Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Kestävän kehityksen viikko järjestetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Taimia lasten käsissä ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi, 26.9.–2.10.2022.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään taas 26.9.–2.10. – tällä kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Pohjanmaalta vuonna 2019 alkanutta tapahtumaviikkoa vietetään, jotta maaseudulla tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. Viikon ohjelma koostuu useista osatapahtumista, joita kaikki halukkaat ovat tervetulleita järjestämään. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Infotilaisuus viikosta pidetään 17.8. klo 18–19 etänä Teamsin välityksellä. Tervetuloa kuulolle erityisesti, jos olet kiinnostunut järjestämään oman tapahtuman osana teemaviikkoa! Lisätiedot ja osallistumislinkin löydät Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilta.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.