Hyvinvointia metsän elinkeinoista!

Kaksi naista metsäpolulla.

 

Lounais-Suomen metsänomistajia perehdytetään metsiensä saloihin maaseuturahaston tuella. Suomen metsäkeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä 4H:n yhteishankkeessa järjestetään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi marjoista, sienistä, luomumetsistä ja joulukuusten kasvattamisesta.

​​Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanke aktivoi koulutuksen, neuvonnan, viestinnän ja käytännön opastuksen avulla metsänomistajia nykyistä suunnitelmallisempaan ja omien tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus ja osatoteuttajina ovat Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä 4H-liitto.

– Tällä kokoonpanolla uskomme tavoittavamme laajasti eri kohderyhmiä. Metsäkeskuksen tilaisuudet ovat perinteisesti tavoittaneet enemmän miehiä. Maa- ja kotitalousnaiset taas tavoittavat hyvin naisia ja 4H nuoria, toteaa Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lasse Rantala. 

Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Sinä aikana tullaan järjestämään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi metsän hoidosta, keruutuotteista ja luomusertifioinnista sekä metsien virkistys- ja matkailukäytöstä. Lisäksi  järjestetään tehdas- ja yritysvierailuja sekä nuorille suunnattuja työelämä- ja yrityskursseja.

– Tähän mennessä pidetyt webinaarit ovat keränneet hyvin osallistujia, jokaisessa on ollut mukana 40–90 osallistujaa, Rantala iloitsee.

Menneiden tilaisuuksien materiaaleja ja tallenteita pääsee katsomaan myös jälkikäteen hankkeen verkkosivuilta. 

Tilaisuuksien lisäksi metsänomistajia on tavoitettu tiedotuskirjeillä, joita on lähetetty tähän mennessä jo 2 500 kappaletta. 

– Tiedotuskirjeisiin olemme koonneet tuoretta tietoa esimerkiksi hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista luontokohteista. Kirjeissä on ollut myös lista alueen toimijoista, joihin metsänomistaja voi olla yhteydessä, Rantala kertoo.

Hankkeessa tehdään myös tilakäyntejä ja puhelinneuvontaa – ja pian alkaa metsäaiheisen podcastin teko!

Sienet, marjat ja luomumetsät tutuiksi

Vasemmalla Mari punaisessa takissa ja oikealla Terhi oranssissa takissa.
Mari Mäenpää (vas.) ja Terhi Ajosenpää järjestivät tänä syksynä sieniretken, ja ensi vuonna perehdytään marjoihin.

Maa- ja kotitalousnaisten osuudesta hankkeessa vastaavat maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää ja ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää. Tänä syksynä he keskittyivät sieniin. Sieniteemasta järjestettiin ensin webinaari ja sen jälkeen vielä live-lähetys sieniretkeltä.

– Maastossa vastaavat tilaisuudet tavoittavat ehkä 10–20 henkeä, mutta live-lähetyksiä pääsee seuraamaan huomattavasti isompi joukko. Lisäksi ne jäävät katsottaviksi, joten niiden pariin voi palata aina uudelleen, sanoo Mäenpää. 

– Vaikka sienivuosi on ollut aika huono, onnistuimme löytämään mukavasti eri lajeja, joita tunnistettiin videolla. Videon pystyy pysäyttämään ja kuvaa pystyy suurentamaan, joten se palvelee aika hyvin, Ajosenpää jatkaa.

Kaksi kanttarellia sammalmättäällä.
Sieniretkeltä löytyi muun muassa monenlaisia rouskuja ja vahveroita.

Ensi vuonna teemaksi otetaan marjat. 

– Mustikkaa ja puolukkaa osataan kerätä hyvin, mutta meidän metsissä on paljon muitakin marjoja, joita ei joko tunnisteta tai arvosteta, esimerkiksi juolukkaa, metsävadelmaa, variksenmarjaa, lakkaa, tyrniä, lillukkaa ja karpaloita, Mäenpää listaa.

Syys-lokakuussa kannattaa pitää silmät auki myös katajanmarjojen suhteen. 

– Kuivilta kankailta niitä löytyy aika hyvin. Katajanmarjaa käytetään esimerkiksi monien juomien valmistukseen. Marja on kolmivuotinen. Ensimmäisenä vuonna se kukkii, toisena vuonna kasvaa vihreänä ja kolmantena vuonna kypsyy siniseksi. Jos katajan alle laittaa muovikelmun tai kankaan ja kopauttaa runkoa, niin kypsät marjat tippuvat alas, Mäenpää neuvoo. 

Marjojen poiminta kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin ja niitä saa tiettyyn rajaan asti myös myydä verottomasti. 

Katajan oksia marjoineen.
Katajanmarjat muuttuvat kypsyessään sinisiksi.

Ennen marjateemaa perehdytään kuitenkin vielä luomumetsien sertifiointiin. Aiheesta on tulossa tilaisuus talven aikana. 

– Se aihe on aika vieras ja vaatii esilläpitoa. Suomessa voi luomusertifioida laajojakin alueita. Esimerkiksi Säkylän ja Siikaisten kunnat ovat sertifioineet omat metsänsä. Varsinais-Suomen puolella esimerkiksi Livia on sertifioinut  1 000 hehtaaria, Ajosenpää kertoo. 

Kun luomusertifioidusta metsästä kerää luonnontuotteita, niitä voi myydä luomuna tai käyttää luomutuotteiden valmistukseen. 

Yhtenä Maa- ja kotitalousnaisten retkikohteena hankkeessa tulee olemaan koirametsä. Lounais-Suomessa on jo neljä koirametsää: Paimiossa, Nousiaisissa, Laitilassa ja Raumalla. Koirametsät ovat muutaman hehtaarin kokoisia aidattuja alueita. Kun asiakas vuokraa aidatun alueen, hän voi päästää koiransa juoksemaan sinne vapaasti. Lain mukaan koiria ei saa päästää taajimissa vapaaksi muualla kuin koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla.

Lisää nuoria metsä- ja luonnonvara-alalle

Kolme aikuista ja yksi lapsi 4H:n pisteellä.
Metsästä hyvinvointia ja energiaa -tapahtumaa vietettiin 3.9.2022 Salossa. 4H:n pisteellä etsittiin ja tunnistettiin ötököitä sekä osallistuttiin arvontaan. Kuva: Minna Rautalin, Metsäkeskus.

4H:n kautta hanke tavoittaa myös nuoria, joiden keskuudessa pyritään herättämään lisää kiinnostusta metsänomistusta ja yrittäjyyttä sekä alan opintoja kohtaan. Hankkeeseen osallistuvat nuoret saavat oman, henkilökohtaisen metsämentorin, joka antaa opastusta yritystoimintaan, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Luvassa on muun muassa yrityskursseja ja luonnontuotteiden keruuta. 

Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi se toteuttaa Lounais-Suomen metsäohjelmaa. 

Valla Outdoors tarjoaa elämyksiä niin metsässä kuin merelläkin

Nainen melomassa.

 

Luonto on Mia Sinisalolle paikka, jossa hän itse rentoutuu ja virkistyy – ja siksi hän tarjoaa yrityksensä Valla Outdoorsin kautta samoja elämyksiä myös asiakkailleen. Leader Ykkösakselin tuella hankittu retkeilykalusto helpottaa yritystoimintaa merellä ja metsässä ympäri vuoden.

Salon Perniössä toimiva Valla Outdoors Oy hankki Leader-tuella yhdeksän kajakkia ja muita melontavarusteita sekä liukulumikenkiä ja ahkioita. Oman kaluston myötä yritys on pystynyt tarjoamaan retkeilypäiviä eri asiakasryhmilleen ketterämmin ja aikaisempaa paremmalla katteella. Investoinnin kokonaiskustannus oli 12 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 20 %.

Muutaman vuoden toiminut yritys järjestää esimerkiksi metsäisiä tiimi- ja virkistyspäiviä yrityksille sekä luontoliikuntaan keskittyviä kursseja yksityishenkilöille. Erä- ja luonto-oppaan johdolla voi lähteä esimerkiksi melomaan, maastopyöräilemään, patikoimaan, uimaan, lumikenkäilemään tai retkiluistelemaan.

Sinisalon oma koti toimii välillä retkien tukikohtana. Hänen vintillään mahtuu majoittumaan kahdeksan henkeä. Pääosin hän järjestää retkiä kuitenkin asiakkaiden valitsemissa maastoissa, esimerkiksi Teijon kansallispuistossa, jossa pääsee liikkumaan monipuolisesti ja syömään eväitä tunnelmallisille tulipaikoille. 

– Esimerkiksi melontakursseilla saatamme käydä ensin Teijon sisävesillä, sitten kokeilla jokimelontaa ja lopuksi meloa vielä merellä. Näin saadaan harjoiteltua erilaisia tekniikoita ja ihailla vaihtuvia maisemia. 

Nainen katsoo kameraan mela kädessään.
Helsingistä Saloon viisi vuotta sitten muuttanut Mia Sinisalo pyörittää yritystoimintaansa Perniössä Krailan kylässä, josta kulkee ohi muun muassa pyöräilijöiden suosima Rannikkoreitti.
Kuusi kajakkia telineillä.
Valla Outdoorsin kajakit hankittiin Leader Ykkösakselin tuella.

Liukulumikengät olivat viime talven hitti

Viime talvi oli säiden puolesta otollinen kaikenlaisen talviliikunnan harrastamiseen. Liukulumikengistä tuli Valla Outdoorsin hitti. Niiden kanssa retkeilyssä yhdistyy perinteisen lumikenkäilyn, hiihdon ja laskettelun parhaat puolet. 

– Latua ei tarvita, joten niillä pääsee liikkumaan helposti monenlaisiin mäkisiinkin metsämaastoihin. Liikkuminen on huomattavasti kevyempää kuin lumikengillä, mutta ei varsinaisesti hiihtämistä, vaan enemmän sellaista laahustamista. Viime talvena teimme usein sellaisia kolmen tunnin retkiä, Sinisalo kertoo.

Valla Outdoorsin liukulumikengät ovat kotimaista tekoa. Pohjassa pitoa tuo mohairvilla, joten ylöspäin pääsee ketterästi, mutta luistoa riittää kuitenkin alamäkiin. Myös jäällä liikkuminen onnistuu helposti. 

Vasemmalla sauvat, keskellä sukset ja oikealla oranssi ahkio.
Leveyden ja kanttien puolesta liukulumikengät muistuttavat vähän laskettelusuksia. Retkellä tarvittavat varusteet voi pakata perässä vedettävään ahkioon.

Metsäfasilitointi kiinnostaa ja innostaa

Yrityksille Valla Outdoors tarjoaa perinteisiä virkistyspäiviä luonnossa liikkuen, mutta myös metsäfasilitointia. 

– Metsäfasilitoinnin tavoitteena on yleensä työyhteisön tai liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteet sovitaan etukäteen ja ohjelma suunnitellaan sen mukaan. Nykyisessä työelämässä ollaan paljon Teams-kokouksissa ja sähköposti laulaa koko ajan. Metsässä rentoudumme ja alamme hahmottaa asioita enemmän kehollisesti, Sinisalo selittää.

– Aivoissa on erilaisia työskentelyverkostoja: toiminnanohjauksen verkosto, avaruudellisen hahmottamisen verkosto ja lepotilaverkosto. Metsässä toiminnanohjausverkosto saa levätä ja kun se käynnistyy uudelleen, se on aiempaa tehokkaampi, hän jatkaa. 

Metsäfasilitointiin voi yhdistää myös rentouttavia tai aktivoivia elementtejä, esimerkiksi metsäjoogaa tai melontaa. 

– Kun lähtee ryhmän kanssa ulos, ihmisissä näkee selkeän eron jo parin tunnin jälkeen. Luonnossa oleminen laskee selvästi stressiä ja poistaa kireyttä. Se muutos on niin konkreettinen, että se tuo omaan työhöni paljon merkityksen tunnetta.

Sinisalo opiskeli erä- ja luonto-oppaaksi vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen hän ehti tehdä työuran opettajana ja markkinointijohtajana. Metsäfasilitoinnissa hän pystyy hyödyntämään osaamistaan kaikilta aloiltaan. 

– Metsäfasilitoinnista on tullut todella hyviä tuloksia ja positiivista palautetta, mutta se on vielä niin uusi tuote, että myynnissä on omat haasteensa. 

Nainen lähdössä melomaan.
Valla Outdoorsin lisäksi Mia Sinisalo toimii oppaana Partioaitan 365-klubin retkillä.

LUE LISÄÄ YRITYSRAHOITUKSESTA:

Yritysrahoitusmuodot

Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

Nainen ja mies hamppupellon keskellä.

 

Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta. 

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.

– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo. 

Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee. 

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa. 

Öljysäiliö.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia. 

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. 

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Yrittäjät tuotantotiloissa.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön. 

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.

Ville Virtanen hamppupellolla.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta. 

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

Kaksi hamppusnacks-pussia.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.

Lähiruokapäivä tulee taas

HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.

– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen. 

– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Ilmakuva Murtolan tilalta.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.

 

Lue lisää:

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Yritysrahoitusmuodot

Uusi hanke – vanhat kanavat! Haloo maaseutu jatkuu vielä vuoden

Haloo maaseudun logo maisemakuvan päällä.

 

Nykyinen Haloo maaseutu -viestintähanke on päättymässä, mutta uusi on jo aluillaan. Syyskuun alussa alkavalla vuoden mittaisella Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hankkeella varmistetaan keskeytyksetön ja kattava maaseutuviestintä, joka aktivoi varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen ja tuo esiin maaseudun elinvoimaisuutta. 

Osana hanketta Varsinais-Suomeen luodaan viestintäverkosto, johon sitoutetaan laaja joukko varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen osallistuvia tahoja. Tavoitteena on sopia yhteiset, konkreettiset toimenpiteet viestinnän osalta sekä varmistaa, että verkostoon kuuluvilla tahoilla on riittävät työkalut ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen. 

Viestintäverkostolle on jo luotu oma ryhmä uudelle valtakunnalliselle ja vuorovaikutteiselle maaseudun kehittäjien verkkoalustalle osoitteeseen maaseutuverkosto.fi. Keskusteluryhmän nimi on Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmään pystyy liittymään luomalla oman profiilin alustalle. Sivusto on suunniteltu verkostojen luomiseen ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista viestimiseen. 

Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hanke tiedottaa aiempien Haloo maaseutu -hankkeiden tavoin maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja aktivoi kaikkia varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämistyöhön. Viestintäkanavat pysyvät samoina. Löydät Haloo maaseudun osoitteesta haloomaaseutu.fi sekä seuraavilta sosiaalisen median kanavilta:

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä hallinnoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Hankkeen alussa päätoimijat ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka). Yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kylät ry, Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa viestintäverkoston toimijoiksi myös useita muita yhteistyötahoja, kuten eri sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä ja kuntia.

Aurajoentien Kulttuurirallia vietetään taas 27.–28.8.

Lautaseinässä kyltti, jossa lukee

 

Aurajoentien Kulttuuriralli avaa Aurajoentien matkailutien nähtävyyksien ovet elokuun viimeisenä viikonloppuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mukana on yli 30 kohdetta Liedosta Oripäähän.

Ars Auranmaa ry ja Aurajoentie herää eloon- hanke järjestävät jälleen Aurajoentien Kulttuurirallin, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin 27.–28. elokuuta. Kohteet ovat auki molempina päivinä klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä.

Kulttuurirallin aikana matkailutien varrella olevat yritykset, yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen.

– Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Elävää musiikkia on tarjolla useammassa kohteessa. Eikä autottomien tarvitse suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, sillä tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä maksuttomalla linja-autokuljetuksella, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Tapahtuman kartat ovat ilmestyneet ja niitä saa tapahtumapäivinä kohteista. Ennakkoon karttaan voi tutustua Aurajoentien Facebook-sivuilla sekä kotisivuilla. Suurin osa kohteista sijaitsee tien varressa, muutamat kohteet ovat kauempana. 

Elokuun viimeisenä viikonloppuna on tänäkin vuonna hurjasti ohjelmaa, sillä samanaikaisesti toteutuu Aurajoentien Kulttuuriralli, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma, Aurajokivarsikirppisralli, Aurajoen yömelonta, Linnavuoren yö sekä Lieto-viikko! Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää, listaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Esimerkiksi Liedossa pääsee tutustumaan lauantaina kahvimuseoon ja molempina päivinä Liedon kirkkoon. Aurassa Äären tila esittelee sunnuntaina vanhoja käsitöitä ja Auraamossa käynnistetään Runorysä. Pöytyältä on ensi kertaa rallissa mukana legomuseo Vanha Palikka ja Terveydenhuoltomuseo. Määhärissä Pöytyällä tapahtuu koko viikonlopun kansallispukujen tuuletuksesta Turun Sotilaskotiyhdistyksen puffettiin. Oripäässä muun muassa kotiseutumuseo Kivimakasiini on avoinna molempina päivinä.

Tapahtuma tarjoaa paitsi laajan ja tasokkaan kattauksen vierailukohteita, myös mahdollisuuden nähdä oma kotiseutu uusin silmin. Matkailutien tapahtuma mahdollistaa samanaikaisesti kulttuurillisen kokemuksen sekä mahdollisuuden liikkua kansallismaisemassa jokivartta ihaillen. Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Matkailutie sai kevään 2022 aikana myös viralliset matkailutiekyltit sekä infotaulut. 

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Enää ei tarvitse etsiä palloja pusikoista!

Lähikuva aidasta, jonka takan näkyy jalkapallokenttä.

 

Salon Halikossa sijaitseva Hippo-arena on saanut lisää aitaa ympärilleen Leader Ykkösakselin tukemassa hankkeessa.

FC Halikko on kehittänyt Halikon asemalla sijaitsevaa Hippo-arenaansa jo neljän Leader-hankkeen avulla. Vanhan hiekkakentän tilalle tehtiin uusi tekonurmikenttä vuonna 2011. Vuonna 2016 kenttä sai led-valaistuksen ensimmäisenä ulkokenttänä Suomessa. Vuonna 2020 kentän toiseen päätyyn ja toiselle sivulle hankittiin huoltovapaa kolmilanka-aita ja vuonna 2022 saatiin uusi aita vielä metsän puoleiselle sivulle. 

– Uusi aita on loistava, tosi nätti ja tukeva! Samalla sivulla oli aikaisemmin vanha ja huonokuntoinen aita, joka kaatui lopulta ilkivallan seurauksena. Uusi korkea aita tekee kentästä ryhdikkäämmän ja turvallisemman ja helpottaa toimintaa paljon, kun palloja ei enää tarvitse lähteä hakemaan tuolta pusikosta, kommentoi seura-aktiivi Merja Kaunisvaara. 

Lisäksi hän kertoo, että aidasta on iloa myös frisbeegolfin harrastajille. Halikon asemalla ei ole frisbeegolfrataa, joten lajin harrastajat treenaavat Hippo-arenalla niinä aikoina, kun kenttä ei ole FC Halikon omassa käytössä. Myös alueen koulut ja päiväkodit hyödyntävät kenttää ahkerasti. Halikkoon rakennetaan koko ajan lisää asutusta, mikä nostaa kentän käyttöastetta entisestään.

Ilmakuva kahdesta jalkapallokentästä.
Hippo-arenan vieressä on myös toinen kenttä ja alueella kiertää 800 metrin pituinen pururata.

Paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle

Kesällä 2022 päättyneessä hankkeessa oli tavoitteena tehdä aita myös toiseen päätyyn, mutta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi rakentamisen kustannukset nousivat kevään aikana niin paljon, että viimeinen kallioon rajoittuva pääty jäi vielä aitaamatta.

– Teemme sen joskus myöhemmin ja riittää täällä puuhaa sen jälkeenkin. Haaveilemme vielä uudesta katsomosta ja pukuhuoneista, sillä vanha rakennus piti purkaa homeongelman vuoksi. Lisäksi olemme haaveilleet pienestä ulkokuntosalista, jossa vanhemmat voisivat kuntoilla sillä aikaa, kun lapset pelaavat. Ja frisbeegolfradalle olisi täällä myös kysyntää, sanoo Kaunisvaara.

Lähikuva jalkapallokentän aidasta.
Uusi kolmilanka-aita on huoltovapaa ja pysyy hyvänä noin 50 vuotta.

FC Halikko panostaa lapsiin ja nuoriin

FC Halikko perustettiin vuonna 2000 jalkapalloon ja futsaliin keskittyväksi harrasteseuraksi. Jalkapallon puolella seura keskittyy lapsiin ja nuoriin. Futsalin puolella menestystä on tullut sekä naisten että miesten sarjoissa. 

– Meillä on perhefutista ihan pienille, sen jälkeen alkaa pallokoulu ja vasta sitten siirrytään tyttöjen ja poikien omiin joukkueisiin, Kaunisvaara kertoo.

– Tänä vuonna järjestämme myös Junnuliigaa 2009–2015 syntyneille torstaisin yhdessä Salon Wilppaan kanssa. Kevätkaudella me järjestimme 5v5-sarjojen pelit ja Wilpas järjesti 8v8-pelit. Syyskaudeksi vaihdamme toisin päin, hän jatkaa. 

Junnuliigaan on tullut osallistujia Salon lisäksi myös kauempaa, esimerkiksi Aurasta, Hangosta ja Tammisaaresta.

– Ja paikalliset nuoret ovat saaneet Junnuliigan puhaltamisesta hyvän kesätyön!

Kaksi naista kioskin luukulla.
Seurasihteeri Irmeli Ojanto (vas.) ja toiminnanohjaaja Merja Kaunisvaara pitämässä kioskia juhannusviikon Junnuliigassa.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Noin 7–8-vuotias poika istuu naisen taluttaman poninponin selässä.

 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Tunne poni -hankkeessa esitellään hevosharrastusta lapsille ja nuorille. Hevosharrastus on koululaiskyselyissä vuosittain toivotuimpien harrastusten joukossa, ja innostus on näkynyt myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa. 

Suomen Ratsastajainliiton toteuttama Tunne Poni -hanke on tarjonnut jo 500 koululaiselle mahdollisuuden tutustua poneihin ja ponitalleihin. Tallivierailuja on järjestetty keväällä 2022 muun muassa Kaarinassa ja Maskussa. 

Maanantaina 30. toukokuuta piikkiöläisen Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan talliin. Tallin yrittäjä Linda Langh otti vastaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden ryhmän, jossa olikin innokasta väkeä.

– Voidaanko lapioida lantaa? Saadaanko ratsastaa? Voinko ottaa yhden hepan kotiin? kuuluivat koululaisten kysymykset, kun Langh kysyi, millaisia toiveita lapsilla on vierailun suhteen. 

Keskellä valkoinen miniatyyrihevonen ja sen ympärillä iso joukko lapsia.
Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan tallille.

Tallin ja hevosten esittelyn jälkeen osa lapsista jäi ratsastusjonoon ja osa sai talikon käteensä. Lapset siivosivat tarhaa ja harjasivat hevosia innolla. Lisäksi he saivat kuulla tarinoita tallin arjesta ja hevosten ominaisuuksista. 

– On hyvä, että lapset näkevät, mitä kaikkea hevosten kanssa tehdään. Pidämme täällä ponikerhoa, jossa käy viikon aikana noin 70 lasta. Siellä opitaan hevosmiestaitoja, huolellisuutta ja vastuun kantamista. Lisäksi lapsille tekee hyvää päästä heppojen kanssa ulkoilmaan ja altistumaan vähän heinän pölylle, Langh toteaa.

Keskellä kottikärryt ja ympärillä lapsia talikot käsissään.
Lapset siivosivat tarhaa innolla.
Poni kottikärryjen luona.
Violet-ponit tuli ihmettelemään touhua lähietäisyydeltä.

Parinkymmenen vuoden talliyrittäjän kokemuksella Langh ajattelee, että ensin kannattaa tutustua siihen, miten hevosia ruokitaan ja hoidetaan. Kun ymmärtää hevosen tarpeita ja liikekieltä, on helpompi aloittaa ratsastustunnit. Makarlan tallin ponikerhoissakin on aina jokin toiminnallinen osuus, mutta ratsastuksen lisäksi se voi olla vaikka kärryttelyä tai ponin juoksuttamista. Heppakerhon ja ratsatustuntien lisäksi tallilla järjestetään muun muassa ponisynttäreitä. 

Hänen mukaansa hevosharrastus on hyvä myös sen vuoksi, että se on niin monipuolinen. Yksi rakastaa kouluratsastusta, toinen voi nauttia pitkistä maastolenkeistä. Jos harrastaa hevosten rinnalla voimistelua, voisi innostua vaikka vikellyksestä ja joku voi tähdätä raviradoille.

Lapset tervehtivät hevosta aidan takaa.
Osa lapsista pääsi tutustumaan hevosiin ensimmäistä kertaa, osa oli jo vanhoja konkareita.
Nainen osoittaa kohti hevostarhaa.
Linda Langh esittelee tallin hevosia lapsille.
Hevosia ja poneja ulkotarhassa.
Makarlan tallilla asustaa miniatyyrihevoset Donna ja Violet, puoliveriset ratsut Oky ja Tyyne sekä Gotlanninrussi Danny ja Jyllanninhevonen Danita.
Tyttö hevosen selässä.
Monelle päivän kohokohta oli ratsastaminen.
Kaksi ratsukkoa.
Kaikki halukkaat ehtivät ponin selkään.
Poni, jolla on vaalea vartalo ja tumma pää.
Pieni Donna-poni valloitti lasten sydämet!
Ihmisjoukko menossa sisälle talliin.
Vierailun aikana kurkistettiin myös sisälle talliin ja tutustuttiin tallin sääntöihin.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.

Vuoden päätapahtuma Paimiossa 27.8.

Tunne Poni -hankkeen päätapahtuma järjestetään lauantaina 27. elokuuta Paimiossa Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Ponit Paimiossa -perhetapahtumaan tavoitellaan kunnianhimoisesti jopa 1 500 kävijää. 

– Ratsastuskentällä tullaan näkemään muun muassa ponien juonnettu naamiaiskilpailu, jota tuomaroi Paimion nuorisovaltuusto. Lisäksi Paimion kuntapäättäjiä tullaan haastamaan poniagilityyn, jossa on tarkoitus taluttaa poni agilityradan läpi, kertoo hanketta koordinoiva Riikka Mustonen. 

Keppihevosille on luvassa oma match show ja lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan keppareille tehtävää esterataa. Ohjelmassa on myös askartelua, talutusratsastusta ja kärryajelua. 

– Tapahtumaan tulee sellainen lavakärry, johon mahtuu kerrallaan kymmenen lasta kyytiin!

Päivään voi ottaa mukaan myös oman pehmolelun, sillä paikalla on pehmolelujen eläinlääkäri. Kaikki päivän ohjelma on maksutonta. 

– Toivomme, että kaikilla hepoista kiinnostuneilla lapsilla olisi mahdollisuus tulla paikalle, vaikka vanhemmilla ei olisi omaa autoa. Siksi olemme kannustaneet yhdistyksiä järjestämään tapahtumaan yhteisiä retkiä ja esimerkiksi Paimion seurakunta on luvannut järjestää yhden kuljetuksen Paimion keskustasta tapahtumapaikalle. 

Riikka Mustonen satuloi ponia.
Tunne Poni -hankkeen vetäjä Riikka Mustonen on toiminut hevosten parissa koko elämänsä.

Hepat tutuiksi hankkeiden avulla

Tunne Poni -hanke toteutetaan Varsin Hyvän lisäksi myös Leader Kantrin ja Leader Linnaseudun alueilla, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 70 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 80 %. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen, Etelä-Suomen ja Hämeen aluejaostot. 

Hankkeissa kehitetään ruohonjuuritason yhteistyötä ratsastusseurojen ja paikallisten yhdistysten kanssa, jotta hevosharrastus saisi näkyvyyttä. Hevosen kanssa harrastaminen vahvistaa esimerkiksi ihmisen tunnetaitoja ja luontoyhteyttä. 

Hevosharrastusta edistettiin myös Varsin Hyvän tukemassa Ponipowerii! -hankkeessa, jonka toteutti Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto vuosina 2017–2019.

– Ponipowerii! -hankkeessa kehitettiin ravinuorisotoimintaa ja sen tapahtumat sijoittuivat suurelta osin Metsämäen raviradalle. Hankkeita yhdistää halu tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua hevosiin, kertoo edellistäkin ponihanketta koordinoinut Riikka Mustonen. 

Koululaisten heppapäiviä järjestettiin Turussa jo edellisessä hankkeessa. 

– Tapahtumat tavoittivat noin 1 200 lasta, mutta lähes kaikki osallistujat tulivat lähikouluista. Kouluilla ei ole varaa järjestää kuljetuksia ja siksi tässä uudessa hankkeessa halusimme järjestää vierailuja nimenomaan maaseudun talleille, joihin on helppo lähteä retkelle saman alueen kouluista, Mustonen kertoo.

Suomalaisten hevosalan järjestöjen mukaan Suomessa on noin 75 000 hevosta, joiden vaikutus ulottuu 600 000 suomalaiseen. Hevosala työllistää 15 000 henkilöä ympäri Suomen, erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. Hevosilla voi olla ihmisiin myös kuntouttava vaikutus niin fyysisesti kuin henkisesti. Vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa yhteensä 2,14 miljoonalla eurolla. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Ponipowerii-hanke poiki Turun seudulle säännöllistä raviponitoimintaa

Turunmaan saaristossa kehitetään infrastruktuuria vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan avulla

Sattmarkin silta Paraisilla.

 

Turunmaan saaristo houkuttelee yhä useampia, mutta sen infrastruktuuri on jo nyt ylikuormittunut. Puutteellinen infrastruktuuri uhkaa sekä asumisen että yrittämisen perusedellytyksiä ja siksi alueelle on tehty oma tiekartta: konkreettinen suunnitelma, jonka avulla puutteita lähdetään korjaamaan yksi kerrallaan.

Henkilökuva tummalla taustalla.
Anders Jungar.

PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.

– Hankkeen taustalla on aito huoli saariston tulevaisuudesta. Saaristomeri on aivan uniikki paikka maailman mittakaavassa. Nykyään yhä useampi haluaa tehdä saaristosta käsin etätöitä tai matkailla siellä, mutta samaan aikaan asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset ovat uhattuina puutteellisen infrastruktuurin vuoksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anders Jungar, joka asuu itsekin saaristossa. 

Tiekartta on paitsi asiakirja myös työkalu, jonka Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta ovat ottaneet käyttöön. 

– Siellä on määritelty ihan konkreettiset toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan 6–12 kuukauden aikana ja kun ne ovat valmiit, mennään taas eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, Jungar selittää. 

Kunnat ovat päättäneet kokoontua jatkossa kaksi kertaa vuodessa katsomaan, miten tiekartan toimeenpano etenee. 

– Yksi tämän hankkeen positiivinen vaikutus on se, että Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat löysivät yhteisen tahtotilan ja tavoitteet, joita virkamiehet voivat edistää yhteistyöllä.

Tiekartan tavoitteet näkyvät selkeästi myös esimerkiksi Paraisten kaupungin uudessa strategiassa.

Viisi kategoriaa

Tiekartassa on määritelty keskeisimmät tavoitteet infrastruktuurin kehittämiseen viidessä eri kategoriassa, joita ovat fyysiset yhteydet, digitaaliset yhteydet, asuminen, vesi ja viemäri sekä yrittäjyys. Kaikkiin kategorioihin on määritelty strategiset päämäärät ja niiden toteuttamiseen tarvittavat investoinnit. Tiekarttaan valittuihin investointeihin tarvitaan yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joten yksi tärkeä tehtävä tiekartan toteuttamiseksi on rahoituksen hankkiminen.

Fyysisten yhteyksien kategoriassa lähdetään etsimään rahoitusta Paraisten väylälle, eli uudelle tieyhteydelle Kirjalansalmen sillalta Kuusiston läpi Piispanristille uutta siltaa pitkin. Listalla on myös kevyenliikenteen väylien kehittämistä Saariston rengastielle ja merkittävälle osalle Rannikkoreittiä välillä Kasnäs – Taalintehdas – Kemiö.

Digitaalisten yhteyksien puolella fokus on kuituyhteyksien rakentamisessa. Saaristossa on tällä hetkellä paljon kapasiteettiongelmia, ja esimerkiksi Nauvossa maksuliikenne saattaa katketa, kun risteilyalus lipuu ohi. Sekä Paraisilla että Kemiönsaarella rakennetaan uusia verkkoyhteyksiä parhaillaankin. Paraisten Puhelin Oy on saanut EU:n maaseuturahastosta rahoituksen yhteensä 18 valokuituhankkeeseen. Kemiössä kuitua rakennetaan vähintään viidelle uudelle alueelle. 

Asuntojen kategoriassa aletaan kartoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon ja missä saaristossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Paraisilla panostetaan asuntotuotannon laajentamiseen myös Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n kautta.

Vesi ja viemäri -kategoriassa konkretisoidaan, mitä Länsi-Suomen vesistrategia 2050 tarkoittaa Turunmaan saariston osalta. Lisäksi saariston vesi- ja viemäriverkostoon asennetaan uusia mittaristoja, joiden avulla saadaan kerättyä dataa saneerauspäätösten tueksi.

Yrittäjyyden osalta tavoitteena on houkutella Turunmaan saaristoon uusia yrityksiä. Tiekartta-projekti on jo nyt poikinut yhden uuden yrityksen: A’Pelago Experience -yritys aikoo muun muassa tarjota yhteisöllisiä työtiloja saaristoympäristössä ja järjestää tapahtumia kestävään liiketoimintaan ja Web3-kehitystyöhön liittyen. Web3 on uuden sukupolven internet, jossa sovelluksia rakennetaan avointa lähdekoodia käyttämällä julkiseen lohkoketjuun.

Karttakuva Turunmaan saaristosta ja sen päälle merkitty investointitarpeita eri väreillä.
Yhteenveto tunnistetuista infrastruktuuri-investoinneista. Fyysiset yhteydet keltaisella, digitaaliset yhteydet vihreällä, asuminen punaisella, vesi ja viemäri sinisellä ja yrittäjyys oranssilla.

50 syvähaastattelua ja kansainvälinen vertaisanalyysi

Tiekartta luotiin laajassa yhteistyössä. Kunnista oli mukana 16 virkamiestä ja SANK toi arvokkaan lisän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa tehtiin lähes 50 syvähaastattelua saariston asukkaille, yrittäjille, sijoittajille ja virkamiehille. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen vertaisanalyysi, jossa haastateltiin ihmisiä Ahvenanmaalta, Ruotsin Värmdöstä, Tanskan Samsøstä, Viron Hiiumaalta ja Saarenmaalta sekä Norjan Valdresista. 

– Halusimme arvioida, mitä voisimme oppia muiden maiden saaristoasukkailta. Esimerkiksi Tanskan Samsø on maailmankuulu siitä, että he lähtivät kehittämään saarestaan energiaomavaraista jo 20 vuotta sitten. Yhteistä kaikissa näissä yhteiskunnissa tuntuu olevan se, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä, selkeä visio ja strateginen suunta. Käytännön tasolla asioiden edistämiseksi tarvitaan aina paikallisia priimusmoottoreita, Jungar sanoo.

Tiekartta-hanke päättyi toukokuussa 2022, mutta tästä se työ oikeastaan vasta alkaa. 

– Vastaanotto on ollut hyvä ja nyt on odotukset korkealla, Jungar päättää.

Mies luennoi oikealla, vasemmalla näkyy näytössä Tiekartan kansi.
Professori Kim Wikström esitteli Tiekarttaa Saaristomeren huippukokouksessa perjantaina 17.6.2022.

Tiekartta-hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2022. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 101 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 44 %. Lisäksi hanke sai rahoitusta Svenska Kulturfondenilta ja PBI Stiftelseniltä. 

Svenska kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä sekä suomenruotsalaista toimintaa. 

PBI Stiftelsen on vuonna 2001 perustettu yleishyödyllinen tutkimussäätiö, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, erityisesti teollisen projektiliiketoiminnan ja teollisuuden alalla.

 

På svenska:

Infrastrukturen i Åbolands skärgård utvecklas med en vägkarta fram till 2030

Antsun Sinapista halutaan kotimainen ja säilöntäaineeton

Mies mustakeltaisessa ruutupaidassa pitelee sinappipulloa.

 

Erityisesti varsinaissuomalaiseen makuun sopiva aromikas Antsun Sinappi on samaan aikaan makea ja sopivan väkevä! Nyt Perniön sinappitehtaalla kokeillaan Leader-tuen turvin, miten 60-luvulta peräisin oleva perinteinen resepti toimii kotimaisesta sinapista tehtynä.

Perniöläinen Jellow Factory on saanut Leader Ykkösakselilta 10 000 euron kokeilutuen kotimaisen sinapin kehittämiseen. Tällä hetkellä yritys valmistaa Antsun Sinappia vuonna 1963 tehdyllä reseptillä. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuotteesta kotimainen, sillä se voisi olla valttikortti, jolla sinappi erottuisi edukseen kaupan sinappihyllyltä kymmenten kilpailijoiden joukosta.

Yrittäjät Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat löytäneet Iisalmesta sinapin viljelijän, joka olisi avoin yhteistyölle salolaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Perniöstä on jo löytynyt sinapista kiinnostuneita viljelijöitä. 

– Hyvien siementen löytäminen tuntuu olevan tässä se vaikein asia. Sinapinsiementähän myydään paljon maanmuokkaukseen, mutta varsinaiseen sinapin valmistukseen siemeniä ei ole niin vain saatavilla. Lajikkeita on kyllä paljon. Ihan jo keltaista sinappia on useita eri lajikkeita ja sitten on vielä ruskeaa ja mustaa sinappia, Jonas Jokilehto kertoo. 

Varsinainen viljely ei hänen tietojensa mukaan ole vaikeaa, jos hyvä siemen löytyy. Ja heidän tuotantoonsa riittäisi vielä aika pieni peltopinta-ala. Sen sijaan haastetta tulee olemaan siementen erottelussa, sillä pienikin määrä vihreitä siemeniä pilaa maun. Öljyisen kasvin jauhaminen hienoksi ei myöskään ole ihan yksinkertainen juttu. 

– Nyt testaamme Iisalmen viljelijältä saatujen siementen makua ja toivomme, että se on hyvää!

60-luvulta tähän päivään

Antsun Sinapin resepti on peräisin Somerolta, jossa Anton Tapio piti aikanaan grilliä ja teki sen käyttöön omaa sinappia. Kun hän lopulta myi grillin seuraavalle yrittäjälle, sinapin resepti lähti Jokioisiin. 

– Ostimme reseptiikan, koneet, laitteet ja kaluston vuonna 2019 ja siitä lähtien Antsun Sinappia on valmistettu Perniössä. Pääsimme Perniön Lihan vanhoihin tiloihin, eli makkaratehdas muuttui sinappitehtaaksi, kertoo Jonas Jokilehto.

Kun resepti siirtyi Jellow Factorylle, myös sinappipullon ilme uudistui. 

Neljä sinappipulloa vierekkäin. Jokaisessa pullossa miehellä erilainen ilme.
Antsun sinappia on neljää eri makua.

– Halusimme antaa Antsulle uudet kasvot, joten teimme fiktiivisen ja retrohenkisen kasvokuvan yhteistyössä perniöläisen Anna-Liisa Salmelinin kanssa. Myynnissä on tällä hetkellä neljä eri makua: perinteinen, valkosipuli, konjakki ja chili. Antsulla on eri pulloissa aina hiukan erilainen ilme. 

Nyt suunnitelmissa on tuoda markkinoille myös lasipurkki. 

– Lasipurkin avulla uskomme saavamme uusia asiakkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Ulkonäön lisäksi lasipurkissa on se etu, että sinapin voi jättää tönkömmäksi. Pullossa myytävästä sinapista pitää tehdä vähän löysempää, jotta sen saa hyvin ulos. 

Eroon lisäaineista

Kotimaisuuden lisäksi Jellow Factory tekee tuotekehitystä saadakseen Antsun Sinapista lisäaineetonta. 

– Alkuperäisessä reseptissä ei ole maitoa, kuten monissa muissa sinapeissa, joten se helpottaa työtä oleellisesti. 

Myös lisäaineettomuuden uskotaan olevan hyvä myyntivaltti. 

– Maku on kuitenkin se, mikä ratkaisee! Antsun Sinappi tunnetaan aika hyvin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta jotta saisimme muualtakin asiakkaita, pitäisi lähteä maistattamaan tuotetta. Ensiostokselle on aina se korkein kynnys.

Lautanen, jossa makkaraa ja sinappia.
Leader-ryhmät maistelivat Antsun sinappeja erilaisten makkaroiden kanssa.

Monta rautaa tulessa

Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat molemmat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita. Valmistuttuaan he perustivatkin oman vaatekaupan Salon keskustaan, mutta kun Nokia lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012 ja keskusta hiljeni, oli pariskunnan aika keksiä jotain uutta. 

– Ensin ostimme maatalousnaisten vanhan mehustamon, joka tuli meidän ulkorakennukseen. Sitten hankimme muutaman jäätelökioskin ja aloimme myydä niissä kesäisin Pappagallon jäätelöitä. Sinapin pariin päädyimme sattumalta, kun olimme ostamassa mehustamoon uusia laitteita. Samalla meille esiteltiin Antsun Sinappi ja päätimme ostaa myös sen. 

Uusien yritysten lomassa pariskunta pitää edelleen myös kädentaitojaan yllä muun muassa verhoilemalla ja tekemällä puvustuksia teatteriin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Tiesitkö?

Kokeilutukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman mukaisten kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen uudelle tai toimivalle yritykselle korkeintaan 10 000 euroa. Lue lisää maaseuturahaston yritystukimuodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Lounais-Suomeen tavoitellaan lisää puurakentamista

 

Lounais-Suomi rakentuu puusta -hanke puhaltaa tuulta puualan purjeisiin. Luvassa on muun muassa koulutuksia, vaikuttamistyötä ja yrityskohtaisia toimenpiteitä.

Metsäkeskuksen toteuttamassa Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankkeessa edistetään puurakentamista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Puu on jo valmiiksi yleisin runkomateriaali omakotitalojen rakentamisessa ja mökeistä lähes kaikki tehdään puusta, mutta kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa puu on harvinaisempi materiaali. 

Valtakunnallisissa tilastoissa kerrostaloista vain 5 % ja julkisista rakennuksista 20 % tehdään puurunkoisina. Varsinais-Suomessa puukerrostaloja on jonkin verran, esimerkiksi Naantalissa voi ihailla puukerrostaloja useammalta vuosikymmeneltä. Sen sijaan Satakunnasta puukerrostaloja löytyy vain yksi. 

Hankkeen projektipäällikkö Dennis Somelar keksii heti monta syytä lisätä puun käyttöä rakentamisessa:

– Ilmastovaikutus on yksi olennaisin asia. Puu materiaalina vähentää huomattavasti rakentamisen hiilipäästöjä. Lisäksi puu luo tunnelmaa ja lievittää stressiä. Asiaa on tutkittu esimerkiksi koulumaailmassa, jossa on huomattu, että puukoulussa oppilaiden stressitaso on matalampi. Puurakenteisessa talossa myös sisäilma on yleensä terveellinen. 

Somelar on itse arkkitehti ja nostaa esiin myös visuaalisen puolen. 

– Arvostan sitä pitkää perinnettä, joka liittyy suomalaiseen maaseutuarkkitehtuuriin. Ja toisaalta myös moderni puurakentaminen miellyttää silmääni! Puu myös mahdollistaa hyvin orgaanisten muotojen rakentamisen kohtuullisen kustannustehokkaasti. 

Yritysyhteistyötä ja koulutusta

Puurakentamisen lisäksi hankkeessa edistetään puutuoteteollisuuden tuotteiden tuotantoa ja alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä sekä alueella tuotetun puutavaran ja puutuotteiden hyödyntämistä alueen omiin tarpeisiin. 

– Yritysyhteistyöllä hankkeessa pyritään vastaamaan suoraan puutuotealan ja puun jatkojalostajien tarpeisiin muun muassa järjestämällä koulutuksia. Tekemämme kyselyn perusteella tarvetta olisi ainakin digitalisaatioon ja markkinointiin liittyvälle koulutukselle.

Kesäkuun aikana luvassa on kaksi maksutonta koulutusta. 

Keskiviikkona 15. kesäkuuta pidetään webinaari puun käytön mahdollisuuksista. Tilaisuudessa kerrotaan, miten ja miksi puuta on käytetty eri kohteissa. Lisäksi pureudutaan muun muassa purkamisen ja korjaamisen elinkaarivaikutuksiin sekä kuullaan, miten strategia voi tukea puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tilaisuus on suunnattu Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden kuntatoimijoille, tilaajille, toimittajille ja urakoitsijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. 

Heti seuraavana päivänä eli 16. kesäkuuta järjestetään koulutus puun palosuojamaalauksesta. Koulutus on tarkoitettu antamaan lähtötiedot puutuoteteollisuuden yrityksille palosuojamaalauksen lisäämiseksi osaksi tuotantoaan, sekä inspiroimaan mahdollisia käyttökohteita palosuojatuille tuotteille. Koulutus sopii hyvin puutuoteteollisuuden yrityksille, paloturvallisuussuunnittelusta kiinnostuneille sekä rakennussuunnittelijoille. 

Lähipuuajattelua rakentamiseen

Hankkeessa halutaan edistää myös sitä, että kaadetut puut hyödynnetään mahdollisimman lähellä. Kun rakentamiseen käytettävä puu tulee samalta alueelta, vältytään pitkiltä kuljetuksilta ja sitä kautta päästöiltä. Lähipuuajattelusta hyötyy myös aluetalous.

Puun hinta on noussut parin viime vuoden aikana, mutta Somelar ei usko sen vaikuttavan hankkeen tavoitteisiin, sillä myös muiden materiaalien hinnat ovat nousseet samassa suhteessa. 

LSPUU-hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja sen toteuttaa Suomen metsäkeskus yhteistyössä Tampereen yliopiston, Prizztech Oy:n ja Kaarinan kehitys Oy:n kanssa. Metsäkeskus on toteuttanut vastaavia hankkeita hyvin tuloksin aikaisemmin esimerkiksi Pirkanmaalla. 

Infograafi, jossa kerrotaan hankkeen tavoitteista.
Kuva: LSPUU-hanke.