Oljeeldningen på ungdomslokalen Furulund byttes ut mot ekonomisk bergvärme

Furulundin nuorisotalo aurinkoisena kesäpäivänä.

 

Förutom uppvärmningen så har man på Furulund förnyat bland annat festsalens belysning med LED-lampor. Härnäst står förnyandet av källarvåningens fönster i tur.

För tre år sedan förändrades uppvärmningen av ungdomslokalen Furulund i Dragsfjärd på Kimitoön genomgripande. Den gamla oljeeldningen byttes ut mot bergvärme. Enligt Johan Fredriksson, ordförande för Dragsfjärds Ungdomsförening som äger Furulund, var projektet en utmaning för föreningen.

– Det här är stora projekt för oss. Vi var till exempel tvungna att helt montera ut den gamla enorma oljetanken ur källaren. Dessutom fick vi göra en asbestsanering. Då det är en gammal byggnad så stöter man ofta på överraskningar, och allt kan man inte förutse, säger Fredriksson som är inne på sitt andra år som ordförande.

Föreningen fick cirka 50 000 euro i projektstöd av Leadergruppen I Samma båt – Samassa veneessä, vars område det gäller. Enligt Fredriksson kunde man inte ha genomfört projektet utan de pengarna. Hela projektets budget var 91 000 euro.

– Sådana här projekt kräver mycket bakgrundsarbete och noggranna överväganden i förväg. De personer som då hade ansvaret skötte det verkligen bra.

Maalämpö-koneistoa kellaritilassa.
– Det här är stora projekt för oss, säger Fredriksson.

En reparation i taget

Huset Furulund är byggt i början av 1960-talet. Men föreningens anor sträcker sig ända till 1897, och på samma plats stod tidigare en byggnad från 1903. Eftersom det gäller ett hus som är över 60 år gammalt finns det naturligtvis en hel del att reparera. Enligt Fredriksson behöver såväl taket som köket förnyas, och också vaktmästarbostaden intill behöver reparationer.

Men mycket har också gjorts, förutom bergvärmeprojektet har man förnyat ventilationen och installerat LED-belysning i festsalen.

– I höst förnyar vi ännu fönstren i källarvåningen. Vi är också intresserade av att investera i solpaneler, berättar Fredriksson.

För att aktivera ungdomarna

Det är viktigt för föreningen att få Furulund i skick, för det ordnas program för alla åldersgrupper i lokalerna. Bland annat övar en dragspelsgrupp varje vecka i huset, det står vävstolar i källaren som Vuxeninstitutet använder, och ett par gånger om året ordnas det dans i huset.

I höst prövar man också på att ha bingo, och lokalen kan också hyras för privata fester.

Enligt Fredriksson ligger tyngdpunkten i föreningens verksamhet på att aktivera ungdomarna. Det är utmanande med ungdomsverksamhet på landsbygden, men föreningen ger inte upp.

– I höst ordnar vi till exempel tre träffar där skolungdomarna utan press på prestationer får pröva på olika idrottsliga sysslor, som yoga och orientering. Vi har också planerat disco och matlagningskurser. Vi försöker på olika sätt aktivera de unga.

Merimaisemaa puiden takana aurinkoisena kesäpäivänä.
Furulund ligger vid havet.

Leaderstöd kan fås för projekt kring förenings- och byahus

Enligt Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt – Samassa veneessä lönar det sig att använda flera olika finansieringskällor för att hålla föreningsgårdar i skick, samt att planera reparationer och ändringar omsorgsfullt och på lång sikt. Tänkbara finansiärer är till exempel Finlands Hembygdsförbund, Svenska kulturfonden och Leadergrupperna. Hembygdsförbundet kan ge finansiering för reparationer, medan finansiering med Leadermedel alltid också skall ha en utvecklingsaspekt.

– Leaderfinansiering lämpar sig till exempel för energilösningar som solpaneler och bergvärme, eller anpassning av hus för nya användargrupper. Typiska utvecklingsmål vid Leaderfinansiering är till exempel att man kan bjuda på ny verksamhet efter projektet. Men Leaderfinansiering passar inte för enbart reparationer, säger Boström.

I strategin för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä betonas nu bland annat tillgänglighet och frihet från hinder, säger hon. Gruppen ser gärna projekt som går ut på att förbättra belysning, digitalisering, displayer och informationstavlor, ramper och andra hjälpmedel samt möbler som passar olika målgrupper. Också förbättrad säkerhet kan vara ett utvecklingsmål.

– Vi hoppas att de som ansöker tar kontakt med oss genast i början av projektet, så att vi kan hjälpa till från början. Leaderfinansiering är som en bit i ett pussel: den passar perfekt in i vissa projekt, men inte alls i andra.

Förutom de stora projekten kan numera också små projekt få stöd. Projektbudgeten behöver inte mera vara över 10 000 euro, nu kan också projekt på 1 500–8 000 euro få stöd. De här miniprojekten syns inte ännu i ansökningssystemet, men förhoppningsvis kan man under höstens lopp öppna ansökningsslussen.

– I allmänhet får man ett stöd på 65 procent för allmännyttiga projekt. Om stödet stiger över 50 000 euro förhandlar vi med stödmottagaren om att möjligen sänka stödets procentuella andel. Som egen finansiering duger till exempel föreningens egna tillgångar, medel som man fått från privata sponsorer eller eget talkoarbete. För klimat- och miljöinvesteringar kan man nu få upp till 80 procent i stöd, berättar Boström.

På kontoret för I samma båt – Samassa veneessä är det framför allt verksamhetsledare Minna Boström som ger nya stödansökare råd. Man får kontakt med Minna på telefon 0400 718 913 eller per e-post på minna.bostrom(at)sameboat.fi. Leadergruppen i fråga har Pargas, Kimitoöns och Gustavs kommuner som sitt område. Du hittar Leadergruppen för ditt eget område här.

Haloo maaseutu! diskuterade tvåspråkig kommunikation och annat

 

Tema för vårt kommunikationsforum var tvåspråki kommunikation, samt samarbete mellan kommun och föreningar. Vi hörde också om hur landsbygdskommunikationen utformas.

Årets första kommunkationsforum inom Haloo maaseutu! hölls måndagen den 22 maj på Villa Lande i Kimitoön. Evenemanget inleddes med gemensamt morgonkaffe, efter det gick vi in på förmiddagens tema, hur man kommunicerar på två språk. På eftermiddagen
fortsatte forumet med en presentation om samarbete mellan kommun och föreningar, och efter det en om landsbygdskommunikationen.

Nainen pitää puheenvuoroa tietokoneen ääressä.
Nora Backlund.

Modigt på svenska

Den tvåspråkiga kommunikationen tog vi oss an först under ledning av Nora Backlund, specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund. Hon beskrev hur kommunikationen kring Hållbarhetsveckan förverkligades. Evenemanget, som är öppet för alla, fokuserar på lokalt förankrad hållbar verksamhet och knyter ihop lokala evenemang som ansluter sig till temat.

Enligt Backlund kommunicerar man flytande på de båda inhemska språken kring evenemanget som har sina rötter i Österbotten och har ordnats sedan 2019.

– Till exempel: Om det finns svensk text i bilden som visas, så är texten under bilden åp finska, eller tvärtom, säger hon.

Enligt henne är det bra att reservera tid för att kommunicera på två språk, och det lönar sig att publicera på båda språken samtidigt.

– Det är lite tokigt om man publicerar först på svenska och sedan om en vecka på finska, säger hon.

Backlund rekommenderar också att man använder olika översättningstjänster som Word eller ChatGPT. Men de är inte ofelbara, så man skall alltid korrekturläsa översättningarna. Och hon uppmuntrar definitivt alla att också kommunicera på svenska, också om översättningen inte skulle vara perfekt.

Läs Nora Backlunds presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa suuren näytön edessä.
Cecilia Lundberg.

Med sikte på ett tvåspråkigt nätverk

Forumet gick vidare med den tvåspråkiga kommunikationen då Åbo Akademis utbildningsplanerare Cecilia Lundberg intog estraden. Hon närmade sig temat utifrån nätverket Habitability. Detta projekt har bland annat som mål att på gräsrotsnivå skapa ett nätverk av samfund kring vattendrag och skärgårdar.

Projektet sprider information och kunnande kring begreppet bobarhet. Det inkluderar en bobarhetsanalys: aktörer inom en skärgård, längs en kust eller vid ett vattendrag kan definiera, mäta och utveckla sin attraktivitet genom att se på olika delområden som platsens identitet, ekosystemen och människors välmående. I projektet ingår åtta workshops.

Läs Cecilia Lundbergs presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä.
Jill Karlsson.

Samarbete mellan kommun och föreningar

Efter lunchen talade Kimitoöns kommuns föreningskoordinator Jill Karlsson om samarbetet mellan kommunen och föreningarna.

Hon berättade om sitt eget arbete som föreningskoordinator, om hur viktiga föreningarna är och om kommande evenemang. I juni ordnas till exempel ett Öppna byar-evenemang, och i augusti Höststarten, som inkluderar en föreningsmässa.

Karlsson berättade också om projektet Digiby, i vilket Kimitoön deltar som försökskommun tillsammans med Pargas stad. Projektet skall stärka kommuners förmåga att få nyinflyttade att stanna kvar och rota sig. Projektet siktar också på att öka kommuners attraktionskraft genom att berätta om sin egen och byarnas verksamhet.

Läs Jill Karlssons presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä, tietokoneen edessä.
Susanne Mäkelä.

Två språk är en utmaning

Susanne Mäkelä, som är landsbygdsombud för Pemar landsbygdstjänster, berättade för forumets deltagare om hur landsbygdstjänsterna kommunicerar. Organisationen, som inledde sitt arbete 2013, har S:t Karins, Pemar, Sagu, Pargas och Kimitoön som sitt verksamhetsområde.

Den interna kommunikationen sköter man med Teams och Whatsapp. Organisationen ordnar också kurser och studiebesök för odlare. Enligt Mäkelä är det till exempel digitaliseringen, tvåspråkigheten och myndighetsspråket som är utmanande för kommunikationen.

Läs Susanne Mäkeläs presentation som pdf här!

Janica Vilen.

Nya vindar inom landsbygdskommunikationen

Kommunikationsforumets sista talare var landsbygdskommunikationskoordinator Janica Vilen från NTM-centralen i Egentliga Finland. Hon berättade om det senaste inom landsbygdskommunikation, hur den är organiserad och förverkligad. De nya koordinatorerna vid NTM-centralerna har i år just inlett sitt arbete, och de har till uppgift bland annat att producera informationsmaterial, att utforma samarbetet med berörda parter samt att ordna evenemang.

En egen informationskanal för Egentliga Finland är den nya portalen maaseutu.fi/sv/regionala-webbsidor/egentliga-finland/ (på finska) som vägleder den som söker bidrag. Portalen har information om olika stödformer, om tyngdpunktsområden inom landsbygdsutvecklingen och om lokala aktörer. Vilen påminde också om kommande evenemang, som lantbruksutställningen Okra i juli och Kyläareena (”byarenan”) som ordnas i Salo i månadsskiftet augusti-september.

Läs Janica Vilens hela presentation som pdf här!

Villa Landen rakennus Kemiönsaaressa.
Villa Lande.

Koirabaanan kuntoportaat voitti Varsinais-Suomen vaikuttavin yhteistyö -palkinnon

Ilmakuva Koirabaanan kuntoportaista

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan Leader-ryhmät palkitsivat Koirabaanan kuntoportaat EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yhteistyön palkinnolla Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta.

Länsi-Turunmaan Yrittäjät toteutti Paraisilla korkeuksiin kohoavan hankkeen: kaupungin keskustan tuntumaan, kalkkikivilouhoksen viereiselle kivimäelle nousivat 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden yläpäässä on näköalatasanne, josta voi seurata kalkkikivilouhoksen tapahtumia, ihailla Kvinnan ur berget -taideteosta ja merta kuin myös tähyillä Turussa sijaitsevaa Pääskyvuoren linkkitornia.

Kuntoportaat sijaitsevat Paraisilla Pajbakantiellä. Sijainnin lisäksi ne ovat saaneet erityistä kiitosta valaistuksestaan, pituudestaan, leveydestään ja askelkorkeudestaan. Hanketta vetänyt Johan Kronberg kertoo, että portaat haluttiin tehdä nimenomaan kaikkien käyttöön.

– Täällä käy niin urheilujoukkueita kuin eläkeläisiä kuntoilemassa. Juuri sen takia askelkorkeudeksi valittiin 10 senttimetriä, jotta jokainen voi käyttää portaita.

Koirabaanan kuntoportaiden alaosa.
Kuntoportaat löytyvät Paraisilta osoitteesta Pajbakantie 2.

Kuntoportaiden paikka löytyi sivukivimäeltä

Idea kuntoportaista syntyi jo vuonna 2016. Kronberg oli tällöin vieraillut Malminkartanon kuntoportailla Helsingissä, jolloin syntyi toive samankaltaisten portaiden rakentamisesta saaristoon Paraisille. Ongelmana oli kuitenkin rahoituksen kuin myös kuntoportaiden paikan puuttuminen.

Ajatus jäi hautumaan, kunnes vuonna 2019 Kronberg luki seinäjokelaisesta paikallislehdestä alueelle rakennetuista kuntoportaista ja niiden Leader-rahoituksesta. Paikka kuitenkin puuttui edelleen, kunnes Kronberg keksi poikansa Jimmyn kanssa Koirabaanan kivimäen. Nordkalkin kalkkikivilouhoksesta syntyy sivutuotteena kiveä, joka on kasattu louhoksen viereen. Kuntoportaiden kivikasaan on tuotu viimeksi kiveä 1950-luvulla.

Kronbergit päättivät ottaa yhteyttä kalkkilouhoksen omistavaan Nordkalkiin. Nordkalkilla työskentelevä Tarmo Tuominen innostui ideasta, ja sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla.

– Vuokrasimme Nordkalkilta maa-alueen kuntoportaita varten, jolloin saimme oman alueen kaivosalueen sisältä, Kronberg kertoo.

Metsäistä maisemaa Koirabaanan kuntoportailla.
Koirabaanan kuntoportailta näkee Pääskyvuoren linkkitornille saakka.

Hanke toi ihmiset yhteen

Hanketta vetämään saatiin Länsi-Turunmaan Yrittäjät.  Kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa alun perin, mutta todellisuudessa portaat kustansivat noin 200 000 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli portaita reunustavan aidan rakentaminen, sillä viereinen kaivos on 130 metriä syvä – pitkä pudotus sivukivikasan päältä siis. Rahoitusta saatiin muun muassa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä, joka toimii saariston alueella.

Hakkuut ja maatyöt starttasivat vuoden 2020 kesällä, ja itse portaiden rakennustöihin päästiin seuraavana vuonna. Talkootöitä kertyi runsaasti: yli 2000 tuntia. Hanke toi yhteen monia eri tahoja paikallista asukkaista yhdistyksiin ja yrityksiin. Portaat avattiin lopulta syksyllä 2021.

– Koronakriisin myötä puun hinta nousi kesken rakennustöiden. Se toi oman haasteensa projektiin ja haimme lisärahoitusta yrityksiltä. Kuitenkin suurimpia onnistumisia oli taas se, kun saimme niin monia ihmisiä mukaan projektiin. Se oli todella hienoa.

Mies seisoo kuntoportaiden välitasanteella.
Johan Kronberg sai idean kuntoportaisiin Helsingistä.

Uusi nähtävyys Paraisilla

Koirabaanan kuntoportaat ovat muutaman vuoden aikana herättäneet laajaa kiinnostusta. Ne ovat esimerkiksi rikkoneet uutiskynnyksen mediassa useita kertoja. 

– Portaat ovat päässeet niin paikallisuutisiin kuin valtakunnan mediaan. Yhdessä uutisjutussa sanottiin, että Koirabaanan ainoa huono puoli on, että portaat sijaitsevat liian kaukana Helsingistä.

Kronbergin mukaan portaille tullaan treenaamaan ja tapaamaan ihmisiä niin Paraisilta kuin muilta paikkakunnilta. Kuntoilijoita on tullut jopa bussilastillinen Hyvinkäältä saakka. Hyvien treenimahdollisuuksien ja hienojen näköalojen lisäksi portaat ovat tunnetut siitä, että siellä kuntoilijat tervehtivät aina toisiaan.

Käyttäjien mukaan toivomisen varaa olisi siinä, että Koirabaanalle saisi tulla nimensä mukaisesti koiran kanssa – se on kuitenkin turvallisuuden takia kielletty. Kuntoilijat toivoisivat myös pääsevänsä treenaamaan talvisin, jolloin portaat ovat useiden muiden kuntoportaiden tavoin kiinni. 

Muuten portaista saatu palaute on ollut erittäin positiivista.

– Tämä on aivan saariston rengastien varrella, ja moni pysähtyykin tässä matkalla saaristoon. Koirabaanan kuntoportaista onkin tullut liikuntapaikan lisäksi nähtävyys.

Hundbanans konditionstrappa prisbelönt som Egentliga Finlands mest imponerande samarbete

 

NTM-centralen i Egentliga Finland och Leadergrupperna i landskapet utsåg vid landsbygdsgalan den 25 mars Hundbanans konditionstrappa till det mest imponerande samarbetet under EU:s landsbygdsprograms period 2014–2022.

Det var Väståbolands Företagare som förverkligade projektet, som i närheten av Pargas centrum strävar mot höjden. Uppför backen av sidosten invid kalkgruvan går en konditionstrappa med 470 steg. Högst uppe finns en utsiktsplattform därifrån man kan följa med skeendet i kalkgruvan, beundra konstverket Kvinnan ur berget eller kika bort mot länktornet i Svalberga, Åbo.

Konditionstrappan startar vid Pajbackavägen i Pargas. Den får beröm inte bara för sin placering men också för belysningen, hur lång och bred den är och den bekväma steghöjden. Johan Kronberg, som var projektledare, ville att trappan görs så att den passar för alla.

– Här motionerar såväl pensionärer som idrottslag. Just med tanke på det valde vi 10 centimeter som steghöjd, så att var och en kan komma upp.

Koirabaanan kuntoportaiden alaosa.
Hundbanans konditionstrappa finns i Pargas.

Berget av sidosten var den rätta platsen

Tanken på en konditionstrappa föddes redan 2016. Kronberg hade då besökt Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors och önskan om att få en liknande trappa i Pargas väcktes. Men det saknades både finansiering och en lämplig plats.

Men tanken hade slagit rot, och år 2019 läste Kronberg i en lokaltidning i Seinäjoki om en konditionstrappa som byggts med Leaderfinansiering. I Pargas saknades ändå fortfarande en plats, ända tills Kronberg tillsammans med sonen Jimmy fick upp ögonen för Hundbanans stenhög. Invid Nordkalks kalkstensgruva har man lagt upp en hög sten som är en sidoprodukt. Senast stenar lades på sidostenshögen var på 1950-talet.

Kronbergs beslöt att ta kontakt med Nordkalk, som äger gruvan. På Nordkalk blev Tarmo Tuominen intresserad av idén, och efter det gick saken snabbt framåt.

– Vi arrenderade området för konditionstrappan av Nordkalk, så vi fick ett eget område innanför gruvans gränser, berättar Kronberg.

Metsäistä maisemaa Koirabaanan kuntoportailla.
Från toppen kan du se hela vägen till Åbo.

Projektet förenade folk

Som projekthuvudman fick man Väståbolands Företagare. Hela budgeten gick ursprungligen på 200 000 euro, men i verkligheten kostade trappan omkring 200 000. Den enskilt dyraste detaljen var trappans räcke, för gruvan invid är 130 meter djup – det skulle vara ett långt fall utför sidostenshögen.

Finansieringen kom bland annat från Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä, som har skärgården som verksamhetsområde.

Avverkningen och schaktningen började sommaren 2020, och nästa år kunde man börja bygga själva trappan. Det blev en ansenlig mängd frivilligarbete, över 2 000 timmar. Projektet knöt nya band mellan flera aktörer, såväl ortsborsom föreningar och företag. Hösten 2021 kunde man slutligen öppna trappan.

– I samband med coronakrisen steg priset på trävaror mitt under byggarbetet. Det var en utmaning i sig, och vi sökte mera stöd från företagen. Men mest lyckat var kanske att vi fick med så mycket människor i projektet. Det var verkligen fint.

Mies seisoo kuntoportaiden välitasanteella.
Hundbanans konditionstrappa var Johan Kronbergs idé.

En ny sevärdhet i Pargas

Hundbanans konditionstrappa har på några år hunnit väcka intresse vida omkring. Den har flera gånger nått över massmedias nyhetströskel.

– Trappan har presenterats såväl i lokalnyheterna som i riksmedia. I en nyhetstext sades att Hundbanans enda dåliga sida är att den är så långt ifrån Helsingfors.

Enligt Kronberg kommer man både från Pargas och annanstans ifrån till trappan för att träna konditionen och för att träffa folk. Det har kommit en busslast motionärer ända från Hyvinge. Hundbanans trappa är känd inte bara för den goda motionen och den fina utsikten utan också för att man alltid hälsar på dem man möter där.

Det enda användarna har saknat är att man skulle få ta sin hund med i trappan – då det nu heter Hundbanan – men det är förbjudet av säkerhetsskäl. Motionärerna skulle också gärna träna vintertid, men då är trappan ofta liksom andra trappor stängd. I övrigt har trappan väckt mycket positiv respons.

– Det här är alldeles invid Skärgårdens ringväg och många tar en paus här på vägen till skärgården. Hundbanans motionstrappa är inte bara en motionsplats, den har också blivit en sevärdhet.

Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!

Viisi naista vierekkäin Säätytalolla.
Ulla Kallio, Maarit Teuri, Pia Poikonen, Minna Boström ja Taina Sainio.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla. 

Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista. 

Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.

– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän  puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa. 

– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.

Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa. 

– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää. 

Ravakka teki Suomen parhaan strategian

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan. 

Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa.  Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.

– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi. 

Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.

Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.

Välineitä aktiiviseen toimintaan

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui. 

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.

Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

 

Lisätiedot:

Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland fick över 20 miljoner euro!