Haloo maaseutu haastatteli Suomen Miljöörakennuksen yrittäjää Ville Alasta maatalousnäyttely Okrassa. Alasen mukaan muun muassa yhtiön takapiha koki muodonmuutoksen Jokivarsikumppaneilta saadun yritystuen myötä.
Tämän vuoden maatalousnäyttely Okrassa näytteilleasettajana mukana oleva Suomen Miljöörakennus valmistaa puusta kaikenlaisia pihakalusteita kuten keinuja, kukkalaatikoita, pihalaattoja ja koristekaivoja. Yrittäjä Ville Alanen kertoo, että Okra on yksi harvoista mahdollisuuksista ostaa yhtiön tuotteita suoraan valmistajalta.
– Suoramyyntiä ei ole muuten paitsi messuilla. Muuten myymme tuotteita jälleenmyyjille ja teemme myös yhteistyötä rakennusurakoitsien kanssa.
Loimaalainen Suomen Miljöörakennus on perustettu vuonna 1991. Yhtiön noin 3000 neliön toimitilat löytyvät Konepajantieltä Hirvikoskelta, ja työntekijöitä on yhteensä 20. Muutama vuosi sitten yhtiö sai Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta yritystukea, jonka se käytti koneiden ja laitteiden uudistamiseen. Lisäksi tuen avulla Suomen Miljöörakennus sai laitettua pihansa kuntoon.
– Toimitilamme ovat vanhassa tehdasmiljöössä, ja takapiha oli aiemmin hyvin kivikkoinen. Saimme sen asvaltoitua tuen avulla. Nyt piha toimii hyvin, ja on olennainen osa toimintaamme. Investointituki edesauttoi toteutusta, Alanen kertoo.
– Hankemaailma oli jo entuudestaan tuttu, sillä olin mukana Loimaan tekonurmikentän uusimishankkeessa. Onhan se työlästä välillä, mutta vaiva kannattaa aina.
Suomen Miljöörakennus valmistaa muun muassa pihakeinuja.
Maatalousnäyttely Okraan Suomen Miljöörakennus on osallistunut muutamaa kertaa lukuun ottamatta jo 1990-luvulta asti.
– Okra on aina ollut hyvä tapahtuma meille. Tänne on helppo tulla ja kustannukset ovat pieniä esimerkiksi Helsingin messuihin verrattuna. Ylipäätään on hienoa olla mukana, Alanen kehuu.
Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä yrittäjä Ville Alanen kertoo, että näkymiä on vaikea ennustaa mutta siitä huolimatta stressiä on turha ottaa.
– Maailmanpoliittinen tilanne ja muut tekijät vaikuttavat tulevaisuuteen. Yksi konsultti sanoi kerran, että aamulla kun lähtee töihin ja tulee viideltä kotiin, niin se riittää. Turhan isoja riskejä ei kannata ottaa.
Lehmät herättävät usein ihmisissä suuria tunteita. Näitä tunteita pääsee tutkimaan Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä Okrassa.
Vuoden 2019 Okrasta tuttu Jos lehmät puhuisivat -näyttely nähdään jälleen tämän kesän maatalousnäyttelyssä Oripäässä 5.–8.7. Kaarihallista löytyvän näyttelyn on koonnut MTK Varsinais-Suomi osana Leader-rahoitteista tiedonvälityshanketta, jonka tavoitteena oli muun muassa parantaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä.
Näyttelyn tuottajan Katja Mahalin mukaan samankaltaista näyttelyä ei ole ennen tehty. Erikoiseksi näyttelyn tekee myös sen aihe ja syntypaikka: lehmät eivät ole Mahalin mukaan Varsinais-Suomessa enää suuressa osassa, mutta silti maaseutu henkilöityy usein juuri lehmiin.
– Lehmät eivät enää näy samalla tavalla Varsinais-Suomen maaseudulla kuten ennen. Silti lehmät herättävät aina voimakkaita tunteita ihmisissä. Niiden kautta jokainen voi tutkia omaa suhdettaan maaseutuun. Näkeekö kuvissa enemmän iloa, vihaa, kuormituksen tunteita, haasteita vai ratkaisuja? Mahal pohtii.
– Esimerkiksi autolla ajaessa syntyy aina riemunkiljahduksia, kun näkyy lehmiä. Jokaisella on jokin mielikuva lehmistä, hankeasiantuntija Taina Simola Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneista sanoo. Jokivarsikumppanit oli yksi hanketta rahoittaneista Leader-ryhmistä.
Näyttely koostuu valokuvista ja veistoksista. Se avattiin Berliinissä Saksassa vuonna 2019, ja Mahalin mukaan moni saksalainen muistaa näyttelyn edelleen hyvin juuri lehmien takia. Hän kuvailee näyttelyn olleen taukopaikka ja rauhan tyyssija meluisassa Grüne Wochen messuympäristössä. Saksan ja Varsinais-Suomen lisäksi näyttely on kiertänyt muun muassa Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja viime vuonna Keski-Pohjanmaalla. Näyttelyssä esillä olevia kuvia on tullut lisää vuosien varrella, ja osa niistä on muokkautunut myös sisustustuotteiksi.
Mahal toivoo, että näyttely herättää keskustelua maaseudun elinvoimatekijöistä laajemminkin.
– Näyttely voi antaa uusia havaintoja elämästä. Kuvat kertovat etenkin kiireettömyydestä ja toivon, että ihmiset kokevat samaa tunnetta näyttelyssä.
Hankerahoituksen avulla hankitut LED-mainostaulut kustansivat yhteensä noin 18 500 euroa.
Naisten Ykköspesiksen kausi starttasi lauantaina 13. toukokuuta Pöytyällä, kun Pöytyän Urheilijat kohtasi Kajaanin Pallokerhon. Kotiavauksessa sää helli niin pelaajia kuin yleisöä, mutta auringon lisäksi Kymppi-Katto Areenalla loistivat edellisenä viikonloppuna asennetut, upouudet LED-mainostaulut.
Kyseiset LED-taulut saatiin Kymppi-Katto Areenalle Digiä toimintaan -nimisen hankkeen kautta. Hanketta koordinoinut Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio kertoo, että taulut telineineen hankittiin nimenomaan ulkokäyttöön ja niiden kautta voi näyttää niin still-kuvaa kuin videoita. Kaikki kolme taulua on myös mahdollista yhdistää yhdeksi isoksi näytöksi.
– LED-taulut ovat nykypäivää, kun sähköisiä mainoksia voi näyttää halutulla tavalla, Kallio sanoo.
LED-mainostaulut olivat hyvin esillä Pöytyän Urheilijoiden kotiavauksessa.Aurinkoinen sää ja viihdyttävä pesäpallo-ottelu vetivät mukavasti yleisöä Kymppi-Katto Areenalle lauantaina 13. toukokuuta.
Muovimainokset jäämässä historiaan
Mainostauluja ei hankittu hetken mielijohteesta: viime vuonna niiden käyttöä testattiin vuokrauksen avulla. Kallion mukaan kokemukset olivat erittäin positiivisia, joten he päättivät hankkia taulut Kymppi-Katto Areenalle.
– Näitähän on ollut urheilutapahtumissa jo pitkään. Ne helpottavat mainosten näyttämistä, kun ei aina tarvitse teettää uusia muovimainoksia vaan vaihtaminen käy sähköisesti. Taulut ovat myös pitkäikäisiä.
Mainostaulut ovat myös liikuteltavissa ja muiden käytettävissä.
– Muutkin yhdistykset ja seurat voivat käyttää niitä. Niitä onkin jo kyselty eri tapahtumiin, Kallio kertoo.
Ottelu KPK:ta vastaan päättyi Pöytyän Urheilijoiden voittoon 2–1.
Kehitystä hankkeiden kautta
Pöytyän Urheilijoiden naisten pesäpallojoukkueen kotiavaus oli ensimmäinen kerta, kun kaikki kolme mainostaulua olivat yhtä aikaa käytössä. Viikonloppu olikin monelta osin menestys: aurinkoisen sään lisäksi LED-taulut toimivat moitteetta, yleisöä oli paikalla mukava määrä ja kotijoukkue vielä voitti Kajaanin Pallokerhon lukemin 2–1.
Paavo Kallio kannustaa muitakin seuroja ja yhdistyksiä toteuttamaan projekteja hankerahoituksen avulla. Mainostauluja varten he saivat Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta hankerahaa noin 12 400 euroa. Yhteensä taulut kustansivat noin 18 500 euroa, ja erotuksen seura maksoi omista säästöistä.
– Hankkeet ovat oiva tapa toteuttaa eri juttuja. Jokivarsikumppaneiden kanssa yhteistyö on sujunut ennenkin hyvin, ja asiat saadaan aina hoidettua nopeasti ja erittäin hyvin.
Pöytyällä on aiemminkin toteutettu onnistuneita hankkeita. Vuonna 2018 valmistunut POP-Areena palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta.
Pöytyän Urheilijoiden kotikenttä Kymppi-Katto Areena sijaitsee Kumilan kylässä Pöytyällä.
EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.
Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa.
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.
Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.
EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna
EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.
Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.
Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
Egentliga Finland
Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
NTM-centralen i Egentliga Finland
Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.
Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.
För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.
Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.
Loukonkulman Lukko rakensi Pöytyän Kuntomylly -hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa.
– Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten, kehuu hankkeelle Leader-rahoituksen myöntänyt Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.
Lukontalon yhteyteen rakennetussa 720-neliöisessä liikuntahallissa voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu 240-neliöinen Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.
– Siellä on järjestetty tilaisuuksia laidasta laitaan: huutokauppoja, syntymäpäiviä, hautajaisia ja vaikka mitä. Nyt täällä on sellaiset tilat, että tänne voi tulla pitämään vaikka eri urheilulajien leirejä. Molemmilla puolilla tapahtuu koko ajan ja käyttöaste on kohtuullinen, kertoo hanketta koordinoinut Paavo Kallio.
Suurin vaikutus hankkeella on ollut siihen, että alueen lapset ja nuoret ovat saaneet paikan harrastaa. Mutta vaikutuksia on ollut myös aikuisten urheilun puolella.
– Esimerkiksi pesäpalloa Pöytyällä olisi mahdotonta pelata valtakunnan ykkössarjaa ilman tätä hallia, Kallio toteaa.
Paavo Kallio ja Ville Arkkila POP Areenalla.
Kestävän kehityksen periaatteet käytössä
Liikuntahalli rakennettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki pinnat on suunniteltu niin, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta. Ikkunat ovat luodinkestävää lasia ja tilaan suunniteltiin optimaalinen led-valaistus. Halli täyttää monien lajien kriteerit ja on siksi kovassa käytössä koko ajan. Seuroja tulee Pöytyälle treenaamaan ympäri Varsinais-Suomen.
Kestävää kehitystä ajateltiin myös energiaratkaisuissa.
– Uusi puoli lämpeää maalämmöllä ja vanha puoli saatiin myös remontin jälkeen maalämpöön. Se on ollut oiva ratkaisu, sillä maalämmön avulla hallin lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtuullisina myös energiakriisin aikana, kehuu hankkeessa mukana ollut Ville Arkkila.
POP Areena lämpeää maalämmön avulla.
7 000 tuntia talkoita
Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. POP Areenan rakentamiseksi ja Lukontalon kunnostamiseksi tehtiin yli 7 000 tuntia talkoita.
– Tässä kylässä on aina ollut äärettömän kova talkoohenki ja tämä projekti nosti talkooinnostuksen taas aivan uusiin sfääreihin, kommentoi Paavo Kallio.
Ja innostus on jatkunut vielä näiden projektien jälkeenkin. Kylällä on esimerkiksi kunnostettu pesäpallokentän katsomo osana Leader-hanketta.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Vuosina 2014–2022 Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana maaseuturahoituksella toteutetuissa hankkeissa tehdyn talkootyön arvo Varsinais-Suomessa nousee yli kahteen miljoonaan euroon.
Loukonkulman Lukon palkinnon kävivät maaseutugaalassa pokkaamassa Vesa Rantanen ja Simo Vähätalo.Leader-ryhmien palkinto pääsee Loukonkulman Lukon aiempien palkintojen joukkoon. Seura on palkittu aiemmin muun muassa Varsinais-Suomen urheilugaalassa.
3,7 miljoonaa euroa liikunnan hyväksi
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 147 liikuntahanketta, joihin myönnettiin tukea 3,7 miljoonaa euroa. Tällä hankerahoituksella Varsinais-Suomeen on saatu esimerkiksi 36 luontopolkua, 17 kuntoportaat ja 17 frisbeegolfrataa.
27.3.2023: TYÖPAIKKA ON TÄYTETTY! Tiedotamme valinnasta pian!
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestinnän asiantuntijaa noin viideksi kuukaudeksi. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä, viimeistään 3.4.2023. Työsuhde kestää elokuun 2023 loppuun.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Viestinnän asiantuntijan tehtäviin kuuluu EU:n maaseuturahoituksen vaikutuksista viestimistä, erilaisten viestintätilaisuuksien ja -koulutusten järjestämistä sekä viestinnän työkalupakin keräämistä Varsinais-Suomen maaseutuverkoston käyttöön. Lisäksi Haloo maaseudun verkkosivun ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen on viestinnän asiantuntijan vastuulla.
Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta sekä vahvaa osaamista tiedotus- ja viestintätehtävistä. Työssä tarvitaan ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tehtävien onnistuneen hoitamisen kannalta välttämättömiä ominaisuuksia.
Työpiste on Pöytyän Auvaisissa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen sekä satunnaisesti ilta- ja viikonlopputyötä.
Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Ykkösakseli. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Viestinnän asiantuntija työskentelee tiiviissä yhteistyössä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattorin kanssa. Työskentelyyn laajassa verkostossa tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja.
Hankkeen tarkempi kuvaus löytyy maaseudun kehittämisohjelman hankerekisteristä.
Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Liitä hakemukseen CV sekä jokin työnäyte viestinnän alalta.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.
Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.
Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.
Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista.
Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.
– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa.
– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.
Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa.
– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää.
Ravakka teki Suomen parhaan strategian
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan.
Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa. Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.
– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.
Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.
– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.
Välineitä aktiiviseen toimintaan
Antti Kurvinen.
Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.
Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Lisätiedot:
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Kun Trombilandia on auki, Hirvihovin parketilla riittää vilskettä! Kaukalossa pelataan salibandya, lapset juoksevat kilpaa pomppulinnojen esteradoilla, osa yrittää iskeä pallotykin ampumia lentopalloja maaliin ja osa tekee näyttäviä voltteja trampoliineilta patjoille. Yläkerran ravintolassa keskitytään herkuttelemaan, askartelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Neljän tunnin mittaiset tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan.
– Saimme idean Raumalta, jossa Rauman Pallo-Iirot järjestävät Iirolandiaa. Heillä on siellä iso jalkapallohalli, joten tapahtuma on aika erilainen. Meillä on täällä vähän kompaktimpi paketti, kertoo Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia.
Edellinen Trombilandia pidettiin loppiaisena. Silloinkin paikalla oli yli 400 ihmistä, mutta parhaimmillaan tapahtumat ovat vetäneet yli 600 kävijää. Perheitä tulee paljon myös Loimaan ulkopuolelta, ja esimerkiksi vanhat loimaalaiset ovat tuoneet lapsiaan liikkumaan kauempaakin.
– Tällaisten tapahtumien avulla jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa HopLoppia. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan ja olla osa tämän seudun tapahtumien verkostoa, Haltia jatkaa.
Lisää liikettä ja lentopalloa!
Trombilandiassa pääsee pelailemaan ja leikkimään Hurrikaanin pelaajien ohjauksessa!
Jankko on liikuttanut lapsia aktiivisesti myös esimerkiksi liikuntaleikkikouluissa. Heille on tärkeää tukea lasten liikuntaa, sillä nykypäivänä yhä harvempi lapsi liikkuu tarpeeksi. Leikin kautta syntyvä liike tekee hyvää ja samalla perheet pääsevät tapaamaan toisiaan. Tekemistä riittää 0–12-vuotiaille lapsille. Hirvihovin yläkerrassa on varattu oma tatami perheen pienimmille, jotta he eivät jää isompien jalkoihin alakerran parketilla.
Hurrikaanin pelaajat ohjaavat lapsia tapahtumissa. Seuroissa onkin huomattu, että tapahtumien myötä myös Hurrikaanin peleissä on käynyt entistä enemmän lapsiperheitä.
– Emme me täällä markkinoi lentopalloa, mutta toki seurat ovat esillä ja sitä kautta uusilla lapsilla on kiinnostus herännyt myös lentopalloa kohtaan, Haltia kommentoi.
Trombilandian pääsymaksu on 5 euroa. Aikuiset ja sylivauvat pääsevät tapahtumiin maksutta.
– Tämän ei ole tarkoitus olla meille mikään kultakaivos, mutta kulut pitää saada peitettyä, Haltia kommentoi.
Trombilandiaa on järjestämässä aina iso joukko aikuisia. Väkeä tarvitaan paitsi pystyttämiseen ja purkamiseen, myös lipunmyyntiin, ravintolaan, kasvomaalauksiin, lasten ohjaamiseen ja järjestyksen valvontaan.
Leader-tuella tapahtuma vietiin seuraavalle asteelle
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia seurasivat loppiaisen Trombilandiassa mielissään lasten riemua.
Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua kaksi uutta pomppulinnaa ja ilmatäytteinen lentopalloverkko.
– Ensimmäisissä tapahtumissa jonot olivat ihan tolkuttomia, joten uudet toimintapisteet ovat olleet avuksi. Pomppulinnat ovat olleet todella suosittuja, eikä niitä olisi ilman Leader-tukea saatu hankittua, Haltia kiittelee.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämä Leader-tuki vajaan 15 000 euron hankkeelle oli 75 %. Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio on hankkeeseen todella tyytyväinen.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä tuella voi olla valtavan suuri vaikutus, hän kehuu.
Jankko lentopallo ry on hyödyntänyt Leader-tukea aikaisemminkin. Esimerkiksi Jankon keltaiset katokset on hankittu Leader-tuen avulla.
Seuraavat Trombilandiat Hirvihovissa (Kuusitie 1, Loimaa)
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
