Hyvinvointia metsän elinkeinoista!

Kaksi naista metsäpolulla.

 

Lounais-Suomen metsänomistajia perehdytetään metsiensä saloihin maaseuturahaston tuella. Suomen metsäkeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä 4H:n yhteishankkeessa järjestetään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi marjoista, sienistä, luomumetsistä ja joulukuusten kasvattamisesta.

​​Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanke aktivoi koulutuksen, neuvonnan, viestinnän ja käytännön opastuksen avulla metsänomistajia nykyistä suunnitelmallisempaan ja omien tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus ja osatoteuttajina ovat Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä 4H-liitto.

– Tällä kokoonpanolla uskomme tavoittavamme laajasti eri kohderyhmiä. Metsäkeskuksen tilaisuudet ovat perinteisesti tavoittaneet enemmän miehiä. Maa- ja kotitalousnaiset taas tavoittavat hyvin naisia ja 4H nuoria, toteaa Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lasse Rantala. 

Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Sinä aikana tullaan järjestämään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi metsän hoidosta, keruutuotteista ja luomusertifioinnista sekä metsien virkistys- ja matkailukäytöstä. Lisäksi  järjestetään tehdas- ja yritysvierailuja sekä nuorille suunnattuja työelämä- ja yrityskursseja.

– Tähän mennessä pidetyt webinaarit ovat keränneet hyvin osallistujia, jokaisessa on ollut mukana 40–90 osallistujaa, Rantala iloitsee.

Menneiden tilaisuuksien materiaaleja ja tallenteita pääsee katsomaan myös jälkikäteen hankkeen verkkosivuilta. 

Tilaisuuksien lisäksi metsänomistajia on tavoitettu tiedotuskirjeillä, joita on lähetetty tähän mennessä jo 2 500 kappaletta. 

– Tiedotuskirjeisiin olemme koonneet tuoretta tietoa esimerkiksi hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista luontokohteista. Kirjeissä on ollut myös lista alueen toimijoista, joihin metsänomistaja voi olla yhteydessä, Rantala kertoo.

Hankkeessa tehdään myös tilakäyntejä ja puhelinneuvontaa – ja pian alkaa metsäaiheisen podcastin teko!

Sienet, marjat ja luomumetsät tutuiksi

Vasemmalla Mari punaisessa takissa ja oikealla Terhi oranssissa takissa.
Mari Mäenpää (vas.) ja Terhi Ajosenpää järjestivät tänä syksynä sieniretken, ja ensi vuonna perehdytään marjoihin.

Maa- ja kotitalousnaisten osuudesta hankkeessa vastaavat maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää ja ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää. Tänä syksynä he keskittyivät sieniin. Sieniteemasta järjestettiin ensin webinaari ja sen jälkeen vielä live-lähetys sieniretkeltä.

– Maastossa vastaavat tilaisuudet tavoittavat ehkä 10–20 henkeä, mutta live-lähetyksiä pääsee seuraamaan huomattavasti isompi joukko. Lisäksi ne jäävät katsottaviksi, joten niiden pariin voi palata aina uudelleen, sanoo Mäenpää. 

– Vaikka sienivuosi on ollut aika huono, onnistuimme löytämään mukavasti eri lajeja, joita tunnistettiin videolla. Videon pystyy pysäyttämään ja kuvaa pystyy suurentamaan, joten se palvelee aika hyvin, Ajosenpää jatkaa.

Kaksi kanttarellia sammalmättäällä.
Sieniretkeltä löytyi muun muassa monenlaisia rouskuja ja vahveroita.

Ensi vuonna teemaksi otetaan marjat. 

– Mustikkaa ja puolukkaa osataan kerätä hyvin, mutta meidän metsissä on paljon muitakin marjoja, joita ei joko tunnisteta tai arvosteta, esimerkiksi juolukkaa, metsävadelmaa, variksenmarjaa, lakkaa, tyrniä, lillukkaa ja karpaloita, Mäenpää listaa.

Syys-lokakuussa kannattaa pitää silmät auki myös katajanmarjojen suhteen. 

– Kuivilta kankailta niitä löytyy aika hyvin. Katajanmarjaa käytetään esimerkiksi monien juomien valmistukseen. Marja on kolmivuotinen. Ensimmäisenä vuonna se kukkii, toisena vuonna kasvaa vihreänä ja kolmantena vuonna kypsyy siniseksi. Jos katajan alle laittaa muovikelmun tai kankaan ja kopauttaa runkoa, niin kypsät marjat tippuvat alas, Mäenpää neuvoo. 

Marjojen poiminta kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin ja niitä saa tiettyyn rajaan asti myös myydä verottomasti. 

Katajan oksia marjoineen.
Katajanmarjat muuttuvat kypsyessään sinisiksi.

Ennen marjateemaa perehdytään kuitenkin vielä luomumetsien sertifiointiin. Aiheesta on tulossa tilaisuus talven aikana. 

– Se aihe on aika vieras ja vaatii esilläpitoa. Suomessa voi luomusertifioida laajojakin alueita. Esimerkiksi Säkylän ja Siikaisten kunnat ovat sertifioineet omat metsänsä. Varsinais-Suomen puolella esimerkiksi Livia on sertifioinut  1 000 hehtaaria, Ajosenpää kertoo. 

Kun luomusertifioidusta metsästä kerää luonnontuotteita, niitä voi myydä luomuna tai käyttää luomutuotteiden valmistukseen. 

Yhtenä Maa- ja kotitalousnaisten retkikohteena hankkeessa tulee olemaan koirametsä. Lounais-Suomessa on jo neljä koirametsää: Paimiossa, Nousiaisissa, Laitilassa ja Raumalla. Koirametsät ovat muutaman hehtaarin kokoisia aidattuja alueita. Kun asiakas vuokraa aidatun alueen, hän voi päästää koiransa juoksemaan sinne vapaasti. Lain mukaan koiria ei saa päästää taajimissa vapaaksi muualla kuin koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla.

Lisää nuoria metsä- ja luonnonvara-alalle

Kolme aikuista ja yksi lapsi 4H:n pisteellä.
Metsästä hyvinvointia ja energiaa -tapahtumaa vietettiin 3.9.2022 Salossa. 4H:n pisteellä etsittiin ja tunnistettiin ötököitä sekä osallistuttiin arvontaan. Kuva: Minna Rautalin, Metsäkeskus.

4H:n kautta hanke tavoittaa myös nuoria, joiden keskuudessa pyritään herättämään lisää kiinnostusta metsänomistusta ja yrittäjyyttä sekä alan opintoja kohtaan. Hankkeeseen osallistuvat nuoret saavat oman, henkilökohtaisen metsämentorin, joka antaa opastusta yritystoimintaan, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Luvassa on muun muassa yrityskursseja ja luonnontuotteiden keruuta. 

Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi se toteuttaa Lounais-Suomen metsäohjelmaa. 

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

 

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Varsinais-Suomessa metsiä on raivattu paljon peltojen tieltä, mutta voisiko laatu korvata määrän? Tulevaisuudessa Varsinais-Suomen metsien halutaan sitovan paremmin hiiltä, tarjoavan paremmat edellytykset virkistykselle ja toimivan entistä laajemmin luonnontuotteiden keruupaikkoina. 

Parhaillaan käynnissä oleva Leader Varsin Hyvän, Ravakan ja Pyhäjärviseudun tukema Metsäbiotalous kasvuun -hanke pyrkii nimensä mukaisesti luomaan kasvua metsäbiotalouteen ja metsäekosysteemipalveluihin muun muassa kohdennetun tiedottamisen avulla. 

Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa toimivan ja Metsäkeskuksen koordinoiman hankkeen projektipäällikkö Lasse Rantala kertoo, että lähes kaikki hankkeen tavoitteet on jo saavutettu, vaikka hankeaikaa on jäljellä vuoden loppuun ja koronakin on yrittänyt laittaa kapuloita rattaisiin. 

– Olemme pitäneet webinaareja, joissa on jaettu laajasti tietoa muun muassa siitä, miten metsä voi parantaa ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi on käsitelty sitä, miten metsiin saa lisää kasvua ja hiilen sidontaa. Ja kolmantena teemana on ollut puurakentaminen, Rantala esittelee. 

Tähän asti hanke on järjestänyt jo 13 tilaisuutta, jotka ovat tavoittaneet yhteensä 578 osallistujaa: metsänomistajia, maaseudun asukkaita ja kuntia sekä yrityksiä, jotka toimivat luonnontuote-, matkailu-, metsäpalvelu- ja puutuotealoilla. 

– Palautteet ovat olleet erinomaisia!

Lisäksi hankkeen myötä ollaan saatu puutuotealalle uusi digikehitykseen pureutuva yritysryhmähanke, jossa on mukana yrityksiä Varsinais-Suomesta. 

Kuva Lasse Rantalasta.
Lasse Rantalan mukaan metsät tarjoavat paljon muutakin kuin puuta: muun muassa villiyrttejä ja hyvinvointia. Varsinais-Suomessa rehevimmät metsät on raivattu pelloiksi, mutta hyväkasvuista metsää on vielä jäljellä.

Kohti ilmastokestävää metsätaloutta

Yksi hankkeen pääteema on ilmasto. Ilmastokestävän metsätalouden kasvun suurin edellytys on metsänomistajien osaamisen lisääminen, joka onkin hankkeen tavoitelistalla. 

– Hiilensidontaa voidaan kasvattaa lisäämällä metsien kasvua ja metsäpinta-alaa. Kun metsät pysyvät kasvukunnossa, ne toimivat myös hyvinä hiilivarastoina. Metsät ovat ilmastonmuutoksen suhteen nimenomaan osa ratkaisua, eivät ongelmaa. Metsänomistajat voivat omilla toimillaan hillitä ilmastonmuutosta, mutta toisaalta heidän pitää myös osata varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, Rantala selittää. 

Miten metsät sitten saadaan kasvukuntoon?

– Kaikki lähtee sieltä ihan alkuvaiheesta: taimikko pitää hoitaa intensiivisesti ja tehokkaasti. Jos ei hoida metsää taimikosta alkaen, hiilensidonta ei ole tehokasta eikä metsä tuota hyvää ainespuuta, Rantala muistuttaa. 

Metsien suojelu taas usein heikentää niiden kykyä sitoa hiiltä, vaikka sillä on toki muita arvoja ja etuja. 

Ilmakuva metsästä
Kuva: Janica Vilen, Haloo maaseutu.

Puurakentaminen kasvuun 

Toinen hankkeen tavoite on saada puurakentaminen ja puutuoteala kasvuun. Hanke järjesti puurakentamisesta viime vuonna neljä tilaisuutta, joissa esiteltiin uusia ja innovatiivisia puutuotteita sekä puurakentamisen etuja. 

– Esimerkiksi Vehmaan koululla pidetyssä tilaisuudessa sisäilmatutkija oli kertomassa mikrobitason muutoksista. Hengitysilman suhteen puurakennus on paljon parempi verrattuna esimerkiksi betoni- tai elementtitaloihin. Siitä on ihan selkeät tutkimustulokset.

Muita puurakentamisen etuja ovat Rantalan mukaan muun muassa paloturvallisuus, joka on ehkä monelle hieman yllätyksenä puutaloissa parempi kuin elementtitaloissa. 

– Puun palaessa sen pintaan muodostuu hiilikerros, joka hidastaa puun sisäosien lämpenemistä ja samalla puun palamista. Puurakentaminen on hyvinkin paloturvallista, kun se tehdään oikein. 

Lisäksi puutalo esimerkiksi tasaa ilmankosteuden muutoksia.

– Kun ulkona on kovin märkää tai kova pakkanen, puutalossa hengitysilma pysyy parempana kuin monissa muissa taloissa, Rantala kertoo. 

Ja jos hinta suhteutetaan rakennuksen elinkaareen, hirsirakentaminen voikin yllättäen olla edullinen ratkaisu. 

Tällä hetkellä puurakentamista pyritään lisäämään myös julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi puurakenteisia kouluja tehdään koko ajan lisää. 

– Lietolaisena minua kiinnostaa myös Liedon Keskuskoulun tulevaisuus. Uutta koulua suunnitellaan rakennettavan puusta, Rantala kertoo. 

Hyvinvointia metsästä!

Kolmantena teemana hankkeessa on metsien hyvinvointivaikutukset ja luonnontuotteiden keruu. 

– Metsä voi helpottaa stressiä ja laskea verenpainetta. Perinteiset luontopolut ovat aikamoisia infopläjäyksiä. On hyvä, että ihmiset saavat tietoa eläinlajeista ja kasvillisuudesta, mutta lisäksi metsiin pitäisi saada paikkoja rauhoittua ja hengähtää. Uusille niin sanotuille Metso-hyvinvointipoluille hyviä paikkoja voisivat olla maisemalliset kohteet, luonnon monimuotoisuutta esittelevät kohteet ja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joissa voi nähdä vaikka muinaismuistoalueen tai siirtolohkareen, Rantala ehdottaa. 

Lisäksi tilaisuuksissa on kerrottu esimerkiksi koivun lehtien ja maitohorsman terveysvaikutuksista ja sitten lähdetty maastoon keräämään niitä. 

Suomessa on laajat jokamiehenoikeudet, mutta esimerkiksi pakurin ja kuusenkerkkien keräämisen tarvitaan metsänomistajan lupa. 

– Metsänomistaja voi antaa suostumuksensa luonnontuotteiden keruulle esimerkiksi osoitteessa www.metsään.fi. Sitä kautta luonnontuotteita keräävä yritys voi ottaa metsänomistajaan yhteyttä ja sopia, mitä ja milloin metsästä kerätään sekä mahdollisista korvauksista. 

Osa metsänomistajista on liittynyt myös luomusertifiointiin. Luomusertifioidusta metsästä kerättyjä ja jalostettuja tuotteita voi myydä eteenpäin luomuna.

– Suomessahan lähes kaikki metsät täyttävät jo valmiiksi luomusertifioinnin kriteerit. Normaali metsätalous on sallittua, mutta tiettyjä asioita on kielletty, esimerkiksi juurikäävän torjunta urealla, Rantala kertoo. 

Nyt jo monien kuntien metsät ja esimerkiksi osa Maaseutuopisto Livian metsistä on luomusertifioitu. 

kuva kuusesta, josta valutetaan pihkaa.
Vaikka pihkan valutus vaurioittaa puuta, sitä voidaan tehdä uudistuskypsässä kuusikossa metsänomistajan luvalla.

Monta tilaisuutta vielä tulossa

Metsäbiotalous kasvuun -hanke jatkuu tämän vuoden loppuun ja vielä on tulossa monta tilaisuutta. 

Torstaina 11. maaliskuuta klo 17–20 pidetään kaikille avoin webinaari otsikolla Ilmastokestävä metsätalous. Samanlainen tilaisuus järjestetään koronatilanteen niin salliessa torstaina 18. maaliskuuta klo 17–20 Liedon kunnantalolla. 

– Näissä tilaisuuksissa saadaan tietoa siitä, miten eri metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Muun muassa lannoitus on paras tapa lisätä metsän kasvua, mutta toisaalta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, Rantala sanoo. 

Torstaina 15. huhtikuuta järjestetään Piikkiön Kehityksen kerhotalolla seminaari luonnontuotteiden hyödyntämisestä klo 9–15. Päivän aikana Metsäkeskuksen yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä kertoo luonnontuotteisiin liittyvästä liiketoiminnasta. Ruralia-instituutin projektipäällikkö Juha Rutanen puhuu puolestaan kerääjärekisteristä sekä metsänomistajien ja luonnontuotteiden keräilijöiden törmäyttämisestä. Luvassa on asiaa myös muun muassa luomusertifioinnista ja luonnontuotteiden jalostamisesta sekä luonnonkosmetiikasta. 

 

Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen päävastuun kantaa Metsäkeskus toimien yhteistyössä 12 yrityksen ja useiden muiden hanketoteuttajien kanssa. Metsäkeskus toteuttaa vuosittain satakunta hanketta, joista noin kolmannes keskittyy metsien monimuotoisuuteen.  

 

Janica Vilen