Varsin Hyvä esittelee yleishyödyllisiä Leader-tukia alueensa kunnissa!

Mainoskuva, jossa on isolla teksti: Leader Varsin Hyvän hankeinfot alkavat! Vasemmalla Eeva Mettala-Willbergin kuva.

 

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg esittelee ohjelmakauden 2023–2027 yleishyödyllisiä hanketukia alkuvuoden aikana Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnissa. Esittelykierros alkaa 31. tammikuuta Maskusta ja päättyy 4. huhtikuuta Kaarinaan. 

Leader Varsin Hyvä on maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja mikroyritysten toimintaa Turun seudun maaseutualueilla. Rahoitus muodostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista.

– Juuri alkaneen uuden ohjelmakauden hankehakemuksia voidaan alkaa vastaanottaa keväällä, joten nyt olisi hyvä aika aloittaa hankkeen valmistelu. Yleishyödyllisiä hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, säätiöt, kunnat ja seurakunnat, kertoo Mettala-Willberg.

Tilaisuuksien Leader-info on sama kaikissa kunnissa, mutta kussakin kunnassa esitellään juuri siellä toteutettu paikallinen hanke. Osa esimerkkihankkeista on kehittämishankkeita ja osa investointihankkeita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, noin tunnin mittaisia ja niiden alussa on kahvitarjoilu. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. 

Mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle

Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Hankerahoitusta ei siis voi käyttää hakijan normaaliin toimintaan, vaan hankkeella tulee olla jokin uutuusarvo. Lisäksi yleishyödyllisten hankkeiden tulee hyödyttää mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita. 

– Hankkeilla voidaan kehittää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, palveluja, matkailua, nuorisotoimintaa, kulttuuritarjontaa, turvallisuutta tai esteettömyyttä. Lisäksi hankerahoituksen avulla voidaan esimerkiksi kunnostaa yhteiskäytössä olevia toimitiloja, rakentaa ulkoilureitistöjä, hankkia energiatehokkaita laitteita, parantaa maaseudun pieninfrastruktuuria tai kiertotalouteen liittyviä toimia, Mettala-Willberg listaa. 

Varsin Hyvän tukemien hankkeiden kokonaiskustannukset voivat vaihdella tuhannesta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Tarkat tukimäärät eivät ole vielä tiedossa, mutta niistä tiedotetaan heti, kun ne varmistuvat.

Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä maaseutu!

Tuettavien hankkeiden tulee edistää Leader Varsin Hyvän paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Varsin Hyvän strategiassa Turun seutu on viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä. Kestävä kehitys on strategian läpileikkaava teema. 

Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi Varsin Hyvä myöntää yritystukia alle viiden hengen mikroyrityksille ja jatkossa myös osa-aikaisille yrittäjille. Yritysten kehittämisestä ja rahoitusneuvonnasta vastaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Varsin Hyvän Leader-infot

Ti 31.1. klo 18: Masku, Kurittulan koulu, Koulukuja 1

Ke 8.2. klo 18 : Sauvo, Sauvon kirjasto, Vintterintie

Ti 14.2. klo 18: Nousiainen, Henrikin yhtenäiskoulun auditorio, Moisiontie 16

 Ti 28.2. klo 17.45: Lieto, Liedon Nuorisoseurantalo, Huiluntie 18, Yliskulma

To 2.3. klo 17.30: Paimio, Paimiosali, Vistantie 18

To 9.3. klo 17.30: Turku, Paattisten aluetalo, Paattistalonkatu 1

Ke 15.3. klo 18: Taivassalo, Taivassalon yhtenäiskoulu, Ihattulantie 8

Ke 22.3. klo 17.30 : Rusko, Kunnantalo, Vanhatie 5

Ke  29.3. klo 17.30 : Naantali, Naantalin museo, Mannerheiminkatu 21

Ti 4.4. klo 17.30 Kaarina, Avaruuspuisto Väisälä, Väisäläntie 20 

 

Lisätiedot:

Eeva Mettala-Willberg, 040 580 8868, eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi

 

Kartta, jossa Varsin Hyvän toimialue on väritetty oranssilla.
Leader Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat kokonaisuudessaan Lieto, Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo ja Taivassalo. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto; Naantalista Livonsaari sis. Lempisaaren alue, Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä, Velkua ja vanha kaupunki; Raisiosta Krookila sekä alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle; Turusta Maaria, Paattinen ja Kakskerran alue.

Leader Varsin Hyvän tavoitteena on luoda elinvoimaa ja työpaikkoja maaseudulle

Pia Poikonen työpöytänsä ääressä.

 

Varsin Hyvä on myöntänyt ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 31 yritystukea. Uudella ohjelmakaudella 2023–2027 tavoitteena on myöntää tukea yhteensä 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä. Ohjelmakauden vaihde tuo mukanaan monenlaisia uudistuksia, joiden myötä yrityksiä pystytään palvelemaan jatkossa entistäkin paremmin. 

Leader-ryhmien myöntämillä yritystuilla pyritään lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla ja auttamaan niiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi Leader-toiminnalla halutaan tukea maatilakytkentäistä yritystoimintaa ja panostaa siihen, että paikallisia tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle.

Leader Varsin Hyvä on ohjelmakauden 2014–2022 aikana myöntänyt yhteensä 31 yritystukea. Leader-rahoituksen avulla maaseudun yritykset ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin, kunnostaneet tuotantotilojaan ja rakentaneet uusia. Tukea on myönnetty myös yritystoiminnan käynnistämiseen ja kansainvälistymiseen. 

Varsin Hyvän paikallisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2022 tavoiteltiin maaseudulle toimivaa ja saavutettavaa palvelurakennetta sekä uusia palvelukonsepteja. Lisäksi Leader-työn avulla haluttiin kehittää esimerkiksi pienten matkailuyritysten yhteistyötä ja edistää laadukkaan kotimaisen ruuan arvostusta, kysyntää ja saatavuutta.

Yritystuilla on suuri rooli myös vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Varsin Hyvän uudessa strategiassa tavoitellaan viisaasti vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua. Strategiassa linjataan, että paikallista yritystoimintaa kehitetään innovatiivisesti, resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tavoitteena on vanhaan malliin suunnata rahoituskehyksestä 25 % yritystukiin ja loput 75 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Yhteensä Varsin Hyvän tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana myöntää tukea 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä.

Uusia tukimuotoja tulossa!

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta valmistuu vasta vuoden 2023 puolella ja sen jälkeen on tulossa vielä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä toiveena on, että tukia päästään myöntämään huhtikuussa.

– Tässä vaiheessa valmistelua näyttää siltä, että moni asia säilyy ennallaan, mutta uusiakin tukimuotoja on tulossa. Yksi hyvä uudistus on se, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osa-aikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä. Ilman y-tunnusta voi saada tukea esimerkiksi yrittäjyyden kokeiluun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun, kommentoi Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen, joka vastaa oman ryhmänsä yritystuista. 

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltaa jatkossa sekin, että yrittäjyyttä voi kokeilla neljä kuukautta menettämättä työttömyyskorvausta. Yritystoiminnan kokeiluun voivat saada tukea myös opiskelijat ja 16 vuotta täyttäneet nuoret.

– Toinen mielenkiintoinen uudistus on maatalouden kokeilutuki, jota voi saada 2 000 – 7 500 euroa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin kokeiluihin, joilla saadaan tietoa uusista tuotteista, tuotantotavoista tai myyntikanavista. Aikaisemmin maatalouden parissa on ollut sellaisia väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet maataloustukia, mutta eivät myöskään meidän tukia. Ensi kaudella Leader-ryhmien myöntämä maatalouden kokeilutuki tulee paikkaamaan sitä aukkoa, Poikonen jatkaa. 

Kokeilu tulee suunnitella tarkoin ja sen kesto tulee olla rajattu, mutta kokeilu saa myös epäonnistua!

Tukea erilaisille yrityspoluille 

Uuden kauden yritystukia on valmisteltu niin, että ne palvelevat entistä paremmin yrityspolun eri vaiheissa. Yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Leader-ryhmältä esimerkiksi ensin 1 000 euron kehittämisavustuksen yritystoiminnan suunnitteluun, sen jälkeen 2 000 euron kehittämisavustuksen suunnitelmien valmisteluun ja lopuksi vielä 7 500 euron käynnistysavustuksen päätoimisen yrityksen perustamiseen tai 5 000 euron avustuksen osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Ja kun yritystoiminta on käynnissä, voi vielä hakea esimerkiksi investointitukea. 

– Kehittämisavustukset on tarkoitettu ennen kaikkea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tai hankesuunnitelman valmisteluun, Poikonen täsmentää.

Jo toimivat yritykset voivat hyödyntää kehittämisavustuksia ja investointitukia. 

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö yritysrahoituksessa

Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat saada EU:n maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Varsin Hyvä tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa ja toiveissa olisi tiivistää yhteistyötä tulevalla kaudella myös muiden yritysrahoitusta ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden kanssa. 

– Yrityksille on paljon erilaisia tukia tarjolla myös esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Business Finlandin ja TE-toimiston kautta. Olisi hyvä, jos saisimme kerättyä kaikki tarjolla olevat tuet samaan paikkaan selkeästi kuvattuina, jotta yrittäjien olisi helpompi tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Eri yritystuilla on myös jonkin verran samoja nimiä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä yrittäjien keskuudessa, Poikonen avaa nykyistä tilannetta.

Lisää elinvoimaa maaseudulle!

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Tulevalla kaudella Leader-rahoituksesta 43 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 37 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

– Meidän alue on pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja markkina-alue iso. Toisaalta myös kilpailu on täällä kovempaa ja siksi toivomme innovatiivisia yritysideoita muun muassa ympäristöteknologian alalta. Myös matkailusektori ja palveluiden turvaaminen maaseutualueilla on tärkeää, Poikonen sanoo. 

– Maaseudulla elämisen ja maaseudun elinvoiman kannalta on välttämätöntä, että työpaikkoja ja yritystoimintaa riittää. Työ on ihmisen perustarve ja se ehkäisee myös syrjäytymistä. Siksi työtä maaseudulla kannattaa tukea kaikin mahdollisin tavoin, Poikonen päättää.

Varsin Hyvän toiminta-alue kartalla.
Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Varsinais-Suomessa toimii Varsin Hyvän lisäksi neljä muutakin Leader-ryhmää. Salon seudulla Leader-tukia myöntää Ykkösakseli, Vakka-Suomessa Ravakka, saaristossa I samma båt – Samassa veneessä ja Loimaan seudulla Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.

Esimerkkejä Varsin Hyvän myöntämistä yritystuista:

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

 

Nuorten kansainvälisessä Leader-hankkeessa opetellaan ekologista ruuanlaittoa

Ihmisiä sienimetsällä.
Sienikursseja on pidetty useammassa eri kunnassa. Kuva: Nina Soini.

 

Turun seudun 4H-yhdistykset tutustuttavat nuoria lähialueensa ruokakulttuuriin ja ruokaperinteisiin sekä opettavat ekologista ruuanlaittoa osana kansainvälistä Leader-hanketta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi hyvinvointiin ja hiilijalanjälkeen. 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa Turun seudun nuoret ovat päässeet tutustumaan ekologisiin ruokaratkaisuihin sekä omalla kotiseudullaan että kansainvälisesti. 

Turun alueen 4H-yhdistysten ja itävaltalaisen LAG Südburgenland Plussan toteuttaman hankkeen tavoitteena on nuorten kansainvälinen verkostoituminen ja paikallisen ekologisen ruoan arvostuksen lisääminen. Hankkeessa kannustetaan nuoria kestäviin elämäntapoihin positiivisin ja yhteishenkeä herättävin keinoin. 

– Olemme järjestäneet esimerkiksi kursseja, joiden avulla olemme tutustuneet sieniin, marjoihin, villiyrtteihin, kalastukseen ja riistaan, kertoo hanketta koordinoiva Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo.

Liedon Parmaharjulla järjestetyllä sienikurssilla nuoret pääsivät ensin keräämään ja tunnistamaan sieniä oppaiden avustuksella ja lopuksi sienistä valmistettiin ruokaa Parmaharjun hamppukodalla. 

– Paistoimme wokkipannulla sienipihvejä ja teimme ruisleivän päälle sienimuhennosta. Kurssilaiset pääsivät maistamaan noin 15 eri sientä. Sienikursseille on tullut yksittäisten nuorten lisäksi perheitä ja mukavasti esimerkiksi nuoria pareja, joita kiinnostaa metsässä liikkuminen ja kasvisruoka. 

Nainen kahvimuseossa.
Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo koordinoi hanketta.

Taivassalossa Tipsundin leirintäalueella pidetyllä ekologisella ruokakurssilla taas kerättiin esimerkiksi marjoja ja valmistettiin niistä erilaisia herkkuja. Yhdessä kokkaamisen ja syömisen kautta innostus ja kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi nuorten keskuudessa. 

Luonnon antimien lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen sekä koti- ja parvekeviljelyn mahdollisuuksiin. Hankkeessa on tehty vierailuja myös lähellä oleville luomutiloille.

– Ajatus on palata tavallaan askelia taaksepäin. Yritämme miettiä, miten vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella voisi tehdä parempaa ruokaa. Esimerkiksi lihankulutusta voisi siirtää riistaan ja kalan kulutusta kotimaisiin särkikaloihin. Niiden valmistaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä, mutta niistä saa kyllä oikein maukkaita ruokia, Päätalo kannustaa.

Hankkeen ruokakursseilla onkin valmistettu esimerkiksi hirvi- ja peurapaistia sekä paistettu itse kalastettujen ahventen fileitä.

– Se, että osataan tehdä ruokaa monipuolisesti, auttaa vaikuttamaan myös perheen ruokabudjettiin. Monella on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on kalliimpaa, mutta oikeastaan asia on juuri päin vastoin. Ruokakuluissa voi säästää seuraamalla satokausikalenteria ja valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka ovat sillä hetkellä sesongissa.

Ekologisen lähiruuan merkitystä on saatu korostettua hankkeen aikana myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja kaupungissa kasvaneille lapsille ja nuorille. 

Nainen leikkaa villiyrttejä metsässä.
Hankkeen aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan luonnon antimiin. Kuva: Nina Soini.

Syyskuinen opintoretki Itävaltaan antoi uusia näkökulmia

Syyskuussa 2022 hanke järjesti opintoretken  Itävaltaan. Mukana oli viisi ihmistä, jotka pääsivät tutustumaan itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin. 

– Vierailimme esimerkiksi syötävässä eläintarhassa, jossa ei ollut ollenkaan villieläimiä, vaan kaikki eläimet olivat sellaisia, jotka lopulta syötiin. Ne saivat elellä alueella vapaasti laiduntaen, Päätalo kertoo.

Toisena kohteena oli itävaltalainen luontokoulu, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen yhteydessä.

– Opiskelijat kasvattivat siellä itse kasviksia, joista sitten tehtiin paikan päällä ruokaa. Ja puutarhassa he käyttivät itse kompostoimaansa multaa. Opintoihin kuului paljon ekologisuuskasvatusta.

Lisäksi opintoretkellä tutustuttiin esimerkiksi ekolampaisiin, jotka pääsivät kulkemaan niityltä toiselle. Lopulta lampaat teurastetaan omalla tilalla ja niiden liha myydään suoramyyntinä paikan päällä. 

Ihmisiä kaislakattoisen rakennuksen edessä.
Kansainvälisen hankkeen kokoama ryhmä kävi Itävallassa tutustumassa itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin, muun muassa viinimuseo Moschendorfiin.

Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun

Kimppakalaasit – Village feast -hanke alkoi maaliskuussa 2020. Tähän mennessä sen tapahtumat ovat tavoittaneen jo satoja nuoria, mutta kouluissa pidettyjen infotilaisuuksien myötä hankkeesta ovat kuulleet jo tuhannet nuoret.

– Korona alkoi samaan aikaan meidän hankkeemme kanssa ja siksi emme ole saaneet toteutettua esimerkiksi suunniteltuja ulkomaan matkoja. Kansainväliset osuudet on järjestetty pitkälti Teamsin välityksellä, sillä Itävallassa koronatilanne on ollut vielä paljon pahempi kuin Suomessa, kertoo Päätalo.

Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vielä vuodeksi 2023. Toiveissa olisi, että 4H saisi kansainvälisiä vieraita esimerkiksi kesäleirilleen. Ja hankkeen lopussa järjestetään vielä päätösjuhla, eli kunnon kimppakalaasit!

Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa ovat Suomesta mukana Liedon, Maskun-Ruskon-Vahdon, Naantalin, Paimion-Sauvon ja Turun 4H-yhdistykset. Hankkeen kustannusarvio on 69 336 euroa, josta Leader Varsin Hyvän myöntämän julkisen tuen osuus on 75 %.

Leader Varsin Hyvä vietti 25-vuotisjuhliaan Liedossa

Ihmisiä kättelyjonossa tulossa juhliin.

 

Varsin Hyvä on rahoittanut maaseutua kehittäviä hankkeita Turun seudulla jo neljännesvuosisadan. 

25-vuotias Varsin Hyvä ry juhli historiaansa ja tulevaisuuttaan Liedon Vanhalinnan kivinavetassa torstaina 27. lokakuuta. Paikalla oli viitisenkymmentä juhlavierasta: työntekijöitä ja hallituslaisia sekä hanketoteuttajia ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Ohjelmassa oli puheita, kahvittelua ja musiikkia, josta vastasi yhtye nimeltä Kapteeni Vahto ja Luntreijarit

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

Keskustelujen aiheena oli luonnollisesti yhdistyksen vaiheikas historia. Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa (POMO). Vuonna 2000 alkoi Alueellinen maaseutuohjelma (ALMA), joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella. Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä, jolloin koko toimintaympäristö muuttui kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on eurooppalainen yhteistyö.

Kolme naista juhlissa.
25-vuotisjuhlissa oli mukana kolme yhdistyksen toiminnanjohtajaa vuosien varrelta: takana nykyinen toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja hänen edessään vasemmalla Sinikka Paulin ja oikealla Mia Puotinen.
Ihmisiä tulossa juhliin.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Lattu ojentaa lahjaansa Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergille. Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys toteuttaa parhaillaan Leader-tuella hanketta, jossa kehitetään Kokemäeltä Turkuun kulkevaa Pyhän Henrikin tietä.

Varsin Hyvän rahoittamia hankkeita on toteutettu 25 vuoden aikana satoja. Leader-tuella on muun muassa tehty luontopolkuja, kehitetty maaseutumatkailua, rakennettu harrastuspaikkoja ja avustettu yritysten investointeja. 

Varsin Hyvä toteuttaa yhdistyksen omaa paikallista kehittämisstrategiaa sekä EU:n yhteistä maaseutuohjelmaa, jonka uusi kausi alkaa vuoden 2023 alussa. Juhlapuheen pitänyt hallituksen puheenjohtaja Harri Virta esitteli yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmia.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Sen avulla yhdistyksen toiminta-alueesta halutaan kehittää viisaasti vireä, vetävän, välittävä ja vihreä, hän listaa. 

Neljä miestä skoolaamassa, kahden kasvot näkyvät.
Varsin Hyvän puheenjohtaja Harri Virta (vas.) ja entinen hallituksen jäsen Heikki Ilmasti nostamassa maljoja Varsin Hyvän kunniaksi.
Ihmiset ottavat ruokaa.
Pöytä oli koreana juhlan kunniaksi. Vuorossa vasemmalta alkaen Eila Hoffrén, Ina Fagerlund, Timo Hiironen, Markku Sievänen, Katri Tuominen ja Auvo Heikkilä.
Vasemmalla puhallinsoittaja, keskellä pianisti ja oikealla laulaja.
Illan musiikista vastasi Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.

Maaseudun muutoksen matkassa

Juhlassa puhui myös Vanhalinnan toiminnanjohtaja, FT Lauri Viinikkala. Hän on tutkinut väitöskirjassaan digitaalisia teknologioita historian havainnollistamisessa. Hän esitteli juhlaväelle, miten esimerkiksi Vanhalinnasta otettujen vanhojen valokuvien avulla voi ymmärtää maaseudun muutosta. Yhdistämällä valokuvan historiasta ja nykypäivästä, voi muutoksen nähdä kaikkein selkeimmin maisemassa. Sen jälkeen voi tarkastella, vetääkö auraa kuvissa hevonen vai traktori, mutta se, mitä kuvassa istuskeleva kyntömies on ajatellut, on jo täysin meidän tavoittamattomissa.

– Ihmisten maailmankuvan ja arvomaailman muutos on se syvin taso, jota on kaikkein vaikein havaita. Historian tutkijat esittävät tulkintojaan erilaisten lähdeaineistojen perusteella, mutta ne ovat aina vain tulkintoja. Menneisyys on palauttamattomasti poissa. 

Uudet digitaaliset keinot historian havainnollistamisessa ovat Viinikkalan mukaan kiehtovia ja tavallaan paljon parempia kuin perinteiset kirjat. Historiaa on helpompi ymmärtää esimerkiksi kuvan, äänen ja lisätyn todellisuuden avulla – ja nykyisin pystytään tuottamaan digitaalisesti jopa hajuja. Digitaaliset keinot ovat kuitenkin myös hauraita. 

– Kirja säilyy nykyisellä paperilaadulla käyttökelpoisena satoja vuosia. Digitaalinen materiaali taas voi vanhentua käyttökelvottamaksi jo kymmenessä vuodessa. Digitaalinen materiaali vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja päivitystä, jotta se pysyy käyttökelpoisena teknologian kehittyessä, Viinikkala huomauttaa. 

Näihin teemoihin Leader Varsin Hyvä tulee palaamaan vielä moneen kertaan, sillä se on omalta osaltaan mukana elävän perinnön teemavuodessa, jota vietetään Euroopassa vuonna 2023. Maaseudun paikallishistorian ja -kulttuurin välittäminen tuleville sukupolville on myös yksi osa Varsin Hyvän uutta strategiaa.

Mies puhuu mikrofoniin. Taustalla on valkokangas, jossa lukee
Vanhalinnan toiminnanjohtaja Lauri Viinikkala kertoi maaseudun muutoksen esittämisestä digitaalisin keinoin. Vanhalinnassakin on toteutettu vuosien varrella useita Leader-hankkeita. Varsin Hyvän tuella Vanhalinnaan on rakennettu muun muassa arkeologiapolku, historiapolku, ystävänpolun opasteet, multimediaesityksiä ja viikinkiveneen katos.

Uudella hallituksella kohti uutta EU-kautta

Varsin Hyvän syyskokous pidettiin juuri ennen juhlan alkua. Vuoden 2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liedon kunnan ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen. 

– Olen jo tämän vuoden ollut mukana hallituksessa ja ensi vuonna toimin sitten puheenjohtajana. Meillä on juuri hyväksytty uusi strategia, ja sitä aletaan heti ensi vuoden alussa toteuttaa, hän kommentoi. 

Leader-ryhmien hallitukset kootaan kolmikantaperiaatteella. Kolmannes hallituksesta edustaa paikallista julkista sektoria, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes asukkaita. Paavilainen on julkisen sektorin edustaja. 

– Leader-toiminnalla on vahva merkitys myös kuntien kehittämisessä. Liedonkin kunta on toteuttanut useita Leader-hankkeita, esimerkiksi Liedon uusi melontalaituri on tehty Leader-tuella, hän sanoo. 

Mies vasemmalla ja nainen oikealla mustissa takeissa.
25-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä syyskokouksessa Varsin Hyvälle valittiin myös uusi puheenjohtaja. Harri Virran paikan perii Liedon ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen.

Varsin Hyvän vuoden 2023 hallitus

Paikallinen julkinen hallinto:

  • Päivi Paavilainen (Liedon kunta), varalla Satu Simelius ( Sauvon kunta)
  • Mikko Hulkkonen (Ruskon kunta), varalla Vesa Rantala (Taivassalon kunta)
  • Johanna Ojaranta (Turku Sciencepark), varalla Lassi Rosala (Naantalin kaupunki)

Paikalliset yhdistykset:

  • Katri Alajärvi (Rusko-Päivät-Yhdistys ry), varalla Aarni Alanne (Paimion yrittäjät ry)
  • Lari Vähäsalo (Raitti 181 ry), varalla Anne Hakala (Vahdon kotiseutuyhdistys)
  • Raili Selinheimo (Masku-Rusko-Vahto 4H), varalla Kirsi Äyräs (Varsinais-Suomen Virokeskus ry)

Paikalliset asukkaat ja yrittäjät:

  • Tuija Nummela (Turku), varalla Tauno Linkoranta (Masku)
  • Reija Koivu (Sauvo), varalla Julia Laine (Sauvo)
  • Riikka Mustonen (Turku), varalla Virve Lankosaari (Nousiainen)

Varsin Hyvä on tukenut maaseudun kehittämistä jo 25 vuotta

Varsin Hyvän henkilökunta ja kuvan päällä teksti: Leader Varsin Hyvä 25 vuotta.

 

Leader Varsin Hyvä on viimeisen 25 vuoden aikana tukenut satoja maaseutua kehittäviä hankkeita. Paikallisten toimijoiden ideoimat ja toteuttamat hankkeet ovat lisänneet maaseudulla muun muassa työllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Varsin Hyvä ry:n 25-vuotisjuhlia vietetään torstaina 27. lokakuuta siellä, mistä tarina alkoi, eli Liedossa. Vanhalinnassa pidettävissä juhlissa päästään nauttimaan kahvitarjoilusta, elävästä musiikista ja historian havinasta sekä virtuaaliteknologiasta väitelleen FT Lauri Viinikkalan luennosta otsikolla Digitaalinen aikamatka maaseudun muutokseen.

Vaikka perustamiskokous pidettiin 15.7.1997 Liedossa, yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Vahto, joka nykyisin on osa Ruskoa. Yhdistyksen nimi taas on lyhenne sanoista Varsinais-Suomen hyväksi.

Varsin Hyvän toiminta-alue on hieman vaihdellut vuosien varrella. Nykyisin alueeseen kuuluu Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Tavoitteena on tukea maaseudun kehittämistä toteuttaen Manner-Suomen maaseutuohjelmaa ja omaa paikallista kehittämisstrategiaa. 

POMOsta ALMAn kautta Leader-ryhmäksi

Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa, joka tunnettiin tuttavallisemmin nimellä POMO. 

Varsin Hyvän alkuajoista kerrotaan tarkemmin vuonna 2012 ilmestyneessä 15-vuotisjuhlajulkaisussa. POMO-kauden jälkeen vuonna 2000 alkoi ALMA, eli Alueellinen maaseutuohjelma, joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella.

Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä. Sen jälkeen Varsin Hyvän jakama rahoitus on tullut kolmesta suunnasta: 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Kuntarahan suuruus määrittää valtion ja EU:n osuudet, eli mitä enemmän kunnat ovat valmiita panostamaan Leader-toimintaan, sitä enemmän hankkeisiin saadaan myös kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Merkittävässä osassa on myös yksityinen rahoitus ja hanketoimijoiden talkootyö.

Maaseuturahaston mukaantulo muutti koko toimintaympäristön kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on kansainvälinen yhteistyö. 

Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg tuli töihin Varsin Hyvään ALMA-kaudella. Hän muistelee hallinnon muuttuneen Leaderin myötä hieman raskaammaksi, mutta toisaalta moni asia helpottui, kun käyttöön tuli yhteiset sähköiset järjestelmät. Vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella paperihakemukset jäävät jo kokonaan historiaan. Eikä hakijoiden tarvitse jännittää hallinnollisia asioita, sillä hankeneuvoja on apuna hankkeen suunnittelusta aina loppumaksatukseen asti. 

– Leaderin vahvuus on siinä, että sen kautta voidaan rahoittaa sellaisia hankkeita, joihin ei ole haettavissa rahoitusta juurikaan mistään muualta. Ja isoihinkin hankkeisiin voi saada valtavan hyvän tukiprosentin. Leader-hankkeissa tuki maksetaan kuitenkin vasta jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan, ja se vaikeuttaa monen toimijan kohdalla hankkeen aloittamista. Olisikin hienoa, jos kunnat pystyisivät tukemaan Leader-toimintaa tarjoamalla väliaikaisrahoitusta oman alueensa hanketoteuttajille, Mettala-Willberg kommentoi.

Toinen Varsin Hyvän vahvuus on aina ollut verkostojen luomisessa. Jo ensimmäisinä vuosina huomattiin, että yhteistyötä alkoi hankkeiden avulla syntyä helposti yhdistysten välille ja yli kuntarajojen. Varsin Hyvän myöntämän tuen avulla toimijat ovat tutustuneet toinen toisiinsa ja toisaalta myös kokonaan uusia yhdistyksiä on perustettu. Hankkeissa tehdään usein tiivistä yhteistyötä monen toimijan kesken ja yhdessä tekeminen on kartuttanut samalla sosiaalista pääomaa maaseudulla.

Hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet

Harri Virta Kaarina-talolla.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta on Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtaja. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto. Kunta on ollut aktiivisesti mukana oman alueensa hankkeissa ja Leader-toiminta on aina saanut kuntapäättäjien yksimielisen tuen.

Kun paikallinen taho saa idean oman kotiseutunsa kehittämiseksi, sitä jalostetaan ensin yhteistyössä Varsin Hyvän henkilökunnan kanssa. Kun hankesuunnitelma on valmis, arviointityöryhmä antaa asiantuntijalausunnon hallitukselle, joka pisteyttää sen ja päättää, lähteekö tukemaan hanketta. Hallituksen päätöksen jälkeen viranomaispäätöksen tekee vielä Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta toimii Varsin Hyvän puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta. 

– Hallituksen kokouksia on ollut helppo vetää, kun hallituksessa on ollut niin paljon asiantuntemusta, kokemusta ja uusia ideoita. Hallituksessa on mukana julkisen sektorin edustajia, yhdistysten edustajia ja alueen asukkaita, mikä on ollut hyvä kolmijako, hän kehuu.

Varsin Hyvän vuosikokous pidetään juuri ennen 25-vuotisjuhlia, 27. lokakuuta. Silloin valitaan uusi hallitus ja vapaita paikkoja on kaikissa kolmessa kiintiössä. Puheenjohtaja kannustaakin uusia ihmisiä mukaan hallitukseen.

– Vuoden 2023 alussa alkaa EU:n uusi ohjelmakausi ja pohdittavaa riittää! Hallituksen rooli on suunnata resurssit oikeaan paikkaan ja sillä tavoin muuttaa yhdistyksen strategiassa olevat tavoitteet konkreettisiksi toimiksi. Tämä on hyvä paikka osallistua Turun seudun maaseudun kehittämiseen, Virta kommentoi.

– Julkisen sektorin kiintiössä on ollut paljon kunnanjohtajia, mutta on tärkeää, että mukana on myös esimerkiksi elinkeinopuolen, ympäristöpuolen ja nuorisopuolen väkeä, hän jatkaa. 

Erityisen kiinnostavaksi Varsin Hyvän toiminnan tekee Virran mukaan se, että yhdistyksen toiminta-alue on yksi Suomen kehittyvimmistä seuduista.

– Täällä pohditaan oikeasti, miten tehdään lisää eikä sitä, miten säilytetään. Turun seudulla on vireä maaseutu ja lyhyet etäisyydet, joten laajatkin hankkeet ovat mahdollisia. Hankkeille saadaan myös helposti vaikuttavuutta, kun niissä pystytään hyödyntämään lähellä olevia kaupunkilaisia.

Kaupungin läheisyydestä on hyötyä esimerkiksi uusien ruokatuotteiden ja matkailupalvelujen luomisessa. 

Uudella strategialla uuteen kauteen

Kolme henkilöä rivissä ulkona, taustalla taivas.
25-vuotiaan Leader Varsin Hyvän toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme ihmistä: projektikoordinaattori Joona Silvola, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoo, että Varsin Hyvä haluaa alueestaan viisaasti vireän, vetävän, välittävän ja vihreän. 

– Vireällä tarkoitetaan elinvoimaa, sitä että palveluita on kaikenikäisille ja maaseudulla on yhteisöllisyyttä. Vetävällä tarkoitetaan vetovoimaa, sitä että maaseutu on houkutteleva myös uusille asukkaille ja matkailijoille. Tähän liittyy esimerkiksi brändäys ja yritystoiminta. Välittävällä on kaksi merkitystä. Toisaalta halutaan tukea sitä, että maaseudulla välitetään toisista ja omasta asuinalueesta ja toisaalta sitä, että maaseudun kulttuuriperintöä välitetään eteenpäin aina uusille sukupolville. Vihreys on sitä, että laitetaan ekologisuus etusijalle, Poikonen tiivistää.

Tulevalla kaudella Varsin Hyvä toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. 

– Kun kunnilta lähtee sote-puoli pois, me voisimme olla apuna yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa alueen hyvinvoinnin lisäämisessä, toteaa Poikonen.

Tulevaisuudessa yhdistyksen toiminnassa panostetaan entistä enemmän nuoriin. Varsin Hyvässä toimii nykyisin nuorisotyöryhmä ja nuorille on tarjolla omaa NuorisoLeader-rahoitusta yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen. Tulevalla kaudella on luvassa myös uusia tukimuotoja, esimerkiksi maatalouden kokeilutuki. Yritystukienkin haku on helpottumassa, sillä ensi vuodesta alkaen myös osa-aikaiset yrittäjät voivat hakea Leader-tukea. 

 

Torstaina 27. lokakuuta vietettävään juhlaan ovat tervetulleita Varsin Hyvän jäsenet, hanketoimijat ja yhteistyökumppanit. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä Eeva Mettala-Willbergille: eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi, 040 580 8868

 

ESIMERKKEJÄ VARSIN HYVÄN TUKEMISTA LEADER-HANKKEISTA:

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Saila Äyräntö Maarian kylätalon infopisteellä.

 

Koko Turun pohjoisen kärjen kattavalla Maaria-Paattisten suuralueella toteutetaan parhaillaan Leader-hanketta, jonka avulla kehitetään asukastoimintaa ja luodaan hyvinvointia. Luvassa on vaikka mitä, pysy siis kuulolla!

Leader Varsin Hyvän rahoittamassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitetään Pohjois-Turun eri asuinalueille uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena on tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä yksittäisten tapahtumien ja tempausten avulla.

Hanketta koordinoi Fingerroosin säätiö yhteistyössä Maarian Kyläyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa. Toimintaa tullaan järjestämään Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla, mutta hankkeen päätoimipaikka on Maarian kylätalo, joka toimii Maarian vanhalla kunnantalolla Arkeologinkadulla. Saman rakennuksen toisessa päässä toimii Turun kaupungin ylläpitämä Maarian nuorisotila.

– Kylätalon toiminta käynnistettiin Turun kaupungin asukasbudjetin turvin vuoden 2021 alussa ja nyt toimintaa kehitetään Leader-hankkeen avulla, kertoo hankkeessa työskentelevä yhteisötyön kehittäjä Saila Äyräntö.

Kylätalolla on yhteisöllinen kirjojen tuonti ja vienti -hylly ja kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kesäisin siellä pidetään kahvilaa, ja joka tiistai on tarjolla lounasta klo 11–13. Talo toimii alueen yhteisenä kohtaamispaikkana, johon on nyt tavoitteena löytää lisää vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, jotta toimintaa saadaan monipuolistettua ja lisättyä.

Ilmakuva Maarian kylätalosta. Vieressä vanha kirjastorakennus ja takana urheilukenttä.
Maarian kylätalon rakennus (kuvassa etualalla oleva punakattoinen rakennus) on aikoinaan ollut Maarian kunnantalo. Vuosien saatossa siellä on toiminut myös ainakin koulu ja kerhokeskus.

Uusi verkkosivu avuksi tiedotukseen

Maaliskuussa 2022 alkaneessa hankkeessa tehdään Pohjois-Turulle oma verkkosivu, joka aukeaa syksyn aikana osoitteeseen www.pohjoisturku.fi.

– Sivulle tulee tapahtumakalenteri ja kaikkien alueella toimivien yhdistysten tiedot. Tällä alueella on paljon aktiivisia yhdistyksiä ja tavoitteenamme on koota toimijoista yhtenäinen verkosto, jotta kaikki tietäisivät paremmin, mitä kukakin tekee. Alueelle ei välttämättä edes tarvita niin paljon uutta toimintaa, jos vain ihmiset tietäisivät, mitä kaikkea täällä on tarjolla jo nyt!

Verkkosivun lisäksi Äyräntö lähettää alueen toimijoille säännöllisesti uutiskirjettä ja lisäksi alueella on paljon aktiivisia Facebook-ryhmiä.

Kaksi naista esittelypöydän takana.
Lattelehmä eli liikkuva kahvipöytä on ollut apuna tiedottamisessa. Sen kanssa työntekijät ovat jalkautuneet kertomaan Pohjois-Turun tapahtumista ja toiminnasta esimerkiksi paikallisten kauppojen edustoille. Kuvassa Saila Äyräntö (vas.) ja Päivi Suominen. Kuva: Maarian kylätalo.

Asukasilloissa naapurit tutuiksi

Hankkeen puitteissa aletaan järjestää myös asukasiltoja, joissa pääsee tutustumaan naapureihin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä vuorossa on Yli-Maarian ja Moision asukasilta 21. syyskuuta Yli-Maarian seurakuntatalolla.

– Kaupunki järjestää vastaavia iltoja asukasfoorumin nimellä suuralueittain. Mutta tämä on niin iso alue, että halusimme järjestää lisäksi myös pienempiä tilaisuuksia kaupunginosittain. Täältä kylätalolta on esimerkiksi Tortinmäkeen vielä 15 minuutin ajomatka, Äyräntö taustoittaa.

Pohjois-Turkuun eli Maaria-Paattisten suuralueeseen kuuluu Haaga, Jäkärlä, Koskennurmi, Lentokenttä, Metsämäki, Moisio, Paattinen, Paimala, Saramäki, Tasto, Urusvuori ja Yli-Maaria. Maaria ja Paattinen ovat aikoinaan olleet itsenäisiä kuntia, ja historian vuoksi alueilla on edelleen vahva paikallisidentiteetti.

Pohjois-Turun yhteinen huolenaihe liittyy palveluiden karkaamiseen.

– Pyrimme yhdessä vaikuttamaan siihen, että loput jäljellä olevat palvelut saadaan säilytettyä. Lisäksi tavoitteena on saada alueelle lisää mielekästä tekemistä ja sitä kautta hyvinvointia.

Tuoleja ja pöytiä puiden katveessa.
Kylätalon suosittu kahvila on toiminut nyt kahtena kesänä nuorten kesätyöntekijöiden ja vapaaehtoisten pyörittämänä. Kuva: Saila Äyräntö.

Kaupunginosaviikot tulossa 20.–29.8.

Maarian kaupunginosaviikkoja vietetään tänä vuonna 20.–29. elokuuta, jolloin luvassa on monenlaisia kerhoja, käsityöpajoja ja tapahtumia.

Esimerkiksi tiistaina 23. elokuuta klo 12–17 järjestetään Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma Jäkärlän toriaukiolla. Tapahtumassa esitellään paikallisten yhdistysten toimintaa ja lisäksi luvassa on koko perheen teatteriesitys Hattujahti, jota esitetään klo 13 ja klo 15.

Perjantaina 26. elokuuta Maarian kylätalolla vietetään iltamat 50–60-lukujen tyyliin. Luvassa on lavaohjelmaa ja pientä visailua sekä levytanssit ja kahvit. Osallistujia pyydetään pukeutumaan teeman mukaisesti.

Eloisa Pohjois-Turku -hanke jatkuu helmikuun 2023 loppuun asti. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

 

Maarian kaupunginosaviikkojen ohjelma:

La 20.8.

  • Klo 18.00 Maarian kirkon kattomaalausesitteen julkistaminen. Mukana esitetyöryhmän jäseniä.
  • Klo 19.00 Gregoriaanisen kirkkolaulun konsertti, Sibelius-Akatemian ja avoimen yliopiston mestarikurssi konsertoi kattomaalausesitteen julkistuksen jälkeen.
  • Klo 20.30 Vesper, Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Su 21.8

  • Klo 13-15.30 Luomuspajalla: Nahkakorut-kurssi (35€) Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.luomuspaja.fi

Ti 23.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki.
  • Klo 10.00–13.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki. SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18, 20450 Turku.
  • Klo 12–17 Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma toriaukiolla (Jäkärlän Puistokatu 20). Luvassa yhdistysten toiminnan esittelyä ja monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille ja koko perheen Hattujahti teatteriesitykset klo 13 ja 15.
  • Klo 13.00–14.30 Vauvakerho, luvassa rentoa yhdessäoloa, loruleikkejä ja ohjattu hartaushetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.

Ke 24.8.

  • Klo 17.30–19.00 Metsäperhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua ja ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalon läheisyydessä.
  • Klo 18.00 Intialaisen Musiikin Ilta, 15 €. Govinda Mandala -yhtye soittaa ja tulkitsee bhajaneita sanskriitin ja bengalin kielillä, myös kaksi suomenkielistä laulua. Laulut liittyvät bhakti-yogaa ja Veeda-filosofiaa edustavaan traditioon. Ks. ruusuporttiin.fi/tapahtumat, Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta.

To 25.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.
  • Klo 16.00–19.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18.
  • Klo 17–19 Käsityökerho kokoontuu Maarian Kylätalolla, tervetuloa tekemään käsitöitä yhdessä! Lapset tervetulleita mukaan vanhemman seurassa.
  • Klo 17.30–18.45 Luomuspajalla Lasten touhutorstai (15€) Ilmoittautumien ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Pe 26.8.

  • Klo 9.30–12.00 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Kotimäen seurakuntatalo, Arkeologinkatu 1, 20460 Turku.
  • Klo 18.00–21.00 Iltamat 50–60-lukujen tyyliin – Maarian Kylätalolla (Arkeologinkatu 4). Luvassa musiikkiesityksiä, runonlausuntaa, teemaohjelmaa, myynnissä arpoja ja kahvit. Lopuksi levytanssit ja tanssilattia kutsuu! Pukeudu teemaan Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

Pe 26.8. – la 27.8.

  • Klo 11.00–16.00 Wanhat Kupit, maan suurin valikoima Arabian astioita – Maariassa. Tämän entisen Paimalan Wanhan Koulun luokkahuoneissa on Arabian vanhaa esineistöä sekä seinällä autenttisia, tässä talossakuvattuja luokkakuvia. Paimalantie 369. 20450 Turku.

La 27.8.

  • Klo 18.00 Konsertti Myllyojalla, 30€ sis. tarjoilun, artistit alttoviulisti, säveltäjä Oleg Larionov; pianisti Maria Kamchilina-Larionova; viulisti, säveltäjä, pianisti Maxim Larionov 16v; pianisti, säveltäjä Leon Oz 9v sekä pianisti Timofei Larionov 7v. Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta. Ks. Ruusuporttiin.fi/tapahtumat.

Su 28.8.

  • Klo 17.00 Johannesmessu yhteistyössä Katulähetyksen kanssa. Saarna Ilkka Räisänen, liturgia Inkeri Puputti, seurakuntalaisen puhe, musiikki Esa-Pekka Kanniainen, Taina Laurén, Leila Männistö. Kirkkokahvit Pappilassa messun jälkeen. Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Ma 29.8.

  • Klo 17.30–19.30 Luomuspajalla Hartsikorut kesäkukista (37€ ) Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Aurajoentien Kulttuurirallia vietetään taas 27.–28.8.

Lautaseinässä kyltti, jossa lukee

 

Aurajoentien Kulttuuriralli avaa Aurajoentien matkailutien nähtävyyksien ovet elokuun viimeisenä viikonloppuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mukana on yli 30 kohdetta Liedosta Oripäähän.

Ars Auranmaa ry ja Aurajoentie herää eloon- hanke järjestävät jälleen Aurajoentien Kulttuurirallin, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin 27.–28. elokuuta. Kohteet ovat auki molempina päivinä klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä.

Kulttuurirallin aikana matkailutien varrella olevat yritykset, yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen.

– Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Elävää musiikkia on tarjolla useammassa kohteessa. Eikä autottomien tarvitse suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, sillä tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä maksuttomalla linja-autokuljetuksella, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Tapahtuman kartat ovat ilmestyneet ja niitä saa tapahtumapäivinä kohteista. Ennakkoon karttaan voi tutustua Aurajoentien Facebook-sivuilla sekä kotisivuilla. Suurin osa kohteista sijaitsee tien varressa, muutamat kohteet ovat kauempana. 

Elokuun viimeisenä viikonloppuna on tänäkin vuonna hurjasti ohjelmaa, sillä samanaikaisesti toteutuu Aurajoentien Kulttuuriralli, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma, Aurajokivarsikirppisralli, Aurajoen yömelonta, Linnavuoren yö sekä Lieto-viikko! Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää, listaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Esimerkiksi Liedossa pääsee tutustumaan lauantaina kahvimuseoon ja molempina päivinä Liedon kirkkoon. Aurassa Äären tila esittelee sunnuntaina vanhoja käsitöitä ja Auraamossa käynnistetään Runorysä. Pöytyältä on ensi kertaa rallissa mukana legomuseo Vanha Palikka ja Terveydenhuoltomuseo. Määhärissä Pöytyällä tapahtuu koko viikonlopun kansallispukujen tuuletuksesta Turun Sotilaskotiyhdistyksen puffettiin. Oripäässä muun muassa kotiseutumuseo Kivimakasiini on avoinna molempina päivinä.

Tapahtuma tarjoaa paitsi laajan ja tasokkaan kattauksen vierailukohteita, myös mahdollisuuden nähdä oma kotiseutu uusin silmin. Matkailutien tapahtuma mahdollistaa samanaikaisesti kulttuurillisen kokemuksen sekä mahdollisuuden liikkua kansallismaisemassa jokivartta ihaillen. Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Matkailutie sai kevään 2022 aikana myös viralliset matkailutiekyltit sekä infotaulut. 

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Ponit Paimiossa -tapahtumaa vietetään 27.8.

Tapahtuma-alueen kartta.

 

Lauantaina 27. elokuuta klo 11–15 pääsee tutustumaan poneihin Paimiossa, Ammattiopisto Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Kaikille avoin ja maksuton tapahtumapäivä on täynnä poniaiheista ohjelmaa. Tapahtumaan on myös maksuton yhteiskuljetus Paimion keskustasta!

Ponit Paimiossa -tapahtumassa on luvassa muun muassa poniagilityä, ponien naamiaiskilpailut ja näytöksiä. Ammattiopisto Livian omiin poneihin saa tutustua rauhassa ohjatusti ja lisäksi lapset pääsevät ponin selkään. Lavakärryajelu sopii isommillekin kävijöille ja Paimion kuntapäättäjät on haastettu esittelemään poninkäsittelytaitojaan.

Tapahtumassa on myös Keppiheppapuisto, jossa järjestetään keppihevosten match show ja estekilpailut. Alueelta löytyy myös vapaasti kirmailtavia esteratoja, joita varten tapahtumassa on keppihevosia lainattavaksi, mutta kilpailuihin tullaan omilla keppihevosilla.

Paikalla ovat myös rotunsa pr-työtä tekevät Rottweileryhdistyksen rapsuttelurotikat.

Tapahtuma on osa Leader Varsin Hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jossa järjestetään lapsille tilaisuuksia tutustua hevosiin ja niiden kanssa harrastamiseen. Hankkeen toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto

– Järjestelyt ovat aluejaostolle iso ponnistus, ja talkoolaisia on saatu mukaan lähikuntien lisäksi Satakunnasta asti, kertoo Tunne poni -hankkeen koordinaattori Riikka Mustonen. 

Kaikki päivän ohjelma on maksutonta ja tapahtumaan on mahdollista tulla myös maksuttomalla yhteiskuljetuksella, jonka tarjoaa Paimion seuranta. Yhteiskuljetus lähtee Wanhalta seurakuntatalolta (Pyölintie 3, Paimio) klo 10.30 ja palaa samaan paikkaan klo 12.30. Paikkoja on vielä vapaana.

  • Ilmoittautuminen: Rita Smolander, rita.smolander@evl.fi, 0440 660 921

Areenan aikataulu

  • Klo 11.30   Agilityä   
  • Klo 12.20  Makarlan tallin esitys: ponin hoitaminen ja varustaminen
  • Klo 12.40  Agilityhaastekilpailu 
  • Klo 13.30  With Hevoset Oy:n esitys: monikäyttöinen poni
  • Klo 13.50  Ponien naamiaiskilpailut 

Keppiheppa-alueen aikataulu

Match Show                           

Luokka 1: avoin 3–7-vuotiaille

  • Ilmoittautuminen klo 11.15 –11.45, match show klo 11.45 – 12.45

Luokka 2: avoin 8-vuotiaille ja vanhemmille

  • Ilmoittautuminen klo 13.15–13.45, match show klo 13.45 – 14.45

Keppiheppojen estekisat

Luokka 1: 60cm, avoin kaikille

  • Ilmoittautuminen klo 11.15–11.45, kilpailu klo 11.45 – 13.00

Luokka 2: 40cm, avoin 9-vuotiaille ja nuoremmille

  • Ilmoittautuminen klo 13.00–13.30, kilpailu klo 13.30 – 14.45

 

Lue lisää Facebookista!

Tyttö taltuttaa leppäkertuksi puettua ponia.
Kuva: Jenna Tammi.

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Noin 7–8-vuotias poika istuu naisen taluttaman poninponin selässä.

 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Tunne poni -hankkeessa esitellään hevosharrastusta lapsille ja nuorille. Hevosharrastus on koululaiskyselyissä vuosittain toivotuimpien harrastusten joukossa, ja innostus on näkynyt myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa. 

Suomen Ratsastajainliiton toteuttama Tunne Poni -hanke on tarjonnut jo 500 koululaiselle mahdollisuuden tutustua poneihin ja ponitalleihin. Tallivierailuja on järjestetty keväällä 2022 muun muassa Kaarinassa ja Maskussa. 

Maanantaina 30. toukokuuta piikkiöläisen Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan talliin. Tallin yrittäjä Linda Langh otti vastaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden ryhmän, jossa olikin innokasta väkeä.

– Voidaanko lapioida lantaa? Saadaanko ratsastaa? Voinko ottaa yhden hepan kotiin? kuuluivat koululaisten kysymykset, kun Langh kysyi, millaisia toiveita lapsilla on vierailun suhteen. 

Keskellä valkoinen miniatyyrihevonen ja sen ympärillä iso joukko lapsia.
Niemenkulman koulun oppilaat pääsivät tutustumaan Makarlan tallille.

Tallin ja hevosten esittelyn jälkeen osa lapsista jäi ratsastusjonoon ja osa sai talikon käteensä. Lapset siivosivat tarhaa ja harjasivat hevosia innolla. Lisäksi he saivat kuulla tarinoita tallin arjesta ja hevosten ominaisuuksista. 

– On hyvä, että lapset näkevät, mitä kaikkea hevosten kanssa tehdään. Pidämme täällä ponikerhoa, jossa käy viikon aikana noin 70 lasta. Siellä opitaan hevosmiestaitoja, huolellisuutta ja vastuun kantamista. Lisäksi lapsille tekee hyvää päästä heppojen kanssa ulkoilmaan ja altistumaan vähän heinän pölylle, Langh toteaa.

Keskellä kottikärryt ja ympärillä lapsia talikot käsissään.
Lapset siivosivat tarhaa innolla.
Poni kottikärryjen luona.
Violet-ponit tuli ihmettelemään touhua lähietäisyydeltä.

Parinkymmenen vuoden talliyrittäjän kokemuksella Langh ajattelee, että ensin kannattaa tutustua siihen, miten hevosia ruokitaan ja hoidetaan. Kun ymmärtää hevosen tarpeita ja liikekieltä, on helpompi aloittaa ratsastustunnit. Makarlan tallin ponikerhoissakin on aina jokin toiminnallinen osuus, mutta ratsastuksen lisäksi se voi olla vaikka kärryttelyä tai ponin juoksuttamista. Heppakerhon ja ratsatustuntien lisäksi tallilla järjestetään muun muassa ponisynttäreitä. 

Hänen mukaansa hevosharrastus on hyvä myös sen vuoksi, että se on niin monipuolinen. Yksi rakastaa kouluratsastusta, toinen voi nauttia pitkistä maastolenkeistä. Jos harrastaa hevosten rinnalla voimistelua, voisi innostua vaikka vikellyksestä ja joku voi tähdätä raviradoille.

Lapset tervehtivät hevosta aidan takaa.
Osa lapsista pääsi tutustumaan hevosiin ensimmäistä kertaa, osa oli jo vanhoja konkareita.
Nainen osoittaa kohti hevostarhaa.
Linda Langh esittelee tallin hevosia lapsille.
Hevosia ja poneja ulkotarhassa.
Makarlan tallilla asustaa miniatyyrihevoset Donna ja Violet, puoliveriset ratsut Oky ja Tyyne sekä Gotlanninrussi Danny ja Jyllanninhevonen Danita.
Tyttö hevosen selässä.
Monelle päivän kohokohta oli ratsastaminen.
Kaksi ratsukkoa.
Kaikki halukkaat ehtivät ponin selkään.
Poni, jolla on vaalea vartalo ja tumma pää.
Pieni Donna-poni valloitti lasten sydämet!
Ihmisjoukko menossa sisälle talliin.
Vierailun aikana kurkistettiin myös sisälle talliin ja tutustuttiin tallin sääntöihin.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.
Jyllanninhevonen Danita juoma-automaatilla.

Vuoden päätapahtuma Paimiossa 27.8.

Tunne Poni -hankkeen päätapahtuma järjestetään lauantaina 27. elokuuta Paimiossa Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Ponit Paimiossa -perhetapahtumaan tavoitellaan kunnianhimoisesti jopa 1 500 kävijää. 

– Ratsastuskentällä tullaan näkemään muun muassa ponien juonnettu naamiaiskilpailu, jota tuomaroi Paimion nuorisovaltuusto. Lisäksi Paimion kuntapäättäjiä tullaan haastamaan poniagilityyn, jossa on tarkoitus taluttaa poni agilityradan läpi, kertoo hanketta koordinoiva Riikka Mustonen. 

Keppihevosille on luvassa oma match show ja lisäksi tapahtumassa pääsee kokeilemaan keppareille tehtävää esterataa. Ohjelmassa on myös askartelua, talutusratsastusta ja kärryajelua. 

– Tapahtumaan tulee sellainen lavakärry, johon mahtuu kerrallaan kymmenen lasta kyytiin!

Päivään voi ottaa mukaan myös oman pehmolelun, sillä paikalla on pehmolelujen eläinlääkäri. Kaikki päivän ohjelma on maksutonta. 

– Toivomme, että kaikilla hepoista kiinnostuneilla lapsilla olisi mahdollisuus tulla paikalle, vaikka vanhemmilla ei olisi omaa autoa. Siksi olemme kannustaneet yhdistyksiä järjestämään tapahtumaan yhteisiä retkiä ja esimerkiksi Paimion seurakunta on luvannut järjestää yhden kuljetuksen Paimion keskustasta tapahtumapaikalle. 

Riikka Mustonen satuloi ponia.
Tunne Poni -hankkeen vetäjä Riikka Mustonen on toiminut hevosten parissa koko elämänsä.

Hepat tutuiksi hankkeiden avulla

Tunne Poni -hanke toteutetaan Varsin Hyvän lisäksi myös Leader Kantrin ja Leader Linnaseudun alueilla, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 70 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 80 %. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen, Etelä-Suomen ja Hämeen aluejaostot. 

Hankkeissa kehitetään ruohonjuuritason yhteistyötä ratsastusseurojen ja paikallisten yhdistysten kanssa, jotta hevosharrastus saisi näkyvyyttä. Hevosen kanssa harrastaminen vahvistaa esimerkiksi ihmisen tunnetaitoja ja luontoyhteyttä. 

Hevosharrastusta edistettiin myös Varsin Hyvän tukemassa Ponipowerii! -hankkeessa, jonka toteutti Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto vuosina 2017–2019.

– Ponipowerii! -hankkeessa kehitettiin ravinuorisotoimintaa ja sen tapahtumat sijoittuivat suurelta osin Metsämäen raviradalle. Hankkeita yhdistää halu tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua hevosiin, kertoo edellistäkin ponihanketta koordinoinut Riikka Mustonen. 

Koululaisten heppapäiviä järjestettiin Turussa jo edellisessä hankkeessa. 

– Tapahtumat tavoittivat noin 1 200 lasta, mutta lähes kaikki osallistujat tulivat lähikouluista. Kouluilla ei ole varaa järjestää kuljetuksia ja siksi tässä uudessa hankkeessa halusimme järjestää vierailuja nimenomaan maaseudun talleille, joihin on helppo lähteä retkelle saman alueen kouluista, Mustonen kertoo.

Suomalaisten hevosalan järjestöjen mukaan Suomessa on noin 75 000 hevosta, joiden vaikutus ulottuu 600 000 suomalaiseen. Hevosala työllistää 15 000 henkilöä ympäri Suomen, erityisesti sellaisilla alueilla, joilla työllistyminen voi muutoin olla vaikeaa. Hevosilla voi olla ihmisiin myös kuntouttava vaikutus niin fyysisesti kuin henkisesti. Vuonna 2020 Kela korvasi ratsastusterapiaa yhteensä 2,14 miljoonalla eurolla. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Lue lisää:

Ponipowerii-hanke poiki Turun seudulle säännöllistä raviponitoimintaa