Laadukasta, tavoittavaa ja vaikuttavaa viestintää koko verkoston voimin!

Yhteiskuva viestintäverkoston osallistujista.

 

Haloo maaseutu! -viestintäfoorumissa jaettiin viestintävinkkejä ja aseteltiin askelmerkkejä tulevaisuuden maaseutuviestinnälle. Esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen!

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 30. maaliskuuta hybriditilaisuutena järjestettyyn Haloo maaseutu! -viestintäfoorumiin. Aamupäivän aikana Haloo maaseutu! -viestintähankkeen koordinaattori Janica Vilen esitteli hankkeen tuloksia sekä jakoi vinkkejä laadukkaasta, tavoittavasta ja vaikuttavasta viestinnästä. Verkostomaisen viestinnän voimasta puhui Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen. Valtakunnallista maaseutuverkostoa ja uutta maaseutuverkosto.fi -alustaa esitteli puolestaan maaseutuverkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski. 

00:00:00 Päivän ohjelma ja Haloo maaseutu! -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu! (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

00:14:18 Vinkkejä laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään / Janica Vilen, Haloo maaseutu!

00:33:27 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

01:09:14 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut (Tutustu lisää osoitteessa maaseutuverkosto.fi)

Tehokasta maaseutuviestintää koko Suomeen

Iltapäivällä viestintäfoorumissa tutustuttiin maaseutuviestinnän uuteen aluemalliin. Vuonna 2023 alkavalla EU:n ohjelmakaudella ei enää toteuteta viestintähankkeita, vaan paikallista maaseutuohjelman viestintää tehdään Ely-keskuksista käsin. 

Viestintämallin uudistusta esitteli Emilia Nivukoski maaseutuverkostopalveluista. Uuden mallin tavoitteena on yhdenmukaistaa viestintää kaikilla alueilla. Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa ei ole ollenkaan viestintähankkeita ja olemassa olevilla viestintähankkeilla on keskenään paljon eroja niin tavoitteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viestinnän hankkeistaminen on luonut viestintään myös katkoja, ja uuden mallin toivotaan luovan työhön jatkuvuutta. 

Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Selkeää ja innostavaa viestintää mahdollisuuksista ja vaikutuksista 

Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat työryhmissä Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän tarpeita, erityispiirteitä, hyviä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Tuenhakijoiden näkökulmasta eri tukimuodoista viestimiseen toivottiin lisää selkeyttä ja innostavuutta. Lisäksi tarvetta olisi saada nykyiseen tapaan uutisia toteutuneista hankkeista ja niiden vaikutuksista. Toiveissa on, että ruohonjuuritason paikallinen kehittämistyö saa jatkossakin näkyvyyttä. Kaksikielisyys nousi esiin kaikissa työryhmissä. Jatkossa olisi tärkeää saada kaikki viestintää tukeva materiaali molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi viestintää tarvitaan myös muilla kielillä, erityisesti englanniksi. 

Tulevan alueviestijän työnkuva on laajempi kuin nykyisen viestintähankkeen koordinaattorin. Siksi verkoston toimijat toivovat myös koulutusta ja uusia työkaluja oman viestintänsä kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen, jotta materiaalia syntyisi jatkossakin säännöllisesti.

Työpajoissa pohdittiin myös Haloo maaseutu -brändin tulevaisuutta. Vaikka viestintähanke päättyy, brändiä voidaan hyödyntää edelleen. Haloo maaseutu voisi olla esimerkiksi maaseutuaiheisen lehden nimi ja sivusto voisi muuttua verkkolehdeksi. Joissain maakunnissa paikalliset Leader-ryhmät ovat ottaneet yhteisen viestintähankkeen brändin omaan käyttöönsä, mikä voisi olla yksi vaihtoehto myös Varsinais-Suomessa. Yksi idea olisi luovuttaa brändi valtakunnalliseen käyttöön, jos muualla Suomessa innostutaan ajatuksesta.

Yksi työpajan kysymyksistä liittyi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston ja sen sidosryhmien määrittelyyn. Maaseutuverkoston käsite on koettu epämääräiseksi eivätkä kaikki maaseudun kehittäjät tiedä tai koe kuuluvansa siihen. Maaseutuverkostoon kuuluvat yksinkertaistetusti kaikki ne tahot, jotka ovat mukana kehittämässä maaseutua. Työpajoissa saatiin paikallisten ihmisten asiantuntijuuden avulla kerättyä listaa niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä pyritään tiivistämään. Lisäksi maaseutuverkostolla on laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa kaikki paikalliset mediat sekä poliittiset puolueet.

Sanapilvi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoista.

Kaikki irti maaseuturahastosta! -webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa!

Sinisellä pohjalla teksti: Kaikki irti maaseuturahastosta! Webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa.

 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.

WEBINAARIN OHJELMA JA ESITYKSET

00:00:00 Avaussanat: Janica Vilen, Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori

00:03:13 Leader-rahoitus pähkinänkuoressa: Ulla Kallio, Leader Ravakan toiminnanjohtaja

Valkoisella pohjalla teksti: Leader Varsinais-Suomi rahoittaa ja kehittää maaseutua paikallisesti.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

00:30:04 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät esittäytyvät: Pia Poikonen, Minna Boström, Taina Sainio, Maarit Teuri ja Ulla Kallio

00:56:28 Outdoor Leader -hankkeen esittely: Taina Simola, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit

Metsäinen kuva, jonka päällä valkoinen teksti: Kansainvälinen Leader-yhteistyö.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:07:57 Ely-keskuksen myöntämät tuet: Antti Jaatinen, maaseutupalvelut

Oikealla kuva meren rannalta ja vasemmalla sinisellä pohjalla teksti: ;aaseuturahaston mahdollisuudet.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:27:48 Maaseuturahaston mahdollisuudet kunnan näkökulmasta: Anna-Mari Alkio, Auran kunta

Violetilla pohjalla valkoinen teksti: Maaseuturahoituksen hyödyntäminen Auran kunnassa. Oikeassa alakulmassa Auran kunnan logo.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:39:32 Kylien kehittäminen maaseuturahaston avulla: Tauno Linkoranta, Varsianis-Suomen Kylät

Valkoisella pohjalla Varsinais-Suomen Kylät ry:n oranssi logo ja teksti: Kylien kehittäminen, Tauno Linkoranta.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

02:00:26 Loppukeskustelu: kommentteja ja kysymyksiä

 

 

Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Haloo maaseutu kouluttaa viestintäsuunnittelun saloihin 7.12.

Kädet tietokoneella, kuvan päällä vuosikello ja kaaviokuva sekä otsikko: Nyt on aika tehdä viestintäsuunnitelma vuodelle 2022.

 

Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää verkkokoulutuksen viestinnän suunnittelusta tiistaina 7. joulukuuta klo 10–11. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton, mutta näkökulma on ennen kaikkea maaseutu- ja Leader-viestinnässä.

Tunnin mittaisessa koulutuksessa esitellään erilaisia tapoja viestinnän suunnitteluun. Koulutus on tarkoitettu erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla ei ole vielä omaa viestintäsuunnitelmaa. Tunnin aikana käydään läpi kymmenen kysymystä, joihin vastaamalla viestintäsuunnitelmasi vuodelle 2022 tulee kerralla kuntoon!

Koulutuksen pitää Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2.12. sähköpostitse: janica.vilen@haloomaaseutu.fi

Teams-linkki jaetaan ilmoittautuneille 3.12.

Laita hyvä kiertämään ja kerro meille joulumuistosi!

Jouluisten köynnösten keskellä teksti, jossa lukee

 

Mikä on juuri sinulle rakkain, hauskin, hämmentävin tai muuten vain ikimuistoisin sattumus jouluun liittyen? Osallistu kilpailuun ja kerro se meille! Parhaan tarinan jakanut henkilö palkitaan Varsinais-Suomen Kylien uudella Kylän historia eläväksi -kirjalla ja lisäksi hän pääsee päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lahjoittaa 100 euroa joulurahaa. 

Kampanjan tarkoitus on virittää Haloo maaseudun lukijat joulutunnelmaan ja luoda hyvää joulumieltä. Tarinoiden parhaat palat ja tieto lahjoituksen saavasta yhdistyksestä julkaistaan jouluviikolla. 

Muistoja voi lähettää 15.12. asti kirjallisesti osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Muisto voi olla hyvinkin tiivis, esimerkiksi parin virkkeen kuvaus – tai sitten pidempi tarina, kuitenkin korkeintaan liuskan mittainen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden otsikoida ja tarvittaessa tiivistää julkaistavia tarinoita. Muiston voi lähettää myös nimimerkillä. 

Onko lahjoituksen saaja jo mielessä? Tarkista kartalta, toimiiko yhdistys maaseudulla:

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

Haloo maaseudun kesälehti on ilmestynyt! Teemoina ruoka ja matkailu

Nauvon vierasvenesatama, ruokalautanen ja uusia perunoita. Kuvan päällä teksti: Varsinais-Suomen kesä, ruoka ja matkailu.

 

Varsinais-Suomen maaseutuverkoston kesälehti on julkaistu. Näköislehden pääsee lukemaan klikkaamalla tämän artikkelin lopussa olevaa kansikuvaa. Printtilehteä postitetaan yhteistyötahoille lähipäivinä ja jaetaan mahdollisuuksien mukaan kesätapahtumissa. 

Lehden teemoja ovat ruoka ja matkailu. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta. Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä. Kaikki nämä ovat esillä myös tässä lehdessä!

Varsinais-Suomen maaseudulla väestömäärä kasvaa heinäkuussa mökkeilijöiden myötä yli 70 000 asukkaalla. Määrällisesti mökkejä on eniten Paraisilla ja Salossa; asukaslukuun suhteutettuna taas Kustavissa ja Taivassalossa. Vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös muiden matkailijoiden osuus on Varsinais-Suomessa merkittävä ja siksi matkailuun ollaan suunnattu paljon tukea myös maaseutuohjelmasta. Muutamaa maaseudun kehittämistukea saanutta matkailukohdetta esitellään myös tämän lehden sivuilla. Esimerkiksi Nauvon vierasvenesatamaan tehtiin kesäksi 2020 miljoonan euron remontti ja vuonna 2021 se valittiin Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Salon Mathildedalin kehittymistä taas ollaan tuettu monen pienemmän yrityshankkeen kautta. 

Erityisen paljon Varsinais-Suomessa ollaan viime vuosina kehitetty luontomatkailukohteita. Niistä esimerkkeinä lehdessä ovat Tummamäen luontopolku Vehmaalla ja kemiönsaarelainen matkaluyritys Natureffect.

Moni lehden juttu sopii niin matkailu- kuin ruokateemaankin, mikä on hyvin tyypillistä Varsinais-Suomessa. Ruoka on iso osa matkailua. Kun onnistuneen matkailukokemuksen kruunaa maittavalla lähiruualla, lomasta tulee ikimuistoinen. Hyvien ruokien perässä moniin matkailukohteisiin tullaan aina uudestaan ja uudestaan – ja myös parhaat tuliaiset Varsinais-Suomesta löytyvät yleensä ruokahyllystä.

Mukavia lukuhetkiä ja makumatkoja Varsinais-Suomen maaseudulle!

Lehden kansikuvassa kaksi pientä tyttöä merenneitoina istumassa kivellä Varsinais-Suomen saaristossa.

Nina Maunuaho aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäassistenttina

Nina Maunuaho.

 

Haloo maaseutu! -viestintähanke on saanut uuden työntekijän. Filosofian maisteri Nina Maunuaho toimii hankkeen viestintäassistenttina elokuun loppuun asti. 

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut seuraavaksi viideksi kuukaudeksi toisen työntekijän. Viestintäkoordinaattori Janica Vilenin kanssa hankkeessa työskentelee jatkossa Nina Maunuaho.

– Saimme viestintäassistentin paikkaan 45 hakemusta. Maunuaho nousi hakijoiden joukosta ykköseksi ennen kaikkea tuoreen viestintäalan tutkintonsa, monipuolisen työkokemuksensa ja kielitaitonsa ansiosta, Janica Vilen taustoittaa valintaa.

Maunuaho valmistui maisteriksi mediatutkimuksesta viime kesänä. Hän on kuitenkin ehtinyt jo kartuttaa viestintäalan työkokemusta sekä Suomessa että Itä-Aasiassa. Haloo maaseutu! -hankkeesta hän kiinnostui, sillä kokee maaseudun asioista viestimisen tärkeäksi. 

– Hain tehtävään, koska halusin päästä kertomaan tarinoita maaseudun kehittämisestä ja sitä elävöittävistä hankkeista. Mielestäni on tärkeää saada erityisesti pienten toimijoiden ääni kuuluviin. Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, joten maaseudun asiat ovat olleet aina lähellä sydäntä, kertoo Maunuaho.

Kevään aikana Maunuaho pääsee tarttumaan ennen kaikkea Varsinais-Suomen maaseudun ruoka- ja matkailuaiheisiin, sillä ne ovat toukokuussa ilmestyvän Haloo maaseutu! -printtilehden teemoja.

– Odotan innolla tulevaa kevättä ja kesää viestintäassistenttina. Lähiruoka on tärkeä ja ajankohtainen teema, ja matkailu yksi alueen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, joten on hienoa päästä tekemään juttuja juuri näistä aiheista, summaa Maunuaho.

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruuantuotantoalue ja edelläkävijä ennen kaikkea erikoiskasvien ja kotimaisten kasviproteiinien tuotannossa ja jalostuksessa. Matkailu taas kukoistaa Varsinais-Suomessa erityisesti tunnelmallisen saariston ansiosta. Sekä matkailua että ruuantuotantoa ja -jalostusta ollaan viime vuosina kehitetty paljon myös maaseuturahaston tuella. 

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun. 

Haloo maaseutu! -hankkeeseen haetaan viestintäassistenttia

 

Työpaikkailmoitus

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestintäassistenttia viideksi kuukaudeksi, mieluiten 1.4.–31.8.2021, mutta myös muut ajankohdat ovat mahdollisia. 

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Viestintäassistentin tehtäviin kuuluu uutisten kirjoittaminen ja kuvaaminen Haloo maaseutu! -sivustolle, printtilehden teossa avustaminen, mahdollisten tapahtumien järjestelyissä avustaminen sekä monikanavainen tiedotus- ja viestintätyö maaseudun kehittämisen parissa. 

Viestintäassistentin palkka on 2100 euroa / kk.

Työ edellyttää ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Työtehtäviä voidaan myös räätälöidä valitun henkilön omien vahvuuksien mukaan, joten jos osaat vaikka koodata tai kääntää uutisia englanniksi tai ruotsiksi, niin kerro siitä kuten muistakin mahdollisista vahvuuksistasi hakemuksessasi. 

Työpiste on Marttilan keskustassa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy paljon matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen. 

Hakemukset 22.2.2021 mennessä osoitteeseen:

janica.vilen@haloomaaseutu.fi

Laita vapaamuotoisen hakemuksen liitteeksi CV sekä työnäyte viestinnän alalta. Työnäyte voi olla esim. julkaistu teksti tai vaikka video, jossa kerrot, miksi juuri sinut kannattaisi valita tähän tehtävään. 

 

Lisätiedot:

Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattori

Janica Vilen

044 0630 630

janica.vilen@haloomaaseutu.fi

 

Tutustu hankkeeseen somessa:

https://www.facebook.com/haloomaaseutu

https://twitter.com/Haloomaaseutu

https://www.instagram.com/haloomaaseutu/?hl=fi

Etätyötaidot haltuun! Vinkkejä tehokkaaseen työskentelyyn työpaikan ulkopuolella

Kannettava tietokone, kahvikuppi ja kasvi pöydällä.

Haluaisitko vinkkejä etätyöskentelyn tehostamiseksi tai apua työssä jaksamiseen etätyöaikana? Tiedätkö, miten järjestetään hyvä webinaari? Ovatko uusimmat työvälineet jo käytössäsi ja osaatko ottaa niistä hyödyn irti? Haloo maaseutu! -viestintähanke järjesti maksuttoman etätyötaitoihin keskittyvän verkkokoulutuksen kaikille Varsinais-Suomen maaseudun kehittäjille ja maaseutuverkoston toimijoille. Koulutuksen pitivät etätyön asiantuntijat ja verkkopedagogit Anita Hartikainen ja Marja Ahola. Varsinainen koulutus järjestettiin keskiviikkona 16.12.2020 Zoomissa, ja osa siitä on katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. Lisäksi koulutusmateriaalit ovat katsottavissa edelleen tämän linkin kautta.

 

Etätyötä voi sujuvoittaa huolellisella suunnittelulla ja selkeillä käytännöillä. Palaveriaikaa tulee tarvittaessa rajoittaa ja tietoturva-asiat huomioida etäkokouksia järjestettäessä.


Koronapandemian vaikutuksesta suuri osa suomalaisista siirtyi yhdessä yössä etätöihin. Etätyön tekemistä ei ollut aikaa harjoitella, joten toimivat käytännöt opittiinkin työpaikoilla lennossa. Kotoa käsin työskentely tuo uusia haasteita sekä jaksamiselle että työyhteisön kehittämiselle, mutta parhaimmillaan se voi kuitenkin olla antoisaa ja jopa tehokkaampaa kuin toimistolla työskentely. Etätyön asiantuntijoiden ja verkkopedagogien Anita Hartikaisen ja Marja Aholan mukaan etätyön helpottamiseksi työpaikoilla olisi hyödyllistä sopia kotoa käsin työskentelylle ja verkkopalavereille selkeät säännöt ja käytännöt.

– Kynnys palavereiden järjestämiseen on madaltunut, minkä vuoksi palavereita on nykyään kalenterissa todella paljon. Palavereiden järjestäminen on etänä helpompaa, sillä kenenkään ei tarvitse lähteä pois kotoa niihin osallistuakseen, kertoo Anita Hartikainen, joka tekee parhaillaan myös verkossa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta väitöskirjaa.

Monet ovatkin sitä mieltä, että päivät täyttyvät nyt helposti palavereista. Siksi ne kannattaakin suunnitella mahdollisimman sujuviksi määrittelemällä selkeät kokouskäytänteet ja kokouksen tyypin hyvissä ajoin ennen kokousta. Osallistujille tulisi ilmoittaa etukäteen, mitä heiltä odotetaan – esimerkiksi tuleeko kameran olla päällä, ja pohjautuuko kokous keskustelulle ja osallistumiselle vai pelkästään kuuntelulle. Yleisenä sääntönä on, että kokoukseen osallistumisen tulisi olla helppoa ja miellyttävää.

– Keskustelu ja kameroiden auki pitäminen helpottaa vuorovaikutusta ja työntekijöiden jaksamista hirvittävän paljon. Kokouksen sääntöjen määritteleminen on tärkeää siksi, että osallistuja osaa valmistautua keskusteluun. On myös hyvä kertoa aluksi, mikäli tarkoituksena on vain kuunnella ja kannustaa osallistujia lähtemään esimerkiksi ulos kävelylle palaverin aikana, kertoo Hartikainen.

– Tähän voisin vielä lisätä, että kun ruudulla ei tapahdu mitään, kiusaus tehdä jotain muuta samaan aikaan kasvaa. Multitaskaus on pitkän päälle rasittavaa, sanoo Marja Ahola, joka niin ikään työskentelee verkkopedagogina ja etätyön asiantuntijana.

Etäpalavereiden osallistumislinkit on myös hyvä laittaa samaan kalenteriin tai samaan tiedostoon, jotta niiden etsimiseen ei kulu turhaan aikaa. Hartikaisen ja Aholan mukaan huomaavaista on myös lähettää kaikille osallistujille noin puoli tuntia ennen kokousta uudestaan linkki palaveriin.

Palaveri kannattaa aina suunnitella huolellisesti ja välineet testata etukäteen, jotta itse palaverin kesto pysyisi mahdollisimman lyhyenä ja sisältö napakkana.

– Joissain työyhteisöissä on esimerkiksi sovittu, että noin 60 prosenttia työajasta saa olla korkeintaan palavereita, jolloin loppu työaika jää sähköposteihin vastaamiselle ja muille työtehtäville, kertoo Ahola.

Tietoturva-asiat ja työergonomia etänä työskentelyn kulmakiviä

On myös tärkeää määritellä, millaista informaatiota verkon välityksellä saa käsitellä. Joissain työpaikoissa tietoturvakysymykset ovat tärkeämpiä kuin toisissa, jolloin esimerkiksi Zoomia ei tulisi tietoturvasyistä käyttää. Jos kokous nauhoitetaan, tulisi jokaisen osallistujan aina tietää, mihin tarkoitukseen nauhoite on tarkoitettu ja mihin se päätyy.

– Esimerkiksi mitään hallituksen kokousta en lähtisi Zoomin kautta pitämään, kertoo Marja Ahola.

Ahola korostaa myös, että esimerkiksi sairauspoissaoloista ilmoittamiseen tulisi olla selkeät käytännöt myös verkon välityksellä.

– Tulee pohtia onko tietoturvallista lähettää sairauspoissaoloja koskevia tietoja esimerkiksi WhatsAppissa, vai olisiko siihen joku muu keino, sanoo Ahola.

Työn siirryttyä toimistolta kotiin, on tullut ajankohtaiseksi miettiä myös työpisteen ergonomiaa: tuleeko kotiin hankkia esimerkiksi moottoroitu pöytä tai ergonominen hiiri? Aholan ja Hartikaisen mukaan työergonomiaan panostaminen kannattaa, sillä se vaikuttaa suoraan omaan ja myös työtoverien jaksamiseen ja hyvinvointiin.  Pöydän ja hiiren lisäksi esimerkiksi erillinen mikrofoni verkkopalavereita varten voi olla kannattava hankinta, sillä äänen ja kuvan laatu vaikuttavat merkittävästi työmukavuuteen. 

– Mikrofonin käyttö on työtovereiden huomioonottamista, sillä se estää myös paljon hälyääniä, joita kotona voi taustalta kuulua, sanoo Ahola.

Mitä taitoja etätyössä tarvitaan?

Vaikka etätyötä tehdään usein yksin kotoa käsin, on silti hyvä pysyä säännöllisesti yhteydessä esimieheen ja muihin työtovereihin. Siihen tarvitaan Aholan mukaan oma-aloitteisuutta ja aktiivista otetta. Myös itsensä johtaminen on tärkeää etänä työskennellessä, mutta sitäkin tärkeämpää on hallita työssä käytettävät ohjelmistot ja välineet hyvin. Mitä pienempi ohjelmien määrä on, sitä helpompaa niitä on hallita.

– Käytettävien välineiden ja ohjelmien määrä olisi hyvä rajata tarpeeksi pieneksi, sillä jos ohjelmien määrä on kovin suuri, kuluu pelkästään niihin kirjautumiseen jo valtavasti aivokapasiteettia, kertoo Ahola.

Anita Hartikaisen mukaan taas ennen työkulttuurin murrosta monet työnantajat eivät laskeneet webinaareihin osallistumista oikeaksi työajaksi ja velvoittivat tekemään webinaarin aikana myös muita töitä. Etätyön yleistyminen on kuitenkin auttanut monia laajentamaan verkostojaan ja kansainvälistymään tehokkaammin verrattuna aikaan, jolloin etätyön tekeminen ei ollut yleistä.

– Verkossa kokoontumisesta saa paljon sosiaalisia kontakteja ja sellaista hyvää, mitä ei muuten saisi. On kurjaa, jos verkossa toimiminen edelleen arvotetaan huonommaksi kuin niin sanotut oikeat työt ja työntekijöitä painostetaan multitaskaamaan palavereiden aikana, sanoo Hartikainen.

Aholan mukaan toisten tiimien sopeutuessa verkkotyöskentelyyn hyvinkin jouhevasti joissain työkulttuureissa suorastaan kamppaillaan käytäntöjen siirtämisessä verkkoon. Tämä on usein johtanut pitkien luentomaisten palavereiden pitämiseen, mikä ei Aholan mukaan ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Nyt vasta niin sanotun verkkoväsymyksen iskiessä, monilla työpaikoilla aletaan miettiä osallistuvia käytänteitä, joilla palaveriaikaa saataisiin lyhennettyä ja kokouksista tehtyä sujuvampia.

–  Omassa työyhteisössä olisikin hyvä miettiä, milloin palaverit ovat tarpeellisia ja mitä varten niitä järjestetään. Työporukan kanssa voisi käydä läpi, miten hyvällä suunnittelulla voi vähentää palavereiden aiheuttamaa kuormitusta. Esimerkiksi palaveriaikaa voi rajoittaa siten, että palaverit saavat kestää vain 45 minuuttia, tai että enintään 60 prosenttia työajasta saa koostua palavereista, summaa Ahola.




Nina Maunuaho