Lounais-Suomi tähtää tuoremarjojen kärkituottajaksi

 

Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Vadelmaa on siirrytty viljelemään kasvutunneleihin ja viinimarjojen satoa yritetään kehittää Cordon-leikkausmenetelmän avulla. Tavoitteena on napata piikkipaikka kotimaisessa marjantuotannossa. 

ProAgria Länsi-Suomella ja Luonnonvarakeskuksella on käynnissä Laatumarja-hanke, jonka tavoitteena on lisätä marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa. 

Viime vuoden loppupuolella alkaneessa kehittämishankkeessa testataan uusia lajikkeita, kehitetään uusia tuotantomenetelmiä, edistetään marjantuottajien yhteistyötä ja selvitetään esimerkiksi sitä, miten koko ajan lisääntyvät kasvutunnelit saadaan sovitettua lounaissuomalaiseen maalaismaisemaan. 

Hankkeessa keskitytään mansikkaan, pensasamustikkaan, vadelmaan ja herukoihin. 

– Lisäksi seuraamme hunajamarjan eli marjasinikuusaman suosion kehittymistä. Sen ympärillä on nyt kauhea pöhinä! Hunajamarja on suorakaiteen muotoinen ja ja muutaman sentin pituinen. Maultaan se muistuttaa mustikkaa, vadelmaa ja herukkaa. Suomessa tuotanto on vielä minimaalista, mutta tänä keväänä kuluttajat ostivat kaupat tyhjiksi hunajamarjan taimista, kertoo Minna Pohjola, marjatuotannon asiantuntija ProAgriasta. 

Laatumarja-hankkeen asiantuntija Minna Pohjola viljelee itsekin mansikkaa Salon Kiskossa. Vaikka hänen tilansa ei ole mukana hankkeessa, on hyvä saada omakohtaista kokemusta myös viljelytyöstä.

Varsinais-Suomessa kunnon mansikkabuumi!

Suomi on mansikansyöjien maa! Jopa 90 % kaikesta viljellystä marjasta on mansikkaa. Yhteensä Suomessa viljellään mansikkaa noin 4 400 hehtaarilla, joista yli 1 000 hehtaaria on Lounais-Suomessa. 

– Perinteisesti Suonenjoen seutua on pidetty Suomen mansikka-alueena, mutta Lounais-Suomi ottaa nyt kovaa vauhtia kiinni. Kasvu on kovinta Varsinais-Suomessa, johon on viime vuosina tullut satoja hehtaareja lisää mansikkamaita. Mukana on uusia viljelijöitä, mutta myös vanhat tilat ovat laajentaneet toimintaansa, kertoo Minna Pohjola. 

Maantieteellisesti katsottuna on oikeastaan aika outoa, että juuri Varsinais-Suomessa ollaan innostuttu niin paljon mansikasta. Täällä nimittäin riskit talvivaurioille ovat huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa lumipeite suojaa mansikoita talvisin. Viime talvenakin mansikoiden juuret makasivat vedessä pitkään Lounais-Suomen alueella. 

Lisäksi mansikantuotantoa häiritsevät peurat, joita Varsinais-Suomen ja Satakunnan maaseudulla riittää. 

– Välillä peurat ihan syövätkin pensaita, mutta suurin ongelma on tallominen. Jos peurat juoksevat talvella mansikkamaalla, harso voi olla täynnä reikiä. Ongelma on suurin Laitilan ja Loimaan suunnilla. Siellä on melkein pakko olla sähköaidat, jos haluaa satoa, Pohjola sanoo. 

Minna Pohjolan viljelemä Allegro-mansikka on syystä tai toisesta puhjennut uudelleen kukkaan syyskuussa. Muutama punainen mansikkakin on, mutta koko sato tuskin ehtii kypsyä ennen hallaa.

Uutta tietoa tuottajille

Perinteisesti mansikkaa ollaan saatu vain heinäkuussa, mutta hankkeessa ollaan testattu eri menetelmiä, joilla mansikkakautta voidaan pidentää. Lisäksi ollaan tutkittu mansikan kasvutekijöitä ja vaikutusta maaperään. Kesän aikana hankkeessa seurattiin yhdeksää mansikkatilaa. Tulokset analysoidaan syksyn aikana ja niistä tiedotetaan loppuvuodesta. 

– Valitsimme jokaiselta tilalta yhden tutkimuslohkon ja kartoitimme maasta taudinaiheuttajia. Niitä oli kaikilla lohkoilla riippumatta siitä, viljeltiinkö siellä kotimaista vai ulkomaista mansikkaa ja olivatko viljelmät uusia vai useamman vuoden vanhoja, selittää Pohjola.

Tutkimuksen valmistumista odotetaan jo kovin, sillä sen perusteella voidaan päästä jyvälle siitä, miksi Suomessa on niin alhaiset keskisadot verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. 

Mukana tutkimuksessa oli kaikenlaista maaperää hietamaista raskaisiin savimaihin. 

– Mansikka väsyttää maata ja siksi kannattaa välillä viljellä pellolla jotain muuta. Esimerkiksi samettikukka, monilajinen nurmi ja keltasinappi ovat hyviä maanparannukseen, Pohjola neuvoo. 

Pohjolan tilalla on viljelty mansikkaa 70-luvulta asti.

Tulevaisuus tunneleissa

Laatumarja-hankkeessa testataan myös kasvutunneleiden mahdollisuuksia. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteessä on käynnissä kokeilu, jossa kasvatetaan pensasmustikkaa samanlaisissa kasvuruukuissa sekä taivasalla että tunnelissa. Pian päästään vertaamaan tuloksia. 

Vadelman kanssa kasvutunneleista on jo saatu tuloksia. 

– Avomaalla kasvaa nykyisin 400 hehtaaria ja tunneleissa 22 hehtaaria vadelmaa. Ja silti tunneleista tulee jo enemmän marjaa. Ne tehostavat tuotantoa tosi paljon, kehuu Pohjola. 

Kasvutunneli on kasvihuonetta huomattavasti kevyempi rakenteiltaan. 

– Kierrepaalu porataan maahan ja siihen tulee kaaret kiinni ja kaarten päälle muovi. Tunnelin paikkaa voi siirtää vaikka joka kesä. Joissain kunnissa tunnelille tarvitaan rakennuslupa; joissain riittää pelkkä toimenpideilmoitus. Toimenpidelupa olisi kaikkein toimivin ratkaisu tunneleiden luvittamiseen, Pohjola sanoo.

Tunneleista saadaan huomattavasti isompaa ja varhaisempaa satoa. Mansikkaakin voi istuttaa tunneleihin jo maaliskuussa. Jotkut viljelijät taas pystyttävät tunnelin vasta kasvukaudella suojaamaan satoa vesisateilta. Tunneleissa voi viljellä paljon sellaisia lajikkeita, jotka eivät sovellu avomaaviljelyyn. Myös poiminta on tunneleissa ergonomisempaa ja nopeampaa, sillä marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. 

Kasvutunneleissa marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. Kuva: Minna Pohjola.

Vaikka tunneleissa on paljon hyvää, löytyy niistä huonojakin puolia. 

– Tunneleissa kasvaneet marjat ovat tällä hetkellä laimeamman makuisia. Avomaalta tulee aina selkeä oma aromi, mutta oikeanlaisen kastelun ja lannoituksen avulla myös tunnelimarjoihin saadaan kyllä makua, kertoo Pohjola. 

Tunneleissa ei myöskään voi talvettaa mansikoita, joten käytännössä taimet heitetään pois joka vuosi, toisin kuin avomaalla, jossa samoista taimista voi saada hyvän sadon vaikka neljänä vuonna. Toisaalta myös jalostus on menossa koko ajan yksivuotisten lajikkeiden suuntaan, koska Euroopassa suurin osa marjoista viljellään jo tunneleissa. 

Tunneleiden kautta menetetään myös arvokasta maalaismaisemaa. Monet mansikat kasvavat kulttuurisesti arvokkaissa perinnemaisemissa, joissa isot muovitunnelit pistävät silmään. 

Johanna Jääskeläinen tekee Aalto-yliopistoon parhaillaan diplomityötä siitä, miten tunnelit sijoitetaan maatalousmaisemaan. 

– Tässä pitää muistaa se, että vaikka maisemaa menetetään, niin viljelypinta-alat pienenevät merkittävästi, muistuttaa Pohjola. 

Pensasmustikka kiinnostaa

Pensasmustikan tuotantokäyrät osoittavat tällä hetkellä jyrkästi ylöspäin, ja kaikki menee mitä tulee. 

– Perustimme hankkeessa pensasmustikan viljelijöistä pienryhmän ja siihen ilmoittautui mukaan 30 viljelijää! Mielenkiinto on nyt todella suurta, sanoo Pohjola. 

Pienryhmän tarkoitus on lisätä viljelytietoutta. Läpi käydään kaikki vaiheet istutuksesta sadon poimimiseen. Lisäksi yhteistyössä Verderan kanssa testataan luomutuotantoon sopivia mikrobiologisia valmisteita, joilla voi torjua sienitauteja. 

Pensasmustikassa perustamiskustannukset ovat muita marjoja korkeammat. Taimet ovat arvokkaita ja lisäksi maan pitää olla hapan, mikä aiheuttaa usein arvokkaita toimenpiteitä ennen istutusta. Toisaalta pensasmustikkaa voi viljellä samalla paikalla vaikka 30 vuotta, toisin kuin esimerkiksi mansikkaa. 

Tällä hetkellä pensasmustikkaa kasvaa avomaalla 90 hehtaaria ja tunneleissa hehtaarin verran. Uusia lajikkeitakin kehitetään koko ajan. 

Viinimarjoja Cordon-tyyliin

Viinimarjojen viljely on Lounais-Suomessa vielä vähäistä. Suomessa herukkaviljelmiä on yhteensä noin 1 500 hehtaaria – Varsinais-Suomeen niistä sijoittuu vain 50–60 hehtaaria. Aktiivisinta viinimarjojen kasvattaminen on Itä- ja Keski-Suomessa. 

– Hankkeessa on tarkoitus koota marjapienryhmä, jossa hommaa voisi lähteä kehittämään. Tarkoitus on selvittää, mitä lajikkeita ja miten nykyään kannattaa viljellä sekä kartoittaa, mikä hinta marjoista pitää saada, jotta viljely on kannattavaa, kertoo Pohjola. 

Kaarinan Liviassa on parhaillaan käynnissä koe Cordon-viljelystä.

– Siinä herukkaa kasvatetaan samalla tavalla kuin viinirypälettä. Versot tuetaan ja sivuversot pidetään lyhyinä, jotta saadaan pitkäterttuista ja näyttävää viinimarjaa, joka sopii hyvin vaikka koristeluun. Tämä menetelmä sopii punaiselle ja valkoiselle viinimarjalle, kertoo Pohjola. 

Kuluttajien kiinnostus viinimarjoja kohtaan on nyt kasvussa. Marjoille on kysyntää sekä pienissä rasioissa että isoissa erissä jatkojalostusta varten.

Janica Vilen

Laatumarja-hankkeen rahoittavat yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset maaseutuohjelmasta.

Varsin Hyvältä puoltava päätös seitsemälle hankkeelle – luvassa aurinkoenergiaa Lietoon ja virtuaaliaineistoa Aurajoesta

 

Leader Varsin Hyvä kokoontui 25. kesäkuuta Paimiossa Kaimalan Karhulammella ja päätti puoltaa rahoitusta seitsemälle hankkeelle. Kuluva ohjelmakausi alkaa olla loppusuoralla. Syksyn kokouksiin jäi jaettavaksi vajaat 100 000 euroa sekä mahdollisesti jo tuetuista hankkeista palautuvat varat.

Nautelankoski-säätiö hakee rahoitusta Auringosta ekoenergiaa -hankkeelle, jossa on ajatuksena hankkia aurinkopaneelit ja tehdä sähköautojen ja -pyörien maksuton latauspiste Nautelankosken museon pihalle Lietoon. Liedon alueella ei ole sähköautoille tai sähköpolkupyörille julkista latauspistettä. Hankkeen tuloksena ympäri vuoden ekologisesti tuotetun sähkön osuus kattaa suuren osan Nautelankosken museossa kulutetusta sähköstä. Kun omavarainen sähköntuotanto lisääntyy, pystytään sähköä tarjoamaan sähköautojen ja sähköpolkupyörien sekä muiden sähkökulkuneuvojen latausta varten ilman korvausta. Investoinnit ja uusi palvelumuoto jäävät pysyviksi käytännöiksi. Tarjoamalla maksuttoman sähköauton latausmahdollisuuden Nautelankoski-säätiö edistää osaltaan sähköautojen käyttöä. Hankkeen kustannusarvio on 19 800 euroa, ja tukea myönnettiin 75 %.

Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistys on käynnistämässä hanketta Pyhän Henrikin tien kehittämiseksi. Pyhän Henrikin tie on Turusta Kokemäelle kulkeva pyhiinvaellusreitti, jonka varrelle osuu esimerkiksi Pyhän Henrikin surmapaikka Köyliönjärvellä ja hautakirkko Nousiaisissa. Kehittämishankkeen päätavoitteena on matkailullisen ja kulttuurillisen brändin luominen Pyhän Henrikin reitille. Reitin eri kohteet ja toimijat kootaan koordinoidusti yhteen brändin alle selvitystyön jälkeen. Hankkeen jälkeen kohteet tekevät koordinoitua yhteistyötä, josta vetovastuu on sovittu yhteisesti. Pyhän Henrikin tien markkinoinnissa huomioidaan etenkin ekologisuus, lähiruoka ja -matkailu. Hankkeen kustannusarvio on 79 300 euroa, ja tukea myönnettiin 80 %.  Rahoitusta ovat Varsin Hyvän kanssa myöntämässä myös Leader Jokivarsikumppanit, Ravakka, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Nutturlan seudun kyläyhdistyksen hanke Kollin kesäteatterimakasiinin kunnostamiseksi sai niin ikään puoltavan päätöksen. Kollin makasiini sijaitsee Nousiaisten Nutturlassa. Hankkeessa maalataan katto, ohjataan sadevedet pois rakennuksen läheltä, laajennetaan ja kunnostetaan keittiötä, hankitaan lämminvesivaraaja keittiöön ja kunnostetaan pihassa olevaa grillikatosta. Hankkeen kustannusarvio on 13 500 euroa, ja tukea myönnettiin 67 %.

Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hankkeen tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön. Hankkeessa tuodaan myös Paattistenjoen ja Maarian altaan kohteet ja reitistöt osaksi Aurajoen vesistöalueen virkistyskohteiden kokonaisuutta ja viestintää, lisätään yhteistyötä alueella sekä autetaan pieniä toimijoita tuomaan toimintaansa esille. Hankkeen kustannusarvio on 19 400, ja tukea myönnettiin 80 %. 

Luonnonvarakeskukselle myönnettiin tukea tiedonvälityshankkeeseen perinnepelargoneista. Hankkeen tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti merkittävän kasvin säilymisen edistäminen ja tiedon tallentaminen kaikkien hyödynnettäväksi. Hankkeessa toteutetaan kymmenen tapahtuman sarja, joita järjestetään paikallisissa yhdistyksissä, museoissa, maatilamatkailutiloilla ja muissa vastaavissa paikoissa koko Varsin Hyvän toimialueella. Hankkeessa kootaan ja julkaistaan 50 perinnepelargonin lajike- ja historiatiedot harrastajien, museotoimijoiden, kauppapuutarhojen ja muiden kiinnostuneiden käyttöön – ja luodaan kriteerit asianmukaiselle pelargonien pitkäaikaissäilytykselle (pelargoniapankki). Hankkeen kustannusarvio on 54 600 euroa, ja tukea myönnettiin 72,5 %. 

Osmalahden kaava-alueen Kyläyhdistys Sauvossa sai tukea ulkokuntosalin rakentaminen Osmalahteen palloilukentän yhteyteen. Samalla kunnostetaan palloilukenttää. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja tukea myönnettiin 75 %.

Kirsi Rantaselle myönnettiin yritystuki Pienen Saippuapajan perustamiseen Jäkärlässä. Rantanen on valmistanut saippuaa aiemmin harrastuksena. Nyt hän saa yrityksen perustamistukea tuotekehitykseen, asiantuntijapalveluihin ja markkinointiin. Yrityksessä tehdään palasaippuoita kasviöljyistä ja käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita esim. rypsi-, kaura-, hamppu- ja mustikansiemenöljyä. Pakkaukset ovat muovittomia ja periaatteena Zero Waste ja ympäristöystävällisyys. Koirille valmistetaan tassuvahaa sekä palashampoota. Perustamistukea myönnettiin 10 000 euroa.

 

Kuvassa Varsin Hyvän hallitus ja muuta ydinjoukkoa Kaimalan Karhulammella Paimiossa.