Jokivarsikumppaneiden Toimintaa kylille -teemahanke aktivoi maaseudun asukkaita

Ihmisiä jumppaamassa kodan pihalla.
Someron Hirsjärven kylällä aloitettiin ulkojumpat!

 

Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on myöntänyt Toimintaa kylille -teemahankkeensa kautta 68 000 euroa tukea kymmenelle eri yhdistykselle. Koronan latistamaa kylätoimintaa herätellään nyt eloon muun muassa liikunnan, uusien tapahtumien ja luontoelämysten kautta.

Jokivarsikumppanieden teemahankkeessa kylät ja yhdistykset kehittävät parhaillaan uusia tapoja lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta ja edistää alueen asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda maaseudulle uusia mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon, lisätä palveluntarjontaa kylissä sekä mahdollistaa erilaisia maisemahankkeita.

Koronapandemian vuoksi kylissä on kohdattu monenlaisia haasteita ja onkin tärkeää, että yhdessä tekemisen myönteistä henkeä pidetään yllä. Kyläläisten yhteisillä pienillä hankkeilla voidaan osaltaan antaa uskoa tulevaisuuteen, tiedottaa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Julkinen rahoitus kattaa hankkeiden kokonaiskustannuksista 90 prosenttia. Omavastuuosuuden on voinut kattaa joko kokonaan tai osittain talkootyöllä. 

Kota yhdistää Hirsjärven kyläläisiä Somerolla

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys toteuttaa parhaillaan Oman kylän parhaaksi -nimistä alahankettaan, johon kuuluu monenlaista tekemistä yhdistyksen kodalla.

– Kokoonnumme kaksi kertaa viikossa liikkumaan. Maanantain jumppaa vetää paikallinen liikuntaohjaaja ja keskiviikon jumppaa fysioterapeutti. Ulkojumpat ovat omia suosikkejani, koska itse aina ahdistun kuntosaleilla. Hapekkaassa ulkoilmassa tuntuu helpommalta liikkua ja korona-aikana ulkojumppaan on matalampi kynnys osallistua, kommentoi Hirsjärven pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Satu Näykki.

Myös muut kyläläiset ovat olleet jumpista innostuneita. Kokemusta on karttunut niin keppijumpasta, kahvakuulasta kuin crossfitistäkin. Joka kerta paikalla on ollut 10–15 liikkujaa ja palaute on ollut hyvää.

Liikunnan lisäksi hankkeessa on järjestetty myös neljä hyvinvointiluentoa, joissa on saatu tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta. 

– Ensimmäisellä luennolla kaikki halukkaat saivat tehdä kehonkoostumusmittauksen. Viimeisellä luennolla oli uusi mahdollisuus mittaukseen. Joillain ehti tapahtua muutoksia jo kuukaudessa. Vielä yksi mittaus on luvassa ensi vuoden puolella ja silloin kukin saa katsoa taas, miten omat henkilökohtaiset tavoitteet etenevät, Näykki kertoo. 

Ihmisiä istumassa kodan pihalla. Yksi luennoi, muut kuuntelevat.
Hyvinvointiluennoilla kyläläiset ovat saaneet tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta.

Ensi vuonna luvassa on vielä kokkauskursseja kodalla paikallisten kokkien opastuksella. 

– Haaveissa on myös päästä kokeilemaan saunaterapiaa ja hankkeen päätöstapahtuma tulee olemaan kesäkuussa Kari Luodon konsertti!

Näykin mukaan Hirsjärvi on vankka varsinaissuomalainen maatalouspitäjä, jossa riittää peltoja ja kotieläintiloja. Koulua tai muitakaan palveluita ei ole ja siksi kodasta on tullut kyläläisille korvaamaton kohtaamispaikka. Vuosien saatossa pienviljelijäyhdistys on alkanut toimia kyläyhdistyksen tavoin. 

– Olemme järjestäneen seurakunnan kanssa adventin aikaan kotakirkkoja ja joskus esimerkiksi pop up -kahviloita tai grillausiltoja. Kodalla on kiva tavata ihmisiä ja tässä hankkeessa hyvää mieltä on tuonut sekin, että olemme pystyneet työllistämään paikallisia yksinyrittäjiä, joita korona on viime aikoina verottanut, Näykki sanoo. 

Hirsjärven pienviljelijäyhdistys sai omaan toimenpiteeseensä tukea 6 340 euroa. 

Leader-toiminta kannustaa kehittämään omaa kotiseutua

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Leader-ryhmän paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Teemahankkeen kautta mahdollistetaan ennen kaikkea sellaisia pieniä toimenpiteitä, joihin ei voi hakea tukea itsenäisenä Leader-hankkeena. 

Oli ilahduttavaa huomata, miten keskenään eri tyyppisiä hakemuksia hankehakuun tuli. Yhdistyksiltä löytyi monia hyviä ideoita siihen, miten yhteisöllisyyttä ja alueen asukkaiden hyvinvointia edistetään koronan tuomien haasteiden keskellä. Yhdistykset toteuttavat määrällisesti paljon enemmän investointihankkeita, joten oli myös erittäin hyvä, että teemahankkeen kautta saimme alueellemme kymmenen toiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketta, kommentoi Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Satu Näykki

 

Teemahankkeen kaikki toimenpiteet

Elersien sukuseura: Verkkokokoustyökalun opetus ja tuki sekä yhdessä eri yhdistysten kanssa uusien toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu. 

Mellilän kyläyhdistys ry: Palkataan työntekijä, joka elävöittää ja kehittää kylätoimintaa mm. uusien tapahtumien ja Ostarin toiminnan kehittämisen avulla.

Pöytyä – Oripää 4H-yhdistys: Tarjotaan luontoelämyksiä lähialueen perheille ja muille luonnosta kiinnostuneille, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista tai uskallusta lähteä omatoimisesti luontoon. Järjestetään tilaisuuksia, kuten pilkkipäivä ja lepakkoretki.

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys: Tarjotaan monipuolisesti hyvinvoinnin elementtejä, mm. motivaatio, ravitsemus, kehonhuolto, liikunta ja rentoutus. Toteutus sisältää luentoja, kokkausta, säännöllistä treeniä, lajikokeiluja ja mittauksia.

Auran Martat ry: Auran Marttojen ja Metsästysseura Auran yhteishankkeessa tutustutetaan perheitä erilaisiin erätaitoihin ja ruokaan, jota erätaitojen avulla voi saada ja valmistaa.

Elävän virran yhdistys ry: Järjestetään erilaisia harrastekursseja sekä tapahtumia alueen asukkaille.

Yläneen kyläyhdistys ry: Suoritetaan kyläkatselmus ja asukaskysely, siistitään Yläneen keskustaa ja sijoitetaan sinne kukkalaatikoita, muutetaan joutomaita kukkapelloiksi sekä toteutetaan maisemanhoitotalkoot kylällä ja jokivarressa.

Jankko lentopallo ry: Aloitetaan alumni-toiminta keräämällä tiedot vuosikymmenten varrella seurassa olleista henkilöistä (pelaajat, valmentajat, muut toimihenkilöt) ja luomalla tietojärjestelmä tietojen käyttämistä ja säilyttämistä varten.

Loukonkulman Lukko: Zero-Sport auton tehtävänä on kiertää ohjaajineen (2 kpl) Auranmaan alueella. Zero-Sport tuottaa liikunnallista harrastamista aina sen alueen lapsille ja nuorille, jossa kulloinkin vierailee. Zero-Sport autossa on harrastamiseen tarvittavat välineet, joten harrastaminen ja liikkuminen on paikasta riippumaton.

Auranmaan nuorkauppakamari: Lisätään Auranmaan tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta sekä sen asukkaiden tietämystä kotiseudustaan ja sen tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista. Järjestetään kotiseuturalli, jossa mukaan lähtevät toimijat pitävät toimipaikoissaan avoimia ovia. Lisäksi järjestetään 1–3 kaikille avointa lyhyttä tilaisuutta, joissa nostetaan esiin paikallista osaamista ja onnistumista.

 

Lue myös!

Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Talkoolaiset pystyttämässä kotaa.

 

Loimaan Orisuolla kuten monissa muissakin Jokivarsikumppaneiden alueen kylissä talkoillaan parhaillaan maaseudun virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-ryhmän hallinnoiman teemahankkeen kautta myönnettiin maaseuturahastosta tukea eri yhdistyksille yhteensä 142 500 euroa. Orisuolla hankkeen aikana tehdään luontopolku Leppijärven rantaan ja kunnostetaan Kerhotuvan pihaa, johon on tulossa muun muassa kota, uusi hiekkakenttä ja kukkaketo! 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeen tulokset alkavat näkyä eri puolilla Leader-ryhmän toiminta-aluetta, johon kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joita toteutetaan nyt paikallisten yhdistysten voimin. 

Esimerkiksi Marttilassa kunnostetaan eräreitistöä ja Koski Tl:ssä tehdään kuntoportaita. Oripäässä tehdään Juvankoskelle kotaa, uimapaikkaa, laituria ja lintujen katselukoppia. Pöytyällä hankitaan välineitä perhepesiksen aloittamiseksi ja Someron Kultelassa tehdään pohjia lentopallokentälle. Tarvasjoella ehostetaan Suurilan Puistoa ja Kertun tuvan pihapiiriin kuuluvaa ulkorakennusta. 

Loimaan Orisuolla paikallinen Pienviljelijäin yhdistys toteuttaa kahta virkistyshankkeen toimenpidettä: rakentaa luontopolkua ja kehittää Kerhotuvan piha-aluetta. Molemmissa hankkeissa on lähes 10 000 euron budjetti. 

Yhdistyksen aktiivit Liisa Mäkelä, Tarja Kiviniemi ja Ilkka Mäkelä ovat iloisia siitä, että rahoitusta ja talkoolaisia on löytynyt. 

– Yhdistyksen toiminta ehti välillä hiipua niin, että yhdessä kokoonnuttiin lähinnä joulujuhliin, mutta nyt toiminta on taas aktiivista. Tänä kesänä järjestettiin esimerkiksi kirppistapahtuma ja kaksi suosittua kyläkävelyä, kertoo Kiviniemi. 

Virkistyspaikkojen kunnostus lisännee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä entisestään – varsinkin, kun niitä tehdään kyläläisten yhteisvoimin talkoilla.

Luontopolkua pitkin uimaan

Kaksi naista seisoo polulla.
Leppijärveltä lähtee kylää kohti jo pieni polku, jota ei kuitenkaan pitkälle riitä. Kuvassa vasemmalla Tarja Kiviniemi ja oikealla Liisa Mäkelä.

Luontopolku Orisuon kylältä Leppijärven rantaan tulee todelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä reitti kylältä rantaan kulkee Valtatie 2:n kautta, joten uimaretkelle on käytännössä aina lähdettävä autolla, vaikka matkaa on useimmista torpista vain reilu kilometri. Kakkostien viertä kulkeminen on raskaan liikenteen ja tien vaarallisuuden vuoksi kylän lapsilta kielletty, eikä se turvallista ole aikuisillekaan. 

– Luontopolku lähtee Saarenmaantieltä ja tulee metsän läpi Jalasjoentielle, mistä se jatkuu pikatien reunaa pitkin Leppijärven rantaan. Matkaa tulee yhteensä reilut kaksi kilometriä. Polku tulee Leppisuon Natura-alueelle, josta ei voi kaataa puita, joten reitti on suunniteltu niin, että se kiertää puut, kertoo Ilkka Mäkelä.

Luvat luontopolun rakentamiseksi laitettiin hakuun jo lokakuussa 2020, mutta päätökset saatiin vasta elokuussa 2021. Alueelle osuu useampi maanomistaja ja lisäksi luvat piti hakea Ely-keskukselta ja Väylävirastolta. Fyysiset työt päästään siis nyt vasta aloittamaan, mutta valmista pitäisi olla kuitenkin jo lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen rannalle kulkee turvallinen reitti kävelijöille ja pyöräilijöille.

Leppijärven yleinen uimapaikka oli kovassa käytössä erityisesti tänä kesänä, kun helteitä riitti. Rannalla on laituri ja pukukopit, mutta ei muita palveluita. Aikaisemmin vieressä palveli Motelli Valtatie 2 ja sen parkkipaikka on edelleen uimareiden käytettävissä. Jos mennään vielä kauemmas historiassa, rannalla on ollut myös katettu Orisuon PVY:n rakentama tanssilava, joka oli 50-luvulla niin suosittu, että yhdistys keräsi tansseja järjestämällä vuodessa miljoona markkaa. Tanssilava jouduttiin kuitenkin purkamaan, kun kakkostie rakennettiin Leppijärvien väliin. Korvauksena saaduilla varoilla yhdistys osti kylältä tontin, jolle rakennettiin talkoilla myöhemmin Kerhotuvaksi nimetty uusi kokoontumistila. 

Etualalla pieni Leppijärvi ja sen takana iso Leppijärvi, väliin jää Valtatie 2.
Kun Valtatie 2 rakennettiin Leppijärvien välissä olevan harjun päälle, Orisuon kylältä ei enää ollut turvallista kävelyreittiä yleiselle uimarannalle. Kuvassa oikealla näkyvä Motelli Valtatie 2 oli aikanaan suosittu tauko- ja tanssipaikka. Järvillä asustava majava on muokannut rantaviivan mieleisekseen.

Kerhotuvan virkistyskäyttöä kehitetään

Pienviljelijäin yhdistyksen toisessa alahankkeessa kunnostetaan Kerhotuvan julkisivua ja piha-aluetta. Vanhan jääkiekkokaukalon paikalta on nyt raivattu muutaman metrin korkuinen pajukko, jonka tilalle tulee harrastamista varten hiekkakenttä. Kaukalon ylle aikanaan laitetut valot ovat edelleen toiminnassa, joten uudella kentällä on valaistus valmiina. 

Kentän viereen on juuri pystytetty kota, joka on jatkossa kaikkien vapaassa käytössä. Kodan ja Kerhotuvan väliin jääneet puut kaadettiin ja pilkottiin kodalle polttopuiksi. Katos polttopuille saadaan nykyisesti roskakatoksesta, kun kylän yhteinen kierrätyspiste uusitaan. 

Kodan ja Kerhotuvan väliin on tulossa pieni kukkaketo ja muutenkin piha-alueesta tehdään viihtyisämpi istutusten avulla. Kerhotupa saa uutta maalia pintaan ja pihaan saadaan lisää parkkitilaa. 

– Talkoisiin on ollut helppo saada väkeä paikalle, sillä Kerhotupa on kylän yhteinen olohuone. Siellä on kyläkirjasto, kuntosali, tilaa vaikka pienille juhlille ja mikä parasta: kaikilla tiloja käyttävillä on sinne oma avain!

Hankkeiden valmistumista tullaan juhlistamaan heti tänä syksynä ja sen jälkeen katse siirtyykin seuraavaan projektiin. Orisuon Pienviljelijäin yhdistys perustettiin vuonna 1923, eli pian vietetään 100-vuotisjuhlia. Niitä varten kyläaktiivit keräävät kylän historiaa kansien väliin. Asutus Orisuolla alkoi 1700-luvulla, kun isojen tilojen takamaiden niittyjä viljeltiin. 1800–1900-lukujen taitteessa torpat itsenäistyivät ja soita raivattiin viljelykäyttön. Tällä hetkellä kylässä on noin 50 savua. Koska kylä sijaitsee useamman kunnan rajalla, ei sen historiaa ole kukaan tähän mennessä kirjoittanut. 

– Tähän mennessä olemme selvittäneet lähinnä talojen historiaa ja esimerkiksi vanhojen tuulimyllyjen paikkoja. Niitä on löytynyt jo 12, kertoo Liisa Mäkelä.

Punainen Kerhotupa ulkoa päin.
Orisuon PVY:n Kerhotupaa ja sen pihaa ehostetaan parhaillaan Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeessa. Kerhotupaa käytetään kylän kokoontumisiin ja tapahtumiin. Tuvalla on myös kuntosali, joka sekin on aikanaan tehty Leader-rahoituksella.

Virkistysmahdollisuuksia parannetaan 190 000 eurolla

Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yhteensä noin 190 000 euroa. Leader-tuen osuus on kaikissa hankkeissa 75 %, eli yhteensä noin 142 500 euroa. Yhdistysten oman rahoituksen osuus on 25 %, ja sen voi kattaa joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Virkistysteemahankkeen tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. 

Hankehakemusten määrä ja toimenpiteiden monipuolisuus yllätti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja Taina Sainion.

– Oli todella ilahduttavaa huomata, kuinka paljon yhdistyksillä on halua panostaa oman alueensa virkistystoimintaan tällaisena haastavana aikanakin, hän kommentoi.

 

Artikkelikuva: Liisa Mäkelä 

Teksti ja muut kuvat: Janica Vilen

 

Hankkeen kaikki toimenpiteet

  • Auranmaan Latu ja Polku: Marttilan eräreitistön kunnostaminen Eläkeliiton Koski Tl:n ry Minigolfradan rakentaminen
  • Eläkeliiton Someron yhdistys: Siirrettävien äänentoisto- ja karaokelaitteiden hankinta
  • Jankko lentopallo: Tapahtumateltat ja niiden säilytykseen ja kuljetukseen tarkoitettu peräkärry
  • Juvankosken PVY: Kota, rannan kunnostus, laiturin ja uimapaikan teko, tien, parkkipaikan ja piha-alueen teko, lintujen katselu- ja kuvauskoppi
  • Kojonkulman Seudun Metsästysseura: Ampumaradalle tehdään paremmat toimitilat kilpailutapahtumiin, uusitaan radan tulosnäyttölaitteet ja parannetaan parkkipaikkoja.
  • Kosken kaiku: Kuntoportaat
  • Kotiseutuyhdistys Tarvaiset: Kertun tuvan pihapiirissä olevan ulkorakennuksen kunnostaminen kokoontumistilan toimintaa tukevaksi tilaksi
  • Kultelan Kyläyhdistys: Leikkivälineiden uusiminen ja kunnostus, lentopallokentän pohjan perustaminen
  • Loukonkulman Lukko: Taitettavat pöydät PoP-areenalle
  • Marttilan Nuorisoseura: Langattomien mikrofonien hankinta
  • Mellilän kyläyhdistys: Aurinkotuolit Mellilänjärven uimarannalle
  • Metsämaan kyläyhdistys: Koijoen rantaan rakennetaan virkistyspaikka, joka sisältää laavun ja nuotipaikan penkkeineen.
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: Jätevesijärjestelmän rakentaminen
  • Oripään-Myllykylän Kyläyhdistys: WC:n rakentaminen, tupakeittiön uusiminen, lämminvesivaraajan ja saunanoven hankkiminen
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Kerhotuvan pihan osittainen raivaaminen ja istutusten tekeminen; grillikodan hankkiminen kyläläisten yhteiseen käyttöön; piha-alueen eri toimintoihin varattujen tilojen parempi sijoittelu; ulkovalaistuksen parantaminen; Kerhotuvan puuosien ja ikkunoiden kunnostus ja maalaus, ulko-oven uusinta.
  • Orisuon pienviljelijäin yhdistys: Luontopolun toteuttaminen Leppijärven rannalle
  • Paimionjoki-yhdistys: Marttilassa Kumpulanrannan jokipolun levähdyspaikalle uusi laituri. Karinaisiin uusi jokipolku.
  • Peltoisten alueen kyläyhdistys: Peltoisten alueen uimarannan laiturin ja grillikatoksen uusiminen
  • Petäjoen PVY: Rakennetaan esteetön reitti laavulle, esteetön puucee sekä varasto polttopuille
  • Pöytyän Urheilijat: Pesäpallomailat, -räpylät, -kypärät ja -pallot perhepesiksen aloittamiseen
  • Someron Palomieskerho: Laiturilautojen ja laiturin runkopuiden uusinta
  • Suurilan kyläyhdistys: Hankitaan Suurilan Puistoon grilli, penkit ja pöytä. Hankitaan karuselli tai muu vastaava leikkiväline, pävitetään vauvakeinu. Hankitaan Data-projektori, teltta ja esiintymislava erilaisia tilaisuuksia varten.
  • Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys: Hankitaan Paimenenmäkeen suuri näyttö sekä äänentoistolaitteisto. Uusitaan Paimenenmäen salien ja eteistilan valaistus.
  • Virttaan Seudun Kyläyhdistys: Grillikodan ja äänentoistolaitteiden ja hankinta

Tee se Suomessa -sivustolla mukana myös Jokivarsikumppaneiden tukemia kohteita!

 

Vaikka koulut jo alkoi, vielä on kauniita kesäviikonloppuja edessä. Osa maaseudun matkailukohteista vain paranee syksyn tullen, esimerkiksi Kurjerahkan kansallispuistossa tai Harjureitillä kannattaa poiketa nimenomaan ruskan aikaan. 

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on listannut matkailuvinkkejä maaseudulta. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä kohdetta, joista kuusi on Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden alueella: Kurjenrahkan kansallispuisto, Aurajoentie, Harjureitistö, Someron kivimeijeri, Kuralan kartanotila ja Kaidanojan kartano. Kaikkia näitä kohteita on kehitetty Leader-tuella.

Kurjenrahkan kansallispuisto kutsuu patikoimaan ja nauttimaan luonnosta

Kuvassa opastetaulu, josta näkyy reittien nimiä, esim. Savojärven kierros.
Kurjenrahkassa riittää patikoitavaa.

Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaikenikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuiston merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja muodostavat yhteensä yli 300 kilometrin pituisen reittikokonaisuuden. Kurjenpesältä lähtevä 1,7 kilometrin pituinen Karpalopolku on kokonaan esteetön, kun maa on sula. Keväällä puistossa pääsee todistamaan pöllöjen keväthuumaa ja luonnon puhkeamista kukkaan, kesällä puistoon on helppo tehdä pidempiäkin retkiä, kun laavuilla tarkenee yöpyä, syksyllä reitistöltä voi poimia puolukoita ja karpaloita sekä ihailla ruskan värejä, talvella kansallispuistoon tehdään 9 kilometrin mittainen retkilatu, jos lunta vain on tarpeeksi.

Aurajoentie johdattaa kansallismaisemiin 

Kuvassa Aurajoentie oikealla ja vasemmassa reunassa näkyy vanhoja punaisia aittoja.
Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän.

Aurajoentie on Suomen uusin matkailutie, joka kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan.

Sähköpyörällä Varsinais-Suomen Pikku-Lappiin!

Maastopyöräily on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Loimaalainen Virttaa-Bikes vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä aivan Harjureitistön kupeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla niin sanotun ”Pikku-Lapin” maisemissa. Sähköavusteisella Fatbike-maastopyörällä nautit ja koet vauhdin hurmaa helposti ja hauskasti. Avustusten tehoja on kolme: Eco, Trail ja Boost, mutta jos kuntoa riittää, voit hyvin polkea koko reissun myös ilman avustusta. Lisäksi voit vuokrata pyörään kiinnitettävän ”peräkärryn” lapselle. Harjureitin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, mutta valita voi myös lyhyempiä reittejä. Maasto on kaunista ja kuivaa kangasmetsää – ja korkeuseroja löytyy. Porsaanharjun, Huovinrinteen ja Virttaankankaan välisellä maastolla sijaitseva ulkoilureitistö on ihanteellinen maastopyöräilyyn. Harjualueen korkein kohta Porsaanharju näköalalaavuineen tarjoaa unohtumattoman paikan evästauolle.

Someron kivimeijeri tarjoaa toimintaa taiteen nälkään!

Kivimeijerin rakennus.
Someron Kivimeijerissä alkoi vuonna 2010 Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta.

Someron Kivimeijeri on näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus, joka on perustettu vuonna 2010. Kesän 2021 TAVOITTELEMME KIILTÄVÄÄ KOHTALOA -näyttely on päättynyt 8. elokuuta, mutta erilaisia kursseja, aina maalauksesta keramiikkaan, järjestetään Someron kivimeijerissä edelleen. Esimerikiksi lauantaina 21. elokuuta järjestetään tunnelmalliset täydenkuun rakupoltot, joissa pääsee lasittamaan ja polttamaan omia raakapoltettuja esineitään.

Kuralan kartanotila – juhlapaikka ja lomakohde Pöytyän Yläneellä

Kuralan kartanotilan päärakennus.
Kuralan kartanotilan romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin!

Kuralan kartanotila on koko perheen lomakohde, joka tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Kartanotila käsittää päärakennuksen lisäksi kolme vuokramökkiä, savusaunan, tanssiladon ja koirahallin. Päärakennuksen tilat sopivat kokous- ja koulutuskäyttöön, sekä juhlatiloiksi enintään 75 hengen tilaisuuksiin. Romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin! Kuralan kartanotilalla on mahdollisuudet niin aktiiviseen lomailuun kuin rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseenkin. Läheiset Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastot sopivat mainiosti luonnossa liikkujille.

Kaidanojan kartano – viihtyisää majoitusta Pöytyällä

Majoitusrakennus.
Kaidanojan kartano tarjoaa majoituspalveluita maaseudulla.

Pöytyän Uudenkartanon kauniissa polveilevassa maalaismaisemassa sijaitseva Kaidanojan Kartano on monipuolisen palvelun kokonaisuus, jossa on tarjolla hotelli- ja leirimajoitustiloja, kaksi kalustettua rivitalokaksiota, karavaanari- ja telttapaikkoja ja korkeuseroiltaan huikea laaja piha-alue. Majoittujien käytössä on yhteiskeittiö ja sisätiloista löytyy perheen pienimmille myös leikkihuone. Lisäksi kartanolla on kaksi saunaa sekä juhla- ja kokoustiloja. Kartanon valloittava maaseutuympäristö tuo lähelle luonnon, eläimet ja mielenkiintoiset vierailukohteet. Kauniissa pihapiirissä on mahdollisuus rentoutua pihapelien ja grillauksen parissa tai hiljaisuuden merkeissä luonnonläheisellä Sahlbergien sukuhautausmaalla. Kartanolla voit nauttia myös Kulhuan Paakarin valmistamista ruuista ja leivonnaisista. Kartanon Facebook-sivuilla kerrotaan avoimista lounaista ja tapahtumista. Kartanon Kamu toivottaa myös koirakaverit tervetulleiksi!

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Aurajoentien Kulttuurirallissa mukana yli 20 kohdetta!

Ilmakuva Aurajoentiestä ja vasemmalla vieressä kulkevasta Aurajoesta.

 

Kulttuurirallin aikaan 28.–29. elokuuta Aurajoentie tarjoaa upeiden kansallismaisemien lisäksi paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Liedossa pääsee ihastelemaan muun muassa Nautelan kartanoa, Aurassa Mattilan Tilan vanhaa päärakennusta ja Pöytyällä Yli-Raatikaisten kotiseutumuseota. Oripään alueella voi yöpyä ja ruokailla Wanhassa Kanalassa sekä ihastella Maarit Ailion ja Viljo Syrjämän taideteoksia.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Aurajoentien Kulttuuriralli, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Myös yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen. Yhteensä kohteita on yli 20 Liedosta Oripäähän.

Tällä kertaa Kulttuurirallissa mukana on toinenkin tapahtuma, Aurajoentien Yö, jonka tarkoituksena on innostaa yöpymään matkailutien varren majoituskohteissa tai vaikkapa omalla kotipihallaan luonnon helmassa. Kulttuuritallin kohteiden joukossa on ainakin kolme yöpymiskohdetta.

Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin. Kohteet ovat auki klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä. Tapahtuman kartat ilmestyvät jakoon hieman ennen tapahtumaa.

Aurajoentien Kulttuurirallin järjestävät yhdessä Ars Auranmaa ry ja Leader-rahoitteinen Aurajoentie herää eloon- hanke.

– Mukana on tälläkin kertaa yksityisiä koteja ja maatiloja sekä tien varressa sijaitsevia yhdistyksiä ja yrityksiä. Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Eikä autottomien tarvitse tänä vuonna suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä myös linja-autolla, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Järjestäjät seuraavat tarkasti vallitsevaa pandemiatilannetta ja painottavat, että tapahtumaan saa osallistua ainoastaan terveenä. Moni kohteista on ulkoilmakohde ja vieraiden toivotaan jakautuvan tasaisesti eri kohteisiin niin, ettei ruuhkia pääse syntymään ja hygieniasta huolehditaan. Turvallisuusasiat huomioiden he kannustavat kaikkia mukaan matalan kynnyksen ja hyvän mielen kulttuuritapahtumaan.

– Elokuun viimeistä viikonloppua voisi kutsua superviikonlopuksi, sillä samanaikaisesti toteutuu Kulttuuriralli & Yö, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma ja Pöytyän Elopäivät. Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää. Jo viime vuonna kohteita oli mukana niin runsaasti, että tälle vuodelle tapahtumaa ryhdyttiin suunnittelemaan kaksipäiväiseksi, jotta ehtisi vierailemaan useammassa kohteessa. Uutuutena ovat nyt yöpymismahdollisuus sekä bussikuljetus, avaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) ja Aurajokilaakso on yksi Suomen Kansallismaisemista.

Nautelankosken kartano puiden varjossa.
Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Nautelankosken historiallinen kartanomiljöö on avoinna sunnuntaina klo 11-16 osoitteessa Nautelantie 50, Lieto. Kuva: Susanna Ansio.

Lue lisää:  www.aurajoentie.fi/ajankohtaista

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Kesä täynnä tapahtumia! Aurajoentie kutsuu seikkailulle kansallismaisemaan!

Pariskunta Aurajoen rannalla.
Kuva: VisitLieto.

 

Kesän kohisevin uutuus on Varsinais-Suomen maalaismaisemaa halkova uusi Aurajoentien matkailutie. 70 kilometrin matkalla voi pysähtyä ihastelemaan koskien pauhua, tähystää viljavien peltojen yli, todistaa historian havinaa vanhoissa kirkoissa ja museoissa sekä pysähtyä herkuille kahviloihin.

Uusi matkailutie, Aurajoentie, kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tänä kesänä matkailutien kokonaisuutta nostetaan kaiken kansan tietoisuuteen.

Aurajoentie herää eloon, kun matkailutien varren historiallinen kansallismaisema nousee tärkeäksi alueellisen ja kotimaan matkailun kärjeksi. Kansallismaisema joen kera, luonto, maaseudun rauha, museolliset kahvilat ovat tien parhainta antia. Maisemista voit nauttia parhaiten moottoripyörällä, kävellen, pyöräillen tai suppaillen, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio.

Matkailutiellä on tekemistä monenlaiselle matkailijalle läheltä ja kaukaa. Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua yön yli riippukeinussa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Tiellä toimii julkista liikennettä välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.

Tien elävyyttä ja tunnettuutta nostetaan tulevana kesänä, kun erilaiset tapahtumat synnyttävät vipinää tien läheisyyteen. Aurajoentien kesän starttaa valtakunnallinen teemapäivä, Avoimet Puutarhat sunnuntaina 20. kesäkuuta. Heinäkuun alkuun on suunniteltu Aurajoki SUP 3.–4. heinäkuuta, joka ihastuttaa jokimaisemallaan. Heti seuraavana viikonloppuna Oripään valtaa Villi ori 9.–10. heinäkuuta. Elokuun 28.–29. on aika superviikonlopun, sillä silloin toteutetaan Aurajoentien Yö ja Kulttuuriralli. Samalla juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja Varsinais-Suomen Museopäivää. Kesän aikana testataan myös ihastuttavaa lammasjoogaa ja juhlitaan laululavan avajaisia joen varrella Aurassa.

Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä, kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

Aurajoentien matkailutie on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Matkailutien palvelukartta valmistuu toukokuun lopulla ja tienvarsikyltit saadaan paikoilleen syksyllä. Palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät osoitteesta www.aurajoentie.fi

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Talvinen Aurajoentie.

 

Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!

Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin. 

– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon. 

– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio. 

Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana. 

Asukkaita osallistava projekti

Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.

Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.

Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.

– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa. 

Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.

Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä. 

Suuri merkitys kaikille kunnille!

Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille. 

– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee. 

Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa. 

Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi. 

Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.

Janica Vilen

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

Henkilöitä seminaarissa.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Pöytyän kunta järjestivät Kylien turvallisuus -webinaarin 14.11.2020 Yläneen Paimenenmäellä. Tilaisuudessa kuultiin neljä turvallisuusteemojen ympärille rakennettua luentoa, jotka ovat kaikki katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. 

SILMU-kylien kyläneuvoja Li-Marie Santala luennoi kylien omista turvallisuussuunnitelmista ja turvallisuuteen liittyvistä toimista maaseudulla. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi puhui kylien turvallisuudesta onnettomuuksien näkökulmasta. Palotarkastaja Timo Reiman Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta luennoi turvallisesta tapahtumien järjestämisestä. Terveydenhoitaja Leena Haaristo Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä taas kertoi sydänturvallisuudesta ja vetämästään Messiin-hankkeesta. Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Li-Marie Santala: Kylän oma turvallisuussuunnitelma 

Tällä videolla Li-Marie Santala kertoo, mistä turvallisuuden tunne syntyy ja miten kylät voivat tehdä itselleen turvallisuussuunnitelman. Lisäksi hän antaa käytännön vinkkejä kylien turvallisuustyöhön maaseudulla. Puheenvuoronsa aikana hän kertoo myös samoihin teemoihin pureutuneesta Kylien turvallinen ja toimiva arki -hankkeesta. Kylätoiminta lisää turvallisuuden tunnetta, yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja levollisuutta, joten kylät ovat avainasemassa maaseudun turvallisuuden luomisessa. 

Veli-Pekka Nurmi: Kenen vastuulla on kylien turvallisuus?

Veli-Pekka Nurmi selventää tällä videolla, mitä kaikkea kylien turvallisuuteen kuuluu ja kenen vastuulla mikäkin osa-alue turvallisuudesta on. Turvallisuus kylissäkin syntyy muun muassa onnettomuuksilta, rikollisuudelta ja sotilaallisilta uhilta suojautumisesta. Vaikka moni asia on viranomaisten vastuulla, niin turvallisuuden tunteen syntymisen ydin on omatoimisessa varautumisessa. Lisäksi hän nostaa keskusteluun muun muassa korona-pandemian vaikutukset turvallisuustilanteeseen. 

Timo Reiman: Tapahtumien järjestäminen turvallisesti

Timo Reiman kertoo omassa puheenvuorossa, mitä pitää ottaa huomioon turvallisuusnäkökulmasta yleisötapahtumia järjestettäessä. Hän esittelee muun muassa Varsinais-Suomen yleisötapahtumaturvallisuutiimin, johon kuuluu poliisi, pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri. Lisäksi hän kertaa, mitä kaikkea järjestäjän tulee huomioida ja kuka vastaa mistäkin. Myös tapahtumien järjestämiseen korona on tuonut omat lisävaatimuksensa ja lisäksi vuonna 2020 on tullut myös muita uudistuksia yleisötapahtumien lupakäytäntöihin.

Leena Haaristo: Sydänturvallinen kylä

Leena Haaristo esittelee oman puheenvuoronsa aikana Sydänliiton Suomi elvyttää -tutkimuksen ja lisäksi hän kertoo vetämästään Messiin-hankkeesta, jonka pidempi nimi on Maaseudun maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin Varsinais-Suomessa. 96 % sydänpysähdyspotilaista selviää, jos maallikkoelvytys aloitetaan heti, joten ensimmäiset minuutit ovat kaikkein tärkeimmät. Sydäniskuri olisi hyvä saada paikalle alle viidessä minuutissa. Siksi niitä ollaan hankittu maaseudulle moniin julkisiin tiloihin ja esimerkiksi huoltoasemille, jotka ovat auki ympäri vuorokauden.

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistysten nuorisoa aktivoiva Leader-hanke tavoitti yli 4000 ihmistä

Kolme nuorta poseeraa näyttäen käsimerkkejä.

 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen alussa syksyllä 2018 4H:n työntekijät ajattelivat, että pian järjestetään musiikkitapahtumia ja laneja, mutta toisin kävi. Nyt päättyvässä hankkeessa nuoret järjestivät muun muassa Cosplay-tapahtuman, kepparileirin, joulukaupan ja kakkukurssin sekä projektin, jossa tutustuttiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin!

Loimaan ja Härkätien (Marttila, Koski Tl, Aura, Pöytyä ja Tarvasjoen alue Liedosta) 4H-yhdistysten yhteinen Leader-hanke VALMISTA NUOREN IDEASTA tulee päätökseen tämän vuoden lopussa. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n tukeman hankkeen tavoitteena oli aktivoida 13–28-vuotiaita maaseudun nuoria järjestämään mielekästä toimintaa itselleen ja muille nuorille. Hanke onnistui yli odotusten. Tapahtumia oli järjestämässä yhteensä 165 nuorta. Erilaisia projekteja oli yhteensä 30, ja niiden sisällä järjestettiin 52 tapahtumaa. Tapahtumat tavoittivat yhteensä 4 427 ihmistä.

Sari Palomäki-Raitala (vas.) ja Eeva Kattelus Loimaan 4H:sta sekä Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta on tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Härkätien 4H-yhdistys viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan. Loimaan 4H on puolestaan perustettu jo vuonna 1932.

Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta sekä Eeva Kattelus ja Sari Palomäki-Raitala Loimaan 4H:sta ovat hankkeeseen tyytyväisiä. Nuoret tarttuivat toimeen innokkaasti ja saivat projektinsa maaliin yllättävänkin itsenäisesti.

– Esimerkiksi Kettulinnassa järjestettyä kepparileiriä varten varasin vain tilan ja nuoret tekivät kaiken muun itse. Siinä oli sellainen muutaman nuoren porukka vetämässä leiriä kahtena vuonna. Vaikka hanke nyt loppuu, he ovat luvanneet järjestää leirin myös seuraavana vuonna, kehuu Tuovi Löytynoja. 

Hankevaroista ollaan voitu maksaa tapahtumien tilavuokria ja ohjaajapalkkioita, mutta osassa hankkeista nuoret ovat hankkineet itse myös rahoituksen. 

Kepparileiri järjestettiin kahtena edellisenä kesänä Kettulinnassa Auran ja Tarvasjoen rajalla.

Uusia nuoria mukaan!

4H-toiminnassa on Loimaan ja Härkätien alueilla pääosin alakouluikäisiä, sillä jatkuva toiminta painottuu pitkälti kerhoihin ja leireihin. Hankkeen kautta tavoitettiin paljon myös uusia ja täysi-ikäisiä nuoria. Esimerkiksi Loimaalla järjestetty maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten projekti osallisti suurimmaksi osaksi nuoria aikuisia. 

– Siinä oli mukana paljon Loimaan evankelisen kansanopiston opiskelijoita, joista monet asuvat viikonloput muualla. Tämän projektin kautta he löysivät mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. Tapasimme monta kertaa ja ohjelma koottiin mukana olleiden nuorten naisten toiveiden pohjalta. Oli muun muassa leivontaa ja liikuntaa. Esimerkiksi somalitytöt eivät voi käydä uimahallissa yleisten aukioloaikojen puitteissa, mutta saimme varattua uimiseen yksityisvuoron, kertoo Sari Palomäki-Raitala. 

Paikallisia nuoria ei saatu mukaan niin paljon kuin oli toiveissa, mutta sen sijaan Mellilän Martat innostuivat projektista. Martat opettivat nuorille muun muassa karjanpiirakoiden leipomista ja saivat itse tutustua esimerkiksi turkkilaisen leivän leipomiseen. 

Mellilän Martat pääsivät opettamaan maahanmuuttajataustaisille naisille muun muassa kakkujen ja karjalanpiirakoiden leipomista.
Vastaavasti suomalaiset pääsivät kokeilemaan turkkilaisen leivän leivontaa.

Eeva Kattelus kertoo Loimaalta toisen hyvän esimerkin. 

– Pieni joukko nuoria järjesti Loiconin eli Loimaan Cosplay -tapahtuman, johon tuli 50 kävijää. Se oli hieno tapahtuma, jossa oli paljon upeita asuja. Alun perin nuoret olivat harmissaan, kun heidän harrastustaan ei oikein maalla ymmärretty ja joitain jopa kiusattiin koulussa sen vuoksi, Kattelus taustoittaa. 

Tapahtuma hälvensi ennakkoluuloja ja sai muutkin innostumaan Cosplayn maailmasta. Cosplay tulee sanoista costume play ja tarkoittaa harrastusta, jossa ihmiset pukeutuvat erilaisiksi hahmoiksi esimerkiksi sarjakuvien, pelien tai animen maailmasta. Monet Cosplay-harrastajat ompelevat itse pukuja ja lisäksi maskeeraavat ja näyttelevät, sillä asujen lisäksi ilmeet ja eleet ovat osa kokonaisuutta. 

– Tapahtuman yhteydessä oli myös työpaja, jossa valmistettiin asuihin proppeja, eli varusteita, ja lisäksi nuoret järjestivät asujen valokuvausta. Nuoret saivat projektiinsa 1 000 euroa Mahis-rahaa ja kokonaisuus oli todella onnistunut, kehuu Kattelus. 

4H tarkoittaa harkintaa, harjaannusta, hyvyyttä ja hyvinvointia. Niitä arvoja toteuttivat myös monet nuorten tässä hankkeessa järjestämät tapahtumat, kuten esimerkiksi Loicon – Loimaan Cosplay-tapahtuma.

Yrittäjyys kiinnostaa

4H-yhdistysten perustoimintaankin kuuluu nuorille suunnattua työllistämistoimintaa ja lisäksi 4H:lla on oma 4H-yrittäjyysmalli nuorille. Myös tässä hankkeessa osa nuorista onnistui luomaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa. 

– Muutaman nuoren joukko perusti Auraan kahdeksi kesäksi torikahvilan, joka oli viikottain auki. Ja samalla porukalla on nyt jo kolmatta vuotta joulukauppa Auran keskustassa osoitteessa Turuntie 3. Siellä on myynnissä 22 eri toimittajan tuotteita ja lisäksi nuoret pitävät siellä kahvilaa. Siitä on tullut heille ihan taloudellisesti kannattavaa toimintaa, joka varmaan jatkuu hankkeen jälkeenkin, kertoo Tuovi Löytynoja. 

Joulukauppa on taas auki Auran keskustassa 20.12. asti.

Hankkeiden kautta uusia painotuksia

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistykset ovat ennenkin toteuttaneet Leader-hankkeita. 

– Hankkeet ovat siitä hyviä, että niiden kautta meillä on aina mahdollisuus keskittyä jonkin aikaa johonkin tiettyyn teemaan. Ennen tätä hanketta meillä oli esimerkiksi NUORET DUUNIIN -hanke, joka keskittyi työllistymismahdollisuuksiin, kertoo Löytynoja. 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen kokonaiskustannus oli 92 283,80 euroa, josta Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n myöntämän julkisen tuen osuus oli 73 827,04 euroa. Yksityistä rahaa hankkeessa oli 14 266,76 euroa ja lisäksi hankkeessa tehtiin talkoita 4 190 euron edestä.

Sarkamuseolla järjestetyllä kakkukurssilla lapset oppivat tekemään näyttäviä täytekakkuja.
Nuku ulkona -perhetapahtuma keräsi elokuun lopussa useita osallistujia telttoihin Kosken Myllyrantaan. Yöpymisen lisäksi tapahtumassa oli muun muassa heijastinpolku ja ruuanlaittoa nuotiolla.
Tubettajien piknik-risteilyllä saatiin aikaan upeita videoita.

Janica Vilen

Yläneellä lähdettiin Sahlbergien jäljille hyönteisten maailmaan

Kaksi henkilöä ottamassa pesuvadista vesinäytettä.

 

Tiesitkö, että puolet maailman eliölajeista on hyönteisiä? Niiden tutkiminen on helppoa ja antoisaa lähes ympäri vuoden ja kaikenlaisissa elinympäristöissä. Yläneellä paneuduttiin hyönteisten elämään Leader-hankkeen turvin. 

Pöytyä–Oripään 4H-yhdistyksellä on käynnissä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien tukema Leader-hanke, jossa tutustutaan hyönteisten maailmaan, paikalliseen kulttuurihistoriaan ja oman lähiympäristön tutkimiseen tieteellisin keinoin. 

Kuuluisa Sahlbergien suku asui Yläneellä 1800-luvulla ja osa heistä on haudattu Yläneellä sijaitsevalle yksityiselle hautausmaalle. Suvussa oli luonnontieteilijöitä monessa polvessa ja erityisesti hyönteisistä ollaan opittu paljon heidän tutkimustensa ansioista. 

Hanke alkoi vuoden 2019 huhtikuussa ja se päättyy vuoden 2020 marraskuun loppuun. 

– Olemme esimerkiksi tutkineet lapsiryhmien kanssa vesihyönteisiä ja rakentaneet hyönteishotelleja. Luentoja piti olla useampia, mutta koronan vuoksi suurin osa jouduttiin peruuttamaan, kertoo hankevetäjä Minna Lukkala. 

Torstaina 15. lokakuuta Yläneen Luontokapinetissa järjestettiin kuitenkin hankkeen puitteissa luentotilaisuus, jossa Lukkala itse kertoi Sahlbergien suvun vaiheista Yläneellä ja sen jälkeen biologi Mika Lehto kertoi tarkemmin hyönteisistä. Molemmat esitykset pääsee katsomaan myös jälkikäteen videolta. 

Minna Lukkala: Sahlbergien jäljillä

Mika Lehto: Maailma verkkosilmien läpi

Luontotiedon keskus

Luontokapinetti on luonnosta oppimisen keskus, joka avattiin Pöytyän Yläneelle vuonna 2002. Siellä toimii 4H-yhdistyksen luontokoulu, joka tavoittaa vuosittain noin 2 000 koululaista. Lisäksi Luontokapinetista löytyy näyttely, joka kertoo avaruudesta alkaen maasta ja sen metsistä ja soista sekä eläimistä ja kasveista.  Luontokapinetin pihalta lähtee vielä 300 metrin mittainen geologinen aikapolku, jonka varrella on näkötorni.

Luontokapinetti tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille oppijoille.

Hyönteisharrastus on Lukkalan ja Lehdon mukaan helppo aloittaa myös omatoimisesti. Esimerkiksi vesihyönteisten tutkimiseen riittää yksinkertaisimmillaan haavi ja suurennuslasi. Jos innostuu enemmän, kannattaa hankkia mikroskooppi ja liittyä Facebookissa toimiviin hyönteisryhmiin, joissa voi kysyä löydöistään suoraan alan huippuammattilaisilta. 

Vesihyönteisten tutkiminen on helppoa, sillä niitä tarttuu haaviin jokaisesta mahdollisesta luonnon lammikosta.

Janica Vilen

Kolmen vuoden talkoot pelastivat Oripään Myllylähteen

Ilmakuva kahdesta lammesta ja punaisista rakennuksista.

 

Aikanaan Pohjoismaiden suurimmaksi luonnonlähteeksi mitattu Oripään Myllylähde oli kolmen hehtaarin vesialue, jonka virtaama oli 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Pahimmillaan virtaamaa ei ollut ollenkaan ja näytti jo siltä, että lähde muuttuu suoksi. Myllykylän kyläyhdistys ja Oripään kunta päättivät kuitenkin puuttua peliin.

Viimeiset kolme vuotta Myllykylän kyläyhdistys on tehnyt talkoita Myllylähteen parissa. Nyt lähteen pohja on ruopattu, ranta niitetty, vesikasvustoja poistettu ja puita kaadettu. Veden virtaama alkoi heti parantua ja nyt lähde tuottaa jo 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Alueen vanhat kasvit ja eläimet ovat palanneet ja uusiakin on tullut. 

– Tänä vuonna lähteellä ollaan nähty muun muassa harmaahaikara ja kurki. Joutsenella on täällä pesäkumpu, mutta lopulta se päätyi pesimään Hanhijokeen. Liito-oravatkin tulivat takaisin. Punakämmekkä ja maariankämmekkä kukkivat täällä koko heinäkuun ja mesimarjojakin löydettiin ensimmäisen kerran, Jukka Tähkiö listaa. 

Talvisin alueella voi seurata sorsien elämää ja hyvällä tuurilla pääsee katsomaan saukonkin leikkejä. 

– Vielä minulla olisi haaveena saada Myllykylään kattohaikara ja jokitaimen. Tammukkakanta kuoli Myllylähteeltä 20 vuotta sitten, ja nyt odotan sitä kaunista päivää, kun ne nousevat tänne takaisin, hän jatkaa.  

Myllylähdettä kiertävät pitkospuut on tehty alueelta kaadetuista puista. Reitti on lyhyt ja pitkospuut sen verran leveät, että niille uskaltaa hyvin lähteä lastenkin kanssa. Suoalue on kostea, joten pitkospuilta ei kannata poiketa.

Talkoisiin aktiivisesti osallistunut Tähkiö uskoo, että lähde meni huonoon kuntoon sen vuoksi, että Virttaanharjulta alettiin pumpata vettä Turkuun. 

– Silloin Myllylähteen virtaus romahti. Ja kun kylmän veden virtaus pieneni, veden lämpötila nousi, mikä alkoi aiheuttaa rehevöitymistä. Ja sitten tuli leväongelma, Tähkiö tiivistää.

– Muutamia vuosia sitten vedenotto Turkuun oli niin voimakasta, että lähteeseen tuli happikato, joka tappoi kalat, hän jatkaa. 

Talkoissa alueelta poistettiin satoja kuutiometrejä puita ja risukkoa. Tästä lähtien vesakot aiotaan poistaa joka vuosi, ettei lähde pääse rehevöitymään uudelleen. 

Lähteen veden pintaa pystyy nostamaan tai laskemaan rimojen avulla. Kuvassa Jukka Tähkiö. Tällä paikalla oli aikanaan Oripään suosittu mattojenpesupaikka.

Luonnon vuoksi

Myllylähteen ennallistaminen tehtiin Leader-hankkeena, jonka rahoitti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Osana hanketta lähteen ympärille tehtiin pieni luontopolku, joka kulkee pitkospuita pitkin suoalueella. Siitä tuli hetkessä suosittu virkistysalue, jossa ihmiset ovat käyneet ihailemassa maisemia sekä uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Tällä hetkellä alue on täynnä makoisia karpaloita ja suon tuoksu on valloittava. 

Kesällä kävijöitä ihastuttivat myös lampaat, jotka tuotiin alueelle syömään, eli jatkamaan ihmisten aloittamaa työtä alueen kunnostamiseksi. Lisäksi kirkas vesi houkutteli ihmisiä uimaan. 

Talkoiden mahdollistama virkistyskäyttö on kuitenkin vain kirsikka kakun päällä. Syy siihen, miksi kymmenet ihmiset jaksoivat tehdä satoja tunteja talkoita kolmen vuoden ajan, oli luonto. 

– Me olemme täällä nähneet läheltä, miten lähde on mennyt vuosi vuodelta huonompaan kuntoon ja olisi lopulta tuhoutunut, Tähkiö sanoo. 

– Onneksi hankkeen alkuun osui kaksi sellaista talvea, että pakkasta oli paljon ja lunta vähän. Alue oli niin hyvin jäätynyt, että pääsimme sinne traktoreilla ja mönkkäreillä. Jos kaikki olisi pitänyt tehdä käsin, kantaisimme risuja vieläkin, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä Myllylähteen alue on täynnä karpaloita. Keväällä sama alue loistaa valkoisena valkovuokoista.

Lähes 50 000 euron hanke toteutettiin Jokivarsikumppaneiden myöntämällä maaseuturahaston tuella, mutta myös Oripään kunta oli hankkeessa isossa roolissa. 

– Saimme Virve Kosken hankkeen projektipäälliköksi hoitamaan rahoitukseen ja lupa-asioihin liittyviä töitä. Myllylähde on Natura-aluetta ja siksi lupaprosessi oli todella tarkka. Jos kaikki paperityö olisi ollut yhdistyksen vastuulla, niin koko homma olisi jäänyt hoitamatta, Tähkiö uskoo. 

Vaikka talkoita tehtiin paljon, ruoppaus kasvatti budjetin niin suureksi, että ilman Leader-tukea projekti olisi ollut mahdoton. Hyvästä yhteistyöstä saatiin loistavia tuloksia. Hankkeesta oli lähteen alueelle selkeä apu ja lisäksi veden virtaaman kasvu on tuonut lisää vettä myös Hanhijokeen, johon Myllylähteen vesi laskee. 

Oma lampi ja kylän yhteinen sauna

Henna Anttila (vas.), Tiia Virtanen ja Katri Lähde yllättyivät luontopolun vieraskirjan täyttymisestä. Myllylähteestä on kasvanut hetkessä varsin suosittu lähivirkistysalue.

Myllykylän kyläyhdistys on on aktiivinen porukka, jolla on koko ajan monta rautaa tulessa. Hallituksen puheenjohtaja Katri Lähde sekä hallituksen jäsenet Tiia Virtanen ja Henna Anttila kertovat, että Myllylähteen ennallistamisen lisäksi tekeillä on koko ajan paljon muutakin. 

Yhdistys rakensi itselleen saunarakennuksen alueelle vuonna 2000 ja kaivoi myöhemmin sen eteen lammen. 

– Lähteen vesi on niin kylmää, että halusimme uimista varten erillisen lammen. Se on yhdistetty putkella lähteeseen, eli vesi on kyllä lähteen vettä, mutta se pysyy aina muutaman asteen lämpimämpänä. Täällä saunotaan joka torstai ympäri vuoden. Ja viime vuonna valettiin betonista uudet rappuset, joiden alla kulkee lämpöputket. Niiden avulla reitti laiturille pysyy sulana koko talven, he kertovat. 

Kyläyhdistyksen tekemällä lammella lämpiää sauna joka torstai. Uimareita saattaa tulla jopa 30 illan aikana. Lampi tyhjennetään vuosittain ja pohja puhdistetaan kertyneestä lietteestä ja roskasta.

Kun yhdistyksellä ei ole omaa toimintaa, Lähteentupaa voidaan vuokrata. Kesällä varauksia oli lähes joka päivälle. 

Tämän syksyn vetonaula oli rosvopaisti-ilta, joka keräsi yhteen lähes koko kylän. 

– Ja lapset saavat olla kaikessa mukana. Talkoissakin nimi on laitettu listaan, vaikka olisi kantanut kolme risua ja syönyt neljä makkaraa. Niin lapset kasvavat osaksi yhteisöä ja oppivat arvostamaan sitä, mitä ollaan yhdessä tehty, he kertovat. 

Seuraavaksi yhdistys lähtee rakentamaan rakennukseensa vesivessaa ja uutta jätevesijärjestelmää, niin ikään Leader-hankkeena Jokivarsikumppaneiden tuella. Hanke parantaa tilojen käyttömukavuutta, mutta samalla sekin on ympäristöteko. Pohjavesialueella ajanmukainen jätevesijärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä.

Myllylähteen virtaus on tällä hetkellä noin 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Kuvassa Tiia Virtanen ja Jukka Tähkiö.

 

 

Janica Vilen