Yritysrahoituksen monet mahdollisuudet Varsinais-Suomessa -webinaari 23.11. klo 9–11

koristekuva.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät kertovat yritysrahoituksen mahdollisuuksista yhteisessä webinaarissaan 23.11.2023 klo 9–11.

Aamupäivän aikana esitellään Euroopan aluekehitysrahastoon ja EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvia yritystukia. Haettavissa on rahoitusta esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin sekä kansainvälistymiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yritystukien lisäksi webinaarissa saadaan Finnveralta tietoa yrityslainoista, takauksista ja viennin rahoitusratkaisuista.

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Se on suunnattu erityisesti yrittäjille ja yrityspalveluiden parissa työskenteleville, mutta se on avoin ja maksuton kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 22.11. klo 12 asti.

Webinaarin ohjelma:

Klo 9.00

  • Avaussanat: Elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • ELY-keskuksen yrityspalveluiden ajankohtaiset asiat ja yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR)tilanne: Yritysasiantuntija Artturi Kaukoranta ja Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Leevi Törmäkangas, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitusratkaisut: Aluepäällikkö Jyrki Isotalo, Finnvera

Klo 10.00

  • Maaseudun yritystuet EU:n rahoituskaudella 2023–2027: Johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Maaseudun energiatuet: Yritysasiantuntija Anders Bäckman, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Maaseudun yritys- ja viljelijäryhmähankkeet: Maaseutukoordinaattori Sakari Malmilehto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Leader-ryhmistä haettavat yritystuet: Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä

Webinaarin puheenvuorot pidetään suomeksi, mutta kysyä ja keskustella voi myös ruotsiksi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työelämä- ja yrittäjyyspalvelut -yksikön päällikkö Hannu Lehti.

Suomen Miljöörakennus uudisti laitteitaan ja paransi piha-aluetta yritystuen avulla

Pihakalusteita maatalousnäyttely Okrassa.

 

Haloo maaseutu haastatteli Suomen Miljöörakennuksen yrittäjää Ville Alasta maatalousnäyttely Okrassa. Alasen mukaan muun muassa yhtiön takapiha koki muodonmuutoksen Jokivarsikumppaneilta saadun yritystuen myötä.

Tämän vuoden maatalousnäyttely Okrassa näytteilleasettajana mukana oleva Suomen Miljöörakennus valmistaa puusta kaikenlaisia pihakalusteita kuten keinuja, kukkalaatikoita, pihalaattoja ja koristekaivoja. Yrittäjä Ville Alanen kertoo, että Okra on yksi harvoista mahdollisuuksista ostaa yhtiön tuotteita suoraan valmistajalta.

– Suoramyyntiä ei ole muuten paitsi messuilla. Muuten myymme tuotteita jälleenmyyjille ja teemme myös yhteistyötä rakennusurakoitsien kanssa. 

Loimaalainen Suomen Miljöörakennus on perustettu vuonna 1991. Yhtiön noin 3000 neliön toimitilat löytyvät Konepajantieltä Hirvikoskelta, ja työntekijöitä on yhteensä 20. Muutama vuosi sitten yhtiö sai Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta yritystukea, jonka se käytti koneiden ja laitteiden uudistamiseen. Lisäksi tuen avulla Suomen Miljöörakennus sai laitettua pihansa kuntoon.

– Toimitilamme ovat vanhassa tehdasmiljöössä, ja takapiha oli aiemmin hyvin kivikkoinen. Saimme sen asvaltoitua tuen avulla. Nyt piha toimii hyvin, ja on olennainen osa toimintaamme. Investointituki edesauttoi toteutusta, Alanen kertoo.

– Hankemaailma oli jo entuudestaan tuttu, sillä olin mukana Loimaan tekonurmikentän uusimishankkeessa. Onhan se työlästä välillä, mutta vaiva kannattaa aina.

Puusta valmistettu pihakeinu ja tuoli maatalousnäyttely Okrassa.
Suomen Miljöörakennus valmistaa muun muassa pihakeinuja.

Maatalousnäyttely Okraan Suomen Miljöörakennus on osallistunut muutamaa kertaa lukuun ottamatta jo 1990-luvulta asti.

– Okra on aina ollut hyvä tapahtuma meille. Tänne on helppo tulla ja kustannukset ovat pieniä esimerkiksi Helsingin messuihin verrattuna. Ylipäätään on hienoa olla mukana, Alanen kehuu.

Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä yrittäjä Ville Alanen kertoo, että näkymiä on vaikea ennustaa mutta siitä huolimatta stressiä on turha ottaa.

– Maailmanpoliittinen tilanne ja muut tekijät vaikuttavat tulevaisuuteen. Yksi konsultti sanoi kerran, että aamulla kun lähtee töihin ja tulee viideltä kotiin, niin se riittää. Turhan isoja riskejä ei kannata ottaa.

Leader Varsin Hyvän tavoitteena on luoda elinvoimaa ja työpaikkoja maaseudulle

Pia Poikonen työpöytänsä ääressä.

 

Varsin Hyvä on myöntänyt ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 31 yritystukea. Uudella ohjelmakaudella 2023–2027 tavoitteena on myöntää tukea yhteensä 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä. Ohjelmakauden vaihde tuo mukanaan monenlaisia uudistuksia, joiden myötä yrityksiä pystytään palvelemaan jatkossa entistäkin paremmin. 

Leader-ryhmien myöntämillä yritystuilla pyritään lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla ja auttamaan niiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi Leader-toiminnalla halutaan tukea maatilakytkentäistä yritystoimintaa ja panostaa siihen, että paikallisia tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle.

Leader Varsin Hyvä on ohjelmakauden 2014–2022 aikana myöntänyt yhteensä 31 yritystukea. Leader-rahoituksen avulla maaseudun yritykset ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin, kunnostaneet tuotantotilojaan ja rakentaneet uusia. Tukea on myönnetty myös yritystoiminnan käynnistämiseen ja kansainvälistymiseen. 

Varsin Hyvän paikallisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2022 tavoiteltiin maaseudulle toimivaa ja saavutettavaa palvelurakennetta sekä uusia palvelukonsepteja. Lisäksi Leader-työn avulla haluttiin kehittää esimerkiksi pienten matkailuyritysten yhteistyötä ja edistää laadukkaan kotimaisen ruuan arvostusta, kysyntää ja saatavuutta.

Yritystuilla on suuri rooli myös vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Varsin Hyvän uudessa strategiassa tavoitellaan viisaasti vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua. Strategiassa linjataan, että paikallista yritystoimintaa kehitetään innovatiivisesti, resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tavoitteena on vanhaan malliin suunnata rahoituskehyksestä 25 % yritystukiin ja loput 75 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Yhteensä Varsin Hyvän tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana myöntää tukea 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä.

Uusia tukimuotoja tulossa!

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta valmistuu vasta vuoden 2023 puolella ja sen jälkeen on tulossa vielä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä toiveena on, että tukia päästään myöntämään huhtikuussa.

– Tässä vaiheessa valmistelua näyttää siltä, että moni asia säilyy ennallaan, mutta uusiakin tukimuotoja on tulossa. Yksi hyvä uudistus on se, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osa-aikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä. Ilman y-tunnusta voi saada tukea esimerkiksi yrittäjyyden kokeiluun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun, kommentoi Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen, joka vastaa oman ryhmänsä yritystuista. 

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltaa jatkossa sekin, että yrittäjyyttä voi kokeilla neljä kuukautta menettämättä työttömyyskorvausta. Yritystoiminnan kokeiluun voivat saada tukea myös opiskelijat ja 16 vuotta täyttäneet nuoret.

– Toinen mielenkiintoinen uudistus on maatalouden kokeilutuki, jota voi saada 2 000 – 7 500 euroa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin kokeiluihin, joilla saadaan tietoa uusista tuotteista, tuotantotavoista tai myyntikanavista. Aikaisemmin maatalouden parissa on ollut sellaisia väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet maataloustukia, mutta eivät myöskään meidän tukia. Ensi kaudella Leader-ryhmien myöntämä maatalouden kokeilutuki tulee paikkaamaan sitä aukkoa, Poikonen jatkaa. 

Kokeilu tulee suunnitella tarkoin ja sen kesto tulee olla rajattu, mutta kokeilu saa myös epäonnistua!

Tukea erilaisille yrityspoluille 

Uuden kauden yritystukia on valmisteltu niin, että ne palvelevat entistä paremmin yrityspolun eri vaiheissa. Yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Leader-ryhmältä esimerkiksi ensin 1 000 euron kehittämisavustuksen yritystoiminnan suunnitteluun, sen jälkeen 2 000 euron kehittämisavustuksen suunnitelmien valmisteluun ja lopuksi vielä 7 500 euron käynnistysavustuksen päätoimisen yrityksen perustamiseen tai 5 000 euron avustuksen osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Ja kun yritystoiminta on käynnissä, voi vielä hakea esimerkiksi investointitukea. 

– Kehittämisavustukset on tarkoitettu ennen kaikkea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tai hankesuunnitelman valmisteluun, Poikonen täsmentää.

Jo toimivat yritykset voivat hyödyntää kehittämisavustuksia ja investointitukia. 

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö yritysrahoituksessa

Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat saada EU:n maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Varsin Hyvä tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa ja toiveissa olisi tiivistää yhteistyötä tulevalla kaudella myös muiden yritysrahoitusta ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden kanssa. 

– Yrityksille on paljon erilaisia tukia tarjolla myös esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Business Finlandin ja TE-toimiston kautta. Olisi hyvä, jos saisimme kerättyä kaikki tarjolla olevat tuet samaan paikkaan selkeästi kuvattuina, jotta yrittäjien olisi helpompi tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Eri yritystuilla on myös jonkin verran samoja nimiä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä yrittäjien keskuudessa, Poikonen avaa nykyistä tilannetta.

Lisää elinvoimaa maaseudulle!

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Tulevalla kaudella Leader-rahoituksesta 43 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 37 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

– Meidän alue on pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja markkina-alue iso. Toisaalta myös kilpailu on täällä kovempaa ja siksi toivomme innovatiivisia yritysideoita muun muassa ympäristöteknologian alalta. Myös matkailusektori ja palveluiden turvaaminen maaseutualueilla on tärkeää, Poikonen sanoo. 

– Maaseudulla elämisen ja maaseudun elinvoiman kannalta on välttämätöntä, että työpaikkoja ja yritystoimintaa riittää. Työ on ihmisen perustarve ja se ehkäisee myös syrjäytymistä. Siksi työtä maaseudulla kannattaa tukea kaikin mahdollisin tavoin, Poikonen päättää.

Varsin Hyvän toiminta-alue kartalla.
Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Varsinais-Suomessa toimii Varsin Hyvän lisäksi neljä muutakin Leader-ryhmää. Salon seudulla Leader-tukia myöntää Ykkösakseli, Vakka-Suomessa Ravakka, saaristossa I samma båt – Samassa veneessä ja Loimaan seudulla Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.

Esimerkkejä Varsin Hyvän myöntämistä yritystuista:

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!