Antsun Sinapista halutaan kotimainen ja säilöntäaineeton

Mies mustakeltaisessa ruutupaidassa pitelee sinappipulloa.

 

Erityisesti varsinaissuomalaiseen makuun sopiva aromikas Antsun Sinappi on samaan aikaan makea ja sopivan väkevä! Nyt Perniön sinappitehtaalla kokeillaan Leader-tuen turvin, miten 60-luvulta peräisin oleva perinteinen resepti toimii kotimaisesta sinapista tehtynä.

Perniöläinen Jellow Factory on saanut Leader Ykkösakselilta 10 000 euron kokeilutuen kotimaisen sinapin kehittämiseen. Tällä hetkellä yritys valmistaa Antsun Sinappia vuonna 1963 tehdyllä reseptillä. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuotteesta kotimainen, sillä se voisi olla valttikortti, jolla sinappi erottuisi edukseen kaupan sinappihyllyltä kymmenten kilpailijoiden joukosta.

Yrittäjät Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat löytäneet Iisalmesta sinapin viljelijän, joka olisi avoin yhteistyölle salolaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Perniöstä on jo löytynyt sinapista kiinnostuneita viljelijöitä. 

– Hyvien siementen löytäminen tuntuu olevan tässä se vaikein asia. Sinapinsiementähän myydään paljon maanmuokkaukseen, mutta varsinaiseen sinapin valmistukseen siemeniä ei ole niin vain saatavilla. Lajikkeita on kyllä paljon. Ihan jo keltaista sinappia on useita eri lajikkeita ja sitten on vielä ruskeaa ja mustaa sinappia, Jonas Jokilehto kertoo. 

Varsinainen viljely ei hänen tietojensa mukaan ole vaikeaa, jos hyvä siemen löytyy. Ja heidän tuotantoonsa riittäisi vielä aika pieni peltopinta-ala. Sen sijaan haastetta tulee olemaan siementen erottelussa, sillä pienikin määrä vihreitä siemeniä pilaa maun. Öljyisen kasvin jauhaminen hienoksi ei myöskään ole ihan yksinkertainen juttu. 

– Nyt testaamme Iisalmen viljelijältä saatujen siementen makua ja toivomme, että se on hyvää!

60-luvulta tähän päivään

Antsun Sinapin resepti on peräisin Somerolta, jossa Anton Tapio piti aikanaan grilliä ja teki sen käyttöön omaa sinappia. Kun hän lopulta myi grillin seuraavalle yrittäjälle, sinapin resepti lähti Jokioisiin. 

– Ostimme reseptiikan, koneet, laitteet ja kaluston vuonna 2019 ja siitä lähtien Antsun Sinappia on valmistettu Perniössä. Pääsimme Perniön Lihan vanhoihin tiloihin, eli makkaratehdas muuttui sinappitehtaaksi, kertoo Jonas Jokilehto.

Kun resepti siirtyi Jellow Factorylle, myös sinappipullon ilme uudistui. 

Neljä sinappipulloa vierekkäin. Jokaisessa pullossa miehellä erilainen ilme.
Antsun sinappia on neljää eri makua.

– Halusimme antaa Antsulle uudet kasvot, joten teimme fiktiivisen ja retrohenkisen kasvokuvan yhteistyössä perniöläisen Anna-Liisa Salmelinin kanssa. Myynnissä on tällä hetkellä neljä eri makua: perinteinen, valkosipuli, konjakki ja chili. Antsulla on eri pulloissa aina hiukan erilainen ilme. 

Nyt suunnitelmissa on tuoda markkinoille myös lasipurkki. 

– Lasipurkin avulla uskomme saavamme uusia asiakkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Ulkonäön lisäksi lasipurkissa on se etu, että sinapin voi jättää tönkömmäksi. Pullossa myytävästä sinapista pitää tehdä vähän löysempää, jotta sen saa hyvin ulos. 

Eroon lisäaineista

Kotimaisuuden lisäksi Jellow Factory tekee tuotekehitystä saadakseen Antsun Sinapista lisäaineetonta. 

– Alkuperäisessä reseptissä ei ole maitoa, kuten monissa muissa sinapeissa, joten se helpottaa työtä oleellisesti. 

Myös lisäaineettomuuden uskotaan olevan hyvä myyntivaltti. 

– Maku on kuitenkin se, mikä ratkaisee! Antsun Sinappi tunnetaan aika hyvin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta jotta saisimme muualtakin asiakkaita, pitäisi lähteä maistattamaan tuotetta. Ensiostokselle on aina se korkein kynnys.

Lautanen, jossa makkaraa ja sinappia.
Leader-ryhmät maistelivat Antsun sinappeja erilaisten makkaroiden kanssa.

Monta rautaa tulessa

Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat molemmat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita. Valmistuttuaan he perustivatkin oman vaatekaupan Salon keskustaan, mutta kun Nokia lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012 ja keskusta hiljeni, oli pariskunnan aika keksiä jotain uutta. 

– Ensin ostimme maatalousnaisten vanhan mehustamon, joka tuli meidän ulkorakennukseen. Sitten hankimme muutaman jäätelökioskin ja aloimme myydä niissä kesäisin Pappagallon jäätelöitä. Sinapin pariin päädyimme sattumalta, kun olimme ostamassa mehustamoon uusia laitteita. Samalla meille esiteltiin Antsun Sinappi ja päätimme ostaa myös sen. 

Uusien yritysten lomassa pariskunta pitää edelleen myös kädentaitojaan yllä muun muassa verhoilemalla ja tekemällä puvustuksia teatteriin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Tiesitkö?

Kokeilutukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman mukaisten kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen uudelle tai toimivalle yritykselle korkeintaan 10 000 euroa. Lue lisää maaseuturahaston yritystukimuodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Ravakan ympäristötyö lähtee alueen tarpeista

Nainen istuu pihalla keltaisessa takissa.

 

Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen. 

Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa. 

Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus. 

– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo. 

Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.

Ympäristönäkökulma mukana strategiassa

Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä. 

– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.

Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä.  Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä. 

– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo. 

Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.

Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen

Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.

Ilmakuva, jossa näkyy kaksi jäässä olevaa vesialuetta.
Ilmakuva Tummamäeltä huhtikuisena kevätpäivänä.

Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen. 

Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.

Nainen osoittaa kauas maisemaan.
Tummamäen näköalapaikalta näkyy Vehmaan kivityömuseolle, jossa voi jatkaa tutustumista Vehmaan kivityöhistoriaan.

Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa. 

– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.

– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa. 

Nainen keltaisessa takissa näyttää käsillään tulevan taukopaikan kohtaa.
Tummamäen luontopolkua kehitetään taas. Peikkopolku tulee kulkemaan Tarzan-montun taukopaikan yläpuolella – paikassa, jossa Tuuli Jansson seisoo kuvassa.

Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.

– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!

Vanha ränsistynyt lato.
Tummamäen luontopolun varrella olevaan vanhaan vajaan suunnitellaan näyttelytoimintaa.

Vesistöjen kunnostus kiinnostaa

Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.

Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.

– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa. 

Ilmakuva Himoisten rannasta, keskellä laituri ja vasemmalla paljon ruovikkoa.
Kaikkien ravinteikkaiden ojien laskupaikoille on syntynyt isot ruovikot. Osa niistä jätetään tarkoituksella niittämättä, sillä ne sitovat itseensä tehokkaasti valuma-alueelta tulevia ravinteita, jolloin muu Himoisten perän vesistö pysyy paremmassa kunnossa.

Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät. 

Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi. 

– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.

KaislaYara parkissa järven rannalla.
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen hoitoalus kastettiin kesällä 2021 Himoisten rannassa.

Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä. 

– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä. 

Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.

Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön

Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla. 

Avoin saunan ovi.
Leinmäen kylätalon uudet suihkut hyödyntävät sadevettä.

Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän. 

Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Vesistönhoitoalus KaislaYara sai kasteen Vehmaalla

 

 

 

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 75 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi