Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Haloo maaseutu kouluttaa viestintäsuunnittelun saloihin 7.12.

Kädet tietokoneella, kuvan päällä vuosikello ja kaaviokuva sekä otsikko: Nyt on aika tehdä viestintäsuunnitelma vuodelle 2022.

 

Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää verkkokoulutuksen viestinnän suunnittelusta tiistaina 7. joulukuuta klo 10–11. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton, mutta näkökulma on ennen kaikkea maaseutu- ja Leader-viestinnässä.

Tunnin mittaisessa koulutuksessa esitellään erilaisia tapoja viestinnän suunnitteluun. Koulutus on tarkoitettu erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla ei ole vielä omaa viestintäsuunnitelmaa. Tunnin aikana käydään läpi kymmenen kysymystä, joihin vastaamalla viestintäsuunnitelmasi vuodelle 2022 tulee kerralla kuntoon!

Koulutuksen pitää Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2.12. sähköpostitse: janica.vilen@haloomaaseutu.fi

Teams-linkki jaetaan ilmoittautuneille 3.12.

Laita hyvä kiertämään ja kerro meille joulumuistosi!

Jouluisten köynnösten keskellä teksti, jossa lukee

 

Mikä on juuri sinulle rakkain, hauskin, hämmentävin tai muuten vain ikimuistoisin sattumus jouluun liittyen? Osallistu kilpailuun ja kerro se meille! Parhaan tarinan jakanut henkilö palkitaan Varsinais-Suomen Kylien uudella Kylän historia eläväksi -kirjalla ja lisäksi hän pääsee päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lahjoittaa 100 euroa joulurahaa. 

Kampanjan tarkoitus on virittää Haloo maaseudun lukijat joulutunnelmaan ja luoda hyvää joulumieltä. Tarinoiden parhaat palat ja tieto lahjoituksen saavasta yhdistyksestä julkaistaan jouluviikolla. 

Muistoja voi lähettää 15.12. asti kirjallisesti osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Muisto voi olla hyvinkin tiivis, esimerkiksi parin virkkeen kuvaus – tai sitten pidempi tarina, kuitenkin korkeintaan liuskan mittainen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden otsikoida ja tarvittaessa tiivistää julkaistavia tarinoita. Muiston voi lähettää myös nimimerkillä. 

Onko lahjoituksen saaja jo mielessä? Tarkista kartalta, toimiiko yhdistys maaseudulla:

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

Haloo maaseudun kesälehti on ilmestynyt! Teemoina ruoka ja matkailu

Nauvon vierasvenesatama, ruokalautanen ja uusia perunoita. Kuvan päällä teksti: Varsinais-Suomen kesä, ruoka ja matkailu.

 

Varsinais-Suomen maaseutuverkoston kesälehti on julkaistu. Näköislehden pääsee lukemaan klikkaamalla tämän artikkelin lopussa olevaa kansikuvaa. Printtilehteä postitetaan yhteistyötahoille lähipäivinä ja jaetaan mahdollisuuksien mukaan kesätapahtumissa. 

Lehden teemoja ovat ruoka ja matkailu. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta. Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä. Kaikki nämä ovat esillä myös tässä lehdessä!

Varsinais-Suomen maaseudulla väestömäärä kasvaa heinäkuussa mökkeilijöiden myötä yli 70 000 asukkaalla. Määrällisesti mökkejä on eniten Paraisilla ja Salossa; asukaslukuun suhteutettuna taas Kustavissa ja Taivassalossa. Vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös muiden matkailijoiden osuus on Varsinais-Suomessa merkittävä ja siksi matkailuun ollaan suunnattu paljon tukea myös maaseutuohjelmasta. Muutamaa maaseudun kehittämistukea saanutta matkailukohdetta esitellään myös tämän lehden sivuilla. Esimerkiksi Nauvon vierasvenesatamaan tehtiin kesäksi 2020 miljoonan euron remontti ja vuonna 2021 se valittiin Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Salon Mathildedalin kehittymistä taas ollaan tuettu monen pienemmän yrityshankkeen kautta. 

Erityisen paljon Varsinais-Suomessa ollaan viime vuosina kehitetty luontomatkailukohteita. Niistä esimerkkeinä lehdessä ovat Tummamäen luontopolku Vehmaalla ja kemiönsaarelainen matkaluyritys Natureffect.

Moni lehden juttu sopii niin matkailu- kuin ruokateemaankin, mikä on hyvin tyypillistä Varsinais-Suomessa. Ruoka on iso osa matkailua. Kun onnistuneen matkailukokemuksen kruunaa maittavalla lähiruualla, lomasta tulee ikimuistoinen. Hyvien ruokien perässä moniin matkailukohteisiin tullaan aina uudestaan ja uudestaan – ja myös parhaat tuliaiset Varsinais-Suomesta löytyvät yleensä ruokahyllystä.

Mukavia lukuhetkiä ja makumatkoja Varsinais-Suomen maaseudulle!

Lehden kansikuvassa kaksi pientä tyttöä merenneitoina istumassa kivellä Varsinais-Suomen saaristossa.

Nina Maunuaho aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäassistenttina

Nina Maunuaho.

 

Haloo maaseutu! -viestintähanke on saanut uuden työntekijän. Filosofian maisteri Nina Maunuaho toimii hankkeen viestintäassistenttina elokuun loppuun asti. 

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut seuraavaksi viideksi kuukaudeksi toisen työntekijän. Viestintäkoordinaattori Janica Vilenin kanssa hankkeessa työskentelee jatkossa Nina Maunuaho.

– Saimme viestintäassistentin paikkaan 45 hakemusta. Maunuaho nousi hakijoiden joukosta ykköseksi ennen kaikkea tuoreen viestintäalan tutkintonsa, monipuolisen työkokemuksensa ja kielitaitonsa ansiosta, Janica Vilen taustoittaa valintaa.

Maunuaho valmistui maisteriksi mediatutkimuksesta viime kesänä. Hän on kuitenkin ehtinyt jo kartuttaa viestintäalan työkokemusta sekä Suomessa että Itä-Aasiassa. Haloo maaseutu! -hankkeesta hän kiinnostui, sillä kokee maaseudun asioista viestimisen tärkeäksi. 

– Hain tehtävään, koska halusin päästä kertomaan tarinoita maaseudun kehittämisestä ja sitä elävöittävistä hankkeista. Mielestäni on tärkeää saada erityisesti pienten toimijoiden ääni kuuluviin. Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, joten maaseudun asiat ovat olleet aina lähellä sydäntä, kertoo Maunuaho.

Kevään aikana Maunuaho pääsee tarttumaan ennen kaikkea Varsinais-Suomen maaseudun ruoka- ja matkailuaiheisiin, sillä ne ovat toukokuussa ilmestyvän Haloo maaseutu! -printtilehden teemoja.

– Odotan innolla tulevaa kevättä ja kesää viestintäassistenttina. Lähiruoka on tärkeä ja ajankohtainen teema, ja matkailu yksi alueen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, joten on hienoa päästä tekemään juttuja juuri näistä aiheista, summaa Maunuaho.

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruuantuotantoalue ja edelläkävijä ennen kaikkea erikoiskasvien ja kotimaisten kasviproteiinien tuotannossa ja jalostuksessa. Matkailu taas kukoistaa Varsinais-Suomessa erityisesti tunnelmallisen saariston ansiosta. Sekä matkailua että ruuantuotantoa ja -jalostusta ollaan viime vuosina kehitetty paljon myös maaseuturahaston tuella. 

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun. 

Haloo maaseutu! -hankkeeseen haetaan viestintäassistenttia

 

Työpaikkailmoitus

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestintäassistenttia viideksi kuukaudeksi, mieluiten 1.4.–31.8.2021, mutta myös muut ajankohdat ovat mahdollisia. 

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Viestintäassistentin tehtäviin kuuluu uutisten kirjoittaminen ja kuvaaminen Haloo maaseutu! -sivustolle, printtilehden teossa avustaminen, mahdollisten tapahtumien järjestelyissä avustaminen sekä monikanavainen tiedotus- ja viestintätyö maaseudun kehittämisen parissa. 

Viestintäassistentin palkka on 2100 euroa / kk.

Työ edellyttää ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Työtehtäviä voidaan myös räätälöidä valitun henkilön omien vahvuuksien mukaan, joten jos osaat vaikka koodata tai kääntää uutisia englanniksi tai ruotsiksi, niin kerro siitä kuten muistakin mahdollisista vahvuuksistasi hakemuksessasi. 

Työpiste on Marttilan keskustassa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy paljon matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen. 

Hakemukset 22.2.2021 mennessä osoitteeseen:

janica.vilen@haloomaaseutu.fi

Laita vapaamuotoisen hakemuksen liitteeksi CV sekä työnäyte viestinnän alalta. Työnäyte voi olla esim. julkaistu teksti tai vaikka video, jossa kerrot, miksi juuri sinut kannattaisi valita tähän tehtävään. 

 

Lisätiedot:

Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattori

Janica Vilen

044 0630 630

janica.vilen@haloomaaseutu.fi

 

Tutustu hankkeeseen somessa:

https://www.facebook.com/haloomaaseutu

https://twitter.com/Haloomaaseutu

https://www.instagram.com/haloomaaseutu/?hl=fi

Etätyötaidot haltuun! Vinkkejä tehokkaaseen työskentelyyn työpaikan ulkopuolella

Kannettava tietokone, kahvikuppi ja kasvi pöydällä.

Haluaisitko vinkkejä etätyöskentelyn tehostamiseksi tai apua työssä jaksamiseen etätyöaikana? Tiedätkö, miten järjestetään hyvä webinaari? Ovatko uusimmat työvälineet jo käytössäsi ja osaatko ottaa niistä hyödyn irti? Haloo maaseutu! -viestintähanke järjesti maksuttoman etätyötaitoihin keskittyvän verkkokoulutuksen kaikille Varsinais-Suomen maaseudun kehittäjille ja maaseutuverkoston toimijoille. Koulutuksen pitivät etätyön asiantuntijat ja verkkopedagogit Anita Hartikainen ja Marja Ahola. Varsinainen koulutus järjestettiin keskiviikkona 16.12.2020 Zoomissa, ja osa siitä on katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. Lisäksi koulutusmateriaalit ovat katsottavissa edelleen tämän linkin kautta.

 

Etätyötä voi sujuvoittaa huolellisella suunnittelulla ja selkeillä käytännöillä. Palaveriaikaa tulee tarvittaessa rajoittaa ja tietoturva-asiat huomioida etäkokouksia järjestettäessä.


Koronapandemian vaikutuksesta suuri osa suomalaisista siirtyi yhdessä yössä etätöihin. Etätyön tekemistä ei ollut aikaa harjoitella, joten toimivat käytännöt opittiinkin työpaikoilla lennossa. Kotoa käsin työskentely tuo uusia haasteita sekä jaksamiselle että työyhteisön kehittämiselle, mutta parhaimmillaan se voi kuitenkin olla antoisaa ja jopa tehokkaampaa kuin toimistolla työskentely. Etätyön asiantuntijoiden ja verkkopedagogien Anita Hartikaisen ja Marja Aholan mukaan etätyön helpottamiseksi työpaikoilla olisi hyödyllistä sopia kotoa käsin työskentelylle ja verkkopalavereille selkeät säännöt ja käytännöt.

– Kynnys palavereiden järjestämiseen on madaltunut, minkä vuoksi palavereita on nykyään kalenterissa todella paljon. Palavereiden järjestäminen on etänä helpompaa, sillä kenenkään ei tarvitse lähteä pois kotoa niihin osallistuakseen, kertoo Anita Hartikainen, joka tekee parhaillaan myös verkossa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta väitöskirjaa.

Monet ovatkin sitä mieltä, että päivät täyttyvät nyt helposti palavereista. Siksi ne kannattaakin suunnitella mahdollisimman sujuviksi määrittelemällä selkeät kokouskäytänteet ja kokouksen tyypin hyvissä ajoin ennen kokousta. Osallistujille tulisi ilmoittaa etukäteen, mitä heiltä odotetaan – esimerkiksi tuleeko kameran olla päällä, ja pohjautuuko kokous keskustelulle ja osallistumiselle vai pelkästään kuuntelulle. Yleisenä sääntönä on, että kokoukseen osallistumisen tulisi olla helppoa ja miellyttävää.

– Keskustelu ja kameroiden auki pitäminen helpottaa vuorovaikutusta ja työntekijöiden jaksamista hirvittävän paljon. Kokouksen sääntöjen määritteleminen on tärkeää siksi, että osallistuja osaa valmistautua keskusteluun. On myös hyvä kertoa aluksi, mikäli tarkoituksena on vain kuunnella ja kannustaa osallistujia lähtemään esimerkiksi ulos kävelylle palaverin aikana, kertoo Hartikainen.

– Tähän voisin vielä lisätä, että kun ruudulla ei tapahdu mitään, kiusaus tehdä jotain muuta samaan aikaan kasvaa. Multitaskaus on pitkän päälle rasittavaa, sanoo Marja Ahola, joka niin ikään työskentelee verkkopedagogina ja etätyön asiantuntijana.

Etäpalavereiden osallistumislinkit on myös hyvä laittaa samaan kalenteriin tai samaan tiedostoon, jotta niiden etsimiseen ei kulu turhaan aikaa. Hartikaisen ja Aholan mukaan huomaavaista on myös lähettää kaikille osallistujille noin puoli tuntia ennen kokousta uudestaan linkki palaveriin.

Palaveri kannattaa aina suunnitella huolellisesti ja välineet testata etukäteen, jotta itse palaverin kesto pysyisi mahdollisimman lyhyenä ja sisältö napakkana.

– Joissain työyhteisöissä on esimerkiksi sovittu, että noin 60 prosenttia työajasta saa olla korkeintaan palavereita, jolloin loppu työaika jää sähköposteihin vastaamiselle ja muille työtehtäville, kertoo Ahola.

Tietoturva-asiat ja työergonomia etänä työskentelyn kulmakiviä

On myös tärkeää määritellä, millaista informaatiota verkon välityksellä saa käsitellä. Joissain työpaikoissa tietoturvakysymykset ovat tärkeämpiä kuin toisissa, jolloin esimerkiksi Zoomia ei tulisi tietoturvasyistä käyttää. Jos kokous nauhoitetaan, tulisi jokaisen osallistujan aina tietää, mihin tarkoitukseen nauhoite on tarkoitettu ja mihin se päätyy.

– Esimerkiksi mitään hallituksen kokousta en lähtisi Zoomin kautta pitämään, kertoo Marja Ahola.

Ahola korostaa myös, että esimerkiksi sairauspoissaoloista ilmoittamiseen tulisi olla selkeät käytännöt myös verkon välityksellä.

– Tulee pohtia onko tietoturvallista lähettää sairauspoissaoloja koskevia tietoja esimerkiksi WhatsAppissa, vai olisiko siihen joku muu keino, sanoo Ahola.

Työn siirryttyä toimistolta kotiin, on tullut ajankohtaiseksi miettiä myös työpisteen ergonomiaa: tuleeko kotiin hankkia esimerkiksi moottoroitu pöytä tai ergonominen hiiri? Aholan ja Hartikaisen mukaan työergonomiaan panostaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa suoraan omaan ja myös työtoverien jaksamiseen ja hyvinvointiin.  Pöydän ja hiiren lisäksi esimerkiksi erillinen mikrofoni verkkopalavereita varten voi olla kannattava hankinta, sillä äänen ja kuvan laatu vaikuttavat merkittävästi työmukavuuteen. 

– Mikrofonin käyttö on työtovereiden huomioonottamista, sillä se estää myös paljon hälyääniä, joita kotona voi taustalta kuulua, sanoo Ahola.

Mitä taitoja etätyössä tarvitaan?

Vaikka etätyötä tehdään usein yksin kotoa käsin, on silti hyvä pysyä säännöllisesti yhteydessä esimieheen ja muihin työtovereihin. Siihen tarvitaan Aholan mukaan oma-aloitteisuutta ja aktiivista otetta. Myös itsensä johtaminen on tärkeää etänä työskennellessä, mutta sitäkin tärkeämpää on hallita työssä käytettävät ohjelmistot ja välineet hyvin. Mitä pienempi ohjelmien määrä on, sitä helpompaa niitä on hallita.

– Käytettävien välineiden ja ohjelmien määrä olisi hyvä rajata tarpeeksi pieneksi, sillä jos ohjelmien määrä on kovin suuri, kuluu pelkästään niihin kirjautumiseen jo valtavasti aivokapasiteettia, kertoo Ahola.

Anita Hartikaisen mukaan taas ennen työkulttuurin murrosta monet työnantajat eivät laskeneet webinaareihin osallistumista oikeaksi työajaksi ja velvoittivat tekemään webinaarin aikana myös muita töitä. Etätyön yleistyminen on kuitenkin auttanut monia laajentamaan verkostojaan ja kansainvälistymään tehokkaammin verrattuna aikaan, jolloin etätyön tekeminen ei ollut yleistä.

– Verkossa kokoontumisesta saa paljon sosiaalisia kontakteja ja sellaista hyvää, mitä ei muuten saisi. On kurjaa, jos verkossa toimiminen edelleen arvotetaan huonommaksi kuin niin sanotut oikeat työt ja työntekijöitä painostetaan multitaskaamaan palavereiden aikana, sanoo Hartikainen.

Aholan mukaan toisten tiimien sopeutuessa verkkotyöskentelyyn hyvinkin jouhevasti joissain työkulttuureissa suorastaan kamppaillaan käytäntöjen siirtämisessä verkkoon. Tämä on usein johtanut pitkien luentomaisten palavereiden pitämiseen, mikä ei Aholan mukaan ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Nyt vasta niin sanotun verkkoväsymyksen iskiessä, monilla työpaikoilla aletaan miettiä osallistuvia käytänteitä, joilla palaveriaikaa saataisiin lyhennettyä ja kokouksista tehtyä sujuvampia.

–  Omassa työyhteisössä olisikin hyvä miettiä, milloin palaverit ovat tarpeellisia ja mitä varten niitä järjestetään. Työporukan kanssa voisi käydä läpi, miten hyvällä suunnittelulla voi vähentää palavereiden aiheuttamaa kuormitusta. Esimerkiksi palaveriaikaa voi rajoittaa siten, että palaverit saavat kestää vain 45 minuuttia, tai että enintään 60 prosenttia työajasta saa koostua palavereista, summaa Ahola.




Nina Maunuaho

Mynämäen Riistapaja helpottaa peurakannan harventamista

Ville ja Saara Kalluinen esittelevät makkarapaketteja.

 

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla. Nyt Lounais-Suomessa aletaan olla sen kanssa jo pulassa. Peuroja on jo pitkälti yli 100 000, mikä on johtanut siihen, että viljelykset on pitänyt aidata ja peurakolareja ajetaan jo tuhansia vuodessa. Mynämäkeläispariskunta keksi keinon kasvattaa peuran lihan menekkiä.

Jahtikausi on taas alkanut, mikä tarkoittaa Mynämäen Riistapajalla sitä, että peuroja nyljetään välillä yötä myöten. Ville ja Saara Kalluisen vuosi sitten perustama yritys on saanut asiakkaita laajalta alueelta, sillä vastaavia riistantarkastuslaitoksia ei lähialueella juurikaan ole. 

Idea on se, että metsästäjät voivat tuoda ampumansa eläimet Riistapajalle, jossa eläinlääkäri käy tarkastamassa ja leimaamassa ruhot. Esimerkiksi jalostava teollisuus, suurtalouskeittiöt ja kaupat sekä monet ravintolat ostavat nykyisin vain leimattua eli eläinlääkärin tarkastamaa riistaa.

– Kun peurakannat kasvoivat valtaviksi myös metsästyslupien määrää lisättiin, jotta kanta saataisiin kuriin. Monet metsästäjät ovat kuitenkin ampuneet vain yhden peuran kaudessa, sillä se riittää täyttämään oman pakastimen. Peurojen myynti on ollut niin hankalaa, että metsästäjillä ei ole ollut motivaatiota kaataa enempää kuin oma maha vetää, selittää metsästystä jo pitkään harrastanut Ville Kalluinen, joka on mukana myös Riistakeskuksen toiminnassa. 

Kuvassa eläinlääkärin huone ja varusteet. Leima on lukkojen takana kaapissa, jonka koodi on vain eläinlääkärin tiedossa.

Riistapaja voi toimia metsästäjän ja ostajan välikätenä, mutta paljon yritys myös ostaa riistaa ja huolehtii itse sen myynnistä. Ville nylkee eläimet ja leikkaa lihan, Saara taas vastaa markkinoinnista. 

– Viime vuonna myimme peuraa paljon ruhoina, mutta nykyään suurin osaa haluaa valmiiksi leikattua filettä. Jos myymme pelkät fileet, voimme teettää leikkolihasta makkaraa. Teemme yhteistyötä Perniön lihan ja Auran Palvituotteen kanssa. Valikoimassa on esimerkiksi makkaraa, ryynimakkaraa ja palvia, kertoo Saara Kalluinen. 

Mynämäellä on isot peurakannat, mutta eniten niitä on Loimaan seudulla. Suurin osa Riistapajaa hyödyntävistä metsästäjistä tulee Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta, mutta välillä saaliita tuodaan Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta asti. Peuran lisäksi Riistapajalla käsitellään hirveä ja metsäkaurista. 

Pelkkää priimaa

Ville Kalluinen nylkee riistan ja tekee itse ensimmäisen tarkastuksen ennen eläinlääkärin tuloa. Kuvassa vasemman puoleisin vasa näyttää sen verran punaiselta, että eläinlääkäriltä odotetaan hylkyä. Vieressä näkyy peuroja, joiden lihaksista veri on ehtinyt valua kunnolla.

Ravintolat ovat olleet tyytyväisiä lihan laatuun. Riistapaja lähettää eteenpäin pelkkää priimaa. Jos on pienikin riski, että liha on epäkuranttia, sitä ei myydä. Esimerkiksi kolarieläimiä Riistapaja ei ota käsittelyyn ollenkaan, sillä vuosien kokemuksella he ovat huomanneet, että niiden liha on poikkeuksetta pilaantunutta. Vaikka eläin näyttäisi päältä ehjältä, sisäelimet ovat usein ehtineet rikkoutua. 

– Parasta lihaa saa, kun taidokas metsästäjä ampuu puhtaan keuhkolaukauksen, jolloin eläin kuolee nopeasti ja veri valuu lihaksista keuhkoihin, selittää Ville Kalluinen. 

Moni myös haluaa ostaa lihan riistapajalta, koska silloin kaupanteossa ei ole välikäsiä ja hinta-laatusuhde on parempi. Tähän mennessä riistaa ovat tilanneet lähikuntien ravintolat, mutta nyt näyte-eriä lähetetään myös Helsinkiin. 

Sipulivarastosta teurastamoksi

Leader Ravakka tuki Satakunnan Ely-keskuksen kautta maaseuturahastosta Riistapajan rakentamista.

Riistapaja perustettiin Kalluisten maatilan yhteyteen. Viljan viljelyn ja munituskanalan pyörittämisen lomaan riistan käsittely sopii hyvin, sillä metsästyskausi alkaa samoihin aikoihin, kun puinnit valmistuvat. 

Riistapaja tehtiin maatilan vanhaan sipulivarastoon. Leader Ravakka myönsi tukea investointikustannuksiin ja tiloista tehtiin kerralla Ruokaviraston säädösten mukaiset. 

– Rakennus valmistui lokakuussa 2019, eli vuosi alkaa nyt tulla täyteen, pariskunta kertoo. 

Peurasta voi kokata vaikka mitä

Esimerkiksi peuran lihasta tehty makkara maistui kesällä ihmisille. Kun ravintoloiden varaukset jäivät koronan vuoksi sisään, paikalliset asukkaat ostivat Riistapajn varastot tyhjiksi.

Kalluisten perheessä syötävä liha on pääosin riistaa. Siitä tehdään makaroonilaatikkoa ja pitsaa, lihakastiketta ja erilaisia pataruokia. 

– Nyt olemme opetelleet myös uusia reseptejä, esimerkiksi savustettua sisäpaistia ja riimiä. Peurariimistä tuli niin hyvää, ettei Ville meinannut edes tunnistaa syövänsä peuraa, Saara naurahtaa. 

– Olen nyt 40 vuotta syönyt pääosin hirveä ja peuraa, joten vähän tässä on jo ehtinyt kyllästyä, Ville selventää.

Peuran liha on mureaa ja se sisältää paljon kivennäis- ja hivenaineita. Se on esimerkiksi porsaan lihaa vähärasvaisempaa ja lisäksi ympäristöystävällistä. 

Peurareseptejä voi lähteä opettelemaan Wirmon Marttojen ruokakurssille 10. lokakuuta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Riistapajan ja Mimis Kotipellon puutarhan kanssa heidän tuotteitaan hyödyntäen. Ilmoittautuminen on auki 1. lokakuuta saakka numerossa 044 209 6555. 

Mynämäellä kasvaneet Ville ja Saara Kalluinen ryhtyivät pitämään maatilaa vuonna 2012. Metsästys on heille koko perheen harrastus. Jopa perheen lapset tunnistavat jo eläinten jäljet maastosta.

Janica Vilen

Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

Henkilö pitelee porkkananippua kädessään.

 

Ihmisten kiinnostus ruokaa ja sen alkuperää kohtaan on kasvanut viime vuosina huimasti. Samalla moni on herännyt ajatukseen kotitarveviljelystä. Salossa asiasta innostuneet viljelyn harrastajat saatiin verkostoitua Leader Ykkösakselin rahoittaman ja ProAgrian toteuttaman hankkeen avulla. 

Tämän vuoden alussa alkanut Kotitarveviljelystä enemmän tehoja -hanke on saanut suuren suosion salolaisten keskuudessa. Neuvoja ja vinkkejä kotitarveviljelyyn jakavan hankkeen Facebook-ryhmässä on jo yli 400 jäsentä. 

– Tämä on siitä hieno hanke, että se lähti tarpeesta! Idea siitä tuli innokkailta salolaisilta kotiviljelijöiltä itseltään, kertoo hanketta vetävä ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä.

Hankkeessa ollaan pidetty kotitarveviljelyyn liittyviä luentoja ja tilattu yhdessä siemeniä sekä jaettu tietoa ja kokemuksia. Alun perin hankkeessa oli ajatuksena muokata maata ja kylvää yhdessä keväällä, jolloin syksyllä oltaisiin voitu korjata satoa ja järjestää ruokakursseja. Korona kuitenkin sotki suunnitelmat ja toiminta piti siirtää pääosin verkkoon. Sieltä löytyykin nyt jo roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. 

Juuresviikot käynnissä

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä juuresviikot. Kuvassa punajuuri, palsternakka, lanttu ja maa-artisokka.

Tällä hetkellä hankkeessa on käynnissä juuresviikot, joiden aikana voi inspiroitua keittiössä. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin punajuureen ja toisella viikolla lanttuun. Tällä viikolla aiheena on palsternakka, ensi viikolla juuriselleri ja viimeisenä maa-artisokka. 

Juuresviikkojen aikana Henna Kyyrä tekee Facebookissa live-lähetyksiä, joissa hän kokkaa herkkuja kyseisestä juureksesta. Ensimmäisellä viikolla hän teki punajuurikakkua, punajuurisipsejä ja punajuurihummusta. Toisella viikolla lanttupiirakkaa, lanttusalsaa ja uunissa kypsennettyjä kokonaisia lanttuja. 

Lanttuja on syöty Suomessa jo ainakin 1500-luvulta asti. Paljon C-vitamiinia sisältävän lantun voi syödä raakana, esimerkiksi raasteena tai kypsentää, jolloin se muuttuu makeammaksi. Lanttu on erinomainen liemijuures ja se sopii niin keittoihin, patoihin, muhennoksiin kuin kakkuihinkin. Maustamiseen kannattaa kokeilla hunajaa, pippuria, inkivääriä, timjamia tai neilikkaa.

Tällä viikolla esillä oleva palsternakka on Kyyrän oma suosikki. 

Aloin aikoinaan itse viljellä palsternakkaa ja se kannatti. Jos ostaa palsternakkaa keväällä kaupasta, maku voi olla hyvinkin kitkerä, mutta syksyllä juuri maasta nostettuna se on ihanan makuinen! Kannattaa kokeilla, Kyyrä innostaa. 

Porkkanan sukuista palsternakkaa kuvaillaan usein makean ja pähkinäisen makuiseksi. Juureksen sisältämät eteeriset öljyt tekevät siitä erityisen aromikkaan.

Juuresviikkojen materiaaleista koostetaan vielä myöhemmin jonkinlainen julkaisu. 

Kaikki voivat viljellä!

Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä neuvoo kotitarveviljelijöitä hyödyntämään maansa antimia keittiössä muun muassa Facebookin live-lähetyksissä.

Hankkeen on tarkoitus jakaa tietoa ja neuvoja kaikille kotitarveviljelystä kiinnostuneille riippumatta siitä, onko käytössä paljon maata vai viljeleekö vaikka parvekkeella. Hankkeen alussa pidettiin Salon eri kunnanosissa tietoiskuja viljelyn aloittamisesta, maan muokkauksesta ja hiilijalanjäljestä. Kaikkiin tilaisuuksiin saatiin paljon kiinnostuneita paikalle. 

– Oman maan muokkaus, hoito ja lannoittaminen vaativat tietynlaista tietotaitoa. Laatikoissa viljeleminen on helpompi tapa aloittaa. Esimerkiksi yritit ja salaatit onnistuvat helposti, Kyyrä neuvoo alkuun. 

Juureksetkin ovat pääosin helppoja viljeltäviä, kunhan muistaa istuttaa ne tarpeeksi harvaan. 

Kotitarveviljely eli ole vain kesäajan harrastus, vaan hommaa riittää koko vuodeksi. Tällä hetkellä eletään sadonkorjuuaikaa. Kun vielä vähän kylmenee, voi aloittaa syyskylvöt. Syksyllä voi kylvää esimerkiksi sipuleita, porkkanaa, palsternakkaa, retiisiä sekä yrttejä, kuten tilliä ja persiljaa. Talven aikana voi nauttia maansa antimista opettelemalla uusia reseptejä. Keväällä ensimmäiset kylvöt voi tehdä vaikka ikkunalaudalle jo helmikuussa, kun kevätaurinko alkaa lämmittää.

Esimerkiksi porkkanan voi kylvää halutessaan jo syksyllä.

 

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuva: Kaisa Uusi-Kraapo

 

Kotitarveviljelystä enemmän tehoja

Kokonaiskustannusarvio: 44 114,65 euroa

Leader-tuki: 30 880,19 euroa (70 %)

Korvaus talkoista:   6 620,00 euroa

Oma rahoitus:   6 614,46 euroa

 

Maa- ja kotitalousnaisten punajuurikakkuresepti

Kuva: Henna Kyyrä.
2 kpl (150 g) punajuurta
1 sitruuna
2 kananmunaa
1 dl hienoa kidesokeria
1 dl juoksevaa margariinia (tai rypsiöljyä)
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl graham- tai täysjyväspelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa

Väliin:
1 dl omenasosetta (miedosti makeutettua)

Päälle:
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl raastettua sitruunankuorta
3 rkl tomusokeria
1 dl kuohukermaa
1 tl punajuurimehua

Kuori ja raasta punajuuret ja purista raasteesta hiukan mehua kuorrutteen värjäämistä varten. Pese sitruuna hyvin, raasta kuori talteen ja purista mehu, säästä sitruunankuorta kuorrutteeseen. Vaahdota munat ja sokeri, lisää punajuuriraaste, rasva, sitruunankuori, mehu ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sooda. Leikkaa vuoan pohjalle leivinpaperi, levitä taikina voideltuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan (noin 20 x 30 cm) ja paista 175 asteessa 40–45 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja valmista kuorrute. Vaahdota kerma ja sekoita kuorrutteen ainekset keskenään. Leikkaa jäähtynyt pohja puoliksi ja sitten halki kahteen kerrokseen, levitä väliin omenasosetta. Paina pohjakerrokset päällekkäin, levitä kuorrute pinnalle, koristele vaikka punajuurilastuilla, kukilla ja yrteillä.