Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Ruokaneuvolivet ovat tavoittaneet jo 400 000 katsojaa

 

Maaliskuussa alkaneet Ruokaneuvolivet ovat ilahduttaneet ihmisiä ympäri Suomen ja ulkomailla asti. Omilla älypuhelimilla omista kotikeittiöistä käsin tehdyt kotikutoiset videot ovat aitoja ja välittömiä – ja ehkä siksi niin suosittuja. Lähes kaikki videot ovat keränneet tuhansia katsojia. Hitiksi noussutta piispanmunkkivideota on katsottu TikTokissa jo 170 000 kertaa. 

Kun korona alkoi jyllätä Suomessa ja ihmiset jäivät työskentelemään ja opiskelemaan koteihinsa, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset eivät luonnollisesti voineet järjestää keväälle sovittuja ruokakursseja, ja muutoinkin toiminnalle piti keksiä uusi digitaalinen suunta. Se löytyi nopeasti, sillä poikkeustilan julistamisesta ei ehtinyt kulua viikkoakaan, kun ihmiset ympäri maailman saattoivat jo kokoontua ruudun ääreen seuraamaan, miten ruoka-asiantuntijat Janita Kylänpää ja Anna Kari kokkasivat kodeissaan ja vastailivat katsojien kysymyksiin. 

– Tämä homma lähti käyntiin aika luovasti. Ekalla kerralla vain avattiin linja perjantai-iltana ja sanottiin, että saa kysellä mitä tahansa. Minulla oli silloin sattumalta hirveä sulamassa, joten tein sitten lähetyksen aikana samalla hirvipataa. Ensimmäisen lähetyksen jälkeen jo hoksasimme, että kannattaa aina sopia aihe etukäteen ja muutaman lähetyksen jälkeen aloimme jo hoksata, mitkä kaikki vaiheet kannattaa näyttää livessä, ja mitä kannattaa ehkä valmistella etukäteen, naurahtaa Janita Kylänpää.

Pienten viilausten jälkeen tunnin mittaiset lähetykset ovat tiivistyneet keskimäärin 20 minuutin mittaisiksi, mutta idea on edelleen sama. Yleensä livet tehdään samaan aikaan sekä Facebookkiin että Instagramiin. 

– Nyt kun lähetyksiä tehdään päivällä, katsojia saattaa olla livenä paikalla vaikka 2 000, mutta iltaan mennessä näyttökertoja voikin olla jo 12 000, Kylänpää kertoo suosiosta. 

Jotkut aiheet ovat selvästi muita suositumpia. Esimerkiksi karjalanpiirakka-liveä on katsottu Facebookissa jo 24 000 kertaa. 

Uutta yleisöä

Facebookissa live-lähetyksiä pääsee seuraamaan ja katsomaan myös jälkikäteen Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten sivulla. Instagramissa lähetyksille on tehty oma kanava @Ruokaneuvolive. Lisäksi ruoka-asinatuntijat tekevät videoita TikTokkiin, joka on nuorten suosima videoiden julkaisua ja katselua varten luotu mobiilisovellus. 

– Siellä on sellainen video, jossa täytämme ja kuorrutamme piispanmunkkeja. Sitä on katsottu jo 170 000 kertaa. TikTok toimii juuri niin, että jotkut videot lähtevät leviämään ja katsojamääristä tulee valtavia, Kylänpää sanoo. 

Erityisesti TikTokissa katsojat ovat muita kuin Maa- ja kotitalousnaisten omia jäseniä, jotka ovat suurimmaksi osaksi ikäihmisiä. Live-lähetysten kautta yhdistys onkin tavoittanut paljon uutta yleisöä. 

– Kun korona alkoi, suunnittelimme sisältöä ennen kaikkea lapsiperheitä ajatellen. Koulujen ruokalistat on suunniteltu ravitsemuksellisesta näkökulmasta tosi hyvin. Heräsi ajatus, että mahdetaanko kodeissa kiinnittää etäkoululaisten ruokiin samalla tavalla huomiota. Siksi teimme usein ihan tavallisia arkiruokia kotimaisista, edullisista ja terveellisistä raaka-aineista. Esimerkiksi tortilla-livessä täytteenä ei ollut juuri porkkanaa ja jauhelihaa kummempaa. Tarkoitus ei ole hifistellä, vaan tarjota apua ihmisten arkeen, Kylänpää taustoittaa. 

Myös järjestön oma väki on innostunut digitaalisista ruokaneuvoista. 

– Monilla eläkeikäisillä on jo älypuhelin tai tabletti. Live-lähetysten kautta olemme samalla saaneet mahdollisuuden kouluttaa ihmisiä sähköisten välineiden käyttöön, Kylänpää kertoo. 

Rusinamakkara on turkulainen perinneherkku

Keskiviikkona 11. marraskuuta Janita Kylänpää ja Mari Mäenpää tekivät live-lähetyksessä turkulaista perinneherkkua eli rusinamakkaraa. Makkaran tekemiseen kannattaa pyytää kaveri mukaan. Homma sujuu helpoiten, kun toinen lisää taikinaa ja toinen pitää suolta.

Keskiviikkona 11. marraskuuta Janita Kylänpää ja Mari Mäenpää tekivät liven rusinamakkarasta. Taikinassa oli possun kylkeä ja naudan maksaa sekä jatkeaineena ohrayynejä, rusinoita, kananmunaa, siirappia ja mausteita. 

– Rusinoita alettiin tuoda Turkuun 1900-luvulla. Turun linnan ja Turun sataman vuoksi moni ruokaperinne on rantautunut Suomeen juuri Turun kautta. Täällä on ollut Suomen ensimmäinen kahvila ja esimerkiksi ruokailuvälineitä käytettiin Suomessa ensimmäisenä juuri Turun linnassa, kertoo Kylänpää sillä aikaa kun Mäenpää viimeistelee taikinaa. 

Sitten alkaakin taikinan pursottaminen suoleen. Ruoka-asiantuntijat kertovat videollaan, miten ennen vanhaan taikinan pursotus tapahtui kaiverretulla lehmän sarvella, mutta nykyisin kone ajaa saman asian. Suolta saa ostaa lihakaupoista ja sen käsittely on Kylänpään mukaan helpointa kosteana ja paljain sormin. 

Videolta selviää myös se, miksi makkara on juuri loppuvuoden perinneruoka. 

– Yleensä kesäpossut teurastettiin syksyllä ja lisäksi makkaraa oli helpoin valmistaa silloin, kun oli lunta tarjolla, sillä suoli pestiin ennen vanhaan lumihangessa, Kylänpää kertoo. 

Mäenpää neuvoo tekemään makkaraa aina kaverin kanssa, sillä yksin homma on vähän turhan kiireistä, kun pitää samaan aikaan lisätä taikinamassaa ja ottaa vastaan valmista makkaraa. 

– Makkaraa kannattaa tehdä aina isompi satsi kerralla. Tuoreesta lihasta tehty makkara voidaan pakastaa raakana, mutta jos lihat on otettu pakkasesta, niin makkarat pitää kypsentää ennen pakastamista. Raakamakkarat kannattaa keittää ennen paistamista ja paistamista helpottaa, kun painelee makkaran pintaan tikulla pieniä reikiä, ruoka-asiantuntijat ohjeistavat. 

Makkaraan kannattaa painella pieniä reikiä, ettei se poksahda paistuessaan.

Teemat satokauden ja juhlapäivien mukaan

Live-lähetysten teemat on mietitty juhlapyhien ja satokauden mukaan. Pääsiäisenä ruudun välityksellä pääsi seuraamaan mämmin tekoa, vappuna paistettiin munkkeja, juhannuksena grillattiin ja pian tehdäänkin jo jouluruokia. 

– 1. joulukuuta on pikkujoulu-live ja 7. joulukuuta olen luvannut kuvata kinkun suolaamisen, Kylänpää mainostaa. 

Kylänpään ja Mäenpään seuraava yhteinen live tulee käsittelemään turkulaisia joulun perinneruokia. 

Maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet live-lähetyksiä useamman eri hankkeen ja yhteistyötahon kanssa. He ovat avoimia myös kaupalliselle yhteistyölle esimerkiksi paikallisten tuottajien kanssa, jolloin paikalliset ruokatuotteet saavat näkyvyyttä ja Maa- ja kotitalousnaiset laadukkaita raaka-aineita kokkaushetkiinsä. 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toimii ProAgria Länsi-Suomen sisällä Turusta käsin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kyseessä on asiantuntija- ja neuvontaorganisaatio, joka on erikoistunut ruoka-, yritys- ja maisemapalveluihin. 

Suurinta osaa yhdistyksen palveluista pystyy hyödyntämään tällä hetkellä etäyhteyksien avulla. 

 

Janica Vilen

Aikaa on -hanke kouli viljelijöistä tehot esiin

 

Aika on rahaa – ja paljon muutakin. ProAgria Länsi-Suomen vetämä Aikaa on -hanke on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. 

Moni maatilayrittäjä tekee 100-tuntisia työviikkoja. Kun tekee töitä välillä kellon ympäri, on vaikea nähdä metsää puilta. ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanke on auttanut jo kymmeniä yrittäjiä tehostamaan tilansa tuottavuutta.

–  Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on tuplaantunut. Monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut, kertoo ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä, joka toimii Aikaa on -hankkeen vetäjänä yhdessä Riikka Mäkilän kanssa. 

Hankkeen aikana yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. Alle kymmenen hengen pienryhmiä ollaan perustettu hankkeen alle parikymmentä, esimerkiksi nurmiryhmä, siipikarjaryhmä ja marjaryhmä. Tuotantosuunnan lisäksi ryhmäläisten yhteinen nimittäjä voi olla myös jokin muu. Esimerkiksi nuorten yrittäjien ryhmässä ollaan keskitytty johtamistaitojen kehittämiseen. 

– Pienryhmätoiminta perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Sitä kautta päästään tekemään nopeasti positiivisia muutoksia. Pienryhmissä mukana olevat yrittäjät kertovat, että heidän ongelmanratkaisutaidot ovat parantuneet, he osaavat tehdä paremmin havaintoja ja analysoida tuloksia paremmin. Moni yrittäjistä kokee, että yritystoiminnan kannattavuus on parantunut, Ellä listaa yrittäjien kertomia esimerkkejä. 

Käytännössä parhaat oivallukset ovat syntyneet, kun saman alan ammattilaisista koostuva pienryhmä on tullut tilalle vierailulle, seurannut työpäivän kulkua ja kertonut sitten tuorein silmin tekemänsä havainnot. Esimerkiksi yhdellä tilalla vaihdettiin ape-prosessiin isompi kauha. Pienellä muutoksella saatiin työpäivään 10 minuutin säästö. Viikossa säästö on jo 50 minuuttia ja kuukaudessa yli kolme tuntia. 

Hankkeen johtamisryhmissä mukana olevat yrittäjät tekevät talvikaudella keskimäärin 70-tuntista työviikkoa ja sesongin aikana työtunteja tulee viikkoon helposti yli 100. 

– Hankkeen alussa tehtiin tarkka lista siitä, mihin kaikkeen työaika kuluu. Sitten luetteloitiin kaikki hukkatyypit. Jollain kului aikaa odottamiseen, jollain tavaroiden etsimiseen. Kun työaikaseuranta analysoitiin, huomattiin, että sadasta tunnista saattoi mennä jopa 20 tuntia turhaan sähläämiseen, selventää Ellä.

– Hankkeen tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatilojen kannattavuutta välttämällä turhia töitä, hän tiivistää.

Ajankäytön seurannan lisäksi kaikille yrittäjille on tehty persoonallisuusanalyysit ja mietitty, miten oma persoonatyyppi vaikuttaa omaan yrittäjyyteen. 

Anu Ellä (kuvassa oikealla) toimii valtakunnallisena huippuasiantuntijana ProAgrian nurmi- ja ryhmänohjausasioissa.

Mallia muista maista

Moni on sanonut myös kielitaidon parantuneen, sillä hankkeesta neljännes on kansainvälistä toimintaa. Opintoretkiä on tehty ulkomaille muutaman kerran vuodessa, kunnes koronan vuoksi matkustaminen loppui. Moni ehti saada ulkomailta hyviä vinkkejä omaan toimintaansa, muun muassa kuivuuden kestävyyteen, tilusrakenteeseen ja laidunnuskäytäntöihin. 

Samalla muut ovat hyötyneet suomalaisista käytännöistä.

– Tätä pienryhmämallia käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta toiminnasta kansainvälisissä yhteyksissä. Sitä ollaan esitelty muun muassa Norjassa ja Iso-Britanniassa, Anu Ellä kertoo. 

Hankkeen kansainvälisessä osuudessa jokainen yrittäjä teki omasta tilastaan englanninkielisen tilakortin, joka auttoi samalla yrittäjiä ymmärtämään paremmin omaa tilakokonaisuuttaan. Nyt jokaisella tilalla on termit hallussa kansainvälistä liiketoimintaa ajatellen. Riittää kun jatkossa päivittää tilakorttiinsa tuoreet luvut. 

Koronankin aikana kansainvälisiin hankekumppaneihin ollaan pystytty pitämään yhteyttä etänä. Myös kotimainen pienryhmätoiminta pyörii nyt luontevasti virtuaalisena. Ryhmien sisäinen keskustelu on Whatsapp-ryhmissä lähes päivittäistä. 

Vertaistuki arvokkainta

Aikaa on -hankkeella on 800 000 euron budjetti ja sen mukaiset tavoitteet. Hanketta on jäljellä vielä vuoden verran ja sinä aikana kerätään tuloksia. 

– Nyt näyttää siltä, että parasta hankkeessa on ollut kokemusten jakaminen ja yhteisöllisyys sekä ryhmän sisällä että kansainvälisten kollegojen kanssa. Toisten tapaaminen on arvioitu jopa tärkeämmäksi kuin tieteellisen tiedon saaminen. Eniten hankkeen aikana on lisääntynyt ammatillinen osaaminen, tilan kokonaisuuden hallinta sekä innostus omaa työtä kohtaan, Ellä listaa tuloksia.

Tiloilla ollaan päästy eroon turhasta työstä, opittu havainnoimaan ja analysoimaan omaa toimintaa, tehty muutoksia esimerkiksi kalustoon, siemenseoksiin ja viljelykäytäntöihin sekä ennen kaikkea kyseenalaistettu omaa toimintaa ja sitä kautta kasvatettu itsetuntemusta ja -luottamusta.

Tulokset ovat olleet samantyyppisiä riippumatta yrittäjien koulutustaustasta tai siitä, pyöriikö tila yrittäjäpariskunnan omin voimin vai lukuisten työntekijöiden avulla. 

Vertaistuen merkityksestä kertoo sekin, että pienryhmiin tulleet tuotantosuunnan vaihtajat ovat päässeet nopeasti hyviin tuloksiin, kun ovat saaneet heti alan parhaat vinkit käyttöönsä.

– Jokaisella hankkeen pienryhmällä on kaksi ohjaajaa, ja ohjaajilla on vielä keskenään oma tsemppiryhmä, jossa voidaan ideoida ja vaihtaa hyviä kokemuksia, Ellä kertoo. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Aikaa on -hanke