Liisa Kallio

Asukkaiden Loimaa -hanke on kannustanut asukkaita vaikuttamaan omaan viihtyvyyteen ja parantanut kaupungin ja kylien välistä viestintää

kirjoittaja
Ihmiset kävelevät luontopolulla metsässä pilvisessä säässä.
Kimppakävely on järjestetty muun muassa Kojonkulman Korkeusvuoren luontopolulla.

 

Loimaan kaupunki on panostanut kylien ja kaupungin väliseen yhteistyöhön Asukkaiden Loimaa -hankkeen avulla. Projekti jatkuu vielä ensi vuoteen.

Loimaan kaupungissa kulunut vuosi on ollut asumisen teemavuosi. Juuri teemavuoteen liittyen kaupunki aloitti Asukkaiden Loimaa -hankkeen, jolla jalkautetaan asuinympäristöjen kehittämistä kyliin ja tuodaan samalla yhteisöille vahvempi mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Hankkeen vetäjä Eija Martti kertoo, että kaupunki tukee asukkaiden ideoita.

– Totta kai kaupunki tekee myös asioita asumisviihtyvyyden eteen, mutta hankkeessa on tarkoitus saada asukkaat enemmän mukaan. Teemavuoden aikana on esimerkiksi järjestetty tapahtumia, joita on jalkautettu kyliin, hän sanoo.

Martin mukaan asumisviihtyvyyden lisäksi yksi hankkeen keskeisimmistä aiheista on ollut viestintä: tieto ei nimittäiin ole kulkenut kovin hyvin kylien ja kaupungin välillä, ja kylillä on koettu, ettei omiin kysymyksiin välttämättä saa vastauksia. Martti onkin toiminut yhteyshenkilönä yhteisöjen välillä.

– On kaivattu matalan tason yhteyshenkilöä, johon voi olla yhteydessä. En tiedä kaikkea, mutta otan selvää ja vien asioita eteenpäin. Ne ovat pieniä asioita, mutta tekevät ihmisiä iloisiksi.

Kimppakävelyitä ja seniorisumppeja

Heti teemavuoden ja hankkeen alussa Martti järjesti yhdessä kyläyhdistysten kanssa kyläiltoja mahdollisimman monessa Loimaan kylässä. Tilaisuuksissa hän kertoi hankkeesta, sen tavoitteista ja omasta osastaan yhteyshenkilönä. Lisäksi kyläilloissa käsiteltiin Loimaan kaupungin osallistavaa budjetointia, jonka varat menivät tänä vuonna kylille niiden viihtyvyyden parantamiseksi.

– Jokainen kylä teki hakemuksen siitä, mihin he käyttäisivät 1000 euroa. Sillä rahalla on saatu paljon aikaiseksi kuten laituri, puuvaja, esiintyjiä tapahtumiin ja kylärakennusten korjauksia. Itse osallistumalla pystyy saamaan paljon aikaan, Martti kertoo.

Kylät on otettu myös mukaan isompiin keskustan tapahtumiin kuten kesän avaukseen. Yhdistykset olivat myös mukana OKRA-tapahtumassa kesällä. Suosittuja tapahtumia ovat myös olleet kimppakävelyt, joita järjestettiin yhteensä seitsemän eri puolilla Loimaata. 

– Kävelimme eri luontopolkuja ja hyvin saatiin ihmisiä mukaan. Kolmessa kävelyssä oli mukana kyläyhdistyksen järjestämää toimintaa kuten makkaranpaistoa nuotiolla.

Hanke on tehnyt yhteistyötä myös kaupungin liikuntapalveluiden kanssa olemalla apuna kerran kuussa järjestettävillä seniorisumpeilla. Tilaisuuksissa kaupungin seniorit kutsutaan kahville ja jumpalle, mutta lisäksi joka kerta tiedossa on vaihtuvaa ohjelmaa. Esimerkiksi marraskuussa yli 300 senioria saapui kuuntelemaan tohtori Kiminkisen luentoa.

Maalattuja heinäpaaleja pellolla.
Hanke järjesti yhteistyössä Suomen maatalousmuseo Saran ja MTK:n kanssa Paalit maaliin -tapahtuman, joka innosti Loimaan asukkaita luovuuteen.

Yhteistyötä kehitetään edelleen

Kaiken kaikkiaan Asukkaiden Loimaa -hanke on saanut oikein positiivista palautetta Martin mukaan: tapahtumat ovat onnistuneet hyvin, viestintä on parantunut ja yhteyshenkilölle on ollut selkeä tarve. Martti nostaa itse esiin tapahtumien onnistumisen.

– Meillä on ollut hyvää tuuria kelien suhteen. Kyllä on aina huokaissut helpotuksesta, kun tapahtumat on saatu vietyä onnistuneesti loppuun, hän kertoo.

Tapahtumien lisäksi hanke on saanut erilaiseen toimintaan mukaan kyläläisiä, jotka eivät kuulu itse kyläyhdistyksiin. Tätä kautta asukkaat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa.

– Tällaisilla asioilla on iso merkitys, kun kylien toiminnassa mukana olevien ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Samalla kaupungista ja sen työntekijöistä tulee helpommin lähestyttäviä.

Asukkaiden Loimaa -hanke jatkuu vielä ensi vuoden huhtikuulle. Martin mukaan suunnitelmissa on ollut järjestää uusia kyläiltoja alkuvuonna ja hakea niiden kautta uusia ideoita kylien ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Yksi tavoitteista on lisätä vielä esimerkiksi puistokummi-toimintaa: siinä asukkaat saavat itselleen puistokummi-liivin, roskapoimurin, roskapusseja ja hanskat roskien keräämistä varten.

– Kun roskat on kerätty, niin voi ilmoittaa kaupungille, missä on säkillinen roskia ja kaupunki hakee sen pois. Loimaan keskustassa toiminnassa on mukana noin 15 henkilöä ja siihen voi lähteä vapaasti mukaan. Sitä voisi tuoda myös kyliin enemmän. Puistokummit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voi parantaa itse omaa asumisviihtyvyyttä.

 

Asukkaiden Loimaa -hanke

Toteuttaja: Loimaan kaupunki

Rahoittaja: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry

Kokonaisrahoitus: 69 000 €

Julkinen rahoitus: 69 000 €

Tukiprosentti: 90 %

Eläinten Arctic Vet -tuotteista tunnettu FinnTar Oy tähtää uudella tuotteella ihmispuolen markkinoille

kirjoittaja
Kaksi naista seisoo kuusien edessä ulkona ja pitelee yrityksensä tuotteita käsissään.
Niina Autti ja Kirsi Suhonen haluavat laajentaa yrityksensä toimintaa.

 

Paimiolainen FinnTar Oy on neljän ensimmäisen vuoden aikana kehittänyt useita eläinten ihonhoitotuotteita. Tällä hetkellä yritys on taitekohdassa, ja suunnitelmat yltävät ulkomaille saakka.

Kotimaisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus, turvalliset tuotteet – näille arvoille rakentuu paimiolaisen FinnTar Oy:n toiminta. Se tunnetaan etenkin eläimille suunnatuista Arctic Vet -ihonhoitotuotteista, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Yrityksen ovat perustaneet paimiolaiset ystävät Kirsi Suhonen ja Niina Autti.

– Yritys syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilla ei ollut meidän arvomaailmaa vastaavia tuotteita, joiden raaka-aineet tulevat luonnosta, Autti kertoo.

Raaka-aineet metsästä ja lähipelloilta

FinnTar Oy sai alkunsa vuonna 2019, ja sen ensimmäiset kolme tuotetta lanseerattiin Okra-maatalousmessuilla. Autilla ja Suhosella on molemmilla pitkä tausta yrittäjyydestä, mutta FinnTar on kuitenkin opettanut viimeisen neljän vuoden aikana paljon uutta: esimerkiksi jo puoli vuotta perustamisen jälkeen koronapandemia mullisti maailman menon.

– Olemme saaneet uudenlaisen katsauksen yrittämiseen. Koronan myötä keskityimme uusien tuotteiden kehittämiseen, ja kyllä maailmantilanteen huomioiden meillä on mennyt kivasti. Olemme olleet maltillisia ja satsanneet kaiken takaisin yritykseen, Autti kertoo.

FinnTarin Arctic Vet -tuotteet keskittyvät nimenomaan eläinten ihonhoitoon. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa pihkavoide, pihkasuihke ja hoitoshampoo. Yrityksen kulmakiviä ovat sen käyttämät raaka-aineet.

– Arvostamme kotimaisia, luonnonmukaisia raaka-aineita ja käytämme tuotteissamme esimerkiksi siankärsämöä, pihkaa ja pellavaa, Suhonen sanoo.

– Esimerkiksi hoitoshampoo sisältää metsämikrobeja, joiden taustalta löytyy pitkät yliopistotutkimukset. Metsämikrobit tehostavat vastustuskykyä, ja parasta on, että eläintä hoitaessa shampoolla altistuu hyville mikrobeille itsekin, hän jatkaa.

Uusille markkinoille uuden tuotteen kanssa

Alun perin FinnTarin oli tarkoitus keskittyä vain eläinpuolen tuotteisiin, mutta koronan aikana Autin ja Suhosen katseet kääntyivät myös ihmisten markkinoihin. He päättivät kehittää Arctic Vet Pihkalaastarista oman version ihmisille, joka sai myöhemmin nimekseen Arctic 365 Pihkalaastari.

Uuden, ihmisten käyttöön tarkoitetun pihkalaastarin kehitykseen yrittäjät hakivat yritysrahoitusta Leader-ryhmä Varsin hyvältä. He olivat aluksi hieman epäuskoisia, että voisiko pienyritys saada hankerahaa.

– Rahoituksen hakeminen ei ole ihan yksinkertaista maallikolle, mutta taustajoukkoihimme kuuluva Janne kannusti meitä kuitenkin yrittämään. Tiedämme myös, että ihmisten pihkalaastari on tulevaisuuden tuote, johon haluamme satsata niin päädyimme yrittämään, Autti kertoo.

Pihkalaastaria voi käyttää perinteisen laastarin tavoin erilaisten ihovaurioiden kuten ruhjeiden ja haavojen hoitoon. Se luo iholle suojaavan, tahmaamattoman kalvon.

– Pihkavoiteita on markkinoilla useita, mutta toista pihkalaastaria ei ole. Sen kehitystyö on kestänyt neljä vuotta, Suhonen kertoo.

Valmis Arctic 365 Pihkalaastari tulee Autin ja Suhosen mukaan markkinoille ensi vuonna.

– Komponenttien kanssa on pitkät toimitusajat, joten ainakaan haasteet eivät lopu kesken, Autti sanoo.

Kaksi eri pihkalaastari-tuotetta kuvattuna ylhäältä päin.
Arctic Vet Pihkalaastarista on kehitetty ihmisten oma Arctic 365 Pihkalaastari. Uusi tuote tulee markkinoille ensi vuonna.

Kohti tehokkaampaa tuotantoa

FinnTarin tulevaisuus näyttää Autin ja Suhosen mukaan tällä hetkellä positiiviselta: he ovat siirtymässä Arctic 365 Pihkalaastarin myötä uusille markkinoille, mutta samaan aikaan sana leviää heidän eläinpuolen tuotteistaan. Heillä on myös suunnitelmia kotimaan ulkopuolella.

– Moni on sanonut meille, että viekää tuotteet suoraan ulkomaille. Olemme esimerkiksi menossa tapaamaan yhteistyökumppaneita Kurdistaniin, jossa innostuttiin pihkalaastarista hyvin paljon, Suhonen kertoo.

– Keräämme hyviä kontakteja koko ajan, Autti jatkaa.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi ystävät tiedostavat, että yritys on taitekohdassa ja seuraavaksi vuorossa on kasvattaa liiketoimintaa.

– Teemme tuotteet tällä hetkellä käsityönä Paimiossa. Tulevaisuudessa meidän pitää miettiä, että miten saamme tuotannosta tehokkaampaa, ammattimaisempaa ja kannattavampaa.

Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

kirjoittaja
Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Yritysrahoituksen monet mahdollisuudet Varsinais-Suomessa -webinaari 23.11. klo 9–11

kirjoittaja
koristekuva.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät kertovat yritysrahoituksen mahdollisuuksista yhteisessä webinaarissaan 23.11.2023 klo 9–11.

Aamupäivän aikana esitellään Euroopan aluekehitysrahastoon ja EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvia yritystukia. Haettavissa on rahoitusta esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin sekä kansainvälistymiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yritystukien lisäksi webinaarissa saadaan Finnveralta tietoa yrityslainoista, takauksista ja viennin rahoitusratkaisuista.

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Se on suunnattu erityisesti yrittäjille ja yrityspalveluiden parissa työskenteleville, mutta se on avoin ja maksuton kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 22.11. klo 12 asti.

Webinaarin ohjelma:

Klo 9.00

  • Avaussanat: Elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • ELY-keskuksen yrityspalveluiden ajankohtaiset asiat ja yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR)tilanne: Yritysasiantuntija Artturi Kaukoranta ja Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Leevi Törmäkangas, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitusratkaisut: Aluepäällikkö Jyrki Isotalo, Finnvera

Klo 10.00

  • Maaseudun yritystuet EU:n rahoituskaudella 2023–2027: Johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Maaseudun energiatuet: Yritysasiantuntija Anders Bäckman, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Maaseudun yritys- ja viljelijäryhmähankkeet: Maaseutukoordinaattori Sakari Malmilehto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Leader-ryhmistä haettavat yritystuet: Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä

Webinaarin puheenvuorot pidetään suomeksi, mutta kysyä ja keskustella voi myös ruotsiksi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työelämä- ja yrittäjyyspalvelut -yksikön päällikkö Hannu Lehti.

Yhteisöllinen LALE-hanke on tuonut Uuteenkaupunkiin ja Laitilaan kulttuurisensitiivistä perhetoimintaa – “Hanke on onnistunut erinomaisesti”

kirjoittaja
Nainen hymyilee kameralle vauva sylissään leikkihuoneessa.
Seher Demir Cicek käy lapsensa ja puolisonsa kanssa Uudenkaupungin perhekahviloissa keskiviikkoisin.

 

MLL Varsinais-Suomen piiri ry:n toteuttama LALE-hanke pitää sisällään muun muassa perhekahvilatoimintaa, eri kulttuureihin tutustuttavia kokkikerhoja ja suomen kielen opetusta.

Uudenkaupungin Ipana-Messissä riittää vilinää keskiviikkoisin klo 14–19, kun käynnissä on LALE-hankkeen pidennetty perhekahvila. Keittiön pöydän äärelle on kokoontunut vanhempia opiskelemaan suomea, ja viereisessä huoneessa heidän lapsensa leikkivät kahden lastenhoitajan kanssa. Perhetoiminnan koordinaattori Johanna Franska MLL Varsinais-Suomen piiristä kertoo, että toiminta on vetänyt mukaan paljon perheitä.

– Kyllä se näkyy, että ihmiset kokevat toiminnan tärkeäksi. On paljon perheitä, kursseja ja lastenhoitajia, mutta menon ja meiningin keskellä yhteisöllisyys on keskiössä ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Vanhemmuus yhdistävänä tekijänä

LALE-hanke alkoi vuonna 2022, sillä MLL Varsinais-Suomen piiri halusi tarjota Uudenkaupungin ja Laitilan perheille kulttuurisensitiivistä toimintaa. Molemmissa kaupungeissa tällaiselle toiminnalle oli tarvetta, sillä Uudessakaupungissa on Franskan mukaan paljon työperäistä maahanmuuttoa ja Laitilassa taas on esimerkiksi paljon ukrainalaisia.

– Hanke toimii “me olemme kaikki vanhempia” -kärjellä, sillä kaikkia osallistujia yhdistää vanhemmuus eikä kulttuuri. Vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä lastensa kanssa, Franska sanoo.

Yksi hankkeen tavoitteista oli järjestää toimintaa Suomeen muuttaneille perheille ja kotona oleville vanhemmille. Tärkeää oli myös, että monenlaiset perheet kokevat itsensä tervetulleiksi mukaan. Tähän tavoitteeseen vastaavat perhekahvilat, joita järjestetään Uudessakaupungissa keskiviikkoisin ja Laitilassa perjantaisin. Varsinkin Uudessakaupungissa perhekahvilat ovat olleet hyvin suosittuja.

– Lisäksi pidämme Makuja maailmalta -kokkikerhoja kerran kuussa molemmilla paikkakunnilla. Siinä jonkin kulttuurin edustajan vanhempi tuo reseptin ja kertoo omasta kulttuuristaan, kun perheet tekevät ruokaa yhdessä. Sitten syödään ja myös siivotaan yhdessä. Kokkikerhot ovat olleet oikea menestystarina meillä, Franska kertoo.

Kokkikerhoissa on kokattu muun muassa ukrainalaista, intialaista, suomalaista, slovakialaista ja perulaista ruokaa.

Kolme lasta leikkii leikkihuoneessa.
Uudenkaupungin perhekahvilassa on tarjolla kaikenlaisia leluja, joilla lapset saavat leikkiä.

Tavoitteet saavutettu jopa moninkertaisesti

Perhekahviloiden ja kokkikerhojen lisäksi LALE-hankkeen tavoitteisiin kuuluu suomen kielen opetusta. Se on toteutunut yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa, joka on järjestänyt suomen kielen kursseja perhekahvilan yhteydessä.

– Perhekahviloissa pidetään huoli siitä, että yhdessä myös puhutaan suomea. Sitä ei tehdä vain kurssilla vaan jutellaan muutenkin yhdessä.

Myös tavoite kahden lastenhoitajan palkkaamisesta suomen kielen kurssien ajaksi toteutui: piiri on palkannut seitsemän eri ukrainalaisnuorta kyseiseen tehtävään. Hanke on myös mahdollistanut viestintämateriaalien luomisen useilla kielillä ja vapaaehtoisten määrä on kasvanut.

– Esimerkiksi uusia vapaaehtoisia oli tavoitteena saada kahdeksan. Nyt heitä on ollut mukana toiminnassa jo 35.

Piirin vuodenvaihteessa tekemästä hankkeen vaikuttavuuskyselystä selviää, että esimerkiksi Laitilassa 84 prosenttia vastaajista ja Uudessakaupungissa 54 prosenttia koki kotiutuneensa hyvin. Lisäksi esimerkiksi Laitilassa 83 prosenttia vastaajista kokee ammattihenkilöstön ohjauksen ja vertaistuen madaltaneen kynnystä ottaa oma elämäntilanne puheeksi.

– Lapsilta kysyttiin myös palautetta. Heidän vastauksista näkyy, että heillä on turvallista olla omia itsejään ja heille on tärkeää tutustua uusiin ihmisiin leikkien lisäksi.

Lastenhoitaja istuu lattialla kahden taaperon kanssa ja leikkii heidän kanssaan.
Perhekahviloissa on paikalla myös palkattuja lastenhoitajia, jotka antavat vanhemmille mahdollisuuden keskittyä suomen kielen kurssiin.

Monikulttuuriselle toiminnalle tarvetta myös hankkeen jälkeen

LALE-hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. MLL Varsinais-Suomen piiri haluaisi kuitenkin jatkaa monikulttuurista toimintaa paikallisyhdistysten vapaaehtoisten kautta Uudessakaupungissa ja Laitilassa, sillä molemmilla paikkakunnilla on isot monikulttuuriset verkostot. Myös osallistujat haluaisivat toiminnan jatkuvan hankkeen jälkeenkin.

– Kokkikerhoista on esimerkiksi puhuttu, että ne voisivat jatkua myös ensi vuonna. Selvitämme myös, että pystyykö kansalaisopisto jatkamaan suomen kielen kursseja. Olemme lisäksi kyselleet hankkeen kautta tavoitetuilta yli 30 vapaaehtoiselta, että olisiko heillä innokkuutta jatkaa vapaaehtoisena toiminnassa.

Kuitenkin ennen hankkeen päätöstä edessä on vielä lukuisia perhekahviloita ja kokkikerhoja, joissa sukelletaan uusien kulttuurien maailmoihin ruuan kautta. Johanna Franska summaakin hankkeen positiivisella nuotilla.

– Moni tavoite on toteutunut yli odotusten, ja sanoisin, että hanke on sujunut erinomaisesti.

 

LALE-hanke

Toteuttaja: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 62 171,80 €

Julkinen rahoitus: 49 737,44 €

Tukiprosentti: 80,00 %

 

MTK Varsinais-Suomen Paavo Myllymäki jää pian eläkkeelle – takana lähes 40 vuoden ura maaseudun asioiden parissa

kirjoittaja
Mies seisoo ulkona keltaisen talon edessä aurinkoisena päivänä.

 

MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki on kohdannut työssään niin katovuodet kuin pääministeriltä saadun arvostuksen. Hänen toimintaansa maaseudun hyväksi on aina ohjannut ajatus siitä, että vaikuttamisen keinot kyllä löytyvät yrittämisen kautta.

Kesän vihreys on vaihtumassa syksyn punaisen ja keltaisen sävyihin, kun tapaamme MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäen kanssa hänen kotonaan Raisiossa. Vanhalla maalaistalolla on pitkä historia: se kuului alun perin Venäjän aikaiselle kuvernööri Vuoriselle, joka myi talon Myllymäen isovanhemmille 1920-luvulla. Heidän jälkeensä talo periytyi Myllymäen vanhemmille ja lopulta nykyiselle isännälle muutama vuosi sitten.

– Olen syntynyt Raisiossa. Ostimme sitten tilan Mietoisista, ja vanhempani asuivat täällä. Tällä hetkellä viljelen peltoa molemmilla paikkakunnilla. On sokerijuurikasta, leipäviljoja ja öljykasveja, Myllymäki kertoo.

Viljelijän työn lisäksi Myllymäki on luonut uransa MTK Varsinais-Suomessa, jossa hän aloitti ensimmäiset työt vuonna 1985. Toiminnanjohtajana hän aloitti vuonna 1997. Muutaman kuukauden kuluttua, vuodenvaihteessa, Myllymäki jää eläkkeelle.

– Katsotaan, mitä sitten tulee vastaan. Onhan se mielenkiintoista aikaa. Maatilan hoitaminen jatkuu kuitenkin edelleen, hän summaa tunnelmia työuran lähestyessä päätöstään.

Työura veti mukanaan

Myllymäki on aina kokenut maaseudun omaksi paikakseen: hän esimerkiksi kuvailee kauneimman metsämaiseman löytyvän sieltä, mistä näkyy peltoa puiden takaa. Rakkaus maaseutua ja maanviljelyä kohtaan vei hänet opiskelemaan maataloutta Helsingin Viikkiin, mutta opinnot saivat jäädä, kun Myllymäki siirtyi töihin MTK Varsinais-Suomelle erikoiskasviasioiden pariin. Täyspäiväinen työskentely organisaatiossa alkoi pari vuotta myöhemmin vuonna 1987, ja sillä tiellä Myllymäki on edelleen.

– Työ imaisi samantien mukaansa, ja olen kyllä viihtynyt hyvin. Elämänuran voi tehdä näinkin.

Täyspäiväinen työ MTK:ssa alkoi haastavissa olosuhteissa: vuosi 1987 oli kova katovuosi, sillä kasvukausi oli erittäin kylmä. Myllymäen mieleen on myös jäänyt vuosi 1995, sillä kevät oli sateinen ja viimeiseksi kylvöpäiväksi oli asetettu 15. kesäkuuta. Kuun alussa pellot olivat kuitenkin vielä veden alla.

– Viljelijät olivat hyvin ahdistuneita, kun siinä tilanteessa viranomainen tulee sanomaan, että milloin saa kylvää. Siitä sitten keskusteltiin, ja niistä hetkistä opittiin paljon.

Työssään MTK:ssa Myllymäki on ollut jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, eikä silloin jokaisesta kommentista voi ottaa itseensä. Joskus saa vähän kiukutellakin, mutta ratkaisuun on aina pyrittävä.

– Kun yrittää, niin aina löytyy vaikuttamisen keinot. Aina on myös oltava rakentava, ja tekemisen takana pitää olla kannustava ajatus.

Mies nousee traktorin kyytiin aurinkoisena kesäpäivänä.
Maatilan työt jatkuvat myös eläkkeestä huolimatta.

Suomen paras maakunta

Varsinais-Suomessa kasvanut ja työuransa tehnyt Myllymäki näkee kotimaakuntansa maaseudun monipuolisena. Hän kuvailee kaikkien maaseudun tapahtumien koskettavan Varsinais-Suomea poroja lukuun ottamatta.

– Luonnonolosuhteiltaan Varsinais-Suomi on Suomen paras maakunta. Ihmiset ovat avarakatseisia, harkitsevia ja viljelijöiden osaamistaso on korkea. Kun asioihin tartutaan, niihin tartutaan kovaa, Myllymäki kertoo.

Hän kehuu myös maakunnan yhteistyökumppaneita ja ilmapiiriä, jossa uskalletaan katsoa kotimaan lisäksi muualle Eurooppaan. Lisäksi hän kuvailee Varsinais-Suomen maaseudun hanketoimintaa ja investointeja äärimmäisen tärkeiksi.

– Varsinais-Suomessa on käytetty paljon aikaa ja tarmoa ympäristöasioihin, mikä kehittää koko yhteiskuntaa. MTK Varsinais-Suomen ensimmäinen yleishanke oli nimeltään Tarmonpesä, jolla saimme paikallistoimintaa aktivoitua. Yleisesti hankkeet ovat vaikuttaneet myös yritystoiminnan syntyyn.

Hanketoiminnan huonoksi puoleksi Myllymäki nimeää esimerkiksi sen, että säädökset eivät aina vastaa hankkeiden tarvitsemaa aikaa.

– Kehittäminen jatkuu kuitenkin yleensä vuosikymmenen eikä vain kaksi tai kolme vuotta.

Unohtumattomia hetkiä

Lähes 40 työvuoden varrelle on mahtunut myös positiivisesti mieleenpainuneita tilanteita. Esimerkiksi vuonna 1999 Turussa järjestettiin Euroopan, Pohjois-Amerikan, Kanadan ja Meksikon tuottajajärjestöjen kokous. Pääministeri Lipponen avasi tapahtuman unohtumattomilla sanoilla.

– Hän toivotti vieraat tervetulleiksi Suomen ruokapääkaupunkiin Turkuun. Silloin nuorena uransa alussa olevana toiminnanjohtajana ajatteli, että ollaan oikealla tiellä.

Seuraavasta mieleenpainuneesta muistosta ei ole kovin pitkä aika: koronasulun alkaessa arkkipiispa Tapio Luoma piti kylvösiunauksen etäyhteyden kautta.

– Se oli todella hieno hetki. Toki muistimme sitten kertoa, että Turun piispa Kaarlo Kallialan siunaus kaksi vuotta aiemmin tuotti paremman sadon.

Yhteistä työtä maaseudun hyväksi

Eläkkeen osalta Myllymäellä ei ole erikoisempia suunnitelmia, eikä hän esimerkiksi tiedä tällä hetkellä, mitä tekee tammikuussa. Osaamista erilaisiin töihin ja luottamustoimiin kyllä löytyy, mutta samaan aikaan Myllymäki on hyvin realistinen taitojensa suhteen.

– Täytyy aina muistaa, että laajaa ja pitkäaikaista kokemusta on, mutta se on kaikki historiassa, hän kiteyttää.

Maaseudun tulevaisuudesta puhuttaessa Myllymäki on huolissaan muun muassa ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan hän kuitenkin uskoo, että viljely jatkuu Varsinais-Suomessa jatkossakin ja että maatalouden ja ruuantuotannon merkitys vain korostuu tulevaisuudessa.

– Luotan siihen, että Suomen poliittisessa päätöksenteossa tiedetään omavaraisen ruuantuotannon arvo ja ettei sitä voi jättää muiden maiden hyväntahtoisuuden varaan. Se antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Lopuksi Myllymäki haluaa välittää kiitokset MTK Varsinais-Suomen vapaaehtoisille, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä.

– On todella hienoa, että kaikki tekevät töitä suomalaisen maatalouden ja elintarvikkeiden puolesta Varsinais-Suomessa ja muualla Suomessa. Joskus viljelijöillä unohtuu, että ollaan samassa veneessä, mutta ihmiset tarkoittavat aina hyvää.

KyläAreena kokosi Suomen paikallistoimijat yhteen Salon Lehmirantaan

kirjoittaja
Viisi järjestäjää asettunut kuvattavaksi KyläAreena-tapahtumassa.
Leader Ykkösakselin Maarit Teuri, Jaana Joutsen, Anu Pekanniemi ja Päivi Kukkonen sekä Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto olivat mukana järjestämässä tämän vuoden KyläAreenaa. Kuva: Janica Vilen.

 

Kaksi päivää kestänyt KyläAreena tarjosi osallistujille muun muassa keskusteluja, retkiä ja innostavia puheenvuoroja.

Valtakunnallinen kyläfestivaali KyläAreena järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa 31.8.-1.9. Lehmirannan lomakeskuksessa Salossa. Tapahtuma käynnistyi Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Maarit Teurin tervetulopuheella, jonka jälkeen Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen puhui vahvojen kylien Salon kehittämisestä. Seuraavaksi Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sami Tantarimäki kertoi Hyvä elämä maaseudulla -kiertueen kuulumisia ja Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö puhui tuottavasta maaseudusta maailmantalouden murroksessa.

Aamupäivä jatkui tutkijapaneelilla, jossa olivat mukana apulaisprofessori Olli Lehtonen, yliopistotutkija Pirjo Pöllänen, väitöskirjatutkija Ella Mustakangas ja puheenjohtajana tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto.

Iltapäivällä vuorossa olivat monenkirjavat opintoretket lähialueen upeisiin ja innostaviin kohteisiin, joihin osallistujat olivat ilmoittautuneet mukaan etukäteen. Retkiä tehtiin muun muassa Mathildedaleniin, jossa tutustuttiin alueen ruukkihistoriaan ja nykypäivän yrittäjyyteen, Kiskon kirkonkylään, jossa esiteltiin kylätoimintaa, kulttuuria ja triathlonia ja Perniöön, jonka maalaismaisemiin osallistujat tutustuivat pyörien selässä.

Torstai-ilta huipentui Kyläkesteihin, jotka avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Tilaisuudessa palkittiin muun muassa Kangasniemellä sijaitseva Koittilän kylä Vuoden Kylänä, Jäppilän Taidekätköt Vuoden Leader-kylähankkeena ja ansioituneita henkilöitä.

Ihmisiä Kiskon kylässä Salossa sateisena kesäpäivänä.
Yksi opintoretkistä suuntautui Kiskon kylään. Kuva: Janica Vilen.

Mikä on kylän rooli ilmastotyössä?

KyläAreenan toisena päivänä perjantaina osallistujat jakautuivat aamupäivän työpajoihin, joiden teemoja olivat muun muassa kylämatkailu, kansalaistoiminnan tulevaisuus, maallemuuttajat ja kylätoiminnan valtionapu. Yksi työpajoista oli Varsinais-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkorannan, Pirkankylien hankevetäjä Kirsi Oeschin ja Svenska lantbrukssällskapens förbundin erityisasiantuntija Nora Backlundin vetämä Kylä ilmastotoimijana -työpaja. Vetäjien lisäksi osallistujia oli 10.

Työpaja starttasi Linkorannan puheenvuorolla, jossa muun muassa pohdittiin yhdistysten ja järjestöjen roolia ilmastotyössä: ovatko ne tiedon välittäjiä, eli muun muassa avaavat keskusteluja aiheesta vai aktivoijia eli esimerkiksi tunnistavat omat ilmastoteot, niiden hyödyt ja kertovat niistä eteenpäin? Lisäksi osallistujat pääsivät miettimään, miten yhdistykset voisivat ottaa ensiaskeleet ilmastotyön parissa.

Seuraavaksi Oesch kertoi Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto 2022-2024 -hankkeesta, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa ilmastotietoa Pirkanmaan maaseudusta ja luoda toimijoista Pirkanmaan ilmastoviisas -verkosto. Viimeisenä Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikosta, joka nostaa esiin kestävän kehityksen teemaa ja esimerkkejä maaseudun kestävästä toiminnasta laajemmalle yleisölle. Lisäksi tapahtumaviikko kokoaa esimerkiksi eri alojen toimijoita saman aiheen äärelle.

Työpajaan osallistuneet pääsivät lopuksi yhdessä keskustelemaan aiheesta ja miettimään kylien ilmastoon liittyviä sisäänheittotuotteita, joita voisivat olla esimerkiksi ötökkähotellit, kylätalojen uudet energiaratkaisut, kierrätys ja kosteikkohankkeet.

Kaksi naista seisoo tilan etuosassa ja kuuntelevat kuvan ulkopuolista henkilöä.
Kirsi Oesch ja Nora Backlund vetivät Kylä ilmastotoimijana -työpajaa yhdessä Tauno Linkorannan kanssa.

Innostavia puheenvuoroja

KyläAreena huipentui perjantai-iltapäivänä Maaseudun muuttajat -seminaariin, joka alkoi Peter Vesterbackan puheenvuorolla kansainvälisestä maaseudusta ja Finest Future -toimintatamallista maaseudulla. Vesterbackan mukaan järjestö tuo Suomen lukioihin kansainvälisiä opiskelijoita, jotka opettelevat ensin suomen kielen ja aloittavat sitten lukio-opinnot Suomessa.

Vesterbackan jälleen toimittaja Anna Perho piti viikonloppumaalaisen voimapuheen maaseudun puolustajille. Ypäjällä ja Helsingissä kasvanut Perho kertoi omasta kokemuksestaan maaseudulla ja toi lisäksi esiin yhteneväisyyksia ja eroja maalaisten ja kaupunkilaisten välillä.

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.), Ponssen hallituksen jäsen Juha Vidgrén, Vuoden Kylän Koittilan edustaja Maisa Juntunen sekä Salon kunnanvaltuutettu Osmo Friberg (ps.)

Viisi henkilöä istuvat tuoleilla lavalla keskustelupaneelissa.
KyläAreenan viimeinen ohjelmanumero oli keskustelupaneeli. Vasemmalla paneelin puheenjohtajana toiminut Suomen Kylien toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto, ja hänen vieressään Salon kunnanvaltuutettu Osmo Friberg (ps.), kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.), Vuoden Kylän Koittilan edustaja Maisa Juntunen sekä Ponssen hallituksen jäsen Juha Vidgrén.

Haloo maaseutu järjestää neljä koulutusta lokakuussa – ilmoittaudu mukaan!

kirjoittaja
koristekuva.

 

Koulutusten aiheina ovat muun muassa tekoälyn käyttö viestinnässä ja videoiden editointi Canvassa.

Haloo maaseutu! -viestintähanke järjestää neljä eri Teams-koulutusta lokakuun aikana. Koulutukset ovat aiheesta riippuen kestoltaan 1,5–3 tuntia pitkiä. 

Koulutusten aikataulu:

  • 4.10. klo 9–12 WordPress-alustan hyödyntäminen tehokkaasti, kouluttajana Corellian Kari Selovuo
      • Ilmoittautuminen tähän koulutukseen on päättynyt.
  • 13.10. klo 9–10.30 Tekoälyn käyttö viestinnän työkaluna, kouluttajana Corellian Juha Laamanen
      • Ilmoittautuminen tähän koulutukseen on päättynyt.
  • 19.10. klo 13–14.30 Videoiden editointi Canvassa, kouluttajana Corellian Juha Laamanen
      • Ilmoittautuminen tähän koulutukseen on päättynyt.
  • 23.10. klo 13–16 Microsoftin työkalujen soveltaminen viestinnän tarpeisiin, kouluttajana Corellian Sampo Korkeila
      • Ilmoittautuminen tähän koulutukseen on päättynyt.

Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin yllä olevien lomakkeiden kautta. Voit osallistua yhteen, kahteen tai vaikka kaikkiin koulutuksiin oman tarpeesi mukaan. Koulutuksen Teams-linkki ja mahdolliset lisäinfot lähetetään kaikille ilmoittautuneille viimeistään edellisenä päivänä.

Maksuttomat koulutukset ovat avoimia kaikille aiheista kiinnostuneille.

 

Vielä ehdit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kestävän kehityksen viikolle!

kirjoittaja
Nainen pitelee käsissään Kestävän kehityksen viikko -kylttiä aurinkoisena kesäpäivänä koivun alla.

 

Kestävän kehityksen viikko lähestyy kovaa vauhtia! Viikkoa vietetään 25.9.-1.10., ja Varsinais-Suomen ohjelma on jo täydentynyt monilla mielenkiintoisilla tapahtumilla ja tilaisuuksilla: on muun muassa toritapahtumaa, sadonkorjuuiltapäiviä, roskapyhiinvaellusta, 1700-luvun viljelyä Pehr Kalmin hengessä, keskustelutilaisuus ja vaatekierrätysiltapäivää nuorille. Koko ohjelman löydät tapahtuman verkkosivuilta.

Vielä on mahdollista ilmoittaa oma tapahtuma tai tilaisuus mukaan tapahtumaviikolle. Ilmoittautuminen onnistuu seuraavien ohjeiden mukaan:

* Mieti, mitä voisitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
* Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle.
* Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
* Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja paikat.
* Rekisteröikää tapahtumanne Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilla.

Rekisteröi tapahtumasi viimeistään perjantaina 15.9.

Kestävän kehityksen viikko on vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään viikolla 39. Siitä halutaan luoda yhdessä yhdistysten, kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tapahtumaviikko, jossa nostetaan esille kaikki hyvät esimerkit maaseudulla tehdystä kestävän kehityksen työstä.

Kestävän kehityksen viikko kokoaa keskustelua ja tapahtumia kestävästä kehityksestä – avajaiset Mynämäessä

kirjoittaja
koristekuva.

 

Varsinais-Suomi on tämän vuoden Kestävän kehityksen viikon keskiössä, sillä avajaisia vietetään Mynämäessä.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään valtakunnallisesti 25.9-1.10.2023. Tapahtumaviikko täynnä tietoa, vinkkejä, inspiraatiota ja keskustelua kestävyydestä. Viikon aikana eri osallistuvat toimijat tuovat maaseudun kestävyysteemaa esille tapahtumien kautta. Tapahtumavikko järjestetään samanaikaisesti 10 maakunnassa ja se on osa Euroopan Kestävän kehityksen viikkoa.

Tapahtumaviikko avataan virallisesti avausseminaarilla, tänä vuonna Varsinais-Suomessa, Mynämäessä maanantaina 25.9. klo 13–15. Tilaisuutta voi myös seurata etänä. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa valtioneuvoston alaisuudessa toimivan kestävän kehityksen
toimikunnan puheenvuoron, esimerkkejä kestävän kehityksen paikallistoiminnasta, Mynämäen kunnan taustaa ja tekoja HINKU-kuntana sekä maaseutupolitiikan terveisiä.

Ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan on auki Kestävän kehityksen viikon sivuilla.

Avajaistilaisuutta toteuttamassa Maaseutupolitiikan kestävän kehityksen viikko – verkosto, Varsinais-Suomen Kylät ja Leader Ravakka.

Kestävän kehityksen viikon rekisteröinti vielä avoinna tapahtumajärjestäjille

Tulkaa mukaan toteuttamaan tapahtumaviikkoa yhdessä kylällä, koulussa tai vaikkapa yritysten ja yhdistysten välisessä yhteistyössä. Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä tai avoimien ovien tapahtumina.

Tapahtumaviikon toteutuksesta vastaa maaseutupolitiikan Kestävän kehityksen viikko -maaseutu edelläkävijänä verkosto. Verkostoa hallinnoi Svenska lantbrukssällskapens förbund, yhteistyössä Suomen Kylien sekä Åbo Akademin aluetieteen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin maaseudun mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita kestävän elämäntavan takaamiseksi. Kestävän kehityksen viikko on myös tilaisuus eri toimijoille jakaa hyviä esimerkkejä kestävistä toimista ja innostaa myös muita. Ennen kaikkea viikko luo mahdollisuuksia yhdessä keskustella kestävämmästä tulevaisuudesta.