Maaseudun yritystukien haut EU:n rahoituskaudelle 2023–2027 ovat alkaneet. ELY-keskuksessa ensimmäinen valintajakso päättyy 15.8.
Kaikki EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat yritystukimuodot ovat nyt haettavissa Hyrrä-asiointipalvelussa. Maaseudulla sijaitseville mikro- ja pienyrityksille suunnattuja maaseudun yritystukia voi hakea ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.
ELY-keskukset ja Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tämän vuoden ensimmäinen hakujakso päättyy 15.8. Leader-ryhmät päättävät itse omista valintajaksoistaan ja tiedottavat niistä verkkosivuillaan.
– Tälle rahoituskaudelle uudistunut Hyrrä-asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän, mutta neuvoa ja apua voi pyytää myös ELY-keskuksen yritysasiantuntijoilta, oman alueen Leader-ryhmältä tai alueellisilta yritysneuvojilta, muistuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yritysasiantuntija Hilkka Halla.
Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden tukeminen on yksi Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä. Varsinais-Suomesta suurin osa kuuluu maaseuturahoituksen piiriin. Tukikelpoisen alueen tarkat rajat voi tarkistaa ELY-keskuksen karttapalvelusta. Sijainnin lisäksi yritystukien valintaperusteissa arvioidaan soveltuvuutta, toteutettavuutta, liiketoiminnallisuutta, työllisyysvaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä.
Leader-tukea mikroyrityksille
Leader-ryhmät myöntävät yritystukia omien paikallisten kehittämisstrategioidensa mukaisesti. Leader-yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat korkeintaan 5 htv mikroyritykset. Yhtenä uutena tukimuotona Leader-puolella on maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, muuhun kuin tavanomaiseen maataloustuotantoon, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Kuluvalla rahoituskaudella Leader-tukea voi ensi kertaa saada myös osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen.
– Uudet tukimuodot yritystoiminnan kokeiluun, käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä osa-aikaisen yrittäjyyden tukeminen lisäävät maaseudun veto- ja pitovoimaa. Toivottavasti yrittäjyydestä kiinnostuneet lähtevät rohkeasti kokeilemaan ideoitaan. Tukea kehittämiseen, investointeihin ja asiantuntijapalveluihin on nyt tarjolla, ja Leader-ryhmät neuvovat hakemusten teossa, kannustaa Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.
Vuonna 2017 Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan Nauvossa.
– Asuin silloin Pohjanmaalla ja seurasin läheltä Kyrö Distilleryn menestystarinaa. Isälläni taas oli Nauvossa pieni tislaamo, jonka hän perusti vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista. Siellä valmistettiin lähinnä omena- ja mausteviinaa isäni kolmeen omaan ravintolaan. Siinä vaiheessa minä olin jo pitkään haaveillut muutosta takaisin Nauvoon ja keksin, että oman tislaamon pyörittäminen mahdollistaisi asumisen saaristossa, Smeds avaa yrityksen syntytarinaa.
Hän sai houkuteltua yhtiökumppanikseen lapsuudenystävänsä Anton Lindholmin ja lisäksi yrityksen toimintaan osallistuu oman työnsä ohella hänen vaimonsa. Yritys otti Smedsin isän vanhan tislaamon haltuun ja löysi sille hyvät toimitilat Nauvon Vikomista.
– Isoisäni on rakentanut tämän talon 60-luvulla. Täällä tehtiin aikoinaan flipper-veneitä ja minäkin vietin täällä lapsuudessani paljon aikaa, joten tuntui hyvältä aloittaa Nagu Distilleryn yritystoiminta juuri täällä, Smeds sanoo.
Tislaamossa on kolme erikokoista pannua, joiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti olisi 1 000 litraa viikossa. Käytännössä tuotantotahti on kuitenkin hitaampi, sillä aikaa menee myös myös myyntiin ja moneen muuhun asiaan. Tavoitteena on palkata lähitulevaisuudessa lisää työvoimaa, mutta vielä yrittäjät hoitavat kaiken itse.
Paikallista suosiota ja kansainvälisiä palkintoja
Nagu Distilleryn ginit ovat vakuuttaneet paikalliset ihmiset ja lisäksi ne ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja. Tislaamon ensimmäinen gini – Nagu Small Batch Dry Gin – valmistui vuonna 2019 ja tuli toiseksi International Wine and Spirits -kilpailussa, johon osallistuu vuosittain alkoholituotteita yli 90 maasta.
– Ensimmäinen ginimme on maustettu katajanmarjalla, rosmariinilla, fenkolilla, sitruunalla ja kuusenkerkällä, jota me keräämme omasta metsästä, kertoo Anton Lindholm.
Seuraavaksi he kokeilivat, miltä gini maistuu, kun sitä kypsyttää 100 päivää tammitynnyrissä. Lopputuloksena syntyi Nagu Oak Aged Gin, joka voitti kultaa World Gin Awardsissa.
– Haaveilimme itse asiassa aluksi viskin tekemisestä, mutta sen kypsytys kestää vähintään kolme vuotta, joten aloitimme ginillä. Meidän Oak Aged Gin on vähän niin kuin ginin ja viskin välituote, Smeds selittää.
Tislaamon kolmas gini – Nagu Midsummar Gin – on saanut makunsa kurkusta, korianterista ja seljankukasta. Se voitti hopeaa World Gin Awardsissa.
Vaikka menestystä on tullut, yritys ei ole voinut hyödyntää sitä markkinoinnissaan Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Saariston puskaradio on kuitenkin näyttänyt vahvuutensa.
– Kun meidän ensimmäinen gini tuli myyntiin Nauvon Alkoon, siellä oli aamulla pitkä jono pihalla. Ja sana on kiirinyt hyvin. Olemme myös saaneet tuotteitamme hyvin tarjolle esimerkiksi Ruotsinlaivoille, yrittäjät kertovat.
Kieltolain aikaan viinaa salakuljetettiin Suomeen saariston kautta.
– Eräs vanha kalastaja kertoi meille, miten salakuljettajat saattoivat heittää kaikki pullot mereen, jos poliisit olivat tulossa. Sen vuoksi paikalliset kalastajat saivat usein verkkoihinsa kalojen lisäksi viinapulloja. Siitä ajasta muistona meidän etiketeissämme on kalanverkkoa, Smeds taustoittaa.
Jos alkoholia siis ennen salakuljetettiin ihmisille Nauvosta, nyt sitä myydään sieltä ihan virallisesti. Mutta markkinoida sitä ei saa vapaasti vieläkään.
Ginien lisäksi Nagu Distillery valmistaa akvaviittia, jossa on mukana tilliä ja kuminaa.
– Akvavit ei ole Suomessa niin tunnettua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsinkielisillä alueilla se kuuluu perinteisesti esimerkiksi rapujuhliin, Smeds kertoo.
Nagu Distilleryn logossa on kallellaan oleva viskilasi, jonka avulla voidaan myös korvata Nagu-sanasta A- ja G-kirjaimet. Paljon kehutut etiketit ovat yrittäjien oman luovuuden tuotosta.
Leader-tuki mahdollisti toiminnan käynnistymisen
Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi Nagu Distillerylle EU:n maaseuturahastosta investointituen, jonka avulla avulla vanha rakennus saatiin kunnostettua tislaamoksi. Lisäksi tuen avulla hankittiin tarvittavat pannut ja muut laitteet, joita tislaamossa tarvitaan.
– Tuen osuus oli 35 % investoinnista, eli yli 100 000 euroa. Ilman sitä toiminnan käynnistyminen olisi kestänyt paljon pidempään, joten sillä oli meille iso merkitys, Smeds kommentoi.
Seuraavaksi yritys aikoo investoida uusiin tiloihin, joita aletaan rakentaa syksyllä Nauvon keskustaan.
– Teemme sinne vierailukeskuksen ja vierailutislaamon. Tännekin on toki mahdollista tulla vierailulle, mutta Vikom on aika kaukana keskustasta ja satamasta, jossa turistit liikkuvat. Meillä on suunnitelmista hyvä fiilis ja uskon, että Nagu Distilleryn vierailukeskus herättää mielenkiintoa asiakkaissakin!
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät toteavat vaikuttavimman yritystuki -palkinnon perusteluissa, että Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä.
Anton Lindholm ja Jonathan Smeds toteuttivat unelman omasta tislaamosta omalla kotipaikkakunnallaan Nauvossa, saariston sydämessä. Nyt he ovat voittaneet alkoholituotteillaan jo useita palkintoja.
Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet tehdään käsin Uudessakaupungissa. Artesaanijäätelöt ovat keränneet lyhyessä ajassa paljon kiitosta asiakkailta, joiden suosikkimakuja ovat esimerkiksi keksimuru ja pistaasi.
Uusikaupunkilaisella omakotitaloalueella ajaessa ei heti arvaisi, että talojen välistä löytyy erittäin herkullinen yritys. Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet valmistetaan muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta remontoidussa jäätelötehtaassa, joka on aiemmin toiminut autotallina ja toimistotilana. Kyseinen pieni jäätelötehdas on yrittäjä Jenna Bergströmin valtakunta.
– Täältä löytyy pastörointi- ja jäätelökone. Lisäksi täällä on pakastimet sekä jäätelöpurkit ja -etiketit, hän kertoo tilaa esitellessään.
Valmiit tuotteet matkaavat jäätelötehtaasta yhteistyökumppaneille kuten Uudenkaupungin S-markettiin, mutta ensisijaisesti Bergström myy jäätelöä jäätelöfillarista erilaisissa tapahtumissa. Pyörän etuosaan on asennettu pakastin, jossa tuotteet säilyvät.
– Hankin juuri toisen pyörän, joka on ensimmäistä isompi, Bergström kertoo.
Keksimuru on yksi suosituimmista Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteista.
Kahvilaympäristöstä jäätelöyrittäjäksi
Bergströmin tie jäätelötehtaan yrittäjäksi ei ollut kaikkein tavanomaisin. Laihialta Pohjanmaalta kotoisin oleva Bergström opiskeli Espoossa restonomiksi ja teki alan töitä niin Vaasassa kuin Turussa, kunnes hän tapasi Uudestakaupungista kotoisin olevan puolisonsa. He muuttivat noin viisi vuotta sitten Uuteenkaupunkiin esikoisensa syntymän jälkeen, ja muutama vuosi myöhemmin perheen kuopus ilmoitti tulostaan.
Bergström on aina nauttinut työskentelystä erityisesti kahviloissa, joissa hän oli myös saanut ensikosketukset käsintehtyyn jäätelöön. Uudessakaupungissa ei kuitenkaan ollut samanlaista kahvilakulttuuria kuin isommissa kaupungeissa. Bergström työskenteli hetken aikaa hitsausoperaattorina, kunnes ajatukset yrittäjyydestä nostivat päätään äitiysloman aikana.
– Koko isäni puolen suku on täynnä yrittäjiä. Pohdin, että olisiko yrittäjyys vaihtoehto ja perustaisinko Ugiin oman kahvilan. Vein sen ajatuksen todella pitkälle ja suunnittelin konttikahvilaa, mutta se idea kariutui.
Suunnitelman mennessä puihin Bergström heitti puolisolleen ajatuksen, että jos hän saisi tehdä mitä vain, hän perustaisi konttiin jäätelökahvilan. Idea muuttui toteutukseksi jäätelön osalta, sillä Bergströmin puoliso remontoi toimistotilana olleen autotallin elintarviketilaksi. Samaan aikaan Bergström harjoitteli jäätelön tekemistä heidän keittiössään pienellä jäätelökoneella. Isommat laitehankinnat tehtiin Leader-ryhmä Ravakan tuella, ja maaliskuussa 2022 Bergström tuotti ensimmäiset Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet. Vappuna hän oli myymässä niitä jäätelöfillarista Uudenkaupungin torilla.
Yrityksen nimi tulee kolmelta kulisseissa häärivältä tytöltä: Bergströmiltä ja hänen tyttäriltään, jotka auttavat maistelussa, ideoinnissa ja laaduntarkkailussa.
Leader Ravakan tuen avulla Jenna Bergström sai hankittua koneet jäätelön valmistukseen.
Joka vuosi viisaammaksi
Toista vuotta toiminnassa oleva Jäätelötehtaan tytöt on käynyt useissa eri tapahtumissa jäätelöfillarilla, ja samaan aikaan tuotteiden määrä on kasvanut: jäätelömakuja on jo noin 20. Tapahtumien lisäksi jäätelöfillarin voi tilata yksityisiin juhliin. Ensimmäinen kesä vuonna 2022 meni paremmin kuin hyvin, sillä jäätelöfillarissa tapahtuvan myynnin lisäksi jälleenmyyjät kiinnostuivat yrityksen tuotteista ja ottivat niitä myyntiin.
Jenna Bergström suosii yrityksen tuotteissa aitoja makuja ja värejä, ja hän onkin saanut kiitosta jäätelöiden mausta.
– Olen saanut tuotteisiin hyvän koostumuksen, ja makuja menee tosi tasaisesti. Keksimuru, mustikkapiirakka, sitruunakakku ja pistaasi ovat esimerkiksi suosituimpien joukossa. Yksi asiakas sanoi, että kahvijäätelöni on parasta, mitä Italian ulkopuolelta Euroopasta saa.
Tähän saakka Bergström on mennyt yrityksen kanssa kesä kerrallaan. Missään vaiheessa suunnitelmissa ei ole ollut vallata kauppojen kylmäaltaita tai tähdätä suureen tuotantoon, vaan eteenpäin on menty pienin askelin. Esimerkiksi tänä kesänä hän on palkannut ajoittain avukseen kesätyöntekijän ja hankkinut kärryn, jolla kuljettaa jäätelöfillarin eri tapahtumiin.
– Aion keskittyä tapahtumiin Uudessakaupungissa ja etsiä lähialueiden tapahtumia, joihin kannattaa mennä myymään. Haluaisin myös mennä Turkuun fillarin kanssa tänä kesänä. Syksyllä taas summataan kesä ja mietitään, mitä kehitetään seuraavaksi. Joka vuodesta on tarkoitus viisastua.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Veljekset Kitola Oy:n toteuttaman Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi yritystueksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi EU:n maaseutuohjelmakaudella 2014–2022 yhteensä 328 yritystukea. Maaseudun yrityksille myönnetyn tuen määrä kohosi yli 24 miljoonaan euroon.
Ohjelmakauden vaikuttavimmaksi yritystueksi palkitussa hankkeessa Nousiaisissa toimiva Veljekset Kitola Oy lähti mukaan horeca-puolelle toimittamaan paikallisten viljelijöiden tuotteita paikalliseen ravintolamaailmaan. Hankkeen ansiosta yritys sai palkattua kahdeksan uutta työntekijää – myyntiin, pakkaamiseen ja kuljetuspuolelle. Nykyisin yritys työllistää jo noin 40 ihmistä ja liikevaihto on noussut lähes 13 miljoonaan euroon.
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljeksetVille ja Kalle Kitola.
Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille.
Hankkeiden avulla kasvuun
ELY-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Esimerkiksi vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle ELY-keskuksen tuella.
– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää, toimitusjohtaja Ville Kitola taustoittaa.
Nyt palkitussa hankkeessa yritys laajensi liiketoimintaansa horeca-puolelle. Hankkeessa muokattiin tiloja ja hankittiin tarvittava laitteisto.
– Nyt voimme pakata horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo useita satoja eri tuotetta, Kitola kertoo.
Viimeisimmässä ELY-keskuksen tukemassa hankkeessa yritys luopui fossiilisesta polttoaineesta ja rakensi pihalleen aurinkovoimalan vuonna 2022.
– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani.
– Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi.
Vuonna 2022 Kitolan pihaan valmistui aurinkovoimala.
Vielä on suunnitelmia jäljellä
Ville Kitola kiittelee ELY-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
– Meidän kokemus on ollut mahtava. ELY-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös ELY-keskuksessa, hän kommentoi.
– Eikä tarina varmasti jää tähän. Meillä on vielä paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle!
Hunajavillin ja Varsin Villin toiminta helpottuu parin vuoden päästä, kun uudet tuotantotilat valmistuvat. Ykkösakselilta Leader-tukeakin saanut projekti on siitä erityinen, että kaikki työvaiheet tehdään omin käsin ja rakennustarvikkeistakin suurin osa on löytynyt käytettyinä.
Salossa Perniön ja Särkisalon rajalla sijaitsevassa Ylönkylässä, pian 100-vuotiaassa talossa on käynnissä monta projektia. Viimeisimpänä luonnonvaratuottaja, puutarhuri ja rakennusartesaani Ulla Tiihonen on aloittanut uuden tuotantotilan rakentamisen pihapiiriinsä. Rakennukseen on tulossa keittiötilat ja varastotilaa luonnonkeruutuotteiden valmistamiseen. Viimeistään parin vuoden päästä tiloissa pystyy esimerkiksi linkoamaan hunajaa ja kuivaamaan villiyrttejä.
Tiihosen artesaanimaista asennetta kaikkeen tekemiseen kuvaa hyvin se, että uuden rakennuksen paikalta kaadetuista männyistä hän hyödynsi kaiken – jopa petun, josta valmistui myyntiin pettulettujauhoja.
Rakennuksen perustukset valmistuivat juuri ennen pakkasia ja kirkkaina talvipäivinä on tarkoitus saada runko pystyyn. Projekti etenee kaikessa rauhassa, sillä Tiihosen tavoitteena on tehdä lähes kaikki työvaiheet itse ja etsiä mahdollisimman suuri osa rakennustarvikkeista käytettynä.
– Keittiökalusteet, ikkunat ja ovet ovat kaikki löytyneet käytettyinä, samoin osa puutavarasta. Aluksi luulin, että tällaiseen hankkeeseen ei voi edes hakea mitään tukea, mutta Ykkösakselin avulla hakemus saatiin tehtyä, Tiihonen kiittelee.
Käytetyt koneet, laitteet ja tarvikkeet ovat olleet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tukikelpoisia tällä ohjelmakaudella vasta muutaman vuoden ajan. Tiihonen sai reilun 30 000 euron hankkeelleen 20 prosentin investointituen.
Hunajaa keväästä syksyyn
Metsän kasvit tarjoavat mehiläisille hyvän mesilähteen. Loppukesän puolukkahunaja ja syksyinen kanervahunaja ovat molemmat hiukan punertavia. Puolukkahunaja hurmaa karamellimaisella maullaan ja kanervahunaja taas voimakkaalla, lämpimän hedelmäisellä maullaan.
Tiihosella on yhteensä 20 mehiläispesää, joista hän kerää hunajaa toukokuusta pitkälle syksyyn. Keväällä hän pääsee myymään pieniä eriä tuoretta vastalingottua hunajaa ensimmäisten joukossa ja viimeiseksi syksyllä valmistuu hänen henkilökohtainen suosikkinsa kanervahunaja.
– Monet tarhurit vihaavat sitä, kun sitä ei meinaa millään saada kennosta irti, mutta itse arvostan sitä kaikkein eniten. Kanervahunaja on tummaa, geelimäistä ja todella maukasta!
Hunajavillin logolla saa vain vastalingottua hunajaa lasipurkissa. Jos jotain jää sesongin aikana myymättä, hunaja lähtee tukkuun Tampereelle, jossa yrittäjä voi käyttää sitä maksuvälineenä muille tuotteille.
– Yritän erikoistua ja tuottaa tarjolle erilaista hunajaa eri aikoina. Hunajan maku muuttuu aina sen mukaan, mikä milloinkin kukkii. Metsäkasvit ovat hyviä mesilähteitä, esimerkiksi puolukka, mustikka ja vadelma. Keskikesällä mehiläiset hyödyntävät esimerkiksi apilaa ja voikukkaa. Horsmakin tekee hunajaan aivan ihanan maun!
Hunajan tuottaminen on Tiihosen mukaan erityinen ala siitä, että yhteistyö muiden mehiläistarhaajien kanssa toimii saumattomasti.
– Aina saa neuvoja ja yhteistyötä tehdään auliisti!
Joulukuussa hän tekee mehiläispesiin vielä punkkitorjunnan, mutta muuten hunajantuotannosta saa pitää vapaata koko talven.
Varsin Villiä!
Tiihosen artesaani tomaattikastike syntyi Tuorlassa luonnonvaratuottajan opintojen lopputyönä.
Tiihosen vuonna 2019 perustetun yrityksen virallinen nimi on Hunajavilli, mutta lisäksi hän käyttää aputoiminimeä Varsin Villi, sillä hunajan lisäksi myyntiin valmistuu monenlaista muutakin: artesaani tomaattikastiketta, saippuoita, hilloja, yrttijuomia ja mausteseoksia. Omasta puutarhastaan hän on myynyt esimerkiksi yrttejä, varhaisperunaa, valkosipulia ja erikoiskurkkuja, mutta pääosin hän jalostaa raaka-aineita aina hiukan pidemmälle.
– Teen vähän kaikkea, mutta pienimuotoisesti. Esimerkiksi kotimaista valkosipulia on aika hankala löytää. Sitäkin myyn sen verran kuin sattuu tulemaan. Ja pienistä puroista kasvaa sitten isompi virta, hän kertoo.
Lähiruokakioski Pikantti on auki joka päivä
Lähiruokakioski Pikanttikin on rakennettu itse vanhasta kontista. Kioskin nimikyltti syntyi metallistöistä ylijääneistä materiaaleista Tiihosen omissa käsissä.
Tiihosen ja muiden Ylönkylän sekä lähiseudun tuottajien herkkuja ja käsitöitä myydään vuoden ympäri aina auki olevassa Lähiruokakioski Pikantissa, joka sijaitsee Salossa osoitteessa Särkisalontie 2.
– Siellä on itsepalvelu ja korttimaksu. Tarjolla on esimerkiksi lammasta, marjoja, jäätelöä, kahvia, kynttilöitä ja leivonnaisia laidasta laitaan, Tiihonen esittelee.
Jopa kioski itsessään on kahden paikallisen tuottajan itse nikkaroima.
Tiihosen valmistama pellavasuopa sopii vaikka terassin tai ulkokalusteiden pesuun.
Veljekset Kitola palkittiin lokakuussa 2022 Nousiaisten Vuoden yritykseksi – eikä ihme. Vuonna 2007 perunatilalta alkanut yritystarina on edennyt siihen pisteeseen, että liikevaihto on 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä. Ely-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Viimeisimpänä yhtiö investoi aurinkoenergiaan!
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola.
Kitolan tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950.
– Se on auttanut paljon tässä työssä, että ymmärrämme myös viljelijöiden arkea. Arvostamme erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita, eli lähiruoka edellä mennään, mutta riskien hajauttamiseksi meillä on kyllä sopimusviljelijöitä eri puolilla Suomea. Varhaisperunan suhteen olemme täällä oikeassa kulta-aitassa, mutta talviperunaa tulee pääosin kauempaa, kertoo toimitusjohtaja Ville Kitola.
Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle.
– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen avulla itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää. Nyt meillä on 40 työntekijää ja liikevaihto on noin 12 miljoonaa, Ville Kitola jatkaa.
Veljekset Kitola työllistää noin 40 henkeä ja on ollut monille paikallisille nuorille se ensimmäinen työpaikka.
Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista.
– Seuraava laajennus halliin tehtiin vuonna 2014. Silloin tänne valmistui vihannespakkaamo, jossa voidaan pakata myös horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo 300 eri tuotetta, toimitusjohtaja kertoo.
Myös horeca-puolen palveluita on kehitetty Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella.
Aurinkoenergialla tähän päivään
Ville Kitola odottaa jo mielenkiinnolla, millaisiin lukemiin aurinkoenergian tuotto nousee ensi kesänä.
Viimeisin Ely-keskuksen tuella tehty investointi valmistui syksyllä 2022, kun Kitolan tuotantotilat siirtyivät öljystä aurinkoenergiaan ja ilmavesilämpöpumppuihin.
– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani, Kitola kertoo.
Uusi 1200-neliöinen aurinkovoimala sijaitsee tuotantotilojen vieressä, optimaalisesti etelään päin olevalla pellolla.
– Se on iso systeemi, joka tuottaa 105 kilowattia tunnissa. Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi.
Ville Kitola kiittelee Ely-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
– Meidän kokemus on ollut mahtava. Ely-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös Ely-keskuksessa, hän kommentoi.
Lisäksi he ovat Veljekset Kitolassa tyytyväisiä yhteistyöhön Nousiaisten kunnan kanssa, joka on aina palvellut lupa-asioissa ripeästi. Ja viimeisimmässä investoinnissa heillä oli hyvä paikallinen kumppani toimittamassa aurinkosähköjärjestelmää.
– Näin isossa hankkeessa on mukavaa, että toimittaja ja tuki on parin kilometrin päässä!
Aurinkoenergiaan siirtymistä ehdittiin suunnitella useampi vuosi. Lopullisen sysäyksen investoinnille antoi tänä vuonna noussut energian hinta. Kuva: Sakuvisuals Oy.
Peruna on elämisen perusta
Ville Kitola puhuu perunan puolesta aina kun mahdollista.
– Peruna on elämisen perusta. Itse pidän perunasta kaikissa muodoissa. Se on myös edullinen tuote. Vaikka raakatuotteen hinta on noussut nyt noin 30 %, parin kilon pussin saa kaupasta edelleen edullisesti.
Kitolan perunoita varastoidaan vihreässä valossa, mikä parantaa niiden säilyvyyttä. Optisella lajittelulla linjastolta saadaan automaattisesti pois vihertävät tai rupiset perunat. Infrapunakameroiden avulla pystytään lajittelemaan perunoita myös koon mukaan, jolloin yhteen pussiin menee aina samankokoisia perunoita, joiden keittoaika on sama. Optisen lajittelun jälkeen perunat pestään ja kiillotetaan vielä ennen pussittamista ja parhaat tuotteet varustetaan yhtiön omalla Premium-merkillä.
Perunat viihtyvät vihreässä valossa.
Vielä on tavoitteena laajentua
Vuonna 2019 veljekset perustivat Kitolan alle tytäryhtiö EverDeli Oy:n Mynämäen keskustaan.
– Siellä tehdään valmissalaatteja ja täytettyjä patonkeja. Tuotteissa ei käytetä suojakaasuja, vaan säilyvyys perustuu korkeaan hygieniatasoon ja siihen, että raaka-aineet ovat priimaa. Toiminta alkoi juuri ennen koronaa, joka on jonkin verran haitannut kehittämistyötä, mutta nyt olemme noin 1,3 miljoonan euron liikevaihdossa ja työllistämme kahdeksan ihmistä, Ville Kitola kertoo.
Eikä Veljekset Kitolankaan tarina valmis ole.
– Koko ajan olisi laajennuspaineita, mutta tällä hetkellä rakentamisen kustannukset ovat niin korkeat, että odottelemme vielä sopivaa hetkeä.
Veljekset Kitolan tuotteita hyödyntävä tytäryhtiö EverDeli valmistaa Mynämäessä esimerkiksi valmissalaatteja.
Luonto on Mia Sinisalolle paikka, jossa hän itse rentoutuu ja virkistyy – ja siksi hän tarjoaa yrityksensä Valla Outdoorsin kautta samoja elämyksiä myös asiakkailleen. Leader Ykkösakselin tuella hankittu retkeilykalusto helpottaa yritystoimintaa merellä ja metsässä ympäri vuoden.
Salon Perniössä toimiva Valla Outdoors Oy hankki Leader-tuella yhdeksän kajakkia ja muita melontavarusteita sekä liukulumikenkiä ja ahkioita. Oman kaluston myötä yritys on pystynyt tarjoamaan retkeilypäiviä eri asiakasryhmilleen ketterämmin ja aikaisempaa paremmalla katteella. Investoinnin kokonaiskustannus oli 12 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 20 %.
Muutaman vuoden toiminut yritys järjestää esimerkiksi metsäisiä tiimi- ja virkistyspäiviä yrityksille sekä luontoliikuntaan keskittyviä kursseja yksityishenkilöille. Erä- ja luonto-oppaan johdolla voi lähteä esimerkiksi melomaan, maastopyöräilemään, patikoimaan, uimaan, lumikenkäilemään tai retkiluistelemaan.
Sinisalon oma koti toimii välillä retkien tukikohtana. Hänen vintillään mahtuu majoittumaan kahdeksan henkeä. Pääosin hän järjestää retkiä kuitenkin asiakkaiden valitsemissa maastoissa, esimerkiksi Teijon kansallispuistossa, jossa pääsee liikkumaan monipuolisesti ja syömään eväitä tunnelmallisille tulipaikoille.
– Esimerkiksi melontakursseilla saatamme käydä ensin Teijon sisävesillä, sitten kokeilla jokimelontaa ja lopuksi meloa vielä merellä. Näin saadaan harjoiteltua erilaisia tekniikoita ja ihailla vaihtuvia maisemia.
Helsingistä Saloon viisi vuotta sitten muuttanut Mia Sinisalo pyörittää yritystoimintaansa Perniössä Krailan kylässä, josta kulkee ohi muun muassa pyöräilijöiden suosima Rannikkoreitti.Valla Outdoorsin kajakit hankittiin Leader Ykkösakselin tuella.
Liukulumikengät olivat viime talven hitti
Viime talvi oli säiden puolesta otollinen kaikenlaisen talviliikunnan harrastamiseen. Liukulumikengistä tuli Valla Outdoorsin hitti. Niiden kanssa retkeilyssä yhdistyy perinteisen lumikenkäilyn, hiihdon ja laskettelun parhaat puolet.
– Latua ei tarvita, joten niillä pääsee liikkumaan helposti monenlaisiin mäkisiinkin metsämaastoihin. Liikkuminen on huomattavasti kevyempää kuin lumikengillä, mutta ei varsinaisesti hiihtämistä, vaan enemmän sellaista laahustamista. Viime talvena teimme usein sellaisia kolmen tunnin retkiä, Sinisalo kertoo.
Valla Outdoorsin liukulumikengät ovat kotimaista tekoa. Pohjassa pitoa tuo mohairvilla, joten ylöspäin pääsee ketterästi, mutta luistoa riittää kuitenkin alamäkiin. Myös jäällä liikkuminen onnistuu helposti.
Leveyden ja kanttien puolesta liukulumikengät muistuttavat vähän laskettelusuksia. Retkellä tarvittavat varusteet voi pakata perässä vedettävään ahkioon.
Metsäfasilitointi kiinnostaa ja innostaa
Yrityksille Valla Outdoors tarjoaa perinteisiä virkistyspäiviä luonnossa liikkuen, mutta myös metsäfasilitointia.
– Metsäfasilitoinnin tavoitteena on yleensä työyhteisön tai liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteet sovitaan etukäteen ja ohjelma suunnitellaan sen mukaan. Nykyisessä työelämässä ollaan paljon Teams-kokouksissa ja sähköposti laulaa koko ajan. Metsässä rentoudumme ja alamme hahmottaa asioita enemmän kehollisesti, Sinisalo selittää.
– Aivoissa on erilaisia työskentelyverkostoja: toiminnanohjauksen verkosto, avaruudellisen hahmottamisen verkosto ja lepotilaverkosto. Metsässä toiminnanohjausverkosto saa levätä ja kun se käynnistyy uudelleen, se on aiempaa tehokkaampi, hän jatkaa.
Metsäfasilitointiin voi yhdistää myös rentouttavia tai aktivoivia elementtejä, esimerkiksi metsäjoogaa tai melontaa.
– Kun lähtee ryhmän kanssa ulos, ihmisissä näkee selkeän eron jo parin tunnin jälkeen. Luonnossa oleminen laskee selvästi stressiä ja poistaa kireyttä. Se muutos on niin konkreettinen, että se tuo omaan työhöni paljon merkityksen tunnetta.
Sinisalo opiskeli erä- ja luonto-oppaaksi vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen hän ehti tehdä työuran opettajana ja markkinointijohtajana. Metsäfasilitoinnissa hän pystyy hyödyntämään osaamistaan kaikilta aloiltaan.
– Metsäfasilitoinnista on tullut todella hyviä tuloksia ja positiivista palautetta, mutta se on vielä niin uusi tuote, että myynnissä on omat haasteensa.
Valla Outdoorsin lisäksi Mia Sinisalo toimii oppaana Partioaitan 365-klubin retkillä.
Kolmen veneilijän harrastus muuttui työksi, kun he keksivät alkaa risteily-yrittäjiksi. Leader Ykkösakseli myönsi investointituen charter-aluksen varusteluun ja nyt M/S Sabrinan kyydissä pääsee veneretkelle Salon seudun kirkkaille vesille.
Aurinkoisena iltapäivänä 12 ihmistä nousee Taalintehtaan vierasvenesatamasta punaista mattoa pitkin miehistön avustuksella veneeseen. Kaikille kaadetaan lasilliset kuohuvaa ja kun vene lähtee liikkeelle, alkaa takakannelta kuulua harmonikan säveliä – Myrskyluodon Maijaa tietysti!
Tällä kyseisellä parin tunnin risteilyllä ihmiset olivat varanneet matkansa yksitellen, mutta useimmiten M/S Sabrina on ryhmien käytössä. Ensimmäisenä kesänä paattia on lastattu pääsääntöisesti pienillä yritysporukoilla.
– Yrittäjät ovat tarjonneet veneretkiä sekä työntekijöilleen että asiakkailleen. Täällä voi tehdä kauppoja ja puhua asioita, jotka eivät lähde veneestä eteenpäin, mutta on täällä myös pidetty hauskaa ja nautittu merestä, kertoo yksi M/S Sabrinan yrittäjistä Marjaana Ollanketo, joka vastaa varauksista ja markkinoinnista.
Retket suunnitellaan aina asiakkaiden toiveiden mukaan. Joillekin elämykseksi riittää vesille pääseminen, mutta osa porukoista on halunnut mukaan elävää musiikkia tai hyvää ruokaa.
M/S Sabrinan ruokapuolesta vastaa Katja Söderman.
– Tämän kesän aikana asiakkaat halusivat paljon esimerkiksi juustolautasia ja grilliruokaa. Syksyn tullen tarjottiin esimerkiksi raputeemaa. Kaikki ruoka tehdään itse puhtaista raaka-aineista, hän kertoo.
Kolmas yrittäjä Ville Söderman vastaa veneestä, joka on Grand Banks Island Gypsy 36.
– Löysin tämän veneen jo vuonna 2017 ja viime vuonna lopulta ostimme sen omaan käyttöön. Alusta asti ajattelimme kuitenkin, että tällä voisi tehdä myös yritystoimintaa.
Tilausristeilyjen kipparina toimii Ville Söderman.
Kirkkaille vesille
Kun Södermanit tutustuivat Ollanketoon syksyllä 2021, yritysidea sai tuulta purjeisiin. Yritys päätettiin perustaa joulun aikoihin ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla he veivät jo ensimmäiset asiakkaat vesille. Yrityksen perustamiseen he saivat apua YritysSalosta ja veneen varusteluun he saivat investointituen Leader Ykkösakselista.
– Kaikki on alkanut todella hyvin. Meillä on luonnikas tehtävänjako, jossa jokainen hoitaa oman osuutensa, mutta saa tarvittaessa apua ja tukea toisilta. On ollut kiva toimia yrittäjinä yhdessä, kommentoi Ollanketo.
– Ja vaikka meillä on koko ajan vastuu asiakkaista, niin onhan tämä ihan mahtavaa, että saa tehdä töitä vesillä, Ville Söderman jatkaa.
Ville Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat veneilleet pikkulapsista asti omilla kotiseuduillaan: Söderman Särkisalossa ja Ollanketo Hangossa. Nyt he liikkuvat tutuilla kirkkailla vesillä Särkisalon, Taalintehtaan ja Hangon välillä asiakkaiden kanssa.
Kyytiin mahtuu 12 matkustajaa ja matkavauhti on kuusi solmua. Alueella on useita vierasvenesatamia, joten retkelle voidaan lähteä asiakkaan toivomasta satamasta tai vaikka mökkilaiturilta.
Matkustajat kyytiin ja menoksi!Aluksen valmistelua Taalintehtaalla.
Merellinen Salo vetää puoleensa
Salo on merellinen kaupunki, mutta ilman omaa venettä on hankala päästä tutustumaan sen kaikkiin saloihin. Kesällä 2022 asukkaita ja matkailijoita on kuitenkin viety vesille kahden uuden toimijan voimin. M/S Sabrina kuljettaa pieniä porukoita ja lisäksi M/S Nordepilla tehdään risteilyjä esimerkiksi Vuohensaaresta Mathildedaliin.
Ville Söderman, Katja Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat unelmiensa työssä.
Kotimainen lähiruoka on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Sen lisäksi, että ihmiset haluavat tietää, mistä heidän oma ruokansa tulee, on kiinnostus kasvanut myös sen suhteen, mistä perheen lemmikkien ruoka tehdään. Loimaalla tuotetaan nyt koirien ja kissojen ruokakuppeihin kotimaisia vaihtoehtoja kolmen yrityksen voimin – maaseuturahaston tuella.
Suomalaisille kissoille ja koirille ostetaan ulkomailta tuotua valmisruokaa vuosittain arviolta lähes 400 miljoonalla eurolla. Pelkästään koiranruokaa tuodaan Suomeen ulkomailta vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa. Korona-ajan tuoma lemmikkibuumi on lisännyt ruuan kysyntää entisestään, joten aika on otollinen kotimaisten vaihtoehtojen kehittämiselle.
Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt maaseuturahastosta tukea kolmelle eläinruokatehtaalle, jotka kaikki sijaitsevat Loimaalla. Rovio Pet Foods tekee lemmikeille kotimaisia Werraton-nappuloita lähitilojen raaka-aineista ja Dagsmark Petfood alkaa valmistaa kissoille ja koirille kotimaista märkäruokaa. Aristo Oy keskittyy koirien kotimaisiin puruluihin ja herkkuihin. Kaikkien kolmen yrityksen tuotteille on myönnetty suomalainen avainlipputunnus merkiksi vahvasta kotimaisuusasteesta.
Yrityksille on myönnetty maaseuturahastosta tukea niin tehtaiden perustamiseen, laajentamiseen kuin laiteinvestointeihin. Tuet ovat olleet 30–35 prosentin luokkaa hankkeiden kokonaiskustannuksista, joita on tullut yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa.
Loimaa sijaitsee erinomaisten viljelysmaiden välittömässä läheisyydessä Varsinais-Suomen lukuisten eläintilojen keskellä – ja logistisesti helpon yhteyden päässä Turusta, Tampereesta ja pääkaupunkiseudusta. Ei siis ihme, että kolme eläinruokatehdasta päätyi naapureiksi juuri Loimaalle.
Rovio Pet Foods vähentää lemmikkiruokien ympäristövaikutuksia
Rovio Pet Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Tero Rovio. Kuva: Kuva: Rovio Pet Foods.
Loimaalainen Tero Rovio perusti Rovio Pet Foodsin vuoden 2019 lopulla, ja vuotta myöhemmin lemmikkiruokien valmistukseen suunniteltu eläinruokatehdas oli jo toiminnassa. Tehdas sijaitsee 12 kilometrin päässä hänen omalta tilaltaan, josta tulee kaikki ruokiin käytettävä kaura. Kananmunat tulevat osin omalta tilalta; osin kilometrin päässä tehtaalta olevalta kananmunapakkaamolta, josta lähetettiin ennen kakkoslaatuisia munia ulkomaille. Nyt ne hyödynnetään naapurissa! Kaikki muutkin raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista: härkäpavut, peruna, viljat ja siipikarja.
– Tähän asti suomalaisia raaka-aineita on roudattu ympäri Eurooppaa ja tuotu sitten jalostettuina takaisin. Silloin kun me aloitimme, Suomessa myytävistä lemmikkien kuivaruuista vain prosentti oli kotimaisia, Rovio taustoittaa.
Rovio Pet Foodsin valmistamat kotimaiset koirien ja kissojen Werraton-nappulat ovat saaneet markkinoilta hyvin jalansijaa.
– Tuotteista on tullut tosi hyvää palautetta ja sitä arvostetaan, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla tuotekehityksestä alkaen, Rovio kertoo.
Hintakin on ulkomaisiin vaihtoehtoihin nähden kilpailukykyinen, kun nappuloita vertaa ravintoarvoiltaan samantasoisiin tuotteisiin.
Werraton nappulat tuotannossa. Werraton -ruokasarja on Rovio Pet Foodsin eläinravitsemuksen asiantuntijoiden suunnittelema ja siihen kuuluu kuivaruokia sekä kissoille että koirille. Kuva: Rovio Pet Foods.
Rovio Pet Foods kiinnittää paljon huomiota tuotteidensa ja toimintansa ympäristöystävällisyyteen. Kananmuna on hiilijalanjälkeen nähden paras proteiinin lähde heti villikalan jälkeen – ja sitä hyödynnetään tuotannossa paljon. Samalla se on ravitsemuksellisesti lemmikeille hyvä proteiinin lähde aminohappokoostumuksensa vuoksi.
Tällä hetkellä tehtaan toiminnassa käytetään nestekaasua, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla, jos naapuriin suunnitteilla oleva biokaasulaitos toteutuu. Myös aurinkovoimaa tullaan jatkossa hyödyntämään.
– Tehtaan viereen on jo suunniteltu aurinkopuisto, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut.
Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella tehtaalle hankittiin uutta teknologiaa: koneita ja laitteita sekä kuivaruokalinjastolle että pakkaamoon. Rovio uskoo hankkeen kasvattavan sekä työvoiman tarvetta että liikevaihtoa tulevina vuosina reilulla kädellä.
Dagsmark Petfood aloittaa kissojen ja koirien märkäruuan tuotannon
Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg ravistelee alaa panostamalla laatuun, vastuullisuuten ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen, sillä asiakkailla on oikeus tietää, mitä he lemmikeilleen syöttävät.
Dagsmark Petfood on myynyt tähän asti lähinnä koirien ja kissojen kuivaruokaa, mutta pian kauppoihin tulee ensimmäiset yrityksen itse valmistamat kissojen märkäruuat.
– Kissojen märkäruualla on valtavat markkinat, mutta alalla ei ole tähän asti ollut juurikaan kotimaisia toimijoita. Halusimme kehittyä kokonaisvaltaiseksi eläiruokataloksi ja tartuimme haasteeseen. Ensimmäiset kissojen märkäruuat tulevat myyntiin lokakuussa ja koirien ruuat ensi keväänä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Laura Strömberg.
Dagsmark Petfood käyttää tuotteisiinsa kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi Liedossa tuotettua antibioottivapaata kanaa sekä kalkkunaa ja nautaa.
– Olemme huomanneet, että kotimaiselle kissanruualle on kova tarve. Perusreseptiikka on meillä hyvin samanlainen kuin ulkomaisilla toimijoilla, sillä reseptit perustuvat siihen, mitä eläin tarvitsee. Mutta jos valitsee ulkomaisen jättiyrityksen tuotteen, ei voi yhtään tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin, Strömberg kommentoi.
Lemmikkien ruokia valvoo Suomessa Ruokavirasto. Lainsäädännössä niitä ei lasketa elintarvikkeiksi vaan rehuksi ja sen vuoksi pakkausselosteessa ei tarvitse mainita edes raaka-aineiden alkuperämaata.
Dagsmark Petfoodin uudet kissanruuat ovat nimeltään Ilves, Tiikeri ja Leopardi. Kuva: Dagsmark Petfood.
Dagsmark Petfood sai lemmikkien märkäruuan tuotannon käynnistämiseksi tukea maaseuturahastosta.
– Hakemus jätettiin loppuvuodesta 2020 ja tällä viikolla alkaa jo kaupallinen tuotanto. Täytyy nostaa hattua meille kaikille, että koko hanke vedettiin läpi alle vuodessa, iloitsee Strömberg.
Yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajan laskelmien mukaan sen pitäisi märkäruokabisneksen avulla nousta 3–4 vuodessa 15–20 miljoonaan euroon. Hankkeen työllistävä vaikutus näkyy jo nyt, sillä toimihenkilöpuolelle on rekrytoitu kolme ihmistä lisää ja tuotannon puolelle toiset kolme. Ja ensi vuonna rekrytoinnit jatkuvat.
Loimaalle yritys päätyi sattumalta.
– Toimimme aikaisemmin pienemmissä tiloissa Pohjanmaalla. Asun itse Paraisilla ja lisäksi meillä on alihankkijoita ja raaka-aineiden toimittajia Varsinais-Suomessa. Siksi lähdimme etsimään isompia tiloja täältä. Loimaan Mellilästä löytyi HK:n vanha teurastamo, joka oli meille juuri sopiva, Strömberg taustoittaa.
Puruluut ovat koirien herkkuja
Aristolla käynnissä oleva pentubuumi ja samaan aikaan etenevä lähiruokainnostus näkyvät kotimaisten hirvien ja peurojen nahasta valmistettujen puruluiden kysynnässä. Kuva: Aristo Oy.
Aristo Oy:n RAUH!- ja REKKU-tuotteet tehdään käsityönä niin ikään Loimaalla. Vaikka arkikieleen on vakiintunut termi puruluu, kyseessä on oikeastaan nahasta kääritty rulla. Sen vuoksi puruluut luokitellaan lemmikkiruuaksi, vaikka koirat järsivätkin niitä ajanvietteen ja hampaiden hyvinvoinnin eivätkä ravinnon vuoksi.
Ariston puruluihin käytetään hirven, peuran ja naudan nahkoja.
– Peurannahka tulee kaikkein lähimpää. Loimaan alueella on peuroja todella paljon. Hirvennahkaa tulee metsästysseuroilta ympäri Suomen ja Pohjois-Ruotsista. Naudannahka tulee 95-prosenttisesti Pohjoismaista. Sitä tarvitaan niin paljon, ettei Suomen tuotanto riitä kattamaan kysyntää, kertoo Risto Pelkonen, Aristo Oy:n toinen pääomistaja. Toinen pääomistaja on Ari Hannula.
– Toimintamme ydin on parhaat mahdolliset raaka-aineet ja ammattitaito. Jokainen nahka on erilainen ja lopputulos on käytännössä käsityötä, hän jatkaa.
Aristo Oy:n tuotantoa on laajennettu maaseuturahaston tuella kolmessa osassa. Kahdessa aikaisemmassa toimitilojen laajentamiseen keskittyvässä hankkeessa tuotanto on tuplattu ja tällä hetkellä käynnissä oleva laiteinvestointihanke kasvattaa tuotantoa taas 30–40 prosenttia. Hankkeiden myötä yritykseen on tullut myös kuusi uutta työpaikkaa. Nyt Loimaan tehtaalla työskentelee yhteensä 12 henkilöä, joista osa on alihankkijoita. Neliöitä on käytössä jo 3 000.
Aristo Oy on saanut maaseuturahaston tuella laajennettua toimintaansa. Kuva: Aristo Oy.
Nyt käynnissä oleva hanke valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä ja uutta jo suunnitellaan.
– Tehdas käy koko ajan maksimilla. Olemme Ely-keskukselle todella kiitollisia tuesta, sillä sen avulla olemme pystyneet investoimaan nopeammalla aikataululla. Investointien myötä olemme onnistuneet luomaan tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja ekologisempia tuotantomenetelmiä, palkkaamaan lisää suomalaista työvoimaa ja vahvistamaan koko Loimaan aluetta sekä veronmaksajina että työnantajina, Pelkonen listaa hankkeiden vaikutuksia.
Aristo Oy palkkasi asiantuntijan avuksi hakuprosessiin. Vaikka asiointi Ely-keskuksen kanssa oli jouhevaa, hakuprosessi oli työläs.
– Sellaisella alalla, jossa on paljon toimijoita, on helppo kerätä esimerkiksi vaadittava määrä tarjouksia laiteinvestoinneista. Meillä tilanne on haastavampi sen vuoksi, että olemme Euroopan ainoa puruluutuotantoon keskittyvä tehdas, joten ei ole olemassa mitään kauppaa, josta löytyisi valmiit laitteet meidän tarpeisiin. Siksi tarjousten saamisessa oli aika iso jumppa ja myös kilpailuteknisiä haasteita, Pelkonen selventää.
Puruluiden lisäksi Ariston valikoimissa on koirien herkuiksi kuivattuja eläinten osia, joihin kaikki raaka-aineet tulevat Suomesta.
Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Viime valintajaksolla investointitukea myönnettiin muun muassa Suomen Erikoisteipille, Skotlannin Vihannekselle ja Halikon Kumipalvelulle. Tänä vuonna maaseudun yritykset voivat hakea tukea myös elpymisvaroista!
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämiä maaseudun yritystukia voi hakea Hyrrä-järjestelmän kautta ympäri vuoden, mutta päätöksiä tehdään valintajaksoittain. Parhaillaan kuluva valintajakso päättyy 31. heinäkuuta.
Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %.
Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua.
Investointituella kaksi uutta työpaikkaa Somerolle
Somerolla toimiva Suomen Erikoisteippi Oy sai tänä keväänä investointituen kahden suurkuvatulostimen hankintaan. Investoinnin kustannus oli yhteensä 160 000 euroa ja tukea myönnettiin 20 % eli 32 000 euroa.
– Tämä oli hyvin simppeli juttu. Meidän hankinta oli niin yksinkertainen, että hakuprosessikin oli helppo. Ja kokemusta oli jo entuudestaan, sillä olemme saaneet investointitukea ennenkin – kymmenisen vuotta sitten, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Mika Sirro.
Investoinnilla oli yrityksessä työllistävä vaikutus. Heti laitehankintojen jälkeen yritykseen palkattiin yksi uusi työntekijä ja toinen on mitä luultavimmin vielä tulossa.
Vuonna 2009 perustettu Suomen Erikoisteippi tekee autojen ja veneiden teippauksia, ikkunoiden tummennuksia sekä monenlaisia muita tulostus- ja teippaustöitä.
Jatkojalostusta tuetaan korotetusti
Skotlannin Vihannes Oy:n uudet laiteinvestoinnit auttavat tehostamaan tuotantoa. Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.
Skotlannin Vihannes Oy on yksi esimerkki korotettua investointitukea saaneesta yrityksestä. Korotetun 35 prosentin tuen voi saada muun muassa oman tilan tuotteiden jatkojalostamiseen.
Skotlannin Vihannes kasvattaa avomaan kurkkuja ja jalostaa niistä suolakurkkuja, joita myydään Veljesten kurkut -brändin alla. Suolakurkut viljellään, valmistetaan ja pakataan Salon Perniössä, Vainion perhetilalla. Kurkut saavat makunsa valkosipulista, piparjuuresta, mustaherukan lehdistä ja tillistä. Suolakurkut eivät sisällä etikkaa tai sokeria, vaan ne valmistetaan maitohappokäymisellä.
Tänä keväänä yritykselle myönnettiin investointitukea lokerovaakaan, tynnyripesuriin ja vakumointikoneeseen. 120 000 euron investoinnista maaseuturahaston tuki oli 35 % eli 42 00 euroa.
– Investoinnin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa ja kasvattamaan kapasiteettia. Nyt töitä voi tehdä vaikka useammassa vuorossa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juho Vainio.
Hänen lisäkseen yrityksessä on kaksi muuta osakasta ja parhaillaan kurkkujen parissa ahkeroi myös viisi kausityöntekijää. Investoinneilla on ollut työllistävä vaikutus.
Investointituen hakuprosessi on Vainion mielestä selkeä ja Ely-keskuksen asiantuntijat ovat neuvoneet niin hakuvaiheessa kuin maksatusvaiheessakin. Myös Skotlannin Vihanneksella oli investointituesta kokemusta entuudestaan:
– Vuonna 2018 muutimme uusiin tiloihin. Uuden rakennuksen ja laitteiden kustannukset olivat silloin niin isot, että hanke olisi voinut jäädä tekemättä ilman Ely-keskuksen tukea, Vainio kommentoi.
Korona toi tarpeen varaston laajennukseen
Kuvassa Halikon Kumipalvelun nykyiset tilat, joiden taakse uusi varastorakennus tehdään.
Halikon Kumipalvelu Oy on saanut 20 prosentin investointituen varastolaajennukseen. Investoinnin kokonaiskustannus on 576 500 euroa ja tuen määrä 115 300.
– Kun korona pysäytti maailman ja laivaliikenne seisahtui, meille tuli yli kuukauden viivästys tilausten toimittamiseen. Siksi tarvitsemme nopeasti lisää varastointitilaa. Olemme tuesta hyvin kiitollisia ja ehkä sen avulla pystymme omalta osaltamme parantamaan koko Suomen tilannetta, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Sini Ketonummi poikkeuksellista tilannetta.
Uutta varastotilaa tehdään parhaillaan ja valmista tulee toivottavasti vuoden loppuun mennessä. 1200 neliön rakennuksesta 1000 neliötä tulee olemaan kylmäsäilytystilaa ja 200 neliötä lämmintä. Lämmin tila suunnitellaan niin, että se pystytään tarvittaessa ottamaan tulevaisuudessa tuotannon käyttöön.
Yrityksen laskelmien mukaan uusi varastotila luo mahdollisuuden vähintään 15 prosentin kasvulle liikevaihdossa. Lisäksi investoinnin avulla pystytään työllistämään vähintään kaksi uutta työntekijää.
Vuonna 1987 perustettu tukkuyritys tuo maahan ja myy pääasiassa kumisia ja muovisia kuljetinhihnoja.
– Meidän päätuote on teknisen kuljetushihnat. Ihmisille ehkä tutuin tuote on kaupoissa käytettävät kassahihnat, mutta tuotteita lähtee monipuolisesti niin maatalouteen, teollisuuteen kuin kaivoksillekin. Jos tuotanto seisahtaa hihnan rikkouduttua, siitä tulee niin suuret kustannukset, että nämä tuotteet ostetaan aina sieltä, missä niitä on heti varastossa, Ketonummi selventää suuremman varaston tarvetta.
Yritys on viime vuonna laajentanut toimintaansa erityisesti ulkomaille. Tukkukaupan lisäksi palveluihin kuuluu myös kuljetushihnojen asennus- ja liitospalvelut.
Elpymisvaroista yritystukiin 30 miljoonaa
Tämän vuoden myöntövaltuuden lisäksi Ely-keskus pääsee myöntämään tukia pian myös maaseudun elpymisvaroista, joista 30 miljoonaa on varattu yritystukiin. Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.
Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.
Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla.
Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.
Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen.
Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:
