kestävän kehityksen viikko

Tule mukaan toteuttamaan tämän vuoden Kestävän kehityksen viikkoa!

kirjoittaja

Mitä kestävä kehitys käytännössä tarkoittaa? Miten se näkyy kylillä tai eri organisaatioiden toiminnoissa? Pieniä tekoja yhteisöissä ja suuria suunnitelmia tulevaisuuden nuorille?

Kestävän kehityksen viikko on tapahtumaviikko, jolloin yhdessä tuodaan esille esimerkkejä kestävän kehityksen työstä paikallisesti ja laajemmassa mittakaavassa. Tapahtumajärjestäjiksi ovat tervetulleita laajasti kaikki toimijat, valtakunnalliset järjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat, koulut ja yritykset. Mitä kirjavampi joukko sen parempi!

Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä, tempauksina, tapahtumina, kampanjoina tai esimerkiksi avoimien ovien tapahtumina. Jo olemassa olevat kestävän kehityksen toimet ja hankkeet kannattaa myös sitoa osaksi Kestävän kehityksen viikkoa.

Tapahtumaviikon taustatahona toimii Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä – verkosto, jonka tavoitteena on tapahtumaviikon kautta tuoda maaseutupolitiikkaa käytännön tasolle. Kestävän kehityksen toimikunta on myös valmistelemassa teeman mukaista valtakunnallista Toiveikas tulevaisuus -kirjoituskilpailua, johon voidaan esimerkiksi eri yhteisöissä ja kouluissa ottaa
osaa.

Tapahtumien ilmoittaminen on jo nyt avattu

Tapahtumat rekisteröidään Kestävän kehityksen viikko -sivustolle, josta löytyy myös kattavasti tietoa viikon järjestelyistä, yhteyshenkilöistä, sekä viestintämateriaalia vapaasti kaikkien osallistuvien tahojen hyödynnettäväksi. Viime vuodesta poiketen tapahtumia pääsee itse muokkaamaan rekisteröinnin jälkeenkin.

Tule mukaan!

  • Miettikää, mitä voitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
  • Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle, viikko 39.
  • Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
  • Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja tilat. Pohtikaa myös, miten tilaisuuteen kuljetaan.
  • Rekisteröikää tapahtumanne Kestävän kehityksen viikko -sivustolla, 31.8 mennessä.

Tapahtuma kokoaa niin paikallisia tapahtumia kymmenessä maakunnassa kuin valtakuunnallista ohjelmaa, tapahtumaviikon partnerina toimii Euroopan kestävän kehityksen viikko.

Haloo maaseudun viestintäfoorumissa perehdyttiin muun muassa kaksikieliseen viestintään

kirjoittaja

 

Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.

Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.

Nainen pitää puheenvuoroa tietokoneen ääressä.
Nora Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielisen viestinnän toteutuksesta.

Rohkeasti ruotsiksi

Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.

Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.

– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.

Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.

– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.

Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.

Katso Nora Backlundin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa suuren näytön edessä.
Cecilia Lundberg vei foorumin yleisön Habitability-verkoston maailmaan.

Tavoitteena kaksikielinen verkosto

Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.

Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.

Katso Cecilia Lundbergin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi työstään Kemiönsaaren kunnassa.

Yhteistyötä kunnan ja yhdistysten välille

Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.

Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.

Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.

Katso Jill Karlssonin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä, tietokoneen edessä.
Maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi Paimion maaseutupalvelujen viestinnästä.

Viestinnän haasteena kaksikielisyys

Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari. 

Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.

Katso Susanne Mäkelän esitys PDF-muodossa täältä!

Mustaan pukeutunut nainen pitää diaesitystä kokoustilassa.
Maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista maaseutuviestinnässä.

Maaseutuviestinnän uudet tuulet

Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.

Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.

Katso Janica Vilenin koko esitys PDF-muodossa täältä!

Villa Landen rakennus Kemiönsaaressa.
Viestintäfoorumi pidettiin Kemiönsaaren Villa Landessa.

Seuraava Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäfoorumi järjestetään Kemiönsaaressa 22.5.

kirjoittaja
Viestintäfoorumista kertova kuva, jossa on Haloo maaseutu -hankkeen logo.

 

Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun viestintäfoorumiin Villa Landen auditorioon Kemiönsaareen maanantaina 22.5. klo 10–15. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.

Aamupäivän aikana tilaisuudessa perehdytään kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen. Lounaan jälkeen foorumissa kuullaan kuntien ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä ja maaseutuviestinnästä.

OHJELMA

  • Klo 9.45 aamukahvit
  • Klo 10 tilaisuus alkaa
    • Avaussanat: Liisa Kallio, viestintäkoordinaattori, Haloo maaseutu! -hanke
    • Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielinen viestintä, Nora Backlund, erityisasiantuntija, Svenska lantbrukssällskapens förbund
    • Kaksikielinen viestintä Habitability-verkostossa, Cecilia Lundberg, koulutussuunnittelija, Åbo Akademi
  • Klo 11.45 lounas
  • Klo 13 tilaisuus jatkuu
    • Kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö ja Digikylät-hanke, Jill Karlsson, yhdistyskoordinaattori, Kemiönsaaren kunta
    • Maaseutupalvelujen viestintä, Susanne Mäkelä, maaseutuasiamies, Paimion maaseutupalvelut
  • Klo 14–14.15 kahvitauko
    • Uudet tuulet maaseutuviestinnässä, Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Klo 15 tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen tähän tapahtumaan on päättynyt.

Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen. Tilaisuudessa puhutaan niin suomea kuin ruotsia.

Haloo maaseutu! -hanke järjestää viestintäfoorumeja ajoittain Varsinais-Suomessa. Viime vuonna foorumit pidettiin Uudessakaupungissa joulukuussa ja Liedossa maaliskuussa.

Du hittar information på svenska här.

Projektet Haloo maaseutu! ordnar sitt nästa kommunikationsforum på Kimitoön 22.5.2023

kirjoittaja
Viestintäfoorumi-teksti ruotsiksi oranssilla pohjalla.

 

Välkommen till Haloo maaseutus kommunikationsforum i auditoriet på Villa Lande i Kimito måndagen den 22 maj kl 10–15. Evenemanget är öppet för hela nätverket för landsbygdsutveckling i Egentliga Finland, för alla som utvecklar och verkar på landsbygden.

På förmiddagen ägnas forumet åt hur man informerar på två språk. Efter lunch hör vi om samarbetet mellan kommuner och föreningar samt om landsbygdskommunikation.

PROGRAM

  • 09:45 morgonkaffe
  • 10:00 evenemanget inleds
    • Öppningsanförande; Liisa Kallio, kommunikationskoordinator, projektet Haloo
      maaseutu!
    • Att kommunicera tvåspråkigt kring Hållbarhetsveckan; Nora Backlund
      specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF.
    • Tvåspråkig kommunikation inom Habitabilitynätverket; Cecilia Lundberg,
      utbildningsplanerare, Åbo Akademi.
  • 11:45 lunch
  • 13:00 forumet fortsätter
    • Samarbete mellan kommun och föreningar, samt projektet Digikylät; Jill
      Karlsson, föreningskoordinator, Kimitoöns kommun.
    • Kommunikation inom landsbygdstjänsterna; Susanne Mäkelä,
      landsbygdsombudsman, Pemars landsbygdstjänster.
  • 14:00–14:15 kaffepaus
    • Nya vindar inom landsbygdskommunikationen; Janica Vilen,
      landsbygdskommunkationskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland.
  • 15:00 avslutning

Anmäl dig via den här blanketten senast onsdagen 17.5.2023 kl 15! Man kan delta också på distans, länken får du genom att anmäla dig.

Kommunikationsforumet ordnas av Haloo maaseutu som är det gemensamma kommunikationsprojektet för Egentliga Finlands landsbygdsnätverk. Arrangören bjuder på kaffet men lunchen betalar deltagaren själv. Under evenemanget talas både svenska och
finska.

Haloo maaseutu-projektet ordnar med jämna mellanrum kommunikationsforum i Egentliga Finland. Fjolårets forum hölls i Nystad i december och i Lundo i mars.

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

kirjoittaja
Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

kirjoittaja
Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Kestävän kehityksen viikko järjestetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa!

kirjoittaja
Taimia lasten käsissä ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi, 26.9.–2.10.2022.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään taas 26.9.–2.10. – tällä kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Pohjanmaalta vuonna 2019 alkanutta tapahtumaviikkoa vietetään, jotta maaseudulla tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. Viikon ohjelma koostuu useista osatapahtumista, joita kaikki halukkaat ovat tervetulleita järjestämään. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Infotilaisuus viikosta pidetään 17.8. klo 18–19 etänä Teamsin välityksellä. Tervetuloa kuulolle erityisesti, jos olet kiinnostunut järjestämään oman tapahtuman osana teemaviikkoa! Lisätiedot ja osallistumislinkin löydät Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilta.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.