Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.
Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.
Nora Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielisen viestinnän toteutuksesta.
Rohkeasti ruotsiksi
Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.
Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.
– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.
Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.
– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.
Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.
Cecilia Lundberg vei foorumin yleisön Habitability-verkoston maailmaan.
Tavoitteena kaksikielinen verkosto
Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.
Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi työstään Kemiönsaaren kunnassa.
Yhteistyötä kunnan ja yhdistysten välille
Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.
Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.
Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.
Maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi Paimion maaseutupalvelujen viestinnästä.
Viestinnän haasteena kaksikielisyys
Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari.
Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.
Maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista maaseutuviestinnässä.
Maaseutuviestinnän uudet tuulet
Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.
Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.
Tema för vårt kommunikationsforum var tvåspråki kommunikation, samt samarbete mellan kommun och föreningar. Vi hörde också om hur landsbygdskommunikationen utformas.
Årets första kommunkationsforum inom Haloo maaseutu! hölls måndagen den 22 maj på Villa Lande i Kimitoön. Evenemanget inleddes med gemensamt morgonkaffe, efter det gick vi in på förmiddagens tema, hur man kommunicerar på två språk. På eftermiddagen
fortsatte forumet med en presentation om samarbete mellan kommun och föreningar, och efter det en om landsbygdskommunikationen.
Nora Backlund.
Modigt på svenska
Den tvåspråkiga kommunikationen tog vi oss an först under ledning av Nora Backlund, specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund. Hon beskrev hur kommunikationen kring Hållbarhetsveckan förverkligades. Evenemanget, som är öppet för alla, fokuserar på lokalt förankrad hållbar verksamhet och knyter ihop lokala evenemang som ansluter sig till temat.
Enligt Backlund kommunicerar man flytande på de båda inhemska språken kring evenemanget som har sina rötter i Österbotten och har ordnats sedan 2019.
– Till exempel: Om det finns svensk text i bilden som visas, så är texten under bilden åp finska, eller tvärtom, säger hon.
Enligt henne är det bra att reservera tid för att kommunicera på två språk, och det lönar sig att publicera på båda språken samtidigt.
– Det är lite tokigt om man publicerar först på svenska och sedan om en vecka på finska, säger hon.
Backlund rekommenderar också att man använder olika översättningstjänster som Word eller ChatGPT. Men de är inte ofelbara, så man skall alltid korrekturläsa översättningarna. Och hon uppmuntrar definitivt alla att också kommunicera på svenska, också om översättningen inte skulle vara perfekt.
Forumet gick vidare med den tvåspråkiga kommunikationen då Åbo Akademis utbildningsplanerare Cecilia Lundberg intog estraden. Hon närmade sig temat utifrån nätverket Habitability. Detta projekt har bland annat som mål att på gräsrotsnivå skapa ett nätverk av samfund kring vattendrag och skärgårdar.
Projektet sprider information och kunnande kring begreppet bobarhet. Det inkluderar en bobarhetsanalys: aktörer inom en skärgård, längs en kust eller vid ett vattendrag kan definiera, mäta och utveckla sin attraktivitet genom att se på olika delområden som platsens identitet, ekosystemen och människors välmående. I projektet ingår åtta workshops.
Efter lunchen talade Kimitoöns kommuns föreningskoordinator Jill Karlsson om samarbetet mellan kommunen och föreningarna.
Hon berättade om sitt eget arbete som föreningskoordinator, om hur viktiga föreningarna är och om kommande evenemang. I juni ordnas till exempel ett Öppna byar-evenemang, och i augusti Höststarten, som inkluderar en föreningsmässa.
Karlsson berättade också om projektet Digiby, i vilket Kimitoön deltar som försökskommun tillsammans med Pargas stad. Projektet skall stärka kommuners förmåga att få nyinflyttade att stanna kvar och rota sig. Projektet siktar också på att öka kommuners attraktionskraft genom att berätta om sin egen och byarnas verksamhet.
Susanne Mäkelä, som är landsbygdsombud för Pemar landsbygdstjänster, berättade för forumets deltagare om hur landsbygdstjänsterna kommunicerar. Organisationen, som inledde sitt arbete 2013, har S:t Karins, Pemar, Sagu, Pargas och Kimitoön som sitt verksamhetsområde.
Den interna kommunikationen sköter man med Teams och Whatsapp. Organisationen ordnar också kurser och studiebesök för odlare. Enligt Mäkelä är det till exempel digitaliseringen, tvåspråkigheten och myndighetsspråket som är utmanande för kommunikationen.
Kommunikationsforumets sista talare var landsbygdskommunikationskoordinator Janica Vilen från NTM-centralen i Egentliga Finland. Hon berättade om det senaste inom landsbygdskommunikation, hur den är organiserad och förverkligad. De nya koordinatorerna vid NTM-centralerna har i år just inlett sitt arbete, och de har till uppgift bland annat att producera informationsmaterial, att utforma samarbetet med berörda parter samt att ordna evenemang.
En egen informationskanal för Egentliga Finland är den nya portalen maaseutu.fi/sv/regionala-webbsidor/egentliga-finland/ (på finska) som vägleder den som söker bidrag. Portalen har information om olika stödformer, om tyngdpunktsområden inom landsbygdsutvecklingen och om lokala aktörer. Vilen påminde också om kommande evenemang, som lantbruksutställningen Okra i juli och Kyläareena (”byarenan”) som ordnas i Salo i månadsskiftet augusti-september.
Välkommen till Haloo maaseutus kommunikationsforum i auditoriet på Villa Lande i Kimito måndagen den 22 maj kl 10–15. Evenemanget är öppet för hela nätverket för landsbygdsutveckling i Egentliga Finland, för alla som utvecklar och verkar på landsbygden.
På förmiddagen ägnas forumet åt hur man informerar på två språk. Efter lunch hör vi om samarbetet mellan kommuner och föreningar samt om landsbygdskommunikation.
PROGRAM
09:45 morgonkaffe
10:00 evenemanget inleds
Öppningsanförande; Liisa Kallio, kommunikationskoordinator, projektet Haloo
maaseutu!
Att kommunicera tvåspråkigt kring Hållbarhetsveckan; Nora Backlund
specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF.
Tvåspråkig kommunikation inom Habitabilitynätverket; Cecilia Lundberg,
utbildningsplanerare, Åbo Akademi.
11:45 lunch
13:00 forumet fortsätter
Samarbete mellan kommun och föreningar, samt projektet Digikylät; Jill
Karlsson, föreningskoordinator, Kimitoöns kommun.
Kommunikation inom landsbygdstjänsterna; Susanne Mäkelä,
landsbygdsombudsman, Pemars landsbygdstjänster.
14:00–14:15 kaffepaus
Nya vindar inom landsbygdskommunikationen; Janica Vilen,
landsbygdskommunkationskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland.
15:00 avslutning
Anmäl dig via den här blanketten senast onsdagen 17.5.2023 kl 15! Man kan delta också på distans, länken får du genom att anmäla dig.
Kommunikationsforumet ordnas av Haloo maaseutu som är det gemensamma kommunikationsprojektet för Egentliga Finlands landsbygdsnätverk. Arrangören bjuder på kaffet men lunchen betalar deltagaren själv. Under evenemanget talas både svenska och
finska.
Haloo maaseutu-projektet ordnar med jämna mellanrum kommunikationsforum i Egentliga Finland. Fjolårets forum hölls i Nystad i december och i Lundo i mars.
Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.
Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju.
Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä.
Wirmon Marttojen edustajat Ulla Luolila ja Pirkko Harju vastaanottivat palkinnon Varsinais-Suomen maaseutugaalassa.
Elämä on parasta itse tehtynä
Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen.
– Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo.
Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taide- ja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta.
– Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta.
Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä.
– Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu.
Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan.
– Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo.
Marttojen kädenjälki näkyy kaikkialla Tuukissa.
Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia
Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn.
– Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo.
Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa.
– Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti.
Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä.
Johanna Varjosen mukaan Tuuki taipuu moneen eri käyttöön kuten kokkauskursseille ja käsityötilaisuuksiin.
Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua
Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle.
– Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä.
Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella.
– Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa.
Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa juhlittiin lauantaina 25. maaliskuuta Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla lähes sadan hengen voimin.
Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa Varsinais-Suomen vaikuttavimmille hankkeille maaseutuohjelmakaudella 2014–2022. Palkintojenjaon lisäksi juhlassa nautittiin lähitilojen antimista koottu lähiruokalounas. Musiikista vastasi Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Juhlapuheen gaalassa piti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen, joka totesi, että Suomen maaseudulla on käynnissä muutos, jonka keskellä varsinaissuomalaiset pitävät pintansa muita paremmin.
– Meillä Varsinais-Suomessa on vielä vahva maatalous, joka ylläpitää maisemaamme avoimena ja tuottaa meille kotimaista ruokaa.
Lisäksi hän nosti esiin sen, miten maaseutu joko säilyy tai katoaa yhteisöjensä mukana. Päättyneellä ohjelmakaudella Varsinais-Suomen maaseudun yhteisöt tekivät eri hankkeissa talkootyötä yli kahden miljoonan euron edestä.
Lopuksi Jaatinen siirsi katseen vielä tulevaisuuteen ja uuteen maaseutuohjelmakauteen, joka käynnistyi tämän vuoden alussa.
– Teemme sitä tärkeämpää työtä, mitä suuremmat haasteet globaali meille asettaa!
Juhlapuheen pitänyt Antti Jaatinen on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 28 vuotta.
Juhlan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Kaksikielisen gaalan juonsivat Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofi Backgren ja Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.
ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Laatumarja-hanke lisäsi marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka pääsivät hyötymään hankkeesta. Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Hanke innosti selvästi yrittäjiä parantamaan viljelytapojaan sekä lisäämään tuotantoaan. Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Kuluttajiakaan ei unohdettu, kun testattiin eri lajikkeiden ominaisuuksia. Hanke sopi erittäin hyvin toteutettavaksi alueiden välisenä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola. Kitolan omalla tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950, joten yrittäjät ymmärtävät viljelijöiden arkea hyvin. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille. Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin. Yritys on hyödyntänyt maaseuturahoitusta jo useamman kerran matkan varrella. Nyt palkittavassa hankkeessa yritys alkoi valmistaa horeca-tuotteita Varsinais-Suomen ravintoloille ja hotelleille. Veljekset Kitolan alkutuotantopohjalta luoma kasvutarina on vertaansa vailla. Nyt yrityksen liikevaihto on jo 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä.
Loukonkulman Lukko rakensi hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa. Parinkymmenen hengen joukko teki hankkeessa talkoita noin 7 000 tuntia. Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten! Lukontalon yhteyteen rakennetulla POP Areenalla voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä!
Salon seudulla toteutetussa SusiAita-hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Vuonna 2019 päättyneessä hankkeessa edistettiin eri toimijoiden yhteistyötä Salon uudella susireviirillä. Hankkeessa kehittyi yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuvat, vaihtavat ajatuksia ja välittävät ajantasaista tietoa. Hankkeen jälkeen alueen susivahingot ovat vähentyneet ja asenteet susia kohtaan muuttuneet. Nyt sudet ja kotieläimet saavat elää rauhassa eri puolilla aitoja. Hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen, Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kulttuurihanke: Maskun Hemminki 400 vuotta
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun 10. kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hankkeessa järjestettiin paljon tapahtumia, esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, Hemminki-näyttely Maskun museolla, luentoja, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa ja nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa. Lisäksi hankkeessa tehtiin Maskun Hemmingin jalanjäljissä -vihkonen, joka toimii edelleen opetusmateriaalina Maskun kouluissa. Kaiken kruunasi Hemmingin koulun seinälle tehty muraali, joka toteutettiin yhdessä paikallisten nuorten kanssa.
Pyhämaan kulttuuriportaat valmistuivat syksyllä 2022 hyvän paikallisen yhteistyön tuloksena osaksi Kirkonkylällä kulkevaa Kulttuuripolkua. Portaat yhdistivät reitin Telakanrannalta Myllykallion vanhalle mamsellimyllylle ja avasivat samalla maiseman Myllykalliolta merelle. Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Kulttuuriportaat rakentaneen Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Nagu Distillery
Paraisten Nauvossa toimiva tislaamo Nagu Distillery perustettiin jo vuonna 1996, mutta toiminta alkoi todenteolla vasta vuonna 2017, kun ystävykset Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa laajemmin ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan. Investointituen avulla Nagu Distillery sai kunnostettua vanhan rakennuksen tislaamoksi ja hankittua tarvittavat laitteet. Ensimmäinen myyntierä valmistui vuonna 2019. Nagu Distilleryn ginit ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja ja nykyisin tislaamossa valmistetaan myös akvavitiä. Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä.
ProAgria Länsi-Suomen hallinoimassa yritysryhmähankkeessa kolme elintarvikejalostajaa – Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta – teettivät yhdessä tuotekohtaiset markkina-analyysit ja toteuttivat määräaikaisen koemarkkinoinnin kansainvälisessä Amazon-verkkokaupassa selvittääkseen kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yritysten yhteistyö hankkeen aikana oli esimerkillistä, aktiivista ja luovaa. Keskellä koronakriisiä toteutettu hanke onnistui hyvin pelkkien etäyhteyksien avulla. Yritykset saivat hankkeesta arvokasta kokemusta ja ymmärrystä kansainvälisistä markkinoista ja verkkokaupan mahdollisuuksista. Samalla varsinaissuomalaiset erikoiskasvit saivat kansainvälistä näkyvyyttä ja herättivät kiinnostusta myös muissa verkkokaupoissa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kansainvälinen hanke: Kimppakalaasit – Village Feast
Edelleen käynnissä olevassa kansainvälisessä Kimppakalaasit – Village Feast -hankkeessa kehitetään nuorten kansainvälistä ja monikulttuurista yhteistyöverkostoa tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla nuorille ja muille hankkeeseen osallistuville keinoja ja tietoa siitä, miten yksittäinen ihminen voi yhdessä muiden kanssa konkreettisesti ja omin ekologisin teoin vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Ruokakasvatusta ja kansainvälisyyttä yhdistämällä luodaan uudenlaista osallistujia inspiroivaa toimintaa. Hankkeessa haetaan uusia näkökulmia ekologisen ruoan valmistamiseen ja käyttämiseen sekä lisätään suomalaisen villiruoan tunnettavuutta. Lisäksi vahvistetaan käytännönläheisesti osallistujien tuntemusta oman kotimaansa, lähialueen ekologisen ruokakulttuurin, saariston kalastusalueiden ja muiden maiden ruokakulttuurin perinteistä ja mahdollisuuksista.
Mynämäen Mietoisiin, Tavastilan koulun viereen vuonna 2020 rakennettu Mietoisten skeittilandia on suosittu ajanviettopaikka paikallisten lasten ja nuorten keskuudessa. Nuorten kanssa yhdessä suunniteltu ja toteutettu skeittiparkki on lisännyt lasten liikkumista ja yhdessäoloa. Skeittiparkin lisäksi Tavastilan koulun ympäristöön on tehty viime vuosina ulkopeliareena, frisbeegolfrata ja ulkoliikuntalaitteet, joiden avulla myös aikuisten aika kuluu hyvin nuorten skeittaillessa ja skuuttaillessa. Hankkeita ovat olleet toteuttamassa hyvässä yhteistyössä Mietoisten Kirkonseudun Kylät ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mietoisten paikallisyhdistys sekä lukuisat muut yhteistyökumppanit. Tämä hankekokonaisuus osoittaa, miten pienetkin yhdistykset saavat paljon hyvää aikaiseksi yhteistyöllä ja määrätietoisella kehittämisellä. Tavastilan harrastusmahdollisuuksien eteen on tehty paljon talkoita monen sukupolven voimin.
ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN YHTEISET PALKINNOT
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä. Lisäksi hanke innosti talkoisiin paljon yksittäisiä paikallisia ihmisiä.
Koirabaanan palkinnon vastaanottivat Paul Vikman ja Johan Kronberg.
Yleisön suosikkihanke maaseutuohjelmakaudella 2014–2022: Yhteisötila Tuuki Mynämäellä
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Wirmon Marttojen palkinnon vastaanottivat Ulla Luolila ja Pirkko Harju. Yleisön suosikkihanketta äänesti Haloo maaseudun sivuilla ennen gaalaa lähes 3000 ihmistä.
27.3.2023: TYÖPAIKKA ON TÄYTETTY! Tiedotamme valinnasta pian!
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestinnän asiantuntijaa noin viideksi kuukaudeksi. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä, viimeistään 3.4.2023. Työsuhde kestää elokuun 2023 loppuun.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Viestinnän asiantuntijan tehtäviin kuuluu EU:n maaseuturahoituksen vaikutuksista viestimistä, erilaisten viestintätilaisuuksien ja -koulutusten järjestämistä sekä viestinnän työkalupakin keräämistä Varsinais-Suomen maaseutuverkoston käyttöön. Lisäksi Haloo maaseudun verkkosivun ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen on viestinnän asiantuntijan vastuulla.
Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta sekä vahvaa osaamista tiedotus- ja viestintätehtävistä. Työssä tarvitaan ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tehtävien onnistuneen hoitamisen kannalta välttämättömiä ominaisuuksia.
Työpiste on Pöytyän Auvaisissa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen sekä satunnaisesti ilta- ja viikonlopputyötä.
Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Ykkösakseli. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Viestinnän asiantuntija työskentelee tiiviissä yhteistyössä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattorin kanssa. Työskentelyyn laajassa verkostossa tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja.
Hankkeen tarkempi kuvaus löytyy maaseudun kehittämisohjelman hankerekisteristä.
Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Liitä hakemukseen CV sekä jokin työnäyte viestinnän alalta.
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on vaihtunut ja nyt on aika juhlia! Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät maakunnan oman maaseutugaalan, jossa palkitaan rahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimmat hankkeet.
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta kello 12–16 Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistetaan Varsinais-Suomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022. Palkintojen jaon lomassa syödään maittava lähiruokalounas ja nautitaan elävästä musiikista, jota tarjoilee Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Maaseutugaalaan kutsutaan sekä maaseudun kehittäjiä että hanketoteuttajia. Juhlan juontavat Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofie Backgren. Juhlapuheen pitää Ely-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Tilaisuus on kaksikielinen.
77,5 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Uusi ohjelmakausi 2023–2027 on jo alkanut, mutta tukihaku aukeaa vasta myöhemmin. Uusia hankkeita voi kuitenkin jo suunnitella. Hankeneuvojat ovat töissä koko hakutauon ajan ja auttavat hakemusten valmistelussa.
Vaikuttavimmat hankkeet palkitaan
Maaseutugaalassa jaetaan kymmenen palkintoa. Ely-keskus palkitsee Varsinais-Suomen vaikuttavimman kehittämishankkeen ja vaikuttavimman yritystuen. Leader-ryhmät ovat valinneet tukemistaan hankkeista maakunnan vaikuttavimman ympäristöhankkeen, liikuntahankkeen, kulttuurihankkeen, nuorisohankkeen, lähiruokahankkeen, kylähankkeen ja kansainvälisen hankkeen sekä yritystuen.
Sokerina pohjalla palkitaan yleisön suosikkihanke, jonka päättävät äänestäjät. Äänestysaika päättyy torstaina 23.3. klo 12.
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat.Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua ilmatäytteinen lentopalloverkko ja kaksi uutta pomppulinnaa, jotka ovat nykyisin Trombilandian vetonauloja.
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitettiin Pohjois-Turun eri asuinalueille (Moisio, Yli-Maaria, Paattinen, Jäkärlä, Tortinmäki) uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena oli tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä tapahtumien ja tempausten avulla. Toimintaa järjestettiin Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla. Hanketta koordinoi Fingeroosin säätiö ja se toteutettiin yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen päätoimipaikka oli Maarian kylätalo. Hankkeella oli poikkeuksellisen laaja yhteistyöverkosto ja se edisti myös kestävää kehitystä toiminnassaan.
Idea kotitarveviljely-hankkeeseen syntyi itseltään kotiviljelijöiltä. Hankkeessa jaettiin tietoa ja kokemuksia kotitarveviljelystä sekä pidettiin aiheeseen liittyviä luentoja ja tilattiin yhdessä siemeniä. Hankkeessa tuotettiin verkkoon roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. Lisäksi hanke järjesti juuresviikot, joiden aikana tehtiin Facebookissa live-lähetyksiä eri juuresten ympärillä. Hanke toteutettiin Salossa ja se sai suuren suosion salolaisten keskuudessa. Hankkeen Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä.
Hyvinvointia riistasta – Välmående av vit oli kaksikielinen hanke, joka toteutettiin alueiden välisenä. Varsinais-Suomen lisäksi hanke vaikutti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä, eli valkohäntäpeurojen levinnäisyysalueella. Valkohäntäpeurakantojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Hanke tarjosi molemmilla kotimaisilla kielillä välineitä metsästysseuroille ja yhdistyksille sekä metsästylupa-asioihin että riistalihan myyntikanavien kehittämiseen. Kuluttajilla on nyt selkeästi kiinnostusta riistalihaa kohtaan, joten hanke vastasi hyvin ajankohtaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotettiin aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita. Yhteistyökumppaneina olivat Riistakeskus ja Brahea-keskus.
Kartano 2021 -hankkeessa perustettiin uusi boutique-hotelli Taalintehtaalle. Ullman’s Villa avattiin kesällä 2022 linnamaiseen, 1860-luvulla rakennettuun kartanoon, joka on toiminut aikaisemmin esimerkiksi Wärtsilän edustustilana. Hienolla paikalla mäen laella sijaitseva hotelli tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita. Kartanon sisustus huokuu historiaa ja tarjoaa rentouttavan ympäristön sekä yöpyjille että ravintolan asiakkaille. Hotellissa on järjestetty myös tapahtumia ja hanke on toiminut hyvässä yhteistyössä muiden Taalintehtaan matkailua kehittävien hankkeiden kanssa.
Haloo maaseutu ja Pelme-hanke järjestävät yhteistyössä kolme Canva-koulutusta alkuvuoden 2023 aikana. Canva on graafisen suunnittelun verkkotyökalu, jota voi käyttää esimerkiksi mainosten, somepostausten, esitysten, julisteiden, videoiden ja logojen luomiseen.
Koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lähikoulutuksissa on myös kahvitarjoilu. Loimaan ja Vehmaan koulutuksiin mahtuu mukaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta.
To 9.2. klo 9–12 Hubi Loimaa, Myllykyläntie 8, Loimaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 7.2. klo 12.
Ke 15.2. klo 9.30–12.30 Puuman Groupin kabinetti, Vinkkiläntie 26, Vehmaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 13.2. klo 12.
Ke 1.3. klo 17–19.30 Etäkoulutus Teamsin välityksellä. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27.2. klo 12.
Koulutuksen vetää Haloo maaseudun viestintäasiantuntija Janica Vilen. Koulutuksissa käydään läpi Canvan käyttöä perusteista alkaen, joten aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kannattaa kuitenkin käydä luomassa maksuton käyttäjätili Canvaan jo ennen koulutusta, niin pääset nopeammin kokeilemaan opetettavia asioita. Koulutuksessa tehdään myös käytännön harjoituksia. Jos sinulla on jo mielessä jokin pieni projekti, jonka haluat toteuttaa, voit tehdä sen koulutuksessa opettajan avustuksella! Tutustumme hieman myös Canvan maksulliseen Pro-versioon ja käymme läpi maksuttoman ja maksullisen version suurimmat erot.
Haloo maaseutu -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. PELME-hanke taas tarjoaa kehittämispalveluja matkailu- ja palveluelinkeinoille. Molempia hankkeita rahoittaa Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434