Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät kertovat yritysrahoituksen mahdollisuuksista yhteisessä webinaarissaan 23.11.2023 klo 9–11.
Aamupäivän aikana esitellään Euroopan aluekehitysrahastoon ja EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvia yritystukia. Haettavissa on rahoitusta esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin sekä kansainvälistymiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yritystukien lisäksi webinaarissa saadaan Finnveralta tietoa yrityslainoista, takauksista ja viennin rahoitusratkaisuista.
Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Se on suunnattu erityisesti yrittäjille ja yrityspalveluiden parissa työskenteleville, mutta se on avoin ja maksuton kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 22.11. klo 12 asti.
Webinaarin ohjelma:
Klo 9.00
Avaussanat: Elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
ELY-keskuksen yrityspalveluiden ajankohtaiset asiat ja yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR)tilanne: Yritysasiantuntija Artturi Kaukoranta ja Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Leevi Törmäkangas, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitusratkaisut: Aluepäällikkö Jyrki Isotalo, Finnvera
Klo 10.00
Maaseudun yritystuet EU:n rahoituskaudella 2023–2027: Johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maaseudun energiatuet: Yritysasiantuntija Anders Bäckman, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maaseudun yritys- ja viljelijäryhmähankkeet: Maaseutukoordinaattori Sakari Malmilehto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-ryhmistä haettavat yritystuet: Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä
Webinaarin puheenvuorot pidetään suomeksi, mutta kysyä ja keskustella voi myös ruotsiksi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työelämä- ja yrittäjyyspalvelut -yksikön päällikkö Hannu Lehti.
Viestintäfoorumin teemoja olivat sosiaalinen media ja saavutettavuus. Yhteensä tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa, joista kaksi olivat koulutuksia.
Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestettiin keskiviikkona 23.8.2023 Loimaalla Novidan Turuntien oppilaitoksessa. Aamupäivän aikana tilaisuuden ohjelmassa oli sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ja Loimaan maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi koulutusta: ensimmäinen koski saavutettavuutta ja toinen maaseutubrändin käyttöä viestinnän tukena.
Omat vahvuudet käyttöön somessa
Tilaisuus alkoi sukelluksella hankeviestinnän ja nimenomaan sosiaalisen median maailmaan, jonne osallistujat johdatti ProAgria Länsi-Suomen matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hänen mukaansa sosiaalinen media antaa hankkeissa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa isosti, se lisää näkyvyyttä ja auttaa lisäksi jäämään ihmisten mieleen. Lisäksi somea voi tehdä missä ja milloin vain: Kylänpää on itse esimerkiksi tuottanut sisältöä someen esimerkiksi vehnäpelloilla, tapahtumissa ja nuotion äärellä metsässä.
Kylänpään mukaan jokainen voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää omia taitojaan. Lisäksi on tärkeää miettiä oman sisällön kohderyhmät ja käytettävät kanavat.
– Somelle on myös annettava aikaa, eikä tiliä saisi unohtaa, hän kertoo.
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myös erilaisia työkaluja, joita kannattaa Kylänpään mukaan hyödyntää: julkaisuja voi esimerkiksi ajastaa.
Loimaan maaseutupalvelut viestii sähköisesti ja perinteisesti
Viestintäfoorumi jatkui Loimaan maaseutupalvelujen puheenvuorolla, jonka piti johtava maaseutuasiamies Markku Paija. Loimaan yhteistoiminta-alue on perustettu vuonna 2013, ja siihen kuuluu Varsinais-Suomen alueella Loimaan, Pöytyän ja Oripään kunnat sekä Hämeen puolella Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Yhteensä peltotukia hakevia tiloja on 1244, ja tukimaksuja välitetään vuodessa noin 59 miljoonaa euroa.
Paija kertoi maaseutupalvelujen toiminnasta ja viestinnästä, jota toteutetaan sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, Whatsappilla ja kotisivujen kautta, mutta niiden rinnalla käytössä on myös perinteinen kirjeposti. Lisäksi Loimaan maaseutupalvelut järjestää koulutuksia asiakkailleen usean kanavan kautta.
Lounaan jälkeen vuorossa oli 1,5 tunnin mittainen koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Officen työkaluilla. Koulutuksen pitivät Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki.
Saavutettavan asiakirjan luomisessa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Muun muassa fonttien on oltava selkeitä ja riittävän kokoisia: esimerkiksi Arial on yksi yleisimpiä käytettyjä fonttityylejä. Fontin pitäisi olla kooltaan vähintään 12, mutta luettavuutta parantaa, jos fontin pistekoko on 14. Lisäksi asiakirja olisi hyvä nimetä selkeästi ja lyhyesti ilman pitkiä numerosarjoja. Myös käytettävän kielen tulisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Kannattaa myös käyttää yhtä valittua kieltä ja välttää aina sekakielisyyttä.
Maaseutubrändin ja -verkoston hyödyntäminen viestinnässä
Viestintäfoorumin lopuksi kuultiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilenin koulutus maaseutubrändin käytöstä viestinnän tukena. Vilen kertoi ensin maaseutuviestinnän toteuttamisesta Varsinais-Suomessa, sen kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Lisäksi hän esitteli muun muassa Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän omaa materiaalipankkia, jonne on koottu muun muassa esityksiä, valokuvia ja videoita verkoston käyttöön.
Vilen myös muistutti viestintäverkostoa siitä, että viestintää tekevät kaikki yhdessä. Lisäksi häneen saa aina olla yhteydessä.
– Maaseutuviestinnän koordinaattori on verkoston yhteinen resurssi!
Uusi maa- ja metsätalousministeri kiitteli Okrassa viljelijöitä ja otti kantaa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Nelipäiväinen OKRA Maatalousnäyttely alkoi keskiviikkona 5. heinäkuuta iloisissa merkeissä. Muutaman vuoden tauon jälkeen tapahtuma veti taas Oripään lentokentän täyteen ihmisiä heti ensimmäisenä päivänä sateisesta aamusta huolimatta. Maatalousnäyttelyn avasi Suomen uusi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
– On todella upeaa päästä kohtaamaan teitä, joilla on tavalla tai toisella kädet savessa – joskus jopa kirjaimellisesti. Suomi on aina elänyt maasta ja metsästä. Ruoka on kasvatettu työllä ja vaivalla ja siitä on oltu ylpeitä ja kiitollisia. Hallitusneuvotteluissa olimme yksimielisiä siitä, että tämä arvokas työ ruuantuotannon parissa on edelleenkin elintärkeä osa itsenäisen Suomen selkärankaa. Ruuantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Maatalouden heikko kannattavuuskehitys on siksi saatava taitettua, Essayah aloitti.
Ministeri totesi puheessaan, ettei maatalous ei ole vain yksi elinkeino, vaan koko Suomen elinehto.
– Oma vahva ruuantuotanto on merkittävä osa turvallisuuttamme. Siksi siitä on pidettävä huoli kaikenlaisina aikoina.
Ministeri huomautti myös, ettei niin hienoa herraa olekaan, joka ei viljelijän kädestä söisi ja kiitteli vuolaasti paikalle tulleita viljelijöitä.
– Kiitän jokaisesta viljakilosta, maitolitrasta ja lihagrammasta – jokaisesta perunavakasta ja kaikesta muusta, mitä olette yhteiseen pöytäämme tuottaneet. Hallitus vakinaistaa Välitä viljelijästä -toiminnan rahoituksen. Toivon kuitenkin, ettei Välitä viljelijästä olisi vain hankkeen nimi, vaan oikea toimintaohje jokaiseen päivään niin hallitukselle kuin meistä jokaiselle.
Kiertotalousmallista apua ilmastonmuutoksen hillintään
Ministeri Essayah nosti esiin myös viljelijöiden kohtaamia haasteita, esimerkiksi alkukesän kuivuuden, globaalit ruokaturvan haasteet sekä ilmastonmuutoksen.
– Vasta päättyneen tukihaun perusteella voi todeta, että viljelijöiden sitoutuminen ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden hillitsemiseen on edelleen voimakasta. Oma vahva ruuantuotanto alleviivaa tarvetta kehittää energiaomavaraisuutta ja purkaa riippuvuutta tuontilannoitteista. Yhden ratkaisun siihen tarjoaa kiertotalousmalli, jossa hyödynnetään uusiutuvia materiaaleja ja energiaa. Alkutuotannolla on tässä siirtymässä valtava potentiaali.
Yksinkertaisempaa tukipolitiikkaa
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen uusi kausi 2023–2027 on vasta alkanut, mutta ministeri katsoo puheessaan jo seuraavaankin kauteen. Hän haluaisi kehittää ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää siten, että maataloustuet kohdistuisivat nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon.
– Tätä me viestimme aktiivisesti EU:n suuntaan, kun tulevaa rahoituskautta valmistellaan. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ei tehdä viranhaltijoita, vaan kestävää ruokatuotantoa varten.
Avauspuheenvuoronsa jälkeen Sari Essayah oli haastattelussa vielä Maaseudun tulevaisuuden osastolla ja ministeriön omalla Luonnonvarat-lavalla, jossa hän jatkoi ajatuksiaan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Ministeri näkee haasteena sen, että yhteisessä maatalouspolitiikassa 27 maata yrittää sovittaa yhteen omia kantojaan erilaisissa olosuhteissa ja lähtötasoissa.
– Parasta taas on se, että EU:ssa on tunnistettu lähtökohtaisesti se, että meidän pitää saada tuottaa ruokaa joka puolella EU:ta. Se on tärkeä huoltovarmuuskysymys, hän toteaa.
Tietoa maatalous- ja maaseuturahoituksesta hallissa 1
OKRA Maatalousnäyttely jatkuu vielä kolmen päivän ajan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteinen osasto F63 löytyy hallista 1. Tarjolla on tietoa muun muassa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksista Varsinais-Suomessa sekä painotuoreita Haloo maaseutu -lehtiä. Viereisellä osastolla päivystävät Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston asiantuntijat. Ministeriön Luonnonvarat-lavalla kuullaan mielenkiintoisia tietoiskuja kaikkina messupäivinä.
Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.
Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.
Rohkeasti ruotsiksi
Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.
Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.
– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.
Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.
– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.
Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.
Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.
Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.
Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.
Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.
Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.
Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari.
Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.
Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.
Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.
Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun viestintäfoorumiin Villa Landen auditorioon Kemiönsaareen maanantaina 22.5. klo 10–15. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.
Aamupäivän aikana tilaisuudessa perehdytään kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen. Lounaan jälkeen foorumissa kuullaan kuntien ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä ja maaseutuviestinnästä.
OHJELMA
Klo 9.45 aamukahvit
Klo 10 tilaisuus alkaa
Avaussanat: Liisa Kallio, viestintäkoordinaattori, Haloo maaseutu! -hanke
Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielinen viestintä, Nora Backlund, erityisasiantuntija, Svenska lantbrukssällskapens förbund
Kaksikielinen viestintä Habitability-verkostossa, Cecilia Lundberg, koulutussuunnittelija, Åbo Akademi
Klo 11.45 lounas
Klo 13 tilaisuus jatkuu
Kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö ja Digikylät-hanke, Jill Karlsson, yhdistyskoordinaattori, Kemiönsaaren kunta
Uudet tuulet maaseutuviestinnässä, Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Klo 15 tilaisuus päättyy
Ilmoittautuminen tähän tapahtumaan on päättynyt.
Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen. Tilaisuudessa puhutaan niin suomea kuin ruotsia.
Haloo maaseutu! -hanke järjestää viestintäfoorumeja ajoittain Varsinais-Suomessa. Viime vuonna foorumit pidettiin Uudessakaupungissa joulukuussa ja Liedossa maaliskuussa.
Välkommen till Haloo maaseutus kommunikationsforum i auditoriet på Villa Lande i Kimito måndagen den 22 maj kl 10–15. Evenemanget är öppet för hela nätverket för landsbygdsutveckling i Egentliga Finland, för alla som utvecklar och verkar på landsbygden.
På förmiddagen ägnas forumet åt hur man informerar på två språk. Efter lunch hör vi om samarbetet mellan kommuner och föreningar samt om landsbygdskommunikation.
PROGRAM
09:45 morgonkaffe
10:00 evenemanget inleds
Öppningsanförande; Liisa Kallio, kommunikationskoordinator, projektet Haloo
maaseutu!
Att kommunicera tvåspråkigt kring Hållbarhetsveckan; Nora Backlund
specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF.
Tvåspråkig kommunikation inom Habitabilitynätverket; Cecilia Lundberg,
utbildningsplanerare, Åbo Akademi.
11:45 lunch
13:00 forumet fortsätter
Samarbete mellan kommun och föreningar, samt projektet Digikylät; Jill
Karlsson, föreningskoordinator, Kimitoöns kommun.
Kommunikation inom landsbygdstjänsterna; Susanne Mäkelä,
landsbygdsombudsman, Pemars landsbygdstjänster.
14:00–14:15 kaffepaus
Nya vindar inom landsbygdskommunikationen; Janica Vilen,
landsbygdskommunkationskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland.
15:00 avslutning
Anmäl dig via den här blanketten senast onsdagen 17.5.2023 kl 15! Man kan delta också på distans, länken får du genom att anmäla dig.
Kommunikationsforumet ordnas av Haloo maaseutu som är det gemensamma kommunikationsprojektet för Egentliga Finlands landsbygdsnätverk. Arrangören bjuder på kaffet men lunchen betalar deltagaren själv. Under evenemanget talas både svenska och
finska.
Haloo maaseutu-projektet ordnar med jämna mellanrum kommunikationsforum i Egentliga Finland. Fjolårets forum hölls i Nystad i december och i Lundo i mars.
Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.
Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa.
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.
Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.
EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna
EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.
Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.
Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
Egentliga Finland
Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
NTM-centralen i Egentliga Finland
Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.
Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.
För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.
Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.
Loimaan yrityspalvelut järjestää matkailutilaisuuden maatalousmuseo Sarkassa Loimaalla keskiviikkona 19.4. klo 9⎯12. Tilaisuus on tarkoitettu Loimaan seutukunnan alueella toimiville matkailuyrittäjille, jotka haluavat kuulla matkailualan rahoitusmahdollisuuksista, verkostoitua ja kertoa omasta toiminnastaan.