Kuluttajat nostettiin ruokatalouden keskiöön! Hankkeesta hyviä kokemuksia

Johanna Mattila ojentaa lehteä kahdelle ihmiselle. Takana näkyy KulTa-hankkeen kontti.
Johanna Mattila tapaamassa ihmisiä Turun uudella Kesätorilla.

 

KulTa-hankkeen toiminnan A ja O on tuottaa ajantasaista tietoa maakunnan ruokaketjusta helposti käsitettävässä muodossa. Tiedonvälitys toimii kahteen suuntaan: kuluttajat oppivat paikallisista tuotteista ja yrittäjät saavat tietoa siitä, mikä kuluttajia liikuttaa. Tavoitteena on varsinaissuomalaisen ruuan arvostuksen nostaminen ja kilpailukyvyn edistäminen. 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettu Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä (KulTa) -hanke lähestyy loppuaan. Maakunnallisen tiedonvälityshankkeen tavoitteena on ollut parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukykyä muun muassa välittämällä uusinta tietoa, mahdollistamalla yritysten välisiä kumppanuusverkostoja ja järjestämällä opintomatkoja.

Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus, mutta osatoteuttajina toimivat myös Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy, Novida Ammattiopisto ja lukio, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki. 

Hankkeen kokonaisuudesta sekä Turun seudun toimenpiteistä vastaa projektipäällikkö Johanna Mattila Brahea-keskuksesta.

– Hankkeen suurimpia saavutuksia on ollut ruokaketjun vaikuttavuuden lisääminen alueella. Ruoka on lisätty entistä vahvemmin mukaan muun muassa maaseutohjelmaan, maakuntastrategiaan ja matkailun tiekarttaan, jossa paikalliset ruokaelämykset on nyt yksi keskeinen teema. Esimerkiksi saaristossa nähdään nyt entistä vahvemmin, että paikallinen ruoka tuo hyvinvointia ja lisää mielenkiintoa tapahtumiin ja matkailupalveluihin, Mattila kommentoi. 

Lisäksi hän on tyytyväinen hankkeen aikana syntyneeseen yhteistyöhön ja verkostoitumisen voimaan. Hankkeen osatoteuttajat ovat olleen tiiviissä yhteistyössä omien seutukuntansa toimijoiden kanssa ja KulTa-hanke taas valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen kanssa. Näin valtakunnallinen tieto on ollut KulTa-hankkeen kautta helposti pienimpienkin toimijoiden saatavilla ja vastaavasti maakunnan ruokaverkoston tarpeet ovat tavoittaneet valtakunnallisen tason. Myös maakunnan sisällä on syntynyt hankkeen myötä paljon yhteistyötä ja vuoropuhelua, jonka avulla paikallisia tuotteita on saatu entistä paremmin kauppojen valikoimiin, julkisen ruokapalvelun ostoslistalle ja ammattikeittiöihin.

Kaiken keskellä on kuitenkin kuluttaja. Hanke on tarjonnut kuluttajille selkeää tietoa oman maakunnan ruokatuotteista ja ruokaketjun yrityksistä. Ja tuottajille puolestaan tietoa siitä, mitä kuluttajat itse asiassa nykyään arvostavat. 

Yleensä ajatellaan, että ihmiset valitsevat tuotteita hinnan ja tuttuuden perusteella, mutta lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea halusta tukea paikallista yrittäjää! Sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuus on huomattavasti tärkeämpi kuin on ennen osattu ajatella. Tuotevalinnan takana voikin olla yhä useammin tuottajan tuttuus tai yritystarina, Mattila avaa. 

Tähän havaintoon on reagoitu hankkeessa esimerkiksi järjestämällä ruokaketjun yrittäjille tarinatyöpajoja. 

Infograafi Varsinais-Suomen ruokaketjun toimipaikoista, joita on yhteensä 7 541.
KulTa-hanke on kerännyt paljon tietoa Varsinais-Suomen ruokaketjusta ja tuonut sitä kuluttajien tietoon helposti ymmärrettävässä muodossa.

Turun seudulla kehitettiin ruokamatkamuistoja 

Turun seudulla sijaitsee suurin osa Varsinais-Suomen ruokaketjun yrityksistä ja myös kuluttajista. Turku on myös merkittävä ruokamatkailukohde, jonka kautta maaseudun maut päätyvät myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden lautasille. 

Kesällä 2021 tullaan lanseeraamaan Turun ruokamatkamuistot, eli varsinaissuomalaiset ruokatuotteet, joita aletaan markkinoida mukaan ostettavina ruokamatkamuistoina. Lisäksi varsinaissuomalaisia ruokatuotteita ollaan yritetty saada mahdollisimman hyvin esiin turkulaisiin ravintoloihin, esimerkiksi lähiruokamenun muodossa. 

Kaupunkialueella on korostunut myös se, että kuluttajat haluaisivat itse osallistua ruuantuotantoon. Hankkeessa ollaankin kartoitettu erilaisia kumppanuusmaatalouden malleja, joissa kaupunkilainen saa pienen palan maaseutua elämäänsä vaikka vuokraamalla omenapuun. 

Salon seudulla panostettiin digiloikkaan, Loimaan seudulla nuoriin ja saaristossa matkailuun

Salon seudulla KulTa-hankkeen toimenpiteistä on vastannut Yrityssalo Oy. 

– Salossa on paljon pieniä digiyrityksiä, jotka on saatu hyvin valjastettua mukaan ruokaketjun kehittämiseen. Uusimman teknologian hyödyntäminen on Salon alueen selkeä painopiste, kertoo Mattila. 

Esimerkiksi Kasvulämäri-yritysryhmähankkeessa parannettiin yritysten liiketoimintavalmiuksia panostamalla tiedolla johtamiseen ja tuotteiden jäljitettävyyteen.

Loimaan alueella keskeistä on ollut oppilaitosyhteistyö, jonka avulla on pyritty vaikuttamaan tuleviin ruokaketjun ammattilaisiin. 

– Kun opiskelijat oppivat arvostamaan ja käyttämään paikallisia raaka-aineita, he vievät osaamisen mukanaan myös tuleville työpaikoilleen. 

Paraisten ja Kemiönsaaren alueilla painopiste taas on ollut ruuan ja matkailun yhdistämisessä sekä suoramyynnin kehittämisessä, esimerkiksi tilapuotien ja REKO-toiminnan puitteissa. 

Vakka-Suomessa kannustetaan jalostamaan

Heidi Jaakkola Uudenkaupungin keskustassa Pakkahuoneen edessä.
Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola Uudenkaupungin keskustassa.

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola on vastannut KulTa-hankkeen toimenpiteistä Vakka-Suomessa. Hän näkee, että jalostustoimintaan panostaminen olisi Vakka-Suomessa tärkeää erityisesti julkisen ruokapalvelun kannalta. 

– Monet päättäjät ovat sitä mieltä, että julkisessa ruokapalvelussa tulisi suosia lähiruokaa, mutta tavoitteen saavuttamiseksi pitää taklata aika monta haastetta. Hinta näyttelee tietenkin suurta roolia tässä keskustelussa, mutta myös volyymit. Ruuan määrät ovat julkisella puolella niin suuret, ettei monikaan tuottaja pysty täyttämään koko tarvetta yksin. Tuottajien pitäisi tehdä paikallisia yhteenliittymiä, jotta vaikka perunat voisi tilata läheltä. Mutta lisäksi tarvitaan myös jalostusta. Perunaakin tarvitaan kuorittuna, kuutioituna, suikaleina ja pakasteina, Jaakkola selittää.

Kunnat tekevät hankintoja jonkin verran itse, mutta pystyvät myös hyödyntämään kaikkien Suomen kuntien käytössä olevia valmiiksi kilpailutettuja sopimuksia. Vakka-Suomessa kunnat tekevät hankintoja jonkin verran myös yhteistyössä keskenään. 

Vakka-Suomi on vahva alkutuotannon alue, josta saadaan erityisesti juureksia. Maaperä on vihanneksille otollista ja myyntikanavakin löytyy läheltä, sillä Suomen johtava vihanneskaupanharjoittaja Vihannes-Laitila sijaitsee alueella. Lisäksi Vakka-Suomi tunnetaan kananmunista ja kalasta. Myös viljaa viljellään paljon. 

– Kananmunantuotannossa Munax on hieno esimerkki toimijasta, joka on lähtenyt ennakkoluulottomasti jalostamaan tuotteitaan. Kalanjalostus taas on vielä aika pienimuotoista. Kalaset Oy fileeraa kalaa teollisuudelle ja suurkeittiöille. Esimerkiksi kirjolohifileitä nypitään ruodottomiksi juuri Uudessakaupungissa. Silakkaa tulee alueelle miljoonia kiloja, mutta suurin osa lähtee sellaisenaan Suomen rajojen ulkopuolelle, kertoo Jaakkola.

Maakunnan tasolla KulTa-hanke keskittyy isoihin linjoihin, mutta paikallistasolla on voitu opastaa yrityksiä esimerkiksi elintarvikelainsäädäntöön tai pakkausmerkintöihin liittyvissä haasteissa.

– Olemme tehneet selvitystyötä yrityksille monenlaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi elintarvikelaista kaikki tieto löytyy kyllä Ruokaviraston sivuilta, mutta sen etsimiseen voisi asiaan perehtymättömältä yrittäjältä kulua kohtuuttomasti aikaa. Olemme myös auttaneet etsimään yhteistyökumppaneita verkostojemme kautta, Jaakkola kertoo esimerkkeinä.

KulTa-hanke päättyy Vakka-Suomessa kesäkuussa 2021, mutta työ ruokaketjun kehittämisen parissa jatkuu. 

– Meillä on juuri alkanut TuKeVa-hanke (Tulevaisuuden kehitystarpeet varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa). Siinä lähdetään selvittämään, miltä maailma näyttää elintarvikeyrittäjän silmin sekä millaisia tukimuotoja ja kehittämisvälineitä alalla tarvitaan, Jaakkola valottaa tulevaa. 

Hän on itse ollut mukana erilaisissa ruokahankkeissa jo vuodesta 2012.

– Aluksi kaikki tekivät tahoillaan omia hankkeitaan, joissa oli väistämättä myös päällekkäisiä toimenpiteitä, kun jokainen toteutti omaa hankesuunnitelmaansa peilaamatta tekemistään muiden toimintaan. Nyt meillä on tiivis yhteistyö maakunnan sisällä, mikä on ollut todella mielekästä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat pelaavat samaan maaliin omien seudullisten vahvuuksiensa pohjalta, hän kiittelee. 

 

Janica Vilen

 

Hankkeen kokonaisrahoitus: 1 297 643 euroa

Ely-keskuksen myöntämä tuki maaseutuohjelmasta: 90 %