ja juhannuksena 2021 loimaalainen Koirahoitola Willa Vanhala otti vastaan ensimmäiset asiakkaansa. 

– Täällä on yhdeksän huonetta, mutta toki saman perheen koiria voi majoittaa yhteiseen huoneeseen. 14 alkaa olla maksimimäärä, sillä jokainen koira kuitenkin lenkitetään yksitellen kolme kertaa päivässä, Virtanen kertoo. 

Nyt kun koronarajoitukset ovat loppuneet ja ihmiset ovat alkaneet taas matkustella, on hoitolassa välillä ruuhkaakin. Esimerkiksi pääsiäisenä talo oli täysi ja kesäksi on jo paljon varauksia. 

– Suurin osa koirista viettää täällä viikonlopun tai loma-aikana kokonaisia viikkoja. Mutta on meillä tarjolla ihan päivähoitoakin. Minulla on muutama vakiasiakas, jotka käyvät säännöllisesti hoidossa lyhyitä pätkiä. Ja voi koiran tuoda hoitoon vaikka vain juhlien ajaksi. 

Maalaismaisemassa talo, jota ympäröi koiratarha.
Willa Vanhalaan tulee paljon asiakkaita kauempaakin. Loimaa on sopivasti monen reitin varrella ja toisaalta moni turkulainen on varta vasten valinnut Willa Vanhalan hoitopaikaksi, koska koirat viihtyvät siellä hyvin!

Luottamus voitetaan varmoilla otteilla

Virtasella on itsellään viisi koiraa kotona ja hänen äitinsä kasvattaa koiria, joten nuori yrittäjä on saanut kasvaa koko elämänsä koirien keskellä. Vaikka hoitolassa on isojakin koiria ja osa saattaa olla eroahdistuksen vuoksi varautunut, Virtanen saa voitettua kaikkien luottamuksen varmoilla otteillaan sekä rennolla ja rauhallisella olemuksellaan. 

– Toiset koirat ovat täällä ihan lunkisti, mutta jotkut kaipaavat enemmän silittelyä, hierontaa ja rapsutusta rentoutuakseen. Illalla sammutan valot ja lähden pois vasta kun kaikki ovat rauhoittuneet yöpuulle. Koirat tottuvat yleensä nopeasti hoitolan rutiineihin ja päiväjärjestykseen. 

Virtanen asuu itse kuuden kilometrin päässä Mellilän keskustassa, mutta hänen äitinsä asuu hoitolan vieressä ja toimii tarvittaessa yöpäivystäjänä. Yrittäjä suunnittelee itselleen omakotitaloa hoitolan kanssa samalle tontille, mutta vielä ei ole rakentamisen aika. 

Nainen ulkoiluttaa koiraa.
Jenni Virtanen ulkoiluttamassa vakiasiakastaan Pinkkiä, jossa on kanariandoggia ja cane corsoa.

Pelikasinosta tuli koirien suosikki

Hoitolassa on lisäpalveluna myös koirien pelikasino, johon kuuluu pallomeri ja aktivointihetki älypelien parissa. 

– Kasino on ollut tosi tykätty! Koirat haistavat heti, että peleissä on nameja piilossa ja jos ne eivät meinaa hoksata, miten pelit toimivat, niin olen koko ajan apuna opastamassa, Virtanen kertoo. 

Lisäpalveluna voi ostaa myös esimerkiksi pesuhetken, kynsien leikkuun tai takkujen selvityksen. Muutoin päivät hoitolalla kuluvat samaa rataa. Jokaisella on omassa huoneessaan luukku, josta pääsee ulkoilemaan omaan tarhaan. Omassa huoneessa voi leikkiä kotoa tuoduilla leluilla tai pureskella luuta. Moni vain lepäilee, sillä hoidossa oleminen usein väsyttää. 

Ruuat voi ostaa hoitolasta, mutta suurin osa koirista syö omia ruokiaan. Kun paikka on vieras, on hyvä, että ruoka on tuttua!

Pienessä huoneesa koiran sänky, matto sekä ruoka- ja juomakuppi.
Jokaisella koiralla on hoitolassa oma huone, josta pääsee ulkoilemaan luukun kautta tarhaan.

Yrittäjyys ylitti odotukset

Yrittäjäksi ryhtyminen on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. 

– Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa! Tässä elämäntilanteessa tuntuu hyvältä tehdä paljon töitä, mutta pitkällä tähtäimellä toivon, että saisin työllistettyä jonkun toisenkin. 

Leader-tuesta Virtanen on iloinen ja kiitollinen. 

– Hakuprosessi oli ihan selkeä ja sain hyvät ohjeet. Vielä puuttuu pari ränniä ja yksi kestävämpi lattiapinnoite ja sitten hanke on valmis!

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Loimaalla tehdään Leader-tuella musiikkinäytelmää taiteilija Viljo Marttilasta

Pääskynpesän punainen rakennus.

 

Onkijoella harmonikkansa kanssa tanssimusiikkia säveltänyt Viljo Marttila nousee oman kylänsä harrastajateatterin ensi vuoden näytelmän päätähdeksi. Elämäkerrallinen musikaali on kerännyt yhteen kymmeniä kyläläisiä! 

Haara–Onkijoen kyläyhdistys esittää Loimaalla lokakuussa 2022 musiikkinäytelmän paikallisen taiteilijan Viljo Marttilan (1910–1995) elämästä hänen itsensä säveltämällä musiikilla höystettynä. Puutarhurin valssin näytökset tullaan järjestämään kyläyhdistyksen tukikohdassa, eli Pääskynpesässä.

– Viljo Marttila asui tässä ihan 500 metrin päässä. Hän oli ammatiltaan maalari, mutta kun hän jäi eläkkeelle 60-luvun lopulla, hän alkoi säveltää, kertoo näytelmän käsikirjoitusprojektissa mukana ollut Elsa Hietala. 

Marttila ehti säveltää yli sata kappaletta, suurimmaksi osaksi iskelmää ja tanssimusiikkia. Omat kappaleensa hän sävelsi ja esitti harmonikalla, mutta lisäksi hän soitti ainakin viulua ja pianoa. 

Näytelmä kantaa sen kappaleen nimeä, joka toi hänet valtakunnallisesti ihmisten tietoisuuteen, sillä Puutarhurin valssi -kappaleen jälkeen Yle kävi tekemässä hänestä dokumentin, joka esitettiin televisiossa. 

Musiikkiuran lisäksi Marttila tuli tunnetuksi maisematauluistaan ja puutarhastaan. Onkijoen rannalla sijainnutta puutarhaa käytiin aikanaan ihmettelemässä bussilasteittain. 

Paikallinen työryhmä

Kaksi naista istuu Pääskynpesällä.
Sari Jokela (vas.) vastaa näytelmän musiikista ja Elsa Hietala on tehnyt suuren työn käymällä läpi Viljo Marttilasta tehtyjä lehtijuttuja ja haastattelemalla kyläläisiä.

Näytelmän ovat käsikirjoittaneet yhdessä kylällä itsekin asuva Elsa Hietala ja loimaalainen musiikkiteatteriohjaaja Merikerttu Mutala. Hietala on ammatiltaan historioitsija ja aktiivinen musiikin harrastaja, joten samalla kylällä asuneen Marttilan tuotanto ja elämänvaiheet olivat hänellä jo hyvin hallussa. Hän vastasi tausta-aineiston keräämisestä ja Mutala dramatisoinnista. 

Viljo Marttila sai elinaikanaan paljon mediahuomiota, joten aineistoa hänen elämästään oli hyvin saatavilla. Silti Hietala lähti keräämään myös kyläläisten omia muistoja paikallisesta taiteilijasta. 

Kaikki muistavat, että hän hymyili aina. Ja itsekin muistan hänen olleen hyvin ystävällinen ja auttavainen ihminen. Yhtään negatiivista muistoa en hänestä ole kuullut. 

Näytelmän musiikista ja sen harjoittamisesta vastaa niin ikään loimaalainen Sari Jokela. Hänen kokoamastaan orkesterista löytyy jo rummut, basso, kitara, harmonikka ja huilut. Viulistia vielä etsitään. 

– Musiikki elää ajassa, joten näytelmässä tuttuja kappaleita tullaan esittämään vähän uudenlaisella otteella, hän paljastaa. 

Viljo Marttilan musiikki on yhdistänyt Jokelaa ja Hietalaa jo aiemminkin. Kaksikko on esittänyt Marttilan kappaleita joka kesä pidetyssä kyläyhdistyksen laulutapahtumassa. Tähän näytelmään idea tuli kuitenkin muilta kyläläisiltä. 

Neljä Viljoa näyttämöllä

Seinällä kehyksissä kuva teatteriporukasta.
Haara–Onkijoen kyläyhdistys on tehnyt teatteria jo pitkään. Ensin kyläläiset järjestivät perinnepäivien yhteydessä esityksen 1800-luvun perinnehäistä ja siitä projektista innostuneina he alkoivat tehtailla omia näytelmiä.

Näyttelijöitä on yhteensä parikymmentä lähes vauvasta vaariin – ja muuta väkeä vähintään saman verran kahvinkeittäjistä katsomon rakentajiin ja liikenteenohjaajiin. Monelle työryhmän jäsenelle Viljo Marttila oli henkilökohtaisesti tuttu, mikä lisäsi innokkuutta osallistua. 

Näytelmässä käydään läpi Marttilan elämän kaikkia vaiheita ja siksi päärooliin tarvittiin neljä eri-ikäistä näyttelijää, joista nuorin on 11-vuotias. Näytelmän ensimmäinen osa sijoittuu Punkalaitumelle, josta Marttila on kotoisin. Toinen puoli sijoittuu Onkijoen kylään, johon Marttila muutti rakastuttuaan kylällä asuneeseen Helvi Rajalaan, josta tuli hänen vaimonsa.

Marttilan hahmon lisäksi näyttämöllä nähdään useita muitakin kyläläisille tuttuja henkilöitä, jotka liittyvät taiteilijan tarinaan, esimerkiksi soittokavereita ja ystäviä.

– Aloitamme harjoitukset tammi–helmikuun vaihteessa ja silloin tehdään viimeiset viilaukset myös käsikirjoitukseen. Täällä on perinteisesti toimittu niin, että ensin kerätään porukka kasaan ja sitten kirjoitetaan jokaiselle rooli, kertoo Hietala. 

Leader-tukea hyödynnetty jo kolmeen kertaan

Pääskynpesän pihapiiri.
Haaran ja Onkijoen yhteinen kyläyhdistys toimii Pääskynpesässä, joka on rakennettu parikymmentä vuotta sitten Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella. Kuvassa oikealla näkyy vuonna 2016 niin ikään Leader-tuella rakennettu leikkipaikka.

Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry on myöntänyt teatterihankkeelle Leader-tukea. 

– Olisi ollut aika vaikea lähteä liikkeelle ilman rahoitusta nyt, kun kaikki olivat koronan jäljiltä omissa poteroissaan. Juuri tällaisena korona-aikana tuntuu todella hyvältä, että voimme palkata ammattiohjaajan, kommentoi Hietala. 

– Enkä keksi montaa parempaa tapaa elävöittää kylää ja kerätä ihmisiä yhteen, hän lisää.

Leader-tukea on hyödynnetty kyläyhdistyksessä ennenkin. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui uusi leikkipaikka, joka osaltaan tukee kylätalon toimintaa ja palvelee ennen kaikkea kylällä asuvia lapsiperheitä. Ja myös 2000-luvun alussa valmistunut Pääskynpesä on saanut tukea Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. 

Pääskynpesä on nykyisin paitsi kyläyhdistyksen myös muiden paikallisten yhdistysten tukikohta. Saman katon alla toimii muun muassa työväenopiston harrastuspiirejä, Loimaan metsästysseura, paikallinen pienviljelijäyhdistys sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Lisäksi taloa vuokrataan juhlatilaksi. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Otökän elämää -tapahtuma innosti lapset mikroskooppien ääreen

Minna Lukkala luennoi ötököistä lapsille.
Minna Lukkala esittelee lapsille limakotiloa ja juotikasta Yläneen Luontokapinetissa.

 

Osana Härkätien ja Loimaan 4H-yhdistysten Haitat haltuun -hanketta järjestetty Ötökän elämää -päivä oli lapsille unelmien täyttymys. Päivän aikana päästiin etsimään ja tutkimaan oikein luvan kanssa kaikkia mahdollisia ötököitä – esimerkiksi hyönteisiä, hämähäkkejä ja nilviäisiä!

Härkätien ja Loimaan 4H-yhdistysten yhteinen Haitat haltuun -hanke tarjoaa lapsille ja nuorille sekä perheille käytännön keinoja torjua ilmastonmuutosta ja siitä aiheutuvaa ahdistusta. Toiminta ohjaa ympäristökysymysten äärelle syyllistämättä. Tarkoituksena on luoda uskoa tulevaisuuteen ja tehdä ympäristötekoja omassa lähipiirissä. 

Kesällä alkaneessa hankkeessa tullaan tämän ja ensi vuoden aikana järjestämään noin 30 tapahtumaa. Yksi niistä pidettiin Yläneen Luontokapinetissa lauantaina 25. syyskuuta otsikolla Ötökän elämää. Mukana oli 12 lasta Aurasta, Marttilasta ja Koskelta.

Härkätien 4H:ssa työharjoitteluaan suorittava ympäristösuunnittelun opiskelija Anne Hakala tekee hankkeen teemoista myös opinnäytetyönsä. Hän uskoo, että nuorten kokemaa ilmastoahdistusta voi lievittää nimenomaan osallistamalla. Hankkeessa opetellaan arjen taitoja ja tarkastellaan esimerkiksi omia kulutustottumuksia ilman syyllistävää näkökulmaa. 

– Tänään olemme oppineet paljon ötököiden elämästä. Ötökäthän oikeastaan pyörittävät maailmaa ja ilman niitä olisimme hukassa! Kävimme läheisellä lammella etsimässä ötököitä ja lapset olivat niistä todella innoissaan, kertoo Hakala porukan siirtyessä sisälle Luontokapinettiin. 

Hyönteisiä, hämähäkkejä ja nilviäisiä!

Poika ja nainen tutkivat etanoita.
Marttilalainen Konsta Laaksonen löysi ukkoetanan, metsäetanan ja sammakon, joka tosin ehti päästä karkuun. “Tämä onkin limainen kaveri! Näin isoa etanaa en ole koskaan ennen löytänyt”, Laaksonen innostuu. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja se on Euroopan suurin maaetana. Konsta Laaksonen ja Minna Lukkala tunnistivat sen ilma-aukon, värityksen ja koon perusteella. Ukkoetanalla vatsan puoli on kolmijuovainen, kun taas haitallisella espanjansiruetanalla yksivärinen.

Maastoretkeltä tultuaan lapset pääsivät Minna Lukkalan opastuksella tutkimaan löytämiään ötököitä luupeilla ja mikroskoopeilla. Haaveihin oli tarttunut muun muassa sudenkorennon toukkia, etanoita, juotikkaita, limakotiloita, hyttysentoukkia ja malluaisia.

– Ötökkä ei oikeastaan ole mikään tieteellinen nimi, mutta yleensä ötökällä tarkoitetaan selkärangattomia eläimiä. Esimerkiksi limakotilo kuuluu nilviäisiin ja juotikas nivelmatoihin. Juotikkaista tunnetaan ehkä parhaiten verijuotikas eli iilimato, joka on kylläkin nykyään aika harviainen, Lukkala kertoo tutkiessaan lasten saalista. 

Nainen mikrokooppin äärellä ja poika katsoo taustalla.
“Suurin osa maailman eläimistä on hyönteisiä ja niistä iso osa on vielä nimeämättä. Jos siis haluatte päästä määrittämään jonkun ötökän nimen, kannattaa alkaa hyönteistutkijaksi”, Lukkala kannustaa lapsia.

Lasten löytämät sulkahyttysen toukat ja sukeltajakuoriaiset kuuluvat hyönteisiin, joiden tutkimisesta on Yläneellä pitkät perineet. 

– Hyönteiset tunnistaa siitä, että niillä on kuusi jalkaa ja kolmiosainen vartalo. Suurin osa maailman eläimistä on hyönteisiä, jotka jakautuvat lahkoihin. Suurin on pistiäisten lahko, johon kuuluu esimerkiksi muurahaiset, ampiaiset ja kimalaiset. Seuraavaksi suurin porukka on kaksisiipiset, johon kuuluu esimerkiksi kärpäset, Lukkala selittää. 

– Hämähäkeillä taas on kahdeksan jalkaa. Jotkut hämähäkit kutovat verkkoja ja toiset juoksevat saaliinsa kiinni. Tämä teidän löytämä hämähäkki vaikuttaisi verkonkutojalta, hän jatkaa. 

Karoliina Virolainen ja Elviira Virtanen Koskelta löysivät monenlaista tutkittavaa.

Lapset keskittyvät ötököiden tarkkailuun herkeämättä. Välillä nähdään pieni jännitysnäytelmä, kun yksi tutkimuskohteista yrittää syödä toisen, joka pitkän takaa-ajon jälkeen onnistuu piiloutumaan pienen oksan taakse. Tutkimusten jälkeen ötökät vapautetaan takaisin luontoon. 

Yhden puutiaisen Lukkala oli napannut mikroskooppiin ihmeteltäväksi kotikissastaan. 

– Hämähäkkieläimiiin kuuluu hämähäkiien lisäksi lukit ja punkit. Puutiainen on se, joka saattaa aiheuttaa sairauksia, mutta suurin osa punkeista on tosi hyödyllisiä, hän muistuttaa.

Nuoret apuopettajina

Kolme nuorta seisoo vierekkäin ulkona kodan edessä.
Marttilalaiset Joni Vuori (vas.), Safira Lehtimäki ja Julia Ronkainen toimivat päivän aikana apuopettajina.

Ötökän elämää -tapahtuma järjestettiin alakouluikäisille lapsille, ja muutamat yläkoululaiset toimivat päivän aikana apuopettajina. 

– Teimme lapsille bussimatkaksi tietokilpailun ötököistä. Yleensä lapset eivät jaksa kuunnella, jos yrittää selittää jotain luonnosta, mutta leikin kautta he kiinnostuvat yleensä aina, tietää 4H:n toiminnassa jo muutaman vuoden mukana ollut marttilalainen Joni Vuori. 

Hän sekä Safira Lehtimäki ja Julia Ronkainen ovat oppineet paljon luonnosta sekä 4H:n luontokerhon että koulun kautta. 

– Meillä on koulussa yksi opettaja, joka on oikein kunnon ilmastoaktiivi. Hän aina selittää meille, miten maailmalla tapahtumat asiat, vaikka tulivuoren purkaus tai jäätiköiden sulaminen vaikuttavat, nuoret kertovat. 

Hankkeen yksi tavoite on osallistaa nuoria jakamaan saamaansa tietoa eteenpäin lapsille. Ensi kesänä nuorille järjestetään leiri, jossa tullaan oppimaan muun muassa kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä.

Tämän syksynkin aikana on vielä luvassa useampia tapahtumia. 

– Esimerkiksi 30. lokakuuta vietetään Härkätien 4H:n 50-vuotisjuhlia retkipäivän merkeissä Onnenperän tallilla Vaskiolla. Siellä yksi tapahtumapäivän rasteista keskittyy kierrätykseen, kertoo Anne Hakala. 

12.–13. joulukuuta Auran Kettulinnassa järjestetään nuorten yöleiri,  jossa aloitetaan opetuspakettien tekeminen kevään alakoulujen vierailuja silmällä pitäen. 18. joulukuuta Sarka museossa Loimaalla on puolestaan aikuisille suunnattu  seminaari hankkeen teemoista, joista esittelevät runoilija Heli Laaksonen ja ympäristökasvattaja Minna Lukkala.

Hankkeen kokonaiskustannus on 58 000 euroa, josta Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n myöntämä Leader-tuki kattaa 80 %. 

Kaksi naista kameran edessä.
4H:n harjoittelija Anne Hakala (vas.) ja kerho-ohjaaja Anna-Sofia Holppi innostuivat myös tutkimaan lasten löytämiä ötököitä.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Jokivarsikumppaneiden Toimintaa kylille -teemahanke aktivoi maaseudun asukkaita

Ihmisiä jumppaamassa kodan pihalla.
Someron Hirsjärven kylällä aloitettiin ulkojumpat!

 

Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on myöntänyt Toimintaa kylille -teemahankkeensa kautta 68 000 euroa tukea kymmenelle eri yhdistykselle. Koronan latistamaa kylätoimintaa herätellään nyt eloon muun muassa liikunnan, uusien tapahtumien ja luontoelämysten kautta.

Jokivarsikumppanieden teemahankkeessa kylät ja yhdistykset kehittävät parhaillaan uusia tapoja lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta ja edistää alueen asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda maaseudulle uusia mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon, lisätä palveluntarjontaa kylissä sekä mahdollistaa erilaisia maisemahankkeita.

Koronapandemian vuoksi kylissä on kohdattu monenlaisia haasteita ja onkin tärkeää, että yhdessä tekemisen myönteistä henkeä pidetään yllä. Kyläläisten yhteisillä pienillä hankkeilla voidaan osaltaan antaa uskoa tulevaisuuteen, tiedottaa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Julkinen rahoitus kattaa hankkeiden kokonaiskustannuksista 90 prosenttia. Omavastuuosuuden on voinut kattaa joko kokonaan tai osittain talkootyöllä. 

Kota yhdistää Hirsjärven kyläläisiä Somerolla

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys toteuttaa parhaillaan Oman kylän parhaaksi -nimistä alahankettaan, johon kuuluu monenlaista tekemistä yhdistyksen kodalla.

– Kokoonnumme kaksi kertaa viikossa liikkumaan. Maanantain jumppaa vetää paikallinen liikuntaohjaaja ja keskiviikon jumppaa fysioterapeutti. Ulkojumpat ovat omia suosikkejani, koska itse aina ahdistun kuntosaleilla. Hapekkaassa ulkoilmassa tuntuu helpommalta liikkua ja korona-aikana ulkojumppaan on matalampi kynnys osallistua, kommentoi Hirsjärven pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Satu Näykki.

Myös muut kyläläiset ovat olleet jumpista innostuneita. Kokemusta on karttunut niin keppijumpasta, kahvakuulasta kuin crossfitistäkin. Joka kerta paikalla on ollut 10–15 liikkujaa ja palaute on ollut hyvää.

Liikunnan lisäksi hankkeessa on järjestetty myös neljä hyvinvointiluentoa, joissa on saatu tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta. 

– Ensimmäisellä luennolla kaikki halukkaat saivat tehdä kehonkoostumusmittauksen. Viimeisellä luennolla oli uusi mahdollisuus mittaukseen. Joillain ehti tapahtua muutoksia jo kuukaudessa. Vielä yksi mittaus on luvassa ensi vuoden puolella ja silloin kukin saa katsoa taas, miten omat henkilökohtaiset tavoitteet etenevät, Näykki kertoo. 

Ihmisiä istumassa kodan pihalla. Yksi luennoi, muut kuuntelevat.
Hyvinvointiluennoilla kyläläiset ovat saaneet tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta.

Ensi vuonna luvassa on vielä kokkauskursseja kodalla paikallisten kokkien opastuksella. 

– Haaveissa on myös päästä kokeilemaan saunaterapiaa ja hankkeen päätöstapahtuma tulee olemaan kesäkuussa Kari Luodon konsertti!

Näykin mukaan Hirsjärvi on vankka varsinaissuomalainen maatalouspitäjä, jossa riittää peltoja ja kotieläintiloja. Koulua tai muitakaan palveluita ei ole ja siksi kodasta on tullut kyläläisille korvaamaton kohtaamispaikka. Vuosien saatossa pienviljelijäyhdistys on alkanut toimia kyläyhdistyksen tavoin. 

– Olemme järjestäneen seurakunnan kanssa adventin aikaan kotakirkkoja ja joskus esimerkiksi pop up -kahviloita tai grillausiltoja. Kodalla on kiva tavata ihmisiä ja tässä hankkeessa hyvää mieltä on tuonut sekin, että olemme pystyneet työllistämään paikallisia yksinyrittäjiä, joita korona on viime aikoina verottanut, Näykki sanoo. 

Hirsjärven pienviljelijäyhdistys sai omaan toimenpiteeseensä tukea 6 340 euroa. 

Leader-toiminta kannustaa kehittämään omaa kotiseutua

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Leader-ryhmän paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Teemahankkeen kautta mahdollistetaan ennen kaikkea sellaisia pieniä toimenpiteitä, joihin ei voi hakea tukea itsenäisenä Leader-hankkeena. 

Oli ilahduttavaa huomata, miten keskenään eri tyyppisiä hakemuksia hankehakuun tuli. Yhdistyksiltä löytyi monia hyviä ideoita siihen, miten yhteisöllisyyttä ja alueen asukkaiden hyvinvointia edistetään koronan tuomien haasteiden keskellä. Yhdistykset toteuttavat määrällisesti paljon enemmän investointihankkeita, joten oli myös erittäin hyvä, että teemahankkeen kautta saimme alueellemme kymmenen toiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketta, kommentoi Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Satu Näykki

 

Teemahankkeen kaikki toimenpiteet

Elersien sukuseura: Verkkokokoustyökalun opetus ja tuki sekä yhdessä eri yhdistysten kanssa uusien toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu. 

Mellilän kyläyhdistys ry: Palkataan työntekijä, joka elävöittää ja kehittää kylätoimintaa mm. uusien tapahtumien ja Ostarin toiminnan kehittämisen avulla.

Pöytyä – Oripää 4H-yhdistys: Tarjotaan luontoelämyksiä lähialueen perheille ja muille luonnosta kiinnostuneille, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista tai uskallusta lähteä omatoimisesti luontoon. Järjestetään tilaisuuksia, kuten pilkkipäivä ja lepakkoretki.

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys: Tarjotaan monipuolisesti hyvinvoinnin elementtejä, mm. motivaatio, ravitsemus, kehonhuolto, liikunta ja rentoutus. Toteutus sisältää luentoja, kokkausta, säännöllistä treeniä, lajikokeiluja ja mittauksia.

Auran Martat ry: Auran Marttojen ja Metsästysseura Auran yhteishankkeessa tutustutetaan perheitä erilaisiin erätaitoihin ja ruokaan, jota erätaitojen avulla voi saada ja valmistaa.

Elävän virran yhdistys ry: Järjestetään erilaisia harrastekursseja sekä tapahtumia alueen asukkaille.

Yläneen kyläyhdistys ry: Suoritetaan kyläkatselmus ja asukaskysely, siistitään Yläneen keskustaa ja sijoitetaan sinne kukkalaatikoita, muutetaan joutomaita kukkapelloiksi sekä toteutetaan maisemanhoitotalkoot kylällä ja jokivarressa.

Jankko lentopallo ry: Aloitetaan alumni-toiminta keräämällä tiedot vuosikymmenten varrella seurassa olleista henkilöistä (pelaajat, valmentajat, muut toimihenkilöt) ja luomalla tietojärjestelmä tietojen käyttämistä ja säilyttämistä varten.

Loukonkulman Lukko: Zero-Sport auton tehtävänä on kiertää ohjaajineen (2 kpl) Auranmaan alueella. Zero-Sport tuottaa liikunnallista harrastamista aina sen alueen lapsille ja nuorille, jossa kulloinkin vierailee. Zero-Sport autossa on harrastamiseen tarvittavat välineet, joten harrastaminen ja liikkuminen on paikasta riippumaton.

Auranmaan nuorkauppakamari: Lisätään Auranmaan tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta sekä sen asukkaiden tietämystä kotiseudustaan ja sen tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista. Järjestetään kotiseuturalli, jossa mukaan lähtevät toimijat pitävät toimipaikoissaan avoimia ovia. Lisäksi järjestetään 1–3 kaikille avointa lyhyttä tilaisuutta, joissa nostetaan esiin paikallista osaamista ja onnistumista.

 

Lue myös!

Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Talkoolaiset pystyttämässä kotaa.

 

Loimaan Orisuolla kuten monissa muissakin Jokivarsikumppaneiden alueen kylissä talkoillaan parhaillaan maaseudun virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-ryhmän hallinnoiman teemahankkeen kautta myönnettiin maaseuturahastosta tukea eri yhdistyksille yhteensä 142 500 euroa. Orisuolla hankkeen aikana tehdään luontopolku Leppijärven rantaan ja kunnostetaan Kerhotuvan pihaa, johon on tulossa muun muassa kota, uusi hiekkakenttä ja kukkaketo! 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeen tulokset alkavat näkyä eri puolilla Leader-ryhmän toiminta-aluetta, johon kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joita toteutetaan nyt paikallisten yhdistysten voimin. 

Esimerkiksi Marttilassa kunnostetaan eräreitistöä ja Koski Tl:ssä tehdään kuntoportaita. Oripäässä tehdään Juvankoskelle kotaa, uimapaikkaa, laituria ja lintujen katselukoppia. Pöytyällä hankitaan välineitä perhepesiksen aloittamiseksi ja Someron Kultelassa tehdään pohjia lentopallokentälle. Tarvasjoella ehostetaan Suurilan Puistoa ja Kertun tuvan pihapiiriin kuuluvaa ulkorakennusta. 

Loimaan Orisuolla paikallinen Pienviljelijäin yhdistys toteuttaa kahta virkistyshankkeen toimenpidettä: rakentaa luontopolkua ja kehittää Kerhotuvan piha-aluetta. Molemmissa hankkeissa on lähes 10 000 euron budjetti. 

Yhdistyksen aktiivit Liisa Mäkelä, Tarja Kiviniemi ja Ilkka Mäkelä ovat iloisia siitä, että rahoitusta ja talkoolaisia on löytynyt. 

– Yhdistyksen toiminta ehti välillä hiipua niin, että yhdessä kokoonnuttiin lähinnä joulujuhliin, mutta nyt toiminta on taas aktiivista. Tänä kesänä järjestettiin esimerkiksi kirppistapahtuma ja kaksi suosittua kyläkävelyä, kertoo Kiviniemi. 

Virkistyspaikkojen kunnostus lisännee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä entisestään – varsinkin, kun niitä tehdään kyläläisten yhteisvoimin talkoilla.

Luontopolkua pitkin uimaan

Kaksi naista seisoo polulla.
Leppijärveltä lähtee kylää kohti jo pieni polku, jota ei kuitenkaan pitkälle riitä. Kuvassa vasemmalla Tarja Kiviniemi ja oikealla Liisa Mäkelä.

Luontopolku Orisuon kylältä Leppijärven rantaan tulee todelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä reitti kylältä rantaan kulkee Valtatie 2:n kautta, joten uimaretkelle on käytännössä aina lähdettävä autolla, vaikka matkaa on useimmista torpista vain reilu kilometri. Kakkostien viertä kulkeminen on raskaan liikenteen ja tien vaarallisuuden vuoksi kylän lapsilta kielletty, eikä se turvallista ole aikuisillekaan. 

– Luontopolku lähtee Saarenmaantieltä ja tulee metsän läpi Jalasjoentielle, mistä se jatkuu pikatien reunaa pitkin Leppijärven rantaan. Matkaa tulee yhteensä reilut kaksi kilometriä. Polku tulee Leppisuon Natura-alueelle, josta ei voi kaataa puita, joten reitti on suunniteltu niin, että se kiertää puut, kertoo Ilkka Mäkelä.

Luvat luontopolun rakentamiseksi laitettiin hakuun jo lokakuussa 2020, mutta päätökset saatiin vasta elokuussa 2021. Alueelle osuu useampi maanomistaja ja lisäksi luvat piti hakea Ely-keskukselta ja Väylävirastolta. Fyysiset työt päästään siis nyt vasta aloittamaan, mutta valmista pitäisi olla kuitenkin jo lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen rannalle kulkee turvallinen reitti kävelijöille ja pyöräilijöille.

Leppijärven yleinen uimapaikka oli kovassa käytössä erityisesti tänä kesänä, kun helteitä riitti. Rannalla on laituri ja pukukopit, mutta ei muita palveluita. Aikaisemmin vieressä palveli Motelli Valtatie 2 ja sen parkkipaikka on edelleen uimareiden käytettävissä. Jos mennään vielä kauemmas historiassa, rannalla on ollut myös katettu Orisuon PVY:n rakentama tanssilava, joka oli 50-luvulla niin suosittu, että yhdistys keräsi tansseja järjestämällä vuodessa miljoona markkaa. Tanssilava jouduttiin kuitenkin purkamaan, kun kakkostie rakennettiin Leppijärvien väliin. Korvauksena saaduilla varoilla yhdistys osti kylältä tontin, jolle rakennettiin talkoilla myöhemmin Kerhotuvaksi nimetty uusi kokoontumistila. 

Etualalla pieni Leppijärvi ja sen takana iso Leppijärvi, väliin jää Valtatie 2.
Kun Valtatie 2 rakennettiin Leppijärvien välissä olevan harjun päälle, Orisuon kylältä ei enää ollut turvallista kävelyreittiä yleiselle uimarannalle. Kuvassa oikealla näkyvä Motelli Valtatie 2 oli aikanaan suosittu tauko- ja tanssipaikka. Järvillä asustava majava on muokannut rantaviivan mieleisekseen.

Kerhotuvan virkistyskäyttöä kehitetään

Pienviljelijäin yhdistyksen toisessa alahankkeessa kunnostetaan Kerhotuvan julkisivua ja piha-aluetta. Vanhan jääkiekkokaukalon paikalta on nyt raivattu muutaman metrin korkuinen pajukko, jonka tilalle tulee harrastamista varten hiekkakenttä. Kaukalon ylle aikanaan laitetut valot ovat edelleen toiminnassa, joten uudella kentällä on valaistus valmiina. 

Kentän viereen on juuri pystytetty kota, joka on jatkossa kaikkien vapaassa käytössä. Kodan ja Kerhotuvan väliin jääneet puut kaadettiin ja pilkottiin kodalle polttopuiksi. Katos polttopuille saadaan nykyisesti roskakatoksesta, kun kylän yhteinen kierrätyspiste uusitaan. 

Kodan ja Kerhotuvan väliin on tulossa pieni kukkaketo ja muutenkin piha-alueesta tehdään viihtyisämpi istutusten avulla. Kerhotupa saa uutta maalia pintaan ja pihaan saadaan lisää parkkitilaa. 

– Talkoisiin on ollut helppo saada väkeä paikalle, sillä Kerhotupa on kylän yhteinen olohuone. Siellä on kyläkirjasto, kuntosali, tilaa vaikka pienille juhlille ja mikä parasta: kaikilla tiloja käyttävillä on sinne oma avain!

Hankkeiden valmistumista tullaan juhlistamaan heti tänä syksynä ja sen jälkeen katse siirtyykin seuraavaan projektiin. Orisuon Pienviljelijäin yhdistys perustettiin vuonna 1923, eli pian vietetään 100-vuotisjuhlia. Niitä varten kyläaktiivit keräävät kylän historiaa kansien väliin. Asutus Orisuolla alkoi 1700-luvulla, kun isojen tilojen takamaiden niittyjä viljeltiin. 1800–1900-lukujen taitteessa torpat itsenäistyivät ja soita raivattiin viljelykäyttön. Tällä hetkellä kylässä on noin 50 savua. Koska kylä sijaitsee useamman kunnan rajalla, ei sen historiaa ole kukaan tähän mennessä kirjoittanut. 

– Tähän mennessä olemme selvittäneet lähinnä talojen historiaa ja esimerkiksi vanhojen tuulimyllyjen paikkoja. Niitä on löytynyt jo 12, kertoo Liisa Mäkelä.

Punainen Kerhotupa ulkoa päin.
Orisuon PVY:n Kerhotupaa ja sen pihaa ehostetaan parhaillaan Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeessa. Kerhotupaa käytetään kylän kokoontumisiin ja tapahtumiin. Tuvalla on myös kuntosali, joka sekin on aikanaan tehty Leader-rahoituksella.

Virkistysmahdollisuuksia parannetaan 190 000 eurolla

Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yhteensä noin 190 000 euroa. Leader-tuen osuus on kaikissa hankkeissa 75 %, eli yhteensä noin 142 500 euroa. Yhdistysten oman rahoituksen osuus on 25 %, ja sen voi kattaa joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Virkistysteemahankkeen tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. 

Hankehakemusten määrä ja toimenpiteiden monipuolisuus yllätti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja Taina Sainion.

– Oli todella ilahduttavaa huomata, kuinka paljon yhdistyksillä on halua panostaa oman alueensa virkistystoimintaan tällaisena haastavana aikanakin, hän kommentoi.

 

Artikkelikuva: Liisa Mäkelä 

Teksti ja muut kuvat: Janica Vilen

 

Hankkeen kaikki toimenpiteet

  • Auranmaan Latu ja Polku: Marttilan eräreitistön kunnostaminen Eläkeliiton Koski Tl:n ry Minigolfradan rakentaminen
  • Eläkeliiton Someron yhdistys: Siirrettävien äänentoisto- ja karaokelaitteiden hankinta
  • Jankko lentopallo: Tapahtumateltat ja niiden säilytykseen ja kuljetukseen tarkoitettu peräkärry
  • Juvankosken PVY: Kota, rannan kunnostus, laiturin ja uimapaikan teko, tien, parkkipaikan ja piha-alueen teko, lintujen katselu- ja kuvauskoppi
  • Kojonkulman Seudun Metsästysseura: Ampumaradalle tehdään paremmat toimitilat kilpailutapahtumiin, uusitaan radan tulosnäyttölaitteet ja parannetaan parkkipaikkoja.
  • Kosken kaiku: Kuntoportaat
  • Kotiseutuyhdistys Tarvaiset: Kertun tuvan pihapiirissä olevan ulkorakennuksen kunnostaminen kokoontumistilan toimintaa tukevaksi tilaksi
  • Kultelan Kyläyhdistys: Leikkivälineiden uusiminen ja kunnostus, lentopallokentän pohjan perustaminen
  • Loukonkulman Lukko: Taitettavat pöydät PoP-areenalle
  • Marttilan Nuorisoseura: Langattomien mikrofonien hankinta
  • Mellilän kyläyhdistys: Aurinkotuolit Mellilänjärven uimarannalle
  • Metsämaan kyläyhdistys: Koijoen rantaan rakennetaan virkistyspaikka, joka sisältää laavun ja nuotipaikan penkkeineen.
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: Jätevesijärjestelmän rakentaminen
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: WC:n rakentaminen, tupakeittiön uusiminen, lämminvesivaraajan ja saunanoven hankkiminen
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Kerhotuvan pihan osittainen raivaaminen ja istutusten tekeminen; grillikodan hankkiminen kyläläisten yhteiseen käyttöön; piha-alueen eri toimintoihin varattujen tilojen parempi sijoittelu; ulkovalaistuksen parantaminen; Kerhotuvan puuosien ja ikkunoiden kunnostus ja maalaus, ulko-oven uusinta.
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Luontopolun toteuttaminen Leppijärven rannalle
  • Paimionjoki-yhdistys: Marttilassa Kumpulanrannan jokipolun levähdyspaikalle uusi laituri. Karinaisiin uusi jokipolku.
  • Peltoisten alueen kyläyhdistys: Peltoisten alueen uimarannan laiturin ja grillikatoksen uusiminen
  • Petäjoen PVY: Rakennetaan esteetön reitti laavulle, esteetön puucee sekä varasto polttopuille
  • Pöytyän Urheilijat: Pesäpallomailat, -räpylät, -kypärät ja -pallot perhepesiksen aloittamiseen
  • Someron Palomieskerho: Laiturilautojen ja laiturin runkopuiden uusinta
  • Suurilan kyläyhdistys: Hankitaan Suurilan Puistoon grilli, penkit ja pöytä. Hankitaan karuselli tai muu vastaava leikkiväline, pävitetään vauvakeinu. Hankitaan Data-projektori, teltta ja esiintymislava erilaisia tilaisuuksia varten.
  • Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys: Hankitaan Paimenenmäkeen suuri näyttö sekä äänentoistolaitteisto. Uusitaan Paimenenmäen salien ja eteistilan valaistus.
  • Virttaan Seudun Kyläyhdistys: Grillikodan ja äänentoistolaitteiden ja hankinta

Tee se Suomessa -sivustolla mukana myös Jokivarsikumppaneiden tukemia kohteita!

 

Vaikka koulut jo alkoi, vielä on kauniita kesäviikonloppuja edessä. Osa maaseudun matkailukohteista vain paranee syksyn tullen, esimerkiksi Kurjerahkan kansallispuistossa tai Harjureitillä kannattaa poiketa nimenomaan ruskan aikaan. 

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on listannut matkailuvinkkejä maaseudulta. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä kohdetta, joista kuusi on Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden alueella: Kurjenrahkan kansallispuisto, Aurajoentie, Harjureitistö, Someron kivimeijeri, Kuralan kartanotila ja Kaidanojan kartano. Kaikkia näitä kohteita on kehitetty Leader-tuella.

Kurjenrahkan kansallispuisto kutsuu patikoimaan ja nauttimaan luonnosta

Kuvassa opastetaulu, josta näkyy reittien nimiä, esim. Savojärven kierros.
Kurjenrahkassa riittää patikoitavaa.

Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaikenikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuiston merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja muodostavat yhteensä yli 300 kilometrin pituisen reittikokonaisuuden. Kurjenpesältä lähtevä 1,7 kilometrin pituinen Karpalopolku on kokonaan esteetön, kun maa on sula. Keväällä puistossa pääsee todistamaan pöllöjen keväthuumaa ja luonnon puhkeamista kukkaan, kesällä puistoon on helppo tehdä pidempiäkin retkiä, kun laavuilla tarkenee yöpyä, syksyllä reitistöltä voi poimia puolukoita ja karpaloita sekä ihailla ruskan värejä, talvella kansallispuistoon tehdään 9 kilometrin mittainen retkilatu, jos lunta vain on tarpeeksi.

Aurajoentie johdattaa kansallismaisemiin 

Kuvassa Aurajoentie oikealla ja vasemmassa reunassa näkyy vanhoja punaisia aittoja.
Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän.

Aurajoentie on Suomen uusin matkailutie, joka kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan.

Sähköpyörällä Varsinais-Suomen Pikku-Lappiin!

Maastopyöräily on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Loimaalainen Virttaa-Bikes vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä aivan Harjureitistön kupeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla niin sanotun ”Pikku-Lapin” maisemissa. Sähköavusteisella Fatbike-maastopyörällä nautit ja koet vauhdin hurmaa helposti ja hauskasti. Avustusten tehoja on kolme: Eco, Trail ja Boost, mutta jos kuntoa riittää, voit hyvin polkea koko reissun myös ilman avustusta. Lisäksi voit vuokrata pyörään kiinnitettävän ”peräkärryn” lapselle. Harjureitin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, mutta valita voi myös lyhyempiä reittejä. Maasto on kaunista ja kuivaa kangasmetsää – ja korkeuseroja löytyy. Porsaanharjun, Huovinrinteen ja Virttaankankaan välisellä maastolla sijaitseva ulkoilureitistö on ihanteellinen maastopyöräilyyn. Harjualueen korkein kohta Porsaanharju näköalalaavuineen tarjoaa unohtumattoman paikan evästauolle.

Someron kivimeijeri tarjoaa toimintaa taiteen nälkään!

Kivimeijerin rakennus.
Someron Kivimeijerissä alkoi vuonna 2010 Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta.

Someron Kivimeijeri on näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus, joka on perustettu vuonna 2010. Kesän 2021 TAVOITTELEMME KIILTÄVÄÄ KOHTALOA -näyttely on päättynyt 8. elokuuta, mutta erilaisia kursseja, aina maalauksesta keramiikkaan, järjestetään Someron kivimeijerissä edelleen. Esimerikiksi lauantaina 21. elokuuta järjestetään tunnelmalliset täydenkuun rakupoltot, joissa pääsee lasittamaan ja polttamaan omia raakapoltettuja esineitään.

Kuralan kartanotila – juhlapaikka ja lomakohde Pöytyän Yläneellä

Kuralan kartanotilan päärakennus.
Kuralan kartanotilan romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin!

Kuralan kartanotila on koko perheen lomakohde, joka tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Kartanotila käsittää päärakennuksen lisäksi kolme vuokramökkiä, savusaunan, tanssiladon ja koirahallin. Päärakennuksen tilat sopivat kokous- ja koulutuskäyttöön, sekä juhlatiloiksi enintään 75 hengen tilaisuuksiin. Romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin! Kuralan kartanotilalla on mahdollisuudet niin aktiiviseen lomailuun kuin rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseenkin. Läheiset Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastot sopivat mainiosti luonnossa liikkujille.

Kaidanojan kartano – viihtyisää majoitusta Pöytyällä

Majoitusrakennus.
Kaidanojan kartano tarjoaa majoituspalveluita maaseudulla.

Pöytyän Uudenkartanon kauniissa polveilevassa maalaismaisemassa sijaitseva Kaidanojan Kartano on monipuolisen palvelun kokonaisuus, jossa on tarjolla hotelli- ja leirimajoitustiloja, kaksi kalustettua rivitalokaksiota, karavaanari- ja telttapaikkoja ja korkeuseroiltaan huikea laaja piha-alue. Majoittujien käytössä on yhteiskeittiö ja sisätiloista löytyy perheen pienimmille myös leikkihuone. Lisäksi kartanolla on kaksi saunaa sekä juhla- ja kokoustiloja. Kartanon valloittava maaseutuympäristö tuo lähelle luonnon, eläimet ja mielenkiintoiset vierailukohteet. Kauniissa pihapiirissä on mahdollisuus rentoutua pihapelien ja grillauksen parissa tai hiljaisuuden merkeissä luonnonläheisellä Sahlbergien sukuhautausmaalla. Kartanolla voit nauttia myös Kulhuan Paakarin valmistamista ruuista ja leivonnaisista. Kartanon Facebook-sivuilla kerrotaan avoimista lounaista ja tapahtumista. Kartanon Kamu toivottaa myös koirakaverit tervetulleiksi!

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.