Tukien vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tietoa!

Mies sinisessä takissa katsoo kameraan meren rannalla.

 

Ely-keskuksen johtotehtävissä työskennellyt Timo Metsä-Tokila perää maaseudun kehittämiseen lisää vaikuttavuuden arviointia, yhteistyötä ja ympäristönäkökulmaa. Maaseuturahaston tuella voidaan varmistaa, että ruuantuotanto kannattaa ja että maaseudulla voidaan elää hyvää elämää. 

Keväällä 2022 Varsinais-Suomen Ely-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila valittiin Business Finlandin rahoituspalveluiden johtoon. Ennen siirtymistään muihin tehtäviin hän ehti olla mukana uuden maaseutuohjelman valmistelussa. Tulevalle ohjelmakaudelle 2023–2027 hän toivoisi lisää vaikuttavuuden arviointia.

– Vaikuttavuutta tulisi arvioida, jotta näkisimme, minkälaisiin hankkeisiin rahaa kannattaa laittaa. Jos vaikutuksia ei arvioida, voi käydä niin, että jatkamme sellaista kehittämistä, mikä ei lopulta vaikuta niin kuin on suunniteltu. Vaikuttavuuden arvioimiseksi pitäisi aidosti haastatella edunsaajia ja mieluiten niin, että joku ulkopuolinen taho tekisi sitä systemaattisesti, Metsä-Tokila toteaa.

Ja kun vaikuttavuutta on arvioitu, pitäisi vielä olla Metsä-Tokilan mukaan rohkeutta jättää tekemättä niitä hankkeita, joista ei saada todellisia vaikutuksia ja panostaa niihin, jotka vaikuttavat. Näin Ely-keskus osallistuisi aktiivisesti maaseudun kehittämiseen, eikä olisi pelkkä tarkastajataho.

– Pienet hankkeet osuvat usein asian ytimeen ja niiden paikalliset vaikutukset on helppo huomata. Toisaalta suuremmilla toimijoilla on mahdollisuus tehdä sellaista työtä, joka vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä. Hyvä kokonaisuus olisi sellainen, joka osuu hyvin paikallisesti ja saa aikaan todellisia vaikutuksia. 

Lisäksi Metsä-Tokila pitää tärkeänä riittävän yritysrahoituksen turvaamista, koska sen avulla saadaan uusia työpaikkoja. 

Kannattavaa ruuantuotantoa ja hyvää elämää

Maaseudun kehittämisessä Timo Metsä-Tokila kannustaa pohtimaan ennen kaikkea sitä, miten maaseutu saadaan pidettyä elinvoimaisena ja maatalous sellaisena, että se pärjää ja houkuttelee elinkeinona myös uusia sukupolvia. 

Siitä hän on vakuuttunut, että suomalaiselle ruualle on tarvetta tulevaisuudessa ja että Varsinais-Suomi on ehdottomasti paikka, jossa ruokaa kannattaa tuottaa. 

– Täällä on otolliset sääolosuhteet, monimuotoinen luonto, lyhyet välimatkat ja pitkä historia ruuantuotannossa. Jos etsitään esimerkiksi uusia kasveja, niin homma ei käänny yhdessä vuodessa. Uuden suunnan etsimiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä.

Parhaillaan ruuantuotanto kärsii kannattavuuden ongelmista, mutta Metsä-Tokila uskoo parempaan tulevaisuuteen. 

– Maailman ruokatasapaino tulee olemaan hyvin erilainen jo kymmenen vuoden päästä. Tämän hetken ongelmat pitää nyt elää läpi ja ratkaista tavalla tai toisella.

Maaseutu on kuitenkin muutakin kuin tuotantoalue. 

– Meidän pitää mahdollistaa se, että maaseudulla pystyy jatkossakin asumaan – ja että elämä siellä on hyvää! Sen vuoksi tarvitaan uusia liikenneratkaisuja ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia sekä lapsille että aikuisille. Varsinais-Suomessa meillä on hyvä mahdollisuus onnistua tässä, sillä välimatkat ovat lyhyet ja vielä ei ole syntynyt alueita, jotka olisivat autioituneet. 

Ympäristönäkökulma huomioon

Yksi asia, johon tulevalla ohjelmakaudella kannattaisi Metsä-Tokilan mukaan panostaa enemmän, on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Esimerkiksi maiseman laiduntamisesta tai perinnebiotoopin ylläpitämisestä pitäisi saada sellainen korvaus, että se motivoi toimimaan. 

EU:lla on nyt kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja ne tulevat ohjaamaan myös maaseudun kehittämistä.

– Olemme yrittäneet edistää paikallisia energiaratkaisuja, esimerkiksi bio-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Niiden avulla ei ratkaista sitä, miten ihmiset tulevaisuudessa liikkuvat, mutta tilakohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin niistä saa apua. 

Ympäristötyöhön tarvitaan Metsä-Tokilan näkökulmasta lisää yhteistyötä ja malttia. 

– Hallinnon sisälle tarvitaan lisää dialogia! Ely-keskuksessa olemme tarkoituksella yrittäneet tuoda maataloutta, kalataloutta ja ympäristöpuolta lähemmäs toisiaan. Yhteistyö avartaa ajatusta siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä. Jos halutaan ratkaista esimerkiksi meren rehevöityminen, ratkaisuja kannattaa etsiä muualtakin kuin vedestä, hän toteaa.

– Ja lisäksi tarvitaan malttia, sillä ympäristötyön tulee olla pitkäjänteistä, Metsä-Tokila lisää.

Mies sinisessä takissa katsoo kameraan meren rannalla.
Kun VTT Timo Metsä-Tokila valittiin elinkeinot-vastuualueen johtajaksi Ely-keskukseen, hän päätti opiskella vielä agrologin tutkinnon. Merimaskussa asuva virkamies nauttii itsekin maaseudun rauhasta ja hyvistä palveluista. Nykyään hän työskentelee Business Finlandissa rahoituspalveluiden johtajana.

 

5 000 ihmistä pääse valokuidun päähän Varsinais-Suomessa EU:n elpymisvaroilla

Kuvituskuva, jossa vihreässä säkissä ihmisiä, EU:n lippu, verkkopiuha ja kaivinkone.

 

Ensi kesänä Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan mahdollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle!

Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistahankkeisiin. Hakuaika päättyi syyskuussa 2021. Alun perin Varsinais-Suomeen myönnettiin 20 laajakaistahanketta, mutta helmikuussa saatiin lisärahoitus vielä kahdelle hankkeelle. 

– Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä.

Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s.

Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Tl Kosken Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle. 

Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %.

Hankkeet ovat jo käynnissä ja nyt kilpailutetaan urakoitsijoita. Rakentaminen alkaa sitten keväällä ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä, Raitamäki kertoo. 

Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä.

Kuitua korpeen!

Mies istuu tietokoneella.
IT-alalla työskentelevä loimaalainen Heikki Huhtanen ja muut Loimaan Korven kylän asukkaat saavat paremmat verkkoyhteydet mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Kuva: Suvi-Päivi Prusi.

Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään. 

– Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen. 

Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan. 

– Ja meille on matkaa siitä Korven kylän keskuksesta vielä 10 kilometriä, eli olemme oikeasti ihan korvessa. Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista!

Nyt Korven Kuidulla on rahoituspäätös. Tällä hetkellä tehdään kilpailutuksia ja viimeistellään sopimuksia maanomistajien kanssa. Konkreettisten töiden arvioidaan alkavan kesällä ja valmista yritetään saada vuoden loppuun mennessä.

– Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, Huhtanen kertoo. 

Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on konttori Piikkiössä ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta.

Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metalli- ja palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä. 

– Esimerkiksi monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä.

Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille.

– Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen!

EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve.

– Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta. Parempien yhteyksien avulla voimme itse kehittää omaa aluettamme nyt kun pienet kunnat ovat muutenkin tiukoilla, Huhtanen päättää.

Lisää rahoitusta tulossa

Kuvituskuva, jossa neljän hengen porukka kytkee kylän laajakaistaverkkoon.
Toimiva verkkoyhteys parantaa alueen vetovoimaa sekä asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Kuva: Maaseutu.fi.

Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi. 

Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla vain niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi on kuitenkin tuomassa mukanaan helpotusta tilanteeseen.

– Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki.

 

Lue lisää osoitteesta www.maaseutu.fi/laajakaistainfo

Laajakaistainfo tarjoaa tietoa laajakaistasta, valokuituverkoista ja verkonrakentamisen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi sivuilta löytyy uutisia ja blogeja laajakaistarakentamisesta ja tilastotietoa laajakaistaliittymistä Suomessa.

Suomisen tilan maidosta tehdään hiilinegatiivista luomujäätelöä ensimmäisenä Suomessa

 

Ajattele, jos pystyisit vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä syömällä jäätelöä! Vuonna 2014 markkinoille tuli Suomen ensimmäinen luomujäätelö Jymy. Vuosi sitten sama suunnannäyttäjä lanseerasi tuotesarjan, jonka hiilijalanjälki on kompensoitu miinusmerkkiseksi – ja tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat hiilinegatiivisiksi!

Varsinaissuomalaisten Jymy-jäätelöiden joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tuotesarjaa. Seitsemän vuotta sitten esiteltiin Suomen ensimmäiset luomujäätelöt. Sen jälkeen on lanseerattu muun muassa vegaaninen jäätelöperhe, karppisokerilla makeutetut vähäkaloriset jäätelöt ja nyt vielä hiilinegatiiviset jäätelöt. 

– Lähdimme tekemään jäätelöitä käytännössä ihan pystymetsästä. Paljon on opittu kantapään kautta, kertoo Samuli Suominen Turussa Suomisen maitotilalla, josta Jymy-jäätelöiden maito tulee.

– Tämä on äitimme kotitila, jota vanhempani jatkoivat yhdessä vuonna 1986. Silloin täällä oli 12 lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, he päättivät siirtyä luomuun erottuakseen muista tiloista, mutta myös terveydellisistä syistä. Isälle oli tullut uran aikana kasvinsuojeluaineista terveyshaittoja. Siinä sitten kirkastui ajatus, että ehkä ne myrkyt, jotka aiheuttavat ongelmia viljelijöille, eivät kuulu ruokaankaan, Suominen taustoittaa. 

Perheen vanhemmat Jaakko ja Pirkko Suominen asuttavat edelleen maitotilaa, mutta nyt lehmiä on jo yli 140. Samuli Suominen asuu perheen toisella tilalla Liedon Tarvasjoella, jossa tuotetaan luomumunia, ja hänen veljensä Olli Suominen panostaa yhteiseen jäätelötehtaaseen Aurassa. 

– Vaikka paperilla toimimme kolmessa eri paikassa, niin kokonaisuutta hoidetaan yhdessä. Täältä saadaan viljaa kanojen rehuksi ja kanalasta saadaan siipikarjan lantaa tämän tilan pelloille. Kun maitoauto lähtee täältä joka toinen aamu Hämeenlinnan osuusmeijerille, se pysähtyy Aurassa täyttämässä jätskitehtaan maitosäiliöt.

Tuotantopäästöjä kompensoidaan istuttamalla puita

Viisi erilaista jäätelöpurkkia.
Kuvan jäätelöistä Cookie Dough on jo markkinoilla. Muut tulevat myyntiin maaliskuun aikana. Kuva: Suomisen Maito Oy.

Jymy-jäätelöitä on aina pyritty tuottamaan mahdollisimman pienillä päästöillä. Jäätelötehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Hiilisäästöjä haetaan muun muassa ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista ja logistiikasta. Kaikki lähtee kuitenkin maidosta. 

Suomisen maidon hiilijalanjälki on yli 10 % pienempi kuin kansallinen keskiarvo ja 60 % pienempi kuin kansainvälinen keskiarvo. Pienempi hiilijalanjälki on monen tekijän summa: esimerkiksi fossiilisia lannoitteita ei käytetä, pelloilla on maksimaalinen kasvipeitteisyys ja tilalla käytetään omaa aurinkovoimaa.

– Täällä nurmenviljely on suuressa osassa. Se sitoo hyvin hiiltä. Ja kun jokivarret ovat talven nurmella, niin syksyn sateissa ravinteita ei lähde vesistöön ollenkaan niin paljon kuin viljan viljelyssä, jossa huuhtoumia syntyy enemmän, Suominen sanoo. 

Päästölaskelmat on toteuttanut ulkopuolinen taho Envitecpolis Oy. Sen laskelmien mukaan yhden 360 gramman jäätelöpurkin valmistaminen pellolta purkkiin tuottaa noin kilon hiilidioksidia. Tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat kuitenkin hiilinegatiivisiksi, sillä tuotannosta syntyvä hiilikuorma ylikompensoidaan, eli hyvitetään korkojen kera istuttamalla puita Etiopiassa. Kun istutetut puut sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus tuottaa, kokonaishiilimäärä jää miinuksen puolelle. 

– Etiopiassa on paljon metsiä hakattu polttopuiksi ja eroosio on päässyt jylläämään. Siksi toimet on kohdennettu sinne, Suominen selittää.

Jymyn tavoitteena on edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä.

– Paperitöitä, laskemista ja konkreettisia toimia se vaatii, mutta on ihan mahdollista, uskoo Suominen. 

Luomussa eläinkin voi paremmin

Mies rapsuttaa kissaa lehmän vieressä.
Suomisen maitotilalla siirryttiin luomuun 90-luvun puolivälissä. Samuli Suominen on auttanut lehmien kanssa pikkupojasta asti.

Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Euroopan Unionin tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomisen tilalla pellot ovat luomuviljelyssä ja lehmät saavat luomurehua, mutta myös tavanomaista parempaa kohtelua. Tilaa on jokaista lehmää kohden enemmän ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat paremmat. Samoin kanalan puolella tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia on luomussa enemmän. Luomukanoja saa olla neliöllä korkeintaan kuusi, kun taas esimerkiksi vapaita kanoja voi olla yhdeksän ja muita vielä enemmän.

Jymy-jäätelöä markkinoidaan Suomen ensimmäisenä luomujäätelönä. Toki joku on saattanut valmistaa luomujäätelöä ennenkin, mutta ei valtakunnalliseen levitykseen, koska silloin tarina olisi jo tullut Suomistenkin korviin. Jäätelömarkkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa. Suominen uskoo, että siihen on vielä paljon matkaa, että luomun osuus jäätelössä olisi yhtä suuri kuin maidossa tai kananmunissa. Siihen vaikuttaa moni asia, joista yksi on markkinointi. Heidän luomumaitoaan ja luomumuniaan myydään tunnettujen brändien alla, kun taas Jymy on joutunut raivaamaan tiensä jäätelöaltaisiin ja ihmisten tietoisuuteen omin avuin. 

Jäätelöperhe on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen.

– Jokaisessa ketjussa on ainakin jokin meidän tuote myynnissä. Toki aina toivotaan, että makuja saataisi tarjolle enemmän, mutta kilpailu on kovaa ja toisaalta on reilu peli, että mitä enemmän tuotteita ostetaan, sitä enemmän niitä saa tarjolle, Suominen toteaa. 

Vegaanisia ja vähäkalorisia jäätelöitä

Vaikka Jymy-jäätelöiden brändi perustuukin oman tilan luomumaitoon, on joukossa myös täysin maidottomia jäätelöitä.

– Maidon kulutus laskee nyt kovaa vauhtia ja me mukaudumme markkinoihin. Nyt valikoimassa on jo useampia vegaanisia jäätelöitä. Niitä on tehty kotimaisesta kaurasta ja härkäpavusta ja nyt kokeilussa on kolmaskin raaka-aine, jota emme vielä paljasta, kertoo Suominen.

Nyt Jymy-tuotteista 40 % on vegaanisia ja tavoitteena on lisätä osuutta entisestään, sillä kasviperäisiin tuotteisiin siirtyminen auttaa myös vähentämään hiilidioksidikuormaa.

Toinen mielenkiintoa herättänyt tuotesarja on vähäkaloriset, gluteenittomat ja laktoosittomat jäätelöt. Niissä on vähemmän kaloreita, koska sokeri on korvattu stevialla tai karppisokerilla eli erytritolilla, jossa on 0 kaloria. 

Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta

Mies heittää heinää vasikoille.
Luomuruuassa ei tarvitse pelätä kasvimyrkkyjen tai kemiallisten lannoitteiden vaikutuksia. Lisäksi luomutuotannossa eläinten olosuhteet ovat paremmat.

Jymy-jäätelöitä halutaan tehdä puhtaista raaka-aineista mahdollisimman läpinäkyvästi ja vastuullisesti, mikä on vakuuttanut myös muut. Vuonna 2017 jäätelötehtaalla tehtiin joukkorahoituskampanja, jonka myötä taloon tuli yli 400 pienosakasta. 

Uskoa luomujäätelöihin on löytynyt myös maaseuturahastosta. Viljelijätukien lisäksi Suomiset ovat saaneet useamman kerran myös maaseudun kehittämistukia. Vuonna 2017  Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi Suomisen Maito Oy:lle tukea tuotannon monipuolistamiseen, vuonna 2018 tuotannon tehostamiseen ja vuonna 2019 tuotelaadun kehittämiseen. 

Tulevaisuuteenkin on sunnnitelmia. 

– Koko ajan pyritään tekemään asioita paremmin ja paremmin. Ja tänä vuonna tunnettuutta parannetaan kolmella kioskilla, jotka tulevat sijaitsemaan Helsingissä ja Aurassa. 

 

Teksti: Janica Vilen, Haloo maaseutu!

Kaikki irti maaseuturahastosta! -webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa!

Sinisellä pohjalla teksti: Kaikki irti maaseuturahastosta! Webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa.

 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.

WEBINAARIN OHJELMA JA ESITYKSET

00:00:00 Avaussanat: Janica Vilen, Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori

00:03:13 Leader-rahoitus pähkinänkuoressa: Ulla Kallio, Leader Ravakan toiminnanjohtaja

Valkoisella pohjalla teksti: Leader Varsinais-Suomi rahoittaa ja kehittää maaseutua paikallisesti.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

00:30:04 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät esittäytyvät: Pia Poikonen, Minna Boström, Taina Sainio, Maarit Teuri ja Ulla Kallio

00:56:28 Outdoor Leader -hankkeen esittely: Taina Simola, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit

Metsäinen kuva, jonka päällä valkoinen teksti: Kansainvälinen Leader-yhteistyö.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:07:57 Ely-keskuksen myöntämät tuet: Antti Jaatinen, maaseutupalvelut

Oikealla kuva meren rannalta ja vasemmalla sinisellä pohjalla teksti: ;aaseuturahaston mahdollisuudet.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:27:48 Maaseuturahaston mahdollisuudet kunnan näkökulmasta: Anna-Mari Alkio, Auran kunta

Violetilla pohjalla valkoinen teksti: Maaseuturahoituksen hyödyntäminen Auran kunnassa. Oikeassa alakulmassa Auran kunnan logo.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:39:32 Kylien kehittäminen maaseuturahaston avulla: Tauno Linkoranta, Varsianis-Suomen Kylät

Valkoisella pohjalla Varsinais-Suomen Kylät ry:n oranssi logo ja teksti: Kylien kehittäminen, Tauno Linkoranta.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

02:00:26 Loppukeskustelu: kommentteja ja kysymyksiä

 

 

Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Virma Kartta tekee retkeilystä digitaalisesti saavutettavaa!

Metsämaisemassa käsi, joka pietelee älypuhelinta. Puhelimen näytöllä auki Virma Kartta.

 

Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä sellaisia polkuja, näköalapaikkoja, laavuja ja muita luontokohteita, joista tietävät lähinnä oman kunnan asukkaat – jos hekään. Nyt Varsinais-Suomessa on kehitetty karttapalvelu, josta voi käydä etsimässä uusia kohteita tuleville retkilleen ja tarkistaa vaikka maastossa, mistä löytyy lähin tulisija evästaukoa varten. 

Digi-SAAPAS-hankkeessa vuonna 2021 luotu Virma Kartta on tavoittanut jo lähes 10 000 käyttäjää. Kartalle on merkitty yli 1 000 varsinaissuomalaista luontopolkua, retkeilyreittiä ja virkistyskohdetta. Jos siis suunnitelmissa on luontoretki Varsinais-Suomen alueella, kannattaa suunnittelu aloittaa avaamalla Virma Kartta osoitteessa kartta.virma.fi

Varsinais-Suomen Liiton verkostokoordinaattori Maiju Kähärä ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää ovat hankkeessa mukana kehittämässä karttaa ja toivovat kohteita vielä lisää.

– Suurin osa kohteista on jo kartalla, mutta ei kaikki! Esimerkiksi pienten kyläyhdistysten ylläpitämistä kohteista puuttuu varmasti moni. Jos siis ylläpidät jotain luonto- tai virkistyskohdetta, käy katsomassa, onko se jo kartalla, ja ota yhteyttä, jos ei ole, kannustaa Mäenpää. 

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: virma@lounaistieto.fi. Reittien ylläpitäjät voivat käydä lisäämässä kohteitaan kartalle myös itsenäisesti. Uudet kohteet tulevat näkyviin, kun työntekijät ovat tarkistaneet ja hyväksyneet ne. 

Kohteen voi lisätä se taho, joka sitä ylläpitää. Näin myös hallintaoikeus kohteen tietojen päivittämistä varten säilyy ylläpitäjällä itsellään. 

– Retkeilijätkin voivat toki osallistua talkoisiin ilmoittamalla meille puuttuvista kohteista. Jos ylläpitäjä on tiedossa, kannattaa ilmoittaa sekin. Muussa tapauksessa me voimme lähteä selvittämään tilannetta, Kähärä neuvoo. 

Myös lisätietoja reiteistä voi lähettää. 

– Suurin osa reiteistä on kyllä kartalla, mutta rikasteita kaivataan. Voimme lisätä reitille pistetietona esimerkiksi tulipaikan, opastaulun puuceen tai parkkipaikan, Mäenpää sanoo. 

Kartalle hyväksytään vain viralliset polut. Jokamiehenoikeudella saa kulkea metsissä ja jotkut näistä jokamiehenpoluista näkyvät maastossa selkeästi, mutta karttaan niitä ei merkitä ilman maanomistajien lupaa. 

Myös luontoretkeilyä tukevia palveluita pystyy lisäämään kartalle. Jos jonkun luontoreitin läheisyydessä on vaikka majoitusta, pyörävuokraustakahvila tai ravintola, yrittäjä voi käydä lisäämässä kohteensa karttaan.

Mobiiliversio auttaa metsän syvyyksissä

Virma Kartta opastaa retkeilijöitä myös maastossa. Kartan mobiiliversio näyttää koko ajan, missä mennään, joten eksymään ei pitäisi päästä. Puhelimella voi myös kesken metsäretken tarkistaa vaikka sen, mistä löytyy lähin tulipaikka tai uintimahdollisuus. 

Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata, vaan selainversio on optimoitu mobiilikäyttöön. Mobiiliversio on luotu Turun yliopiston tietotekniikan laitoksella ja se on todettu testiryhmissä hyvin kuluttajaystävälliseksi. Karttaa kuitenkin päivitetään edelleen, joten palautetta voi antaa.

Avoin lähdekoodi mahdollistaa laajentumisen 

Virma Kartalla on avoin lähdekoodi ja myös kaikki data on avointa, mikä mahdollistaisi saman pohjan hyödyntämisen myös muissa maakunnissa. Digi-SAAPAS-hanke toimii vain Varsinais-Suomen alueella, mutta muista maakunnista on jo tullut kyselyitä aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tieto eri retkeilyreiteistä on valtakunnallisesti hyvin hajallaan. Retkeilijöitä helpottaisi, jos samaa sivua voisi käyttää missä päin Suomea tahansa. 

Avointa dataa pystyy ottamaan käyttöön myös muille sivustoille, esimerkiksi kuntien verkkosivuille. Virma Kartasta voi tehdä haluamallaan rajauksella omalle verkkosivulleen upotteen, joka päivittyy automaattisesti, kun Virma Karttaa päivitetään. 

Hankkeessa hyödynnetään aiemmassa Virkistä Dataa! -hankkeessa toteutettua ylläpitotyökalua Virmaa. Virmaan lisätyt tiedot siirtyvät paikkatietorajapintaan, josta ne välittyvät yhdellä kertaa moneen paikkaan: retkeilijöille tarkoitettuun Virma Karttaan, Lounaistiedon karttapalveluun, kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuille tehtyihin karttaupotteisiin ja muihin rajapintaa käyttäviin sovelluksiin.

Kolmen vuoden hanke

Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa (Digi-SAAPAS) -hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja päättyy vuoden 2022 loppuun. Mukana hankkeessa ovat Varsinais-Suomen Liitto, Lounaistieto, Valonia, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Turun yliopiston tietotekniikan laitos. Hankeajan jälkeen karttasivusto jää Varsinais-Suomen Liiton ylläpidettäväksi. Hanke toteutetaan Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 231 000 euroa.

– Kuluttajat ovat jo nyt löytäneet tämän hyvin, mutta lisää käyttäjiä tietysti tavoitellaan. Kartan tavoite on helpottaa luontoliikkumista ja saada olemassa olevat kohteet aktiivisempaan käyttöön, Mäenpää tiivistää.

Monet kartalla olevista kohteista on rakennettu esimerkiksi yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa, joista toivotaan olevan iloa aina mahdollisimman monelle. Siksi kaikki näkyvyys on eduksi. 

Kun koronakriisi alkoi ja luontoretkeilyn suosio moninkertaistui, yleisimmät reitit olivat täynnä ihmisiä. Kun tieto eri kohteista lisääntyy, retkeilijätkin hajaantuvat useampiin kohteisiin, mikä on hyvä niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Retkeillessä tulee aina kunnioittaa luontoa. Virma Kartasta löytyy vastuullisen retkeilyn ohjeet, jotka kannattaa lukea ennen retkelle lähtöä. Metsäpalovaroituksen tilanteen pääsee tarkistamaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. 

Tutustu lisää työpajassa 15.3.

Virma Kartan käyttöä pääsee harjoittelemaan kädestä pitäen tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Outdoor Leader -hankkeen järjestämässä työpajassa Liedon kunnantalolla. Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa. Jos siis oma kohde vielä puuttuu kartalta, niin kannattaa laittaa päivämäärä talteen ja seurata tiedotusta Haloo maaseudun sivuilla. 

Työpaja on jatkoa Outdoor Leader -hankkeen Retki kylään tekee hyvää -webinaarille, joka järjestetään 1. helmikuuta. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Anna Sampo

Ely-keskus valmistelee KIPSI-hankeen laajenemista koko Suomen rannikkoalueelle

Maata, jossa näkyy traktorin jäljet.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa sivuillaan valmistelevansa yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa KIPSI-hankkeen laajenemista koko Suomen rannikon kattavaksi. Valmisteilla olevan hankkeen laajeneminen on tarkoitus toteuttaa EU:n elvytyspaketista haettavalla rahoituksella.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa KIPSI-hankkeessa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.

Laajenevan KIPSI-hankkeen valmistelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että hanke käynnistyy jo vuoden 2022 alussa. Hankkeen on tarkoitus laajentua Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueelle.

Kipsikäsittely vähentää merkittävästi maatalouden fosforikuormitusta ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Paras vesiensuojeluhyöty on saatavissa kipsikäsittelyyn soveltuvilla eroosioherkillä savimailla. Suomessa yleisimmin käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille viljelijän hakemuksesta.

Loimaasta tuli Suomen lemmikkiruokamekka! Koirien ja kissojen lähiruokamarkkinat kehittyvät maaseuturahaston tuella

Seitsemän koiranpentua samalla ruokakupilla.

 

Kotimainen lähiruoka on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Sen lisäksi, että ihmiset haluavat tietää, mistä heidän oma ruokansa tulee, on kiinnostus kasvanut myös sen suhteen, mistä perheen lemmikkien ruoka tehdään. Loimaalla tuotetaan nyt koirien ja kissojen ruokakuppeihin kotimaisia vaihtoehtoja kolmen yrityksen voimin – maaseuturahaston tuella.

Suomalaisille kissoille ja koirille ostetaan ulkomailta tuotua valmisruokaa vuosittain arviolta lähes 400 miljoonalla eurolla. Pelkästään koiranruokaa tuodaan Suomeen ulkomailta vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa. Korona-ajan tuoma lemmikkibuumi on lisännyt ruuan kysyntää entisestään, joten aika on otollinen kotimaisten vaihtoehtojen kehittämiselle.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt maaseuturahastosta tukea kolmelle eläinruokatehtaalle, jotka kaikki sijaitsevat Loimaalla. Rovio Pet Foods tekee lemmikeille kotimaisia Werraton-nappuloita lähitilojen raaka-aineista ja Dagsmark Petfood alkaa valmistaa kissoille ja koirille kotimaista märkäruokaa. Aristo Oy keskittyy koirien kotimaisiin puruluihin ja herkkuihin. Kaikkien kolmen yrityksen tuotteille on myönnetty suomalainen avainlipputunnus merkiksi vahvasta kotimaisuusasteesta. 

Yrityksille on myönnetty maaseuturahastosta tukea niin tehtaiden perustamiseen, laajentamiseen kuin laiteinvestointeihin. Tuet ovat olleet 30–35 prosentin luokkaa hankkeiden kokonaiskustannuksista, joita on tullut yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa. 

Loimaa sijaitsee erinomaisten viljelysmaiden välittömässä läheisyydessä Varsinais-Suomen lukuisten eläintilojen keskellä – ja logistisesti helpon yhteyden päässä Turusta, Tampereesta ja pääkaupunkiseudusta. Ei siis ihme, että kolme eläinruokatehdasta päätyi naapureiksi juuri Loimaalle.  

Rovio Pet Foods vähentää lemmikkiruokien ympäristövaikutuksia

Tero Rovio traktorin vieressä.
Rovio Pet Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Tero Rovio. Kuva: Kuva: Rovio Pet Foods.

Loimaalainen Tero Rovio perusti Rovio Pet Foodsin vuoden 2019 lopulla, ja vuotta myöhemmin lemmikkiruokien valmistukseen suunniteltu eläinruokatehdas oli jo toiminnassa. Tehdas sijaitsee 12 kilometrin päässä hänen omalta tilaltaan, josta tulee kaikki ruokiin käytettävä kaura. Kananmunat tulevat osin omalta tilalta; osin kilometrin päässä tehtaalta olevalta kananmunapakkaamolta, josta lähetettiin ennen kakkoslaatuisia munia ulkomaille. Nyt ne hyödynnetään naapurissa! Kaikki muutkin raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista: härkäpavut, peruna, viljat ja siipikarja. 

– Tähän asti suomalaisia raaka-aineita on roudattu ympäri Eurooppaa ja tuotu sitten jalostettuina takaisin. Silloin kun me aloitimme, Suomessa myytävistä lemmikkien kuivaruuista vain prosentti oli kotimaisia, Rovio taustoittaa. 

Rovio Pet Foodsin valmistamat kotimaiset koirien ja kissojen Werraton-nappulat ovat saaneet markkinoilta hyvin jalansijaa.

– Tuotteista on tullut tosi hyvää palautetta ja sitä arvostetaan, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla tuotekehityksestä alkaen, Rovio kertoo. 

Hintakin on ulkomaisiin vaihtoehtoihin nähden kilpailukykyinen, kun nappuloita vertaa ravintoarvoiltaan samantasoisiin tuotteisiin.

Lemmikkien kuivaruokaa linjastolla.
Werraton nappulat tuotannossa. Werraton -ruokasarja on Rovio Pet Foodsin eläinravitsemuksen asiantuntijoiden suunnittelema ja siihen kuuluu kuivaruokia sekä kissoille että koirille. Kuva: Rovio Pet Foods.

Rovio Pet Foods kiinnittää paljon huomiota tuotteidensa ja toimintansa ympäristöystävällisyyteen. Kananmuna on hiilijalanjälkeen nähden paras proteiinin lähde heti villikalan jälkeen  – ja sitä hyödynnetään tuotannossa paljon. Samalla se on ravitsemuksellisesti lemmikeille hyvä proteiinin lähde aminohappokoostumuksensa vuoksi. 

Tällä hetkellä tehtaan toiminnassa käytetään nestekaasua, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla, jos naapuriin suunnitteilla oleva biokaasulaitos toteutuu. Myös aurinkovoimaa tullaan jatkossa hyödyntämään. 

– Tehtaan viereen on jo suunniteltu aurinkopuisto, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut. 

Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella tehtaalle hankittiin uutta teknologiaa: koneita ja laitteita sekä kuivaruokalinjastolle että pakkaamoon. Rovio uskoo hankkeen kasvattavan sekä  työvoiman tarvetta että liikevaihtoa tulevina vuosina reilulla kädellä.

Dagsmark Petfood aloittaa kissojen ja koirien märkäruuan tuotannon

Laura Strömberg tehtaalla.
Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg ravistelee alaa panostamalla laatuun, vastuullisuuten ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen, sillä asiakkailla on oikeus tietää, mitä he lemmikeilleen syöttävät.

Dagsmark Petfood on myynyt tähän asti lähinnä koirien ja kissojen kuivaruokaa, mutta pian kauppoihin tulee ensimmäiset yrityksen itse valmistamat kissojen märkäruuat. 

– Kissojen märkäruualla on valtavat markkinat, mutta alalla ei ole tähän asti ollut juurikaan kotimaisia toimijoita. Halusimme kehittyä kokonaisvaltaiseksi eläiruokataloksi ja tartuimme haasteeseen. Ensimmäiset kissojen märkäruuat tulevat myyntiin lokakuussa ja koirien ruuat ensi keväänä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Dagsmark Petfood käyttää tuotteisiinsa kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi Liedossa tuotettua antibioottivapaata kanaa sekä kalkkunaa ja nautaa. 

– Olemme huomanneet, että kotimaiselle kissanruualle on kova tarve. Perusreseptiikka on meillä hyvin samanlainen kuin ulkomaisilla toimijoilla, sillä reseptit perustuvat siihen, mitä eläin tarvitsee. Mutta jos valitsee ulkomaisen jättiyrityksen tuotteen, ei voi yhtään tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin, Strömberg kommentoi. 

Lemmikkien ruokia valvoo Suomessa Ruokavirasto. Lainsäädännössä niitä ei lasketa elintarvikkeiksi vaan rehuksi ja sen vuoksi pakkausselosteessa ei tarvitse mainita edes raaka-aineiden alkuperämaata. 

Kolme kissanruokapakkausta.
Dagsmark Petfoodin uudet kissanruuat ovat nimeltään Ilves, Tiikeri ja Leopardi. Kuva: Dagsmark Petfood.

Dagsmark Petfood sai lemmikkien märkäruuan tuotannon käynnistämiseksi tukea maaseuturahastosta. 

– Hakemus jätettiin loppuvuodesta 2020 ja tällä viikolla alkaa jo kaupallinen tuotanto. Täytyy nostaa hattua meille kaikille, että koko hanke vedettiin läpi alle vuodessa, iloitsee Strömberg.

Yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajan laskelmien mukaan sen pitäisi märkäruokabisneksen avulla nousta 3–4 vuodessa 15–20 miljoonaan euroon. Hankkeen työllistävä vaikutus näkyy jo nyt, sillä toimihenkilöpuolelle on rekrytoitu kolme ihmistä lisää ja tuotannon puolelle toiset kolme. Ja ensi vuonna rekrytoinnit jatkuvat.

Loimaalle yritys päätyi sattumalta. 

– Toimimme aikaisemmin pienemmissä tiloissa Pohjanmaalla. Asun itse Paraisilla ja lisäksi meillä on alihankkijoita ja raaka-aineiden toimittajia Varsinais-Suomessa. Siksi lähdimme etsimään isompia tiloja täältä. Loimaan Mellilästä löytyi HK:n vanha teurastamo, joka oli meille juuri sopiva, Strömberg taustoittaa.

Puruluut ovat koirien herkkuja

Koira syö puruluuta.
Aristolla käynnissä oleva pentubuumi ja samaan aikaan etenevä lähiruokainnostus näkyvät kotimaisten hirvien ja peurojen nahasta valmistettujen puruluiden kysynnässä. Kuva: Aristo Oy.

Aristo Oy:n RAUH!- ja REKKU-tuotteet tehdään käsityönä niin ikään Loimaalla. Vaikka arkikieleen on vakiintunut termi puruluu, kyseessä on oikeastaan nahasta kääritty rulla. Sen vuoksi puruluut luokitellaan lemmikkiruuaksi, vaikka koirat järsivätkin niitä ajanvietteen ja hampaiden hyvinvoinnin eivätkä ravinnon vuoksi. 

Ariston puruluihin käytetään hirven, peuran ja naudan nahkoja. 

– Peurannahka tulee kaikkein lähimpää. Loimaan alueella on peuroja todella paljon. Hirvennahkaa tulee metsästysseuroilta ympäri Suomen ja Pohjois-Ruotsista. Naudannahka tulee 95-prosenttisesti Pohjoismaista. Sitä tarvitaan niin paljon, ettei Suomen tuotanto riitä kattamaan kysyntää, kertoo Risto Pelkonen, Aristo Oy:n toinen pääomistaja. Toinen pääomistaja on Ari Hannula.

– Toimintamme ydin on parhaat mahdolliset raaka-aineet ja ammattitaito. Jokainen nahka on erilainen ja lopputulos on käytännössä käsityötä, hän jatkaa.

Aristo Oy:n tuotantoa on laajennettu maaseuturahaston tuella kolmessa osassa. Kahdessa aikaisemmassa toimitilojen laajentamiseen keskittyvässä hankkeessa tuotanto on tuplattu ja tällä hetkellä käynnissä oleva laiteinvestointihanke kasvattaa tuotantoa taas 30–40 prosenttia. Hankkeiden myötä yritykseen on tullut myös kuusi uutta työpaikkaa. Nyt Loimaan tehtaalla työskentelee yhteensä 12 henkilöä, joista osa on alihankkijoita. Neliöitä on käytössä jo 3 000.

Aristo Oy:n tehdas.
Aristo Oy on saanut maaseuturahaston tuella laajennettua toimintaansa. Kuva: Aristo Oy.

Nyt käynnissä oleva hanke valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä ja uutta jo suunnitellaan. 

– Tehdas käy koko ajan maksimilla. Olemme Ely-keskukselle todella kiitollisia tuesta, sillä sen avulla olemme pystyneet investoimaan nopeammalla aikataululla. Investointien myötä olemme onnistuneet luomaan tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja ekologisempia tuotantomenetelmiä, palkkaamaan lisää suomalaista työvoimaa ja vahvistamaan koko Loimaan aluetta sekä veronmaksajina että työnantajina, Pelkonen listaa hankkeiden vaikutuksia. 

Aristo Oy palkkasi asiantuntijan avuksi hakuprosessiin. Vaikka asiointi Ely-keskuksen kanssa oli jouhevaa, hakuprosessi oli työläs. 

– Sellaisella alalla, jossa on paljon toimijoita, on helppo kerätä esimerkiksi vaadittava määrä tarjouksia laiteinvestoinneista. Meillä tilanne on haastavampi sen vuoksi, että olemme Euroopan ainoa puruluutuotantoon keskittyvä tehdas, joten ei ole olemassa mitään kauppaa, josta löytyisi valmiit laitteet meidän tarpeisiin. Siksi tarjousten saamisessa oli aika iso jumppa ja myös kilpailuteknisiä haasteita, Pelkonen selventää. 

Puruluiden lisäksi Ariston valikoimissa on koirien herkuiksi kuivattuja eläinten osia, joihin kaikki raaka-aineet tulevat Suomesta. 

 

Teksti ja artikkelikuva: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Syyskuussa juhlitaan suomalaista ruokaa! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruokaa 1,4 miljoonalla eurolla

Tee makumatka maalle Lähiruokapäivänä 11.9. – Varsinais-Suomesta mukana 23 kohdetta!

Yritystuilla lisätään maaseudun elinvoimaa!

Syyskuussa juhlitaan suomalaista ruokaa! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruokaa 1,4 miljoonalla eurolla

Neljä kuvaa ruuasta: pastaa, sieni, kaali ja leipää.

 

Syyskuussa juhlitaan lähiruokaa monella tavalla. Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta ja Lähiruokapäivää 11. syyskuuta. Lähiruoka on pääosassa myös monilla syksyn markkinoilla ja tapahtumissa, kun satoa korjataan. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi – maaseuturahaston tuella!

Suomalaisen ruoan päivänä nostetaan esiin Hyvää Suomesta -merkkiä, joka on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Kun ostaa tuotteen, jossa on Hyvää Suomesta -tunnus, tietää, että elintarvikkeen raaka-aineet tulevat Suomesta, se on valmistettu Suomessa ja sen koko tuotantoketju on tiedossa. 

Lähiruokapäivä taas kutsuu ihmisiä tutustumaan maaseudun toimijoihin, esimerkiksi maatiloihin ja elintarvikkeita jalostaviin yrityksiin. Aikaisempina vuosina samaa tapahtumapäivää on vietetty Osta tilalta -päivän nimellä.

Syyskuu on otollista aikaa lähiruuan markkinoille, sillä sadonkorjuuaika tarjoaa tuoreita tuotteita ruokapöytään. Satokausikalenterin mukaan syyskuussa parhaimmillaan ovat muun muassa sienet, kaalit, juurekset ja kurpitsat!

Lähiruokaa kehitetään myös Leader-tuella 

Lähiruuan tuotantoa, jalostusta ja käyttöä edistetään jatkuvasti myös maaseuturahaston tuella, jota myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus ja kaikki maakunnan viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet 1,4 miljoonaa euroa tukea lähiruokaa edistäviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin tai yrityksiin. Yritystukia ryhmät ovat myöntäneet yhteensä 28 yritykselle 596 000 euroa. Tukivaroin on autettu markkinoille muun muassa paikallisia juustoja, pastoja, oluita ja viljatuotteita. Kehittämishankkeita on tuettu 24 kappaletta 761 000 eurolla. Kehittämishankkeilla on tuettu muun muassa ruokamatkailua, ruokatapahtumien järjestämistä ja lisätty kuluttajien tietoisuutta lähiruokatuotteista ja -perinteistä.

Leader-tuki on kuitenkin aina vain osa hankkeen kokonaiskustannuksista, joita edellä mainituissa yritystukihankkeissa on ollut yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa 1,1 miljoonaa euroa. Suuri osa hankerahoituksen saajista kertoo, että hanke olisi jäänyt toteuttamatta ilman Leader-tukea, joten lähes aina Leader-ryhmän myöntämä julkinen tuki tuo alueen kehittämiseen myös yksityistä rahaa. 

Kuvakaavios, jossa teksti: Lähiruokaa Leader-tuella! Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruuan tuotantoa tai käyttöä 52 hankkeen kautta yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Kaaviossa näkyy tuettujen hankkeiden Leader-rahoituksen osuus ja muun rahoituksen osuus.

Ely-keskus myönsi miljoonia euroja ruuantuotantoon

Leader-ryhmien myöntämät tuet ovat suuruudeltaan yleensä tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja yksittäistä hanketta kohden. Sitä suuremmat hankkeet voivat saada maaseuturahaston tukea Ely-keskuksen kautta. Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Ely-keskus tuki myös osaltaan lähiruokasektoria miljoonilla euroilla. 

Kehittämishankkeiden puolella tukivaroja suunnattiin maa- ja puutarhatalouteen 5 miljoonaa euroa ja elintarvikejalostukseen 3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi koko maakunnan laajuinen KulTa – Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke on saanut Ely-keskuksesta 90 prosentin tuen 1,3 miljoonan euron budjetilleen. 

Yritysrahoituksen puolella maataloustuotteet ja elintarvikkeet haukkaavat koko kakusta kolmanneksen: noin 12,7 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa Ely-keskuksen tuella on kehitetty muun muassa kananmunien, marjojen, leipomotuotteiden ja lemmikkiruokien tuotantoa. 

Varsinais-Suomesta Suomen ruokamaakunta

Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta. 

Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä. 

Aktiivinen ruuantuotanto näkyy paitsi kauppojen hyllyillä myös maakunnan perinnemaisemissa, joita pidetään avoimina viljelemällä ja laiduntamalla. Esimerkiksi Suomen uusin matkailutie, Aurajoentie, kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. 

 

HANKE-ESIMERKKEJÄ:

Kuluttajat nostettiin ruokatalouden keskiöön! Hankkeesta hyviä kokemuksia

Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Matildankartanossa panostetaan lähiruokaan ja elämyksiin

100-vuotiaassa koulutalossa sijaitseva PetriS Chocolate uudistuu jatkuvasti

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Paikallinen olut syntyy tunteella

Loimaalla pannaan olutta paikallishistoriaa kunnioittaen

Juustoa ja jäätelöä omien vuohien maidosta!

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Suomalaiselle artesaaniruualle valmistellaan omaa sertifikaattia Leader-hankkeena

Mynämäen Riistapaja helpottaa peurakannan harventamista

Kotipellon puutarhassa kasvaa varsinainen makujen ilotulitus!

Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

Prittanan Puoti avasi ovensa Perttelissä!

Kemiönsaaren kesävieraita hemmotellaan paikallisilla luksustuotteilla

Salossa luomuspelttiä viljelevä Birkkalan tila voitti Vuoden Luomuyritys -palkinnon!

 

Yritystuilla lisätään maaseudun elinvoimaa!

Piirroskuvassa neljä erilaista yrittäjää.
©maaseutuverkosto

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Viime valintajaksolla investointitukea myönnettiin muun muassa Suomen Erikoisteipille, Skotlannin Vihannekselle ja Halikon Kumipalvelulle. Tänä vuonna maaseudun yritykset voivat hakea tukea myös elpymisvaroista!

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämiä maaseudun yritystukia voi hakea Hyrrä-järjestelmän kautta ympäri vuoden, mutta päätöksiä tehdään valintajaksoittain. Parhaillaan kuluva valintajakso päättyy 31. heinäkuuta. 

Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %. 

Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Investointituella kaksi uutta työpaikkaa Somerolle

Somerolla toimiva Suomen Erikoisteippi Oy sai tänä keväänä investointituen kahden suurkuvatulostimen hankintaan. Investoinnin kustannus oli yhteensä 160 000 euroa ja tukea myönnettiin 20 % eli 32 000 euroa. 

– Tämä oli hyvin simppeli juttu. Meidän hankinta oli niin yksinkertainen, että hakuprosessikin oli helppo. Ja kokemusta oli jo entuudestaan, sillä olemme saaneet investointitukea ennenkin – kymmenisen vuotta sitten, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Mika Sirro. 

Investoinnilla oli yrityksessä työllistävä vaikutus. Heti laitehankintojen jälkeen yritykseen palkattiin yksi uusi työntekijä ja toinen on mitä luultavimmin vielä tulossa. 

Vuonna 2009 perustettu Suomen Erikoisteippi tekee autojen ja veneiden teippauksia, ikkunoiden tummennuksia sekä monenlaisia muita tulostus- ja teippaustöitä. 

Jatkojalostusta tuetaan korotetusti

Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.
Skotlannin Vihannes Oy:n uudet laiteinvestoinnit auttavat tehostamaan tuotantoa. Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.

Skotlannin Vihannes Oy on yksi esimerkki korotettua investointitukea saaneesta yrityksestä. Korotetun 35 prosentin tuen voi saada muun muassa oman tilan tuotteiden jatkojalostamiseen. 

Skotlannin Vihannes kasvattaa avomaan kurkkuja ja jalostaa niistä suolakurkkuja, joita myydään Veljesten kurkut -brändin alla.  Suolakurkut viljellään, valmistetaan ja pakataan Salon Perniössä, Vainion perhetilalla. Kurkut saavat makunsa valkosipulista, piparjuuresta, mustaherukan lehdistä ja tillistä. Suolakurkut eivät sisällä etikkaa tai sokeria, vaan ne valmistetaan maitohappokäymisellä. 

Tänä keväänä yritykselle myönnettiin investointitukea lokerovaakaan, tynnyripesuriin ja vakumointikoneeseen. 120 000 euron investoinnista maaseuturahaston tuki oli 35 % eli 42 00 euroa. 

– Investoinnin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa ja kasvattamaan kapasiteettia. Nyt töitä voi tehdä vaikka useammassa vuorossa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juho Vainio. 

Hänen lisäkseen yrityksessä on kaksi muuta osakasta ja parhaillaan kurkkujen parissa ahkeroi myös viisi kausityöntekijää. Investoinneilla on ollut työllistävä vaikutus. 

Investointituen hakuprosessi on Vainion mielestä selkeä ja Ely-keskuksen asiantuntijat ovat neuvoneet niin hakuvaiheessa kuin maksatusvaiheessakin. Myös Skotlannin Vihanneksella oli investointituesta kokemusta entuudestaan:

– Vuonna 2018 muutimme uusiin tiloihin. Uuden rakennuksen ja laitteiden kustannukset olivat silloin niin isot, että hanke olisi voinut jäädä tekemättä ilman Ely-keskuksen tukea, Vainio kommentoi. 

Korona toi tarpeen varaston laajennukseen

Orastava pelto etualalla ja punainen rakennus taka-alalla.
Kuvassa Halikon Kumipalvelun nykyiset tilat, joiden taakse uusi varastorakennus tehdään.

Halikon Kumipalvelu Oy on saanut 20 prosentin investointituen varastolaajennukseen. Investoinnin kokonaiskustannus on 576 500 euroa ja tuen määrä 115 300. 

– Kun korona pysäytti maailman ja laivaliikenne seisahtui, meille tuli yli kuukauden viivästys tilausten toimittamiseen. Siksi tarvitsemme nopeasti lisää varastointitilaa. Olemme tuesta hyvin kiitollisia ja ehkä sen avulla pystymme omalta osaltamme parantamaan koko Suomen tilannetta, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Sini Ketonummi poikkeuksellista tilannetta.

Uutta varastotilaa tehdään parhaillaan ja valmista tulee toivottavasti vuoden loppuun mennessä. 1200 neliön rakennuksesta 1000 neliötä tulee olemaan kylmäsäilytystilaa ja 200 neliötä lämmintä. Lämmin tila suunnitellaan niin, että se pystytään tarvittaessa ottamaan tulevaisuudessa tuotannon käyttöön. 

Yrityksen laskelmien mukaan uusi varastotila luo mahdollisuuden vähintään 15 prosentin kasvulle liikevaihdossa. Lisäksi investoinnin avulla pystytään työllistämään vähintään kaksi uutta työntekijää.

Vuonna 1987 perustettu tukkuyritys tuo maahan ja myy pääasiassa kumisia ja muovisia kuljetinhihnoja. 

– Meidän päätuote on teknisen kuljetushihnat. Ihmisille ehkä tutuin tuote on kaupoissa käytettävät kassahihnat, mutta tuotteita lähtee monipuolisesti niin maatalouteen, teollisuuteen kuin kaivoksillekin. Jos tuotanto seisahtaa hihnan rikkouduttua, siitä tulee niin suuret kustannukset, että nämä tuotteet ostetaan aina sieltä, missä niitä on heti varastossa, Ketonummi selventää suuremman varaston tarvetta. 

Yritys on viime vuonna laajentanut toimintaansa erityisesti ulkomaille. Tukkukaupan lisäksi palveluihin kuuluu myös kuljetushihnojen asennus- ja liitospalvelut. 

Elpymisvaroista yritystukiin 30 miljoonaa

Tämän vuoden myöntövaltuuden lisäksi Ely-keskus pääsee myöntämään tukia pian myös maaseudun elpymisvaroista, joista 30 miljoonaa on varattu yritystukiin. Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. 

 

Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542