Lions Club Aura/Sisu kutsuu Aurajoen rannalle talkoisiin

 

Auran keskustassa otetaan jokiranta haltuun. Pian Aurajoen rantaan aletaan rakentaa esiintymislavaa ja kuntoportaita, mutta sitä ennen mäki pitää niittää. Kesän kääntyessä kohti syksyä Lions Club kutsuu kaikki halukkaat niittotalkoisiin.  

Lions Club Aura/Sisu oli jo tänä kesänä aikeissa rakennuttaa Auran keskustaan OP Auranmaan takana olevalle jokirantatontille esiintymislavan ja sille johtavat kuntoportaat. Korona kuitenkin viivästytti projektia, mutta nyt on aika kääriä hihat. LC Aura/Sisulle voi ilmoittautua talkoolaiseksi, sillä alue niitetään talkoovoimin heti syksyn alussa, jotta pohjatöitä päästään tekemään ennen talven tuloa. Talkoolaisilta toivotaan mukaan myös omia välineitä, esimerkiksi siimaleikkureita, raivaussahoja ja viikatteita.

– Niiton jälkeen alkaa maansiirtotyöt ja paalutus. Keväällä tehdään sitten maan päälle tulevia rakenteita, kertoo klubin presidentti Pasi Kullanmäki. 

Talkoovoimaa tarvitaan paljon, yli 1 200 tuntia, sillä moni asia, joka hoituisi näppärästi koneella, tehdään nyt käsipelillä. Maasto on nimittäin hankalakulkuinen ja erityisen arvokas: yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. 

Valmista pitäisi olla ensi kesänä. Silloin jokirannassa olevan kuusikon edessä pitäisi komeilla katettu esiintymislava ja sen edessä rinnekatsomo, josta käsin voi nauttia paitsi lavalla järjestettävästä ohjelmasta myös maisemasta. Lisäksi jokirinteeseen tulee kuntoportaat, jotka toimivat samalla myös kulkuväylänä katsomoon. Katsomon yläosaan tullaan tekemään myös esteetön kulku. 

– Esiintymislava mahdollistaa monenlaisia tapahtumia, vaikka kesäteatteria ja yhteislaulutilaisuuksia. Mutta ehkä suurin juttu tässä on se, että saamme kuntalaisille vapaan pääsyn jokirantaan. Tähän asti jokirannasta ovat päässeet nauttimaan vain ne, joiden omat tontit ulottuvat jokeen, toteaa Kullanmäki.

Yhtenä hyötynä on myös se, että ranta-alue tulee hoidetuksi. Nyt se on puskien ja jättipalsamin peitossa. Myös vieraslajeista pyritään pääsemään niittotalkoiden avulla eroon. 

Näiden toimenpiteiden jälkeen auralaisten toiveissa olisi vielä laituri, joka mahdollistaisi joen virkistyskäytön, esimerkiksi melomisen ja suppailun. Aurajokea pitkin voi meloa vaikka Turkuun asti, jos jaksaa kantaa välineet muutaman kosken ja padon ohi. Välineiden vuokrauspaikkaa ollaan kaavailtu Auraamoon, mutta asia on vasta suunnitteluasteella. 

Havainnekuva tulevasta esiintymislavasta.

Budjetti kasaan yhteistyöllä

Luvassa on yli 50 000 euron puristus, josta pelkkään paalutukseen uppoaa yli 10 000 euroa. Yhteistyöllä päästiin kuitenkin asiassa eteenpäin. Paikallinen Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit on myöntänyt esiintymislavalle ja katsomolle 30 000 euron tuen. Kuntoportaiden rahoitukseen taas osallistuu Arne Ritari -säätiö 50 prosentin osuudella kuluista. 

– Lisäksi olemme tavattoman iloisia siitä, että alueen omistajat eli kunta ja OP Auranmaa ovat olleet idealle myötämielisiä. Maa-aluejärjestelyin hankkeelle saatiin keskeinen paikka, kiittelee Hannele Tanner-Penttilä, LC Aura/Sisun rahastonhoitaja. 

Myös suunnittelutyö tapahtui talkoilla. Piirustuksista vastasi paikallinen arkkitehti Hannu Vaisto ja rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Laivila Oy. 

Aluksi Lions Club Aura/Sisu suunnitteli Aurajokirantaan pelkkiä kuntoportaita, mutta kun klubilaiset tulivat paikalle tarkistamaan korkeuseron riittävyyttä, he hoksasivat heti, että pelkät kuntoportaat eivät riitä. “Näimme oivallisen paikan kesätapahtumapaikalle, jossa voisi kuntoilla, nauttia elämyksistä ja jokimaisemista” kertoo Hannele Tanner-Penttilä, joka on kuvassa Pasi Kullanmäen kanssa.

Sisukasta meininkiä

Hanke kulkee nyt nimellä Sisupuisto, joka juontuu Lions Clubin nimestä. Se on kuitenkin vasta työnimi. 

– Olemme miettineet nimikilpailun järjestämistä. Tarkoitus ei ole, että tämä leimautuu Lions Club Aura/Sisun paikaksi. Me vastaamme hankkeen virallisesta hoitamisesta, mutta tarvitsemme mukaan mahdollisimman paljon apuvoimia. Lopputuloksesta pääsevät nauttimaan tasapuolisesti kaikki. Toivomme, että kuntalaiset ottavat paikan omakseen, sanoo Tanner-Penttilä.

Lions Club Aura/Sisu on muutenkin monessa mukana. 

– Järjestämme tapahtumia ja autamme vähävaraisia. Jouluisin jaamme perheille lahjakortteja ruokakauppaan ja esimerkiksi äitienpäivänä moni vähävarainen äiti saa lahjakortin kampaajalle tai hierojalle, kertoo Tanner-Penttilä.

Yksi leijonatoiminnan painopisteistä on diabeteksen torjunta, jossa liikunta on avainasemassa. Siksi kuntoportaat sopivat hyvin Lions Clubin agendaan. 

Toinen viimeaikainen työsarka on ollut vieraslajien torjunta, joka sekin edistyy myös tämän hankkeen myötä.

– Olemme herätelleet tontinomistajia huomaamaan vieraslajit ja antaneet vinkkejä torjuntatöissä sellaisilla paikoilla, joissa homma on ryöstäytynyt käsistä. Esimerkiksi jättiputkea on torjuttu paljon VieKas Life -hankkeen kautta, kertoo Kullanmäki. 

Aurajokilaakso on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Pieni pala perinnemaisemaa

Aurajokilaakso muodostaa yhtenäisen kulttuuri-, perinne- ja kansallismaiseman Oripään harjulta Turkuun asti. Yhteisenä tavoitteena on saada jokilaakso paremmin esiin, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan siitä. Tavoitteeseen kytkeytyy esimerkiksi hanke, jossa selvitetään 1500-luvulta asti Aurajoen vieressä kulkeneen Varkaantien kehittämistä matkailutieksi. 

Tuleva Sisupuisto on yksi pala lisää yhteiseen tavoitteeseen, jonka eteen tehdään tällä hetkellä monen kunnan alueella kehittämistyötä. Pitkään Aurajoki toimi jäteviemärinä, mutta nykyisin sen vesi on uimakelpoista. 

– Se on vain savista ja siksi niin sameaa. Aurassakin moni on tehnyt omalle tontilleen uimalaiturin, kun ranta-aluetta on kunnostettu, Tanner-Penttilä toteaa. 

 

HANKKEEN KUSTANNUKSET

 

Esiintymislava ja katsomo

Leader-tuki 30 000 euroa

Korvaus talkoista 15 150 euroa

Kokonaiskustannus 45 150 euroa

 

Kuntoportaat

Arne Ritari -säätio 4 500 euroa

Oma / yksityinen rahoitus 4 500 euroa

Kokonaiskustannus 9 000 euroa

 

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla

 

Loimaalla Kertunmäen kesäteatterissa tehtiin Leader-tuella uusi katettu katsomo 320 hengelle. 40-vuotisjuhliaan viettävässä teatterissa ollaan totuttu tekemään talkoita ja yhteistyötä.

Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry rakennutti Kertunmäen kesäteatterille uuden katetun ja nousevan katsomon kesällä 2019. Nyt yleisö saa nauttia teatterista suojassa mahdolliselta sateelta tai paisteelta. Samalla saatiin parannettua teatterin valaistusta ja ääniä, sillä katsomosta löytyy miksauskoppi ja telineet valoille. 

– Täällä oli ennen sellaiset pitkät penkit, joissa ei ollut selkänojia. Monet katsojista ovat jo iäkkäitä, joten uudet penkit tulivat tarpeeseen. Nyt katsomoon on myös helpompi kulkea. Ennen maa oli täynnä juuria, eikä kaiteita ollut, kertoo katsomoprojektista vastannut Sari Äikää-Torkkeli, joka toimii myös ohjaajana teatterissa. 

Selkänojalliset irtotuolit kerätään talveksi pois, mutta katsomossa pystyy istumaan mukavasti myös ilman niitä.

Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit myönsi katsomoprojektille Leader-tukea. Katsomon rakensi Raleka Oy ja lisäksi hankkeeseen saatiin mukaan iso joukko talkoolaisia, jotka purkivat vanhan katsomon, osallistuivat uuden katsomon maalaamiseen, numeroivat tuolit ja tekivät maisemointitöitä. 

Uuden katsomon katos, kaiteet ja selkänojalliset penkit ovat olleet bussiretkiä järjestävien tahojen mieleen. Uudella katsomolla on parannettu teatterin saavutettavuutta ja sitä kautta saatu lisäpotkua lipunmyyntiin.

Mahdollisuuksia muillekin toimijoille

Urheiluseura Loimaan Jankko on toiminut Kertunmäellä jo vuosikymmeniä ja rakennuttanut Kertunmäen hiihtomajan. 40 vuotta sitten heräsi ajatus kesäteatterista ja niin alkoi urheilijoiden ja teatteriväen yhteiselo Kertunmäellä. 

– Katsomo voisi nyt palvella myös Jankkoa. Esimerkiksi hiihtokisat voidaan järjestää niin, että lähtö tai maali sijoitetaan katsomon eteen, toteaa teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg. 

Yhteistyötä on tehty muun muassa päiväkodin ja eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Myös koulu, kyläyhdistys ja seurakunta mainitaan hankehakemuksessa mahdollisina käyttäjinä. 

–  Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni hyötyisi tästä. Pääsymaksuttomiin tapahtumiin annamme katsomon maksutta käyttöön. Jos taas tapahtumalla on pääsymaksu, mekin otamme pienen maksun katsomosta, kertoo Sari Äikää-Torkkeli.

Teatterilla on tiivis yhteistyö myös Loimaan työväenopiston kanssa, jossa teatterin harjoituskausi vuosittain aloitetaan. Teatteriyhdistys pyörittää Kertunmäen kesäteatterin lisäksi Loimaan teatteria. Teatterin harrastajia on toista sataa ja toiminta on aktiivista ympäri vuoden. 

40-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 2020 teatteriyleisölle esiteltiin menneiden vuosien asuja. Vasemmalla Peppi Pitkätossun ja keskellä Heta Niskavuoren asut. Oikealla Kruununpuistosta tuttu asu.

40 vuotta kesäteatteria

Kesällä 2020 Kertunmäellä vietettiin 40-vuotisjuhlia. Juhlanäytelmäksi valikoitui Metsolat – Urjanlinna. Antti Metsolaa näytellyt Markku Sihvonen on ollut teatterin toiminnassa mukana ensimmäisestä kesästä asti ja moni muukin jo useita vuosia. Silti myös uusia tekijöitä on saatu houkuteltua mukaan joka kesä.

Kertunmäen ensimmäinen näytelmä oli Pikku Pietarin piha, joka esitettiin uudelleen 25-vuotisjuhlien yhteydessä.

– Vanhat kertunmäkeläiset muistelevat usein Niskavuoria ja Putkinotkoa. Uudemmasta tuotannosta mieleen ovat jääneet erityisesti Tankki Täyteen -näytelmät vuosina 2012 ja 2013. Ne saivat sellaisen suosion, että täällä saattoi olla samana iltana yli 400 katsojaa, muistelee Äikää-Torkkeli.

– Pari kertaa olemme esittäneet Astrid Lindgrenin tekstejä, mutta muuten näytelmät ovat olleet pääosin kotimaista draamaa. Siitäkin Kertunmäki on tunnettu, että näyttämöllä on vieraillut muun muassa hevosia, lehmiä, lampaita ja kanoja, hän jatkaa. 

40-vuotisjuhlan kunniaksi oli tarkoitus pystyttää näyttely menneistä vuosista, mutta se jäi koronan vuoksi tekemättä. Myös väliaikakahvit juotiin tänä kesänä ulkona. Juhlavuodesta muistutti kuitenkin muutamat vanhojen näytelmien esiintymisasut, joita oli nostettu Metsoloita katsomaan tulleen yleisön nähtäville. 

Juhlanäytelmäksi valittu Metsolat on ollut harkinnassa aiemminkin. Sen on sovittanut näyttämölle Loimaalta kotoisin oleva Miisa Lindén, joka oli 90-luvulla mukana tv-sarjan käsikirjoittajien joukossa ja näytteli Erkki Metsolan sihteeriä Riitta Vanhasta.

– Olemme esittäneet muitakin hänen teoksiaan, joten meillä oli matala kynnys kysyä Metsoloita juhlavuoden näytelmäksi. Lindén ja alkuperäistekstin käsikirjoittaja Carl Mesterton tulivat molemmat myös ensi-iltaan, kertoo ohjaaja. 

Metsolat sai myös näyttelijät innostumaan. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin rooleja oli tarjolla – ja esimerkiksi Kari Kaukovaaraa näytellyt Matti Salminen ajoi näytöksiin Koskelta asti, koska on Metsoloiden kova fani. 

Yhteensä produktiossa oli 17 näyttelijää, ohjaaja, puvustaja, ääniteknikko sekä kahvion talkoolaiset ja kesätyöntekijät. Ennakkovarausten perusteella näytti siltä, että tulossa on kaikkien aikojen kesä, mutta koronan vuoksi moni asia muuttui. Katsomosta pystyttiin täyttämään vain puolet, jotta tarvittavat turvavälit pystyttiin pitämään ja niin moni jäi ilman lippua. 

40-vuotisjuhlanäytelmäksi valikoitui Metsolat – Urjanlinna.

 

Kertunmäen kesäteatterin katsomon peruskorjaus ja kattaminen

Leader-tuki: 56 708 euroa

Korvaus talkootunneista: 7 245 euroa

Oma / yksityinen rahoitus: 49 463 euroa

Kokonaiskustannus: 113 416 euroa

 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit tarjoaa rahoitusta pienille virkistyshankkeille!

 

Oletteko haaveilleet yhdistyksenne kanssa ulkokuntosalista tai uudesta leikkipaikasta? Puuttuuko kylätalon karaokeilloilta kalusto tai tuleeko mieleen jokin muu investointi, jolla voisit kehittää oman asuinalueesi virkistysmahdollisuuksia? Nyt on aika toteuttaa ihmisten kokoisia ideoita!

Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on aloittanut teemahankkeen, jonka puitteissa myönnetään avustusta virkistyskohteiden kehittämiseksi Aurassa, Koski TL:ssä, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Pöytyällä, Somerolla ja Tarvasjoella. Tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. Hakuaika on nyt avattu ja se jatkuu 10. elokuuta asti. 

Hankkeen kustannusarvio voi olla 1 000 – 10 000 euroa. 

– Tavallisesti Leader-toiminnassa investointihankkeen kustannusarvion tulee olla yli 8 000 euroa. Tämän teemahankkeen alla pystytään nyt myöntämään tukea pienempiinkin investointeihin, kertoo Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Tukea hankkeeseen myönnetään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Oman rahoituksen osuus on 25 %, ja se voi koostua joko osittain tai kokonaan talkootyöstä.

Teemahankehaku on suunnattu paikallisille rekisteröidyille yhdistyksille. Taina Sainio toivoo, että teemahankkeen myötä myös uudet toimijat innostuisivat hakemaan Leader-tukea. 

– Teemahankkeessa voimme antaa kädestä pitäen tukea hakemusten tekemiseen, koska hankkeet toteutetaan meidän oman teemahankkeen alla. Se on uusille hakijoille iso etu, Sainio kommentoi.

Oman hankeidean valmistelu kannattaa aloittaa olemalla yhteydessä Jokivarsikumppanien henkilökuntaan, joka voi antaa vinkkejä hankehankemuksen laatimiseen. Hankkeen hakemisesta pitää olla hyväksytty päätös oman organisaation päättävältä elimeltä, esimerkiksi yhdistyksen hallitukselta. Hyväksytyt hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hankkeet tulee toteuttaa aluksi omalla rahoituksella. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Investointi ei voi olla kuluvaa tavaraa, vaan sen tulee hyödyttää asukkaita useamman vuoden ajan. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Leader-toiminta ylipäänsä perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmien myöntämä rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, valtiolta ja omalta kunnalta.

 

Ohjeita hakemuksen tekemiseen löydät täältä!