Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!

Viisi naista vierekkäin Säätytalolla.
Ulla Kallio, Maarit Teuri, Pia Poikonen, Minna Boström ja Taina Sainio.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla. 

Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista. 

Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.

– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän  puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa. 

– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.

Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa. 

– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää. 

Ravakka teki Suomen parhaan strategian

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan. 

Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa.  Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.

– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi. 

Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.

Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.

Välineitä aktiiviseen toimintaan

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui. 

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.

Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

 

Lisätiedot:

Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland fick över 20 miljoner euro!

Leadergruppen kartlade ringvägens naturstigar

Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Skärgårdens ringväg är välbekant för cyklister, men det finns också fina vandringsleder längs rutten. Sara Söderlund som jobbar för projektet Outdoor Leader har kartlagt de naturstigar som finns eller är under uppbyggnad, och hon noterade samtidigt de bästa platserna för nya tänkbara stigar.

I samma båt – Samassa veneessä har just blivit klar med sitt projekt Outdoor Leader, som betydde jobb på lokal, regional och internationell nivå.

Lokalt kartlades alla naturstigar och rastplatser längs Skärgårdens ringväg samt gjordes anvisningar för föreningar om hur man anlägger en naturstig. Regionalt utreddes tillsammans med andra Leadergrupper vilka elektroniska plattformer som presenterar stigar, samt inleddes marknadsföring av rekreationsområden. Den internationella delen av projektet var studieresor, av vilka bara två kunde förverkligas på grund av coronan.

Projektarbetare Sara Söderlund svarade för projektets lokala del.

För närvarande ligger det ett tjugotal naturstigar längs Skärgårdens ringväg. Flera stigar är under planering redan, och dessutom kartlades också platser där det skulle vara bra att få en naturstig. För närvarande finns det mest naturstigar i Nagu, men det finns fina objekt också på andra öar, berättar Söderlund.

I Korpo till exempel finns Barfotastigen som presenterar miljökonst, men dessutom kommer snart två nya naturstigar: hembygdsmuseets historiska naturstig samt Verkans Biosfärstig. Söderlund menar att det dessutom finns bra platser för nya stigar i Markomby och i Korpoström.

Fler rastplatser behövs!

Inom projektet kartlades också rastplatserna, som det finns alldeles för lite av.

Det finns stort behov av rastplatser utrustade med WC, picknickbord och papperskorg. Dessutom är det brist på tältplatser. Visst får man tälta i många skogar, men till exempel utländska turister känner inte till allemansrätten, konstaterar Söderlund.

Camping sliter också på skogarna för längs ringvägen kan det under en och samma kväll finnas hundra människor i jakt på nattkvarter. Tältandet lämnar också skräp, avföring och rester av brasor i skogarna. Därför skulle det vara bra att anvisa tältandet en plats där man samtidigt kunde erbjuda andra tjänster.

På samma stig

Största delen av naturstigarna i skärgården har anlagts av lokala föreningar, men det finns också sådana som skapats av företagare, kommuner och markägare. Minna Boström som är verksamhetsledare för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä efterlyser samarbete mellan aktörerna.

En naturstig kan vara en god investering för markägaren. Om det går en stig genom skogen följer de flesta den och lämnar resten av skogen i fred, påpekar hon.

En bra naturstig kan dessutom ge tillfälle till företagsverksamhet, för vandrarna behöver också tjänster. I Sattmark i Pargas till exempel är de som vandrar längs naturstigen också stamkunder i caféet vid stigens början.

Vid sidan om naturstigarna finns det längs Skärgårdens ringväg mycket annat att se i naturen om man ger sig tid att stanna upp och titta. Minna Boström som själv bor i Korpo påminner om att turisterna kan ha svårt att hitta sådant som är självklart för ortsborna.

Det kunde vara bra att till exempel visa turisterna var de bästa platserna för att beundra solnedgångar finns, föreslår hon

Det kunde också vara en rolig idé att lista skärgårdens högsta platser som vandrarna kunde ”göra” så som man gör Alptoppar, fortsätter Söderlund.

I skogarna i Nagu kan man se mufflonfår – vilda får med stora horn – eller dovhjort vars hannar har stora bredbladiga horn. I vattnen kring Iniö åter kan man mot slutet av sommaren få simma med medusor, och om man kastar en blick mot himlen får man beundra havsörnens flykt.

Minns underhållet!

Då man börjar planera en naturstig lönar det sig att redan i planeringsskedet också tänka på dess underhåll. Bristfällig skyltning eller söndriga gångplankor till exempel kan medföra faror för vandrare.

Mången naturstig har skapats genom projekt men lämnats åt sitt öde, då projektet tagit slut, förklarar Sara Söderlund.

Man kan inte få Leaderstöd för att rusta upp en stig för finansieringen är inriktad på utveckling och nyskapande. Därför lönar det sig att inom projektet planera en så hållbar stig som möjligt och att försäkra sig om att någon förbinder sig att underhålla den framöver. Ett undantag är att man har kunnat rusta upp gamla stigar med Leaderpengar om man samtidigt utvidgat stigen eller utvecklat den till exempel till en guidad temastig.

Leaderstöd finns

Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt hoppas på mera naturstigar i skärgården. Det finns gott om platser för stigar!

Naturstigar är populära Leaderprojekt. Man kan anlägga en stig antingen som ett eget Leaderprojekt eller så kan man ansöka om stöd inom ett lämpligt temaprojekt. Via det pågående SMILe-projektet till exempel beviljades pengar åt föreningen Kirjais- och Sommaröbygdens utveckling för byggandet av en naturstig i Nagu Kirjais.

Då vi beviljar Leaderstöd tänker vi alltid på hur allmännyttiga och långlivade åtgärderna är. Därför är öppna naturstigar och grillplatser bra Leaderprojekt, konstaterar Boström.

Som en del av Outdoor Leader-projektet gjorde Söderlund också en projektguide för föreningarna. Den ger råd om hur man anlägger en naturstig eller en rastplats som Leaderprojekt. Guiden innehåller information om tillståndsärenden, säkerhetsaspekter, råd om skyltning, råd om projektansökan och kriterier för naturstigars tillgänglighet. Det är nämligen numera stor efterfrågan på tillgängliga utfärdsmål.

Utöver den skriftliga versionen finns guiden också som video. Med guiden försöker man sänka tröskeln för att ansöka om Leaderfinansiering. Leadermedlen är avsedda för landsbygdsutveckling och de kommer ur landsbygdsprogrammet, som skall skapa tillväxt, utveckling och välstånd på landsbygden. Av finansieringen kommer 42 procent från EU, 38 procent från staten och 20 procent från kommunerna.

 

Text: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther

Video: Sara Söderlund

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin varrelta Paraisten ja Kustavin alueelle osuvat olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen