Eläinten Arctic Vet -tuotteista tunnettu FinnTar Oy tähtää uudella tuotteella ihmispuolen markkinoille

Kaksi naista seisoo kuusien edessä ulkona ja pitelee yrityksensä tuotteita käsissään.
Niina Autti ja Kirsi Suhonen haluavat laajentaa yrityksensä toimintaa.

 

Paimiolainen FinnTar Oy on neljän ensimmäisen vuoden aikana kehittänyt useita eläinten ihonhoitotuotteita. Tällä hetkellä yritys on taitekohdassa, ja suunnitelmat yltävät ulkomaille saakka.

Kotimaisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus, turvalliset tuotteet – näille arvoille rakentuu paimiolaisen FinnTar Oy:n toiminta. Se tunnetaan etenkin eläimille suunnatuista Arctic Vet -ihonhoitotuotteista, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Yrityksen ovat perustaneet paimiolaiset ystävät Kirsi Suhonen ja Niina Autti.

– Yritys syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilla ei ollut meidän arvomaailmaa vastaavia tuotteita, joiden raaka-aineet tulevat luonnosta, Autti kertoo.

Raaka-aineet metsästä ja lähipelloilta

FinnTar Oy sai alkunsa vuonna 2019, ja sen ensimmäiset kolme tuotetta lanseerattiin Okra-maatalousmessuilla. Autilla ja Suhosella on molemmilla pitkä tausta yrittäjyydestä, mutta FinnTar on kuitenkin opettanut viimeisen neljän vuoden aikana paljon uutta: esimerkiksi jo puoli vuotta perustamisen jälkeen koronapandemia mullisti maailman menon.

– Olemme saaneet uudenlaisen katsauksen yrittämiseen. Koronan myötä keskityimme uusien tuotteiden kehittämiseen, ja kyllä maailmantilanteen huomioiden meillä on mennyt kivasti. Olemme olleet maltillisia ja satsanneet kaiken takaisin yritykseen, Autti kertoo.

FinnTarin Arctic Vet -tuotteet keskittyvät nimenomaan eläinten ihonhoitoon. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa pihkavoide, pihkasuihke ja hoitoshampoo. Yrityksen kulmakiviä ovat sen käyttämät raaka-aineet.

– Arvostamme kotimaisia, luonnonmukaisia raaka-aineita ja käytämme tuotteissamme esimerkiksi siankärsämöä, pihkaa ja pellavaa, Suhonen sanoo.

– Esimerkiksi hoitoshampoo sisältää metsämikrobeja, joiden taustalta löytyy pitkät yliopistotutkimukset. Metsämikrobit tehostavat vastustuskykyä, ja parasta on, että eläintä hoitaessa shampoolla altistuu hyville mikrobeille itsekin, hän jatkaa.

Uusille markkinoille uuden tuotteen kanssa

Alun perin FinnTarin oli tarkoitus keskittyä vain eläinpuolen tuotteisiin, mutta koronan aikana Autin ja Suhosen katseet kääntyivät myös ihmisten markkinoihin. He päättivät kehittää Arctic Vet Pihkalaastarista oman version ihmisille, joka sai myöhemmin nimekseen Arctic 365 Pihkalaastari.

Uuden, ihmisten käyttöön tarkoitetun pihkalaastarin kehitykseen yrittäjät hakivat yritysrahoitusta Leader-ryhmä Varsin hyvältä. He olivat aluksi hieman epäuskoisia, että voisiko pienyritys saada hankerahaa.

– Rahoituksen hakeminen ei ole ihan yksinkertaista maallikolle, mutta taustajoukkoihimme kuuluva Janne kannusti meitä kuitenkin yrittämään. Tiedämme myös, että ihmisten pihkalaastari on tulevaisuuden tuote, johon haluamme satsata niin päädyimme yrittämään, Autti kertoo.

Pihkalaastaria voi käyttää perinteisen laastarin tavoin erilaisten ihovaurioiden kuten ruhjeiden ja haavojen hoitoon. Se luo iholle suojaavan, tahmaamattoman kalvon.

– Pihkavoiteita on markkinoilla useita, mutta toista pihkalaastaria ei ole. Sen kehitystyö on kestänyt neljä vuotta, Suhonen kertoo.

Valmis Arctic 365 Pihkalaastari tulee Autin ja Suhosen mukaan markkinoille ensi vuonna.

– Komponenttien kanssa on pitkät toimitusajat, joten ainakaan haasteet eivät lopu kesken, Autti sanoo.

Kaksi eri pihkalaastari-tuotetta kuvattuna ylhäältä päin.
Arctic Vet Pihkalaastarista on kehitetty ihmisten oma Arctic 365 Pihkalaastari. Uusi tuote tulee markkinoille ensi vuonna.

Kohti tehokkaampaa tuotantoa

FinnTarin tulevaisuus näyttää Autin ja Suhosen mukaan tällä hetkellä positiiviselta: he ovat siirtymässä Arctic 365 Pihkalaastarin myötä uusille markkinoille, mutta samaan aikaan sana leviää heidän eläinpuolen tuotteistaan. Heillä on myös suunnitelmia kotimaan ulkopuolella.

– Moni on sanonut meille, että viekää tuotteet suoraan ulkomaille. Olemme esimerkiksi menossa tapaamaan yhteistyökumppaneita Kurdistaniin, jossa innostuttiin pihkalaastarista hyvin paljon, Suhonen kertoo.

– Keräämme hyviä kontakteja koko ajan, Autti jatkaa.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi ystävät tiedostavat, että yritys on taitekohdassa ja seuraavaksi vuorossa on kasvattaa liiketoimintaa.

– Teemme tuotteet tällä hetkellä käsityönä Paimiossa. Tulevaisuudessa meidän pitää miettiä, että miten saamme tuotannosta tehokkaampaa, ammattimaisempaa ja kannattavampaa.

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään lauantaina 26.8. — “Tänä vuonna luvassa on enemmän vauhtia”

Ihmisiä rapsuttelemassa vaaleaa ponia.
Kuva: Jenna Tammi.

 

Koko perheen maksuton tapahtuma on täynnä poniaiheista ohjelmaa hevosnäytöksistä kepparien tuunauspajaan. Tapahtumapaikalle pääsee helposti maksuttomalla yhteiskuljetuksella Paimion keskustasta.

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään jälleen Paimiossa Ammattiopisto Livian pihamaalla (Taatilantie 110) lauantaina 26.8 klo 11–15. Maksuttoman tapahtuman ohjelmaan kuuluu muun muassa talutusratsastusta, kärryajelua ja hevosnäytöksiä. Lisäksi luvassa on paljon puuhastelua keppihevosten kanssa kuten hyppykisat, match show ja kepparien tuunauspaja.

Ponit Paimiossa -ohjelma

klo 1115

  • Talutusratsastusta ja kärryajelua
  • Poneja tavattavissa Ratsastajainliiton pisteellä. Mitä olet aina halunnut tietää poneista? Me vastaamme.
  • Paimion Eläkkeensaajat ry:n OikeinNurin-kerholaisten vetämä Keppiheppojen tuunauspaja
  • 4H-yhdistyksen askartelupiste
  • Keppiheppojen esteradat vapaasti käytettävissä, hepan voi myös lainata 

klo 11.15 alkaen

  • Näytöksiä tapahtuma-areenalla, esitellään mm. ratsastuksen eri lajeja ja raviharrastusta
  • Keppiheppojen estekisat, ilmoittautuminen ennakkoon tai paikan päällä 

klo 12 alkaen

  • Keppiheppojen match show, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma tarkentuu vielä ennen tapahtumaa. Ota tapahtuma seurantaan Facebookissa tai SRL:n tapahtumakalenterissa.

Tapahtumapaikalle Ammattiopisto Livialle pääsee maksuttomalla bussikuljetuksella, joka lähtee Paimion matkahuollolta osoitteesta Vistantie 2224 klo 10.40 ja klo 12. Bussi pysähtyy tarvittaessa menomatkalla pysäkillä 7055 Hanhiala. Takaisin keskustaan kuljetus lähtee klo 13.50 ja 14.50 ja pysähtyy tarvittaessa pysäkillä 7056 Hanhiala. Paikan bussissa voi varmistaa ilmoittautumalla ennakkoon tämän linkin kautta.

Paimioon pääsee näppärästi esimerkiksi Turusta Fölin linjoilla 704-706.

Tapahtumassa voi hypätä esimerkiksi hevoskärryn kyytiin. Kuva: Jenna Tammi.

Tapahtuma on osa Leader Varsin hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jonka toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto. Hankekoordinaattori Riikka Mustonen kertoo, että tapahtumassa on tänä vuonna esimerkiksi esteratsastusnäytöksiä.

– Tänä vuonna on luvassa enemmän vauhtia. Se oli viime vuoden kävijöiden toive. Areenalla nähdäänkin kaikenlaisia lähialueen tallien järjestämiä hevosnäytöksiä, hän sanoo.

Ponit Paimiossa -tapahtuma sai alkunsa vuonna 2020, kun Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto järjesti ensimmäistä kertaa Turussa Ponit Kupittaalla -nimisen tapahtuman. Vuonna 2022 tapahtuma siirtyi Paimioon Ammattiopisto Livian toimipisteelle ja sai samalla uuden nimen.

– Viime vuonna meillä meni todella hyvin, sillä tapahtuma keräsi 1500-2000 ihmistä. Saimme hyvin positiivista palautetta ja olimme todella tyytyväisiä. Tälle vuodella odotukset ovat jälleen korkealla, joten toivotaan, että sää suosii ja kävijöitä tulee paljon.

Mustosen mukaan tapahtuma on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan poneihin ja erilaisiin hevosharrastusmuotoihin.

– Usein talutusratsastuskin maksaa jonkin verran, mutta meillä ei maksa mikään mitään paitsi 4H-yrittäjien pitämän kahvilan tuotteet. Paikan päälle pääsee myös bussikyydillä vaikka Turusta saakka, hän kertoo.

Elokuun viimeinen viikonloppu on Paimiossa hyvin tapahtumarikas. Ponit Paimiossa -tapahtuman lisäksi samana päivänä järjestetään Vistan markkinat, ja sunnuntaina 27.8. Jokipuistossa vietetään perinteistä muinaistulien iltaa. Lisäksi samalla viikolla vietään Paimion muotiviikkoa, jossa pääsee muun muassa tutustumaan kierrätysmuotiin ja kirkastamaan omaa tyyliä.

Varsinais-Suomen vaikuttavin kulttuurihanke teki Hemminki Maskulaista tunnetuksi

Marjukka Kulmala pöydän ääressä.
Marjukka Kulmala muistaa itse kiinnostuneensa Hemminki Maskulaisesta todenteolla löydettyään vanhempiensa luota Hemminki Maskulaisen pienoismallin (kuvassa vasemmalla), jonka paikalliset partiolaiset olivat 80-luvulla suunnitelleet Maskun matkamuistoksi.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Masku-Seuran EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kulttuurihankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke tutustutti maskulaiset omaan kotiseutuhistoriaansa ja nosti Hemminki Maskulaisen saavutukset aivan uuteen arvoon. 

Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun kymmenes kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies ja kulttuuripersoona. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. 

Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. 

– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja, kommentoi hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala. 

Tapahtumat tavoittivat 600 ihmistä

Ilmakuva Maskun kirkosta.
1500-luvulla eläneen Hemminki Maskulaisen työpaikka eli 1400-luvun lopulla valmistunut Maskun kirkko on pystyssä edelleen.

Masku-Seuran lisäksi hankkeessa olivat mukana Maskun kunta ja Maskun seurakunta, ja yhteistyökumppaneiksi tapahtumiin lähtivät esimerkiksi Maamiesseura sekä Maa- ja kotitalousnaiset.

– Havahduimme vasta alkuvuodesta siihen, että juhlavuosi on käsillä ja saimme kokouksissa monet hyvät naurut, kun totesimme, että Hemmingin kuolema tuli meille vähän yllätyksenä, muistelee Kulmala. 

Tiukasta aikataulusta huolimatta työryhmä sai paljon tapahtumia aikaan. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa, nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa ja Hemminki-näyttely Maskun museolla. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. 

Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.

Hemmingin koulu keskipisteenä

Marjukka Kulmala Hemmingin koululla.
Hemmingin koulun seinää koristaa nykyisin Hemminki Maskulaisesta inspiraationsa saanut muraali.

Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu oli myös yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaille järjestettiin Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. 

Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. 

– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. 

Julkaisun ovat kirjoittaneet suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. 

Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. 

– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti paikallisille nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. 

Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.

Historia osaksi nykypäivää

Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi myös ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. 

– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!

Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Marjukka Kulmalan hankkeessa tekemä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto vuonna 2019.

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Liisa Kallio aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattorina

Viestintäkoordinaattori Liisa Kallio talvisessa maisemassa.

 

Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.

Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen. 

Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.

⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.

Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2023 elokuun loppuun.

Varsin Hyvä esittelee yleishyödyllisiä Leader-tukia alueensa kunnissa!

Mainoskuva, jossa on isolla teksti: Leader Varsin Hyvän hankeinfot alkavat! Vasemmalla Eeva Mettala-Willbergin kuva.

 

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg esittelee ohjelmakauden 2023–2027 yleishyödyllisiä hanketukia alkuvuoden aikana Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnissa. Esittelykierros alkaa 31. tammikuuta Maskusta ja päättyy 4. huhtikuuta Kaarinaan. 

Leader Varsin Hyvä on maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja mikroyritysten toimintaa Turun seudun maaseutualueilla. Rahoitus muodostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista.

– Juuri alkaneen uuden ohjelmakauden hankehakemuksia voidaan alkaa vastaanottaa keväällä, joten nyt olisi hyvä aika aloittaa hankkeen valmistelu. Yleishyödyllisiä hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, säätiöt, kunnat ja seurakunnat, kertoo Mettala-Willberg.

Tilaisuuksien Leader-info on sama kaikissa kunnissa, mutta kussakin kunnassa esitellään juuri siellä toteutettu paikallinen hanke. Osa esimerkkihankkeista on kehittämishankkeita ja osa investointihankkeita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, noin tunnin mittaisia ja niiden alussa on kahvitarjoilu. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. 

Mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle

Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Hankerahoitusta ei siis voi käyttää hakijan normaaliin toimintaan, vaan hankkeella tulee olla jokin uutuusarvo. Lisäksi yleishyödyllisten hankkeiden tulee hyödyttää mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita. 

– Hankkeilla voidaan kehittää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, palveluja, matkailua, nuorisotoimintaa, kulttuuritarjontaa, turvallisuutta tai esteettömyyttä. Lisäksi hankerahoituksen avulla voidaan esimerkiksi kunnostaa yhteiskäytössä olevia toimitiloja, rakentaa ulkoilureitistöjä, hankkia energiatehokkaita laitteita, parantaa maaseudun pieninfrastruktuuria tai kiertotalouteen liittyviä toimia, Mettala-Willberg listaa. 

Varsin Hyvän tukemien hankkeiden kokonaiskustannukset voivat vaihdella tuhannesta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Tarkat tukimäärät eivät ole vielä tiedossa, mutta niistä tiedotetaan heti, kun ne varmistuvat.

Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä maaseutu!

Tuettavien hankkeiden tulee edistää Leader Varsin Hyvän paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Varsin Hyvän strategiassa Turun seutu on viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä. Kestävä kehitys on strategian läpileikkaava teema. 

Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi Varsin Hyvä myöntää yritystukia alle viiden hengen mikroyrityksille ja jatkossa myös osa-aikaisille yrittäjille. Yritysten kehittämisestä ja rahoitusneuvonnasta vastaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Varsin Hyvän Leader-infot

Ti 31.1. klo 18: Masku, Kurittulan koulu, Koulukuja 1

Ke 8.2. klo 18 : Sauvo, Sauvon kirjasto, Vintterintie

Ti 14.2. klo 18: Nousiainen, Henrikin yhtenäiskoulun auditorio, Moisiontie 16

 Ti 28.2. klo 17.45: Lieto, Liedon Nuorisoseurantalo, Huiluntie 18, Yliskulma

To 2.3. klo 17.30: Paimio, Paimiosali, Vistantie 18

To 9.3. klo 17.30: Turku, Paattisten aluetalo, Paattistalonkatu 1

Ke 15.3. klo 18: Taivassalo, Taivassalon yhtenäiskoulu, Ihattulantie 8

Ke 22.3. klo 17.30 : Rusko, Kunnantalo, Vanhatie 5

Ke  29.3. klo 17.30 : Naantali, Naantalin museo, Mannerheiminkatu 21

Ti 4.4. klo 17.30 Kaarina, Avaruuspuisto Väisälä, Väisäläntie 20 

 

Lisätiedot:

Eeva Mettala-Willberg, 040 580 8868, eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi

 

Kartta, jossa Varsin Hyvän toimialue on väritetty oranssilla.
Leader Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat kokonaisuudessaan Lieto, Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo ja Taivassalo. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto; Naantalista Livonsaari sis. Lempisaaren alue, Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä, Velkua ja vanha kaupunki; Raisiosta Krookila sekä alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle; Turusta Maaria, Paattinen ja Kakskerran alue.

Leader Varsin Hyvän tavoitteena on luoda elinvoimaa ja työpaikkoja maaseudulle

Pia Poikonen työpöytänsä ääressä.

 

Varsin Hyvä on myöntänyt ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 31 yritystukea. Uudella ohjelmakaudella 2023–2027 tavoitteena on myöntää tukea yhteensä 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä. Ohjelmakauden vaihde tuo mukanaan monenlaisia uudistuksia, joiden myötä yrityksiä pystytään palvelemaan jatkossa entistäkin paremmin. 

Leader-ryhmien myöntämillä yritystuilla pyritään lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla ja auttamaan niiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi Leader-toiminnalla halutaan tukea maatilakytkentäistä yritystoimintaa ja panostaa siihen, että paikallisia tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle.

Leader Varsin Hyvä on ohjelmakauden 2014–2022 aikana myöntänyt yhteensä 31 yritystukea. Leader-rahoituksen avulla maaseudun yritykset ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin, kunnostaneet tuotantotilojaan ja rakentaneet uusia. Tukea on myönnetty myös yritystoiminnan käynnistämiseen ja kansainvälistymiseen. 

Varsin Hyvän paikallisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2022 tavoiteltiin maaseudulle toimivaa ja saavutettavaa palvelurakennetta sekä uusia palvelukonsepteja. Lisäksi Leader-työn avulla haluttiin kehittää esimerkiksi pienten matkailuyritysten yhteistyötä ja edistää laadukkaan kotimaisen ruuan arvostusta, kysyntää ja saatavuutta.

Yritystuilla on suuri rooli myös vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Varsin Hyvän uudessa strategiassa tavoitellaan viisaasti vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua. Strategiassa linjataan, että paikallista yritystoimintaa kehitetään innovatiivisesti, resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tavoitteena on vanhaan malliin suunnata rahoituskehyksestä 25 % yritystukiin ja loput 75 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Yhteensä Varsin Hyvän tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana myöntää tukea 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä.

Uusia tukimuotoja tulossa!

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta valmistuu vasta vuoden 2023 puolella ja sen jälkeen on tulossa vielä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä toiveena on, että tukia päästään myöntämään huhtikuussa.

– Tässä vaiheessa valmistelua näyttää siltä, että moni asia säilyy ennallaan, mutta uusiakin tukimuotoja on tulossa. Yksi hyvä uudistus on se, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osa-aikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä. Ilman y-tunnusta voi saada tukea esimerkiksi yrittäjyyden kokeiluun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun, kommentoi Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen, joka vastaa oman ryhmänsä yritystuista. 

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltaa jatkossa sekin, että yrittäjyyttä voi kokeilla neljä kuukautta menettämättä työttömyyskorvausta. Yritystoiminnan kokeiluun voivat saada tukea myös opiskelijat ja 16 vuotta täyttäneet nuoret.

– Toinen mielenkiintoinen uudistus on maatalouden kokeilutuki, jota voi saada 2 000 – 7 500 euroa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin kokeiluihin, joilla saadaan tietoa uusista tuotteista, tuotantotavoista tai myyntikanavista. Aikaisemmin maatalouden parissa on ollut sellaisia väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet maataloustukia, mutta eivät myöskään meidän tukia. Ensi kaudella Leader-ryhmien myöntämä maatalouden kokeilutuki tulee paikkaamaan sitä aukkoa, Poikonen jatkaa. 

Kokeilu tulee suunnitella tarkoin ja sen kesto tulee olla rajattu, mutta kokeilu saa myös epäonnistua!

Tukea erilaisille yrityspoluille 

Uuden kauden yritystukia on valmisteltu niin, että ne palvelevat entistä paremmin yrityspolun eri vaiheissa. Yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Leader-ryhmältä esimerkiksi ensin 1 000 euron kehittämisavustuksen yritystoiminnan suunnitteluun, sen jälkeen 2 000 euron kehittämisavustuksen suunnitelmien valmisteluun ja lopuksi vielä 7 500 euron käynnistysavustuksen päätoimisen yrityksen perustamiseen tai 5 000 euron avustuksen osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Ja kun yritystoiminta on käynnissä, voi vielä hakea esimerkiksi investointitukea. 

– Kehittämisavustukset on tarkoitettu ennen kaikkea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tai hankesuunnitelman valmisteluun, Poikonen täsmentää.

Jo toimivat yritykset voivat hyödyntää kehittämisavustuksia ja investointitukia. 

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö yritysrahoituksessa

Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat saada EU:n maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Varsin Hyvä tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa ja toiveissa olisi tiivistää yhteistyötä tulevalla kaudella myös muiden yritysrahoitusta ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden kanssa. 

– Yrityksille on paljon erilaisia tukia tarjolla myös esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Business Finlandin ja TE-toimiston kautta. Olisi hyvä, jos saisimme kerättyä kaikki tarjolla olevat tuet samaan paikkaan selkeästi kuvattuina, jotta yrittäjien olisi helpompi tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Eri yritystuilla on myös jonkin verran samoja nimiä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä yrittäjien keskuudessa, Poikonen avaa nykyistä tilannetta.

Lisää elinvoimaa maaseudulle!

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Tulevalla kaudella Leader-rahoituksesta 43 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 37 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

– Meidän alue on pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja markkina-alue iso. Toisaalta myös kilpailu on täällä kovempaa ja siksi toivomme innovatiivisia yritysideoita muun muassa ympäristöteknologian alalta. Myös matkailusektori ja palveluiden turvaaminen maaseutualueilla on tärkeää, Poikonen sanoo. 

– Maaseudulla elämisen ja maaseudun elinvoiman kannalta on välttämätöntä, että työpaikkoja ja yritystoimintaa riittää. Työ on ihmisen perustarve ja se ehkäisee myös syrjäytymistä. Siksi työtä maaseudulla kannattaa tukea kaikin mahdollisin tavoin, Poikonen päättää.

Varsin Hyvän toiminta-alue kartalla.
Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Varsinais-Suomessa toimii Varsin Hyvän lisäksi neljä muutakin Leader-ryhmää. Salon seudulla Leader-tukia myöntää Ykkösakseli, Vakka-Suomessa Ravakka, saaristossa I samma båt – Samassa veneessä ja Loimaan seudulla Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.

Esimerkkejä Varsin Hyvän myöntämistä yritystuista:

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

 

Nuorten kansainvälisessä Leader-hankkeessa opetellaan ekologista ruuanlaittoa

Ihmisiä sienimetsällä.
Sienikursseja on pidetty useammassa eri kunnassa. Kuva: Nina Soini.

 

Turun seudun 4H-yhdistykset tutustuttavat nuoria lähialueensa ruokakulttuuriin ja ruokaperinteisiin sekä opettavat ekologista ruuanlaittoa osana kansainvälistä Leader-hanketta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi hyvinvointiin ja hiilijalanjälkeen. 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa Turun seudun nuoret ovat päässeet tutustumaan ekologisiin ruokaratkaisuihin sekä omalla kotiseudullaan että kansainvälisesti. 

Turun alueen 4H-yhdistysten ja itävaltalaisen LAG Südburgenland Plussan toteuttaman hankkeen tavoitteena on nuorten kansainvälinen verkostoituminen ja paikallisen ekologisen ruoan arvostuksen lisääminen. Hankkeessa kannustetaan nuoria kestäviin elämäntapoihin positiivisin ja yhteishenkeä herättävin keinoin. 

– Olemme järjestäneet esimerkiksi kursseja, joiden avulla olemme tutustuneet sieniin, marjoihin, villiyrtteihin, kalastukseen ja riistaan, kertoo hanketta koordinoiva Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo.

Liedon Parmaharjulla järjestetyllä sienikurssilla nuoret pääsivät ensin keräämään ja tunnistamaan sieniä oppaiden avustuksella ja lopuksi sienistä valmistettiin ruokaa Parmaharjun hamppukodalla. 

– Paistoimme wokkipannulla sienipihvejä ja teimme ruisleivän päälle sienimuhennosta. Kurssilaiset pääsivät maistamaan noin 15 eri sientä. Sienikursseille on tullut yksittäisten nuorten lisäksi perheitä ja mukavasti esimerkiksi nuoria pareja, joita kiinnostaa metsässä liikkuminen ja kasvisruoka. 

Nainen kahvimuseossa.
Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo koordinoi hanketta.

Taivassalossa Tipsundin leirintäalueella pidetyllä ekologisella ruokakurssilla taas kerättiin esimerkiksi marjoja ja valmistettiin niistä erilaisia herkkuja. Yhdessä kokkaamisen ja syömisen kautta innostus ja kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi nuorten keskuudessa. 

Luonnon antimien lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen sekä koti- ja parvekeviljelyn mahdollisuuksiin. Hankkeessa on tehty vierailuja myös lähellä oleville luomutiloille.

– Ajatus on palata tavallaan askelia taaksepäin. Yritämme miettiä, miten vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella voisi tehdä parempaa ruokaa. Esimerkiksi lihankulutusta voisi siirtää riistaan ja kalan kulutusta kotimaisiin särkikaloihin. Niiden valmistaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä, mutta niistä saa kyllä oikein maukkaita ruokia, Päätalo kannustaa.

Hankkeen ruokakursseilla onkin valmistettu esimerkiksi hirvi- ja peurapaistia sekä paistettu itse kalastettujen ahventen fileitä.

– Se, että osataan tehdä ruokaa monipuolisesti, auttaa vaikuttamaan myös perheen ruokabudjettiin. Monella on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on kalliimpaa, mutta oikeastaan asia on juuri päin vastoin. Ruokakuluissa voi säästää seuraamalla satokausikalenteria ja valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka ovat sillä hetkellä sesongissa.

Ekologisen lähiruuan merkitystä on saatu korostettua hankkeen aikana myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja kaupungissa kasvaneille lapsille ja nuorille. 

Nainen leikkaa villiyrttejä metsässä.
Hankkeen aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan luonnon antimiin. Kuva: Nina Soini.

Syyskuinen opintoretki Itävaltaan antoi uusia näkökulmia

Syyskuussa 2022 hanke järjesti opintoretken  Itävaltaan. Mukana oli viisi ihmistä, jotka pääsivät tutustumaan itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin. 

– Vierailimme esimerkiksi syötävässä eläintarhassa, jossa ei ollut ollenkaan villieläimiä, vaan kaikki eläimet olivat sellaisia, jotka lopulta syötiin. Ne saivat elellä alueella vapaasti laiduntaen, Päätalo kertoo.

Toisena kohteena oli itävaltalainen luontokoulu, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen yhteydessä.

– Opiskelijat kasvattivat siellä itse kasviksia, joista sitten tehtiin paikan päällä ruokaa. Ja puutarhassa he käyttivät itse kompostoimaansa multaa. Opintoihin kuului paljon ekologisuuskasvatusta.

Lisäksi opintoretkellä tutustuttiin esimerkiksi ekolampaisiin, jotka pääsivät kulkemaan niityltä toiselle. Lopulta lampaat teurastetaan omalla tilalla ja niiden liha myydään suoramyyntinä paikan päällä. 

Ihmisiä kaislakattoisen rakennuksen edessä.
Kansainvälisen hankkeen kokoama ryhmä kävi Itävallassa tutustumassa itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin, muun muassa viinimuseo Moschendorfiin.

Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun

Kimppakalaasit – Village feast -hanke alkoi maaliskuussa 2020. Tähän mennessä sen tapahtumat ovat tavoittaneen jo satoja nuoria, mutta kouluissa pidettyjen infotilaisuuksien myötä hankkeesta ovat kuulleet jo tuhannet nuoret.

– Korona alkoi samaan aikaan meidän hankkeemme kanssa ja siksi emme ole saaneet toteutettua esimerkiksi suunniteltuja ulkomaan matkoja. Kansainväliset osuudet on järjestetty pitkälti Teamsin välityksellä, sillä Itävallassa koronatilanne on ollut vielä paljon pahempi kuin Suomessa, kertoo Päätalo.

Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vielä vuodeksi 2023. Toiveissa olisi, että 4H saisi kansainvälisiä vieraita esimerkiksi kesäleirilleen. Ja hankkeen lopussa järjestetään vielä päätösjuhla, eli kunnon kimppakalaasit!

Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa ovat Suomesta mukana Liedon, Maskun-Ruskon-Vahdon, Naantalin, Paimion-Sauvon ja Turun 4H-yhdistykset. Hankkeen kustannusarvio on 69 336 euroa, josta Leader Varsin Hyvän myöntämän julkisen tuen osuus on 75 %.

Leader Varsin Hyvä vietti 25-vuotisjuhliaan Liedossa

Ihmisiä kättelyjonossa tulossa juhliin.

 

Varsin Hyvä on rahoittanut maaseutua kehittäviä hankkeita Turun seudulla jo neljännesvuosisadan. 

25-vuotias Varsin Hyvä ry juhli historiaansa ja tulevaisuuttaan Liedon Vanhalinnan kivinavetassa torstaina 27. lokakuuta. Paikalla oli viitisenkymmentä juhlavierasta: työntekijöitä ja hallituslaisia sekä hanketoteuttajia ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Ohjelmassa oli puheita, kahvittelua ja musiikkia, josta vastasi yhtye nimeltä Kapteeni Vahto ja Luntreijarit

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. 

Keskustelujen aiheena oli luonnollisesti yhdistyksen vaiheikas historia. Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa (POMO). Vuonna 2000 alkoi Alueellinen maaseutuohjelma (ALMA), joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella. Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä, jolloin koko toimintaympäristö muuttui kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on eurooppalainen yhteistyö.

Kolme naista juhlissa.
25-vuotisjuhlissa oli mukana kolme yhdistyksen toiminnanjohtajaa vuosien varrelta: takana nykyinen toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja hänen edessään vasemmalla Sinikka Paulin ja oikealla Mia Puotinen.
Ihmisiä tulossa juhliin.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Lattu ojentaa lahjaansa Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergille. Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys toteuttaa parhaillaan Leader-tuella hanketta, jossa kehitetään Kokemäeltä Turkuun kulkevaa Pyhän Henrikin tietä.

Varsin Hyvän rahoittamia hankkeita on toteutettu 25 vuoden aikana satoja. Leader-tuella on muun muassa tehty luontopolkuja, kehitetty maaseutumatkailua, rakennettu harrastuspaikkoja ja avustettu yritysten investointeja. 

Varsin Hyvä toteuttaa yhdistyksen omaa paikallista kehittämisstrategiaa sekä EU:n yhteistä maaseutuohjelmaa, jonka uusi kausi alkaa vuoden 2023 alussa. Juhlapuheen pitänyt hallituksen puheenjohtaja Harri Virta esitteli yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmia.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Sen avulla yhdistyksen toiminta-alueesta halutaan kehittää viisaasti vireä, vetävän, välittävä ja vihreä, hän listaa. 

Neljä miestä skoolaamassa, kahden kasvot näkyvät.
Varsin Hyvän puheenjohtaja Harri Virta (vas.) ja entinen hallituksen jäsen Heikki Ilmasti nostamassa maljoja Varsin Hyvän kunniaksi.
Ihmiset ottavat ruokaa.
Pöytä oli koreana juhlan kunniaksi. Vuorossa vasemmalta alkaen Eila Hoffrén, Ina Fagerlund, Timo Hiironen, Markku Sievänen, Katri Tuominen ja Auvo Heikkilä.
Vasemmalla puhallinsoittaja, keskellä pianisti ja oikealla laulaja.
Illan musiikista vastasi Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.

Maaseudun muutoksen matkassa

Juhlassa puhui myös Vanhalinnan toiminnanjohtaja, FT Lauri Viinikkala. Hän on tutkinut väitöskirjassaan digitaalisia teknologioita historian havainnollistamisessa. Hän esitteli juhlaväelle, miten esimerkiksi Vanhalinnasta otettujen vanhojen valokuvien avulla voi ymmärtää maaseudun muutosta. Yhdistämällä valokuvan historiasta ja nykypäivästä, voi muutoksen nähdä kaikkein selkeimmin maisemassa. Sen jälkeen voi tarkastella, vetääkö auraa kuvissa hevonen vai traktori, mutta se, mitä kuvassa istuskeleva kyntömies on ajatellut, on jo täysin meidän tavoittamattomissa.

– Ihmisten maailmankuvan ja arvomaailman muutos on se syvin taso, jota on kaikkein vaikein havaita. Historian tutkijat esittävät tulkintojaan erilaisten lähdeaineistojen perusteella, mutta ne ovat aina vain tulkintoja. Menneisyys on palauttamattomasti poissa. 

Uudet digitaaliset keinot historian havainnollistamisessa ovat Viinikkalan mukaan kiehtovia ja tavallaan paljon parempia kuin perinteiset kirjat. Historiaa on helpompi ymmärtää esimerkiksi kuvan, äänen ja lisätyn todellisuuden avulla – ja nykyisin pystytään tuottamaan digitaalisesti jopa hajuja. Digitaaliset keinot ovat kuitenkin myös hauraita. 

– Kirja säilyy nykyisellä paperilaadulla käyttökelpoisena satoja vuosia. Digitaalinen materiaali taas voi vanhentua käyttökelvottamaksi jo kymmenessä vuodessa. Digitaalinen materiaali vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja päivitystä, jotta se pysyy käyttökelpoisena teknologian kehittyessä, Viinikkala huomauttaa. 

Näihin teemoihin Leader Varsin Hyvä tulee palaamaan vielä moneen kertaan, sillä se on omalta osaltaan mukana elävän perinnön teemavuodessa, jota vietetään Euroopassa vuonna 2023. Maaseudun paikallishistorian ja -kulttuurin välittäminen tuleville sukupolville on myös yksi osa Varsin Hyvän uutta strategiaa.

Mies puhuu mikrofoniin. Taustalla on valkokangas, jossa lukee "Digitaalinen sisältö on samaan aikaan kestävää ja haurasta."
Vanhalinnan toiminnanjohtaja Lauri Viinikkala kertoi maaseudun muutoksen esittämisestä digitaalisin keinoin. Vanhalinnassakin on toteutettu vuosien varrella useita Leader-hankkeita. Varsin Hyvän tuella Vanhalinnaan on rakennettu muun muassa arkeologiapolku, historiapolku, ystävänpolun opasteet, multimediaesityksiä ja viikinkiveneen katos.

Uudella hallituksella kohti uutta EU-kautta

Varsin Hyvän syyskokous pidettiin juuri ennen juhlan alkua. Vuoden 2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liedon kunnan ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen. 

– Olen jo tämän vuoden ollut mukana hallituksessa ja ensi vuonna toimin sitten puheenjohtajana. Meillä on juuri hyväksytty uusi strategia, ja sitä aletaan heti ensi vuoden alussa toteuttaa, hän kommentoi. 

Leader-ryhmien hallitukset kootaan kolmikantaperiaatteella. Kolmannes hallituksesta edustaa paikallista julkista sektoria, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes asukkaita. Paavilainen on julkisen sektorin edustaja. 

– Leader-toiminnalla on vahva merkitys myös kuntien kehittämisessä. Liedonkin kunta on toteuttanut useita Leader-hankkeita, esimerkiksi Liedon uusi melontalaituri on tehty Leader-tuella, hän sanoo. 

Mies vasemmalla ja nainen oikealla mustissa takeissa.
25-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä syyskokouksessa Varsin Hyvälle valittiin myös uusi puheenjohtaja. Harri Virran paikan perii Liedon ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen.

Varsin Hyvän vuoden 2023 hallitus

Paikallinen julkinen hallinto:

  • Päivi Paavilainen (Liedon kunta), varalla Satu Simelius ( Sauvon kunta)
  • Mikko Hulkkonen (Ruskon kunta), varalla Vesa Rantala (Taivassalon kunta)
  • Johanna Ojaranta (Turku Sciencepark), varalla Lassi Rosala (Naantalin kaupunki)

Paikalliset yhdistykset:

  • Katri Alajärvi (Rusko-Päivät-Yhdistys ry), varalla Aarni Alanne (Paimion yrittäjät ry)
  • Lari Vähäsalo (Raitti 181 ry), varalla Anne Hakala (Vahdon kotiseutuyhdistys)
  • Raili Selinheimo (Masku-Rusko-Vahto 4H), varalla Kirsi Äyräs (Varsinais-Suomen Virokeskus ry)

Paikalliset asukkaat ja yrittäjät:

  • Tuija Nummela (Turku), varalla Tauno Linkoranta (Masku)
  • Reija Koivu (Sauvo), varalla Julia Laine (Sauvo)
  • Riikka Mustonen (Turku), varalla Virve Lankosaari (Nousiainen)

Varsin Hyvä on tukenut maaseudun kehittämistä jo 25 vuotta

Varsin Hyvän henkilökunta ja kuvan päällä teksti: Leader Varsin Hyvä 25 vuotta.

 

Leader Varsin Hyvä on viimeisen 25 vuoden aikana tukenut satoja maaseutua kehittäviä hankkeita. Paikallisten toimijoiden ideoimat ja toteuttamat hankkeet ovat lisänneet maaseudulla muun muassa työllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Varsin Hyvä ry:n 25-vuotisjuhlia vietetään torstaina 27. lokakuuta siellä, mistä tarina alkoi, eli Liedossa. Vanhalinnassa pidettävissä juhlissa päästään nauttimaan kahvitarjoilusta, elävästä musiikista ja historian havinasta sekä virtuaaliteknologiasta väitelleen FT Lauri Viinikkalan luennosta otsikolla Digitaalinen aikamatka maaseudun muutokseen.

Vaikka perustamiskokous pidettiin 15.7.1997 Liedossa, yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Vahto, joka nykyisin on osa Ruskoa. Yhdistyksen nimi taas on lyhenne sanoista Varsinais-Suomen hyväksi.

Varsin Hyvän toiminta-alue on hieman vaihdellut vuosien varrella. Nykyisin alueeseen kuuluu Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Tavoitteena on tukea maaseudun kehittämistä toteuttaen Manner-Suomen maaseutuohjelmaa ja omaa paikallista kehittämisstrategiaa. 

POMOsta ALMAn kautta Leader-ryhmäksi

Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa, joka tunnettiin tuttavallisemmin nimellä POMO. 

Varsin Hyvän alkuajoista kerrotaan tarkemmin vuonna 2012 ilmestyneessä 15-vuotisjuhlajulkaisussa. POMO-kauden jälkeen vuonna 2000 alkoi ALMA, eli Alueellinen maaseutuohjelma, joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella.

Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä. Sen jälkeen Varsin Hyvän jakama rahoitus on tullut kolmesta suunnasta: 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Kuntarahan suuruus määrittää valtion ja EU:n osuudet, eli mitä enemmän kunnat ovat valmiita panostamaan Leader-toimintaan, sitä enemmän hankkeisiin saadaan myös kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Merkittävässä osassa on myös yksityinen rahoitus ja hanketoimijoiden talkootyö.

Maaseuturahaston mukaantulo muutti koko toimintaympäristön kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on kansainvälinen yhteistyö. 

Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg tuli töihin Varsin Hyvään ALMA-kaudella. Hän muistelee hallinnon muuttuneen Leaderin myötä hieman raskaammaksi, mutta toisaalta moni asia helpottui, kun käyttöön tuli yhteiset sähköiset järjestelmät. Vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella paperihakemukset jäävät jo kokonaan historiaan. Eikä hakijoiden tarvitse jännittää hallinnollisia asioita, sillä hankeneuvoja on apuna hankkeen suunnittelusta aina loppumaksatukseen asti. 

– Leaderin vahvuus on siinä, että sen kautta voidaan rahoittaa sellaisia hankkeita, joihin ei ole haettavissa rahoitusta juurikaan mistään muualta. Ja isoihinkin hankkeisiin voi saada valtavan hyvän tukiprosentin. Leader-hankkeissa tuki maksetaan kuitenkin vasta jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan, ja se vaikeuttaa monen toimijan kohdalla hankkeen aloittamista. Olisikin hienoa, jos kunnat pystyisivät tukemaan Leader-toimintaa tarjoamalla väliaikaisrahoitusta oman alueensa hanketoteuttajille, Mettala-Willberg kommentoi.

Toinen Varsin Hyvän vahvuus on aina ollut verkostojen luomisessa. Jo ensimmäisinä vuosina huomattiin, että yhteistyötä alkoi hankkeiden avulla syntyä helposti yhdistysten välille ja yli kuntarajojen. Varsin Hyvän myöntämän tuen avulla toimijat ovat tutustuneet toinen toisiinsa ja toisaalta myös kokonaan uusia yhdistyksiä on perustettu. Hankkeissa tehdään usein tiivistä yhteistyötä monen toimijan kesken ja yhdessä tekeminen on kartuttanut samalla sosiaalista pääomaa maaseudulla.

Hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet

Harri Virta Kaarina-talolla.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta on Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtaja. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto. Kunta on ollut aktiivisesti mukana oman alueensa hankkeissa ja Leader-toiminta on aina saanut kuntapäättäjien yksimielisen tuen.

Kun paikallinen taho saa idean oman kotiseutunsa kehittämiseksi, sitä jalostetaan ensin yhteistyössä Varsin Hyvän henkilökunnan kanssa. Kun hankesuunnitelma on valmis, arviointityöryhmä antaa asiantuntijalausunnon hallitukselle, joka pisteyttää sen ja päättää, lähteekö tukemaan hanketta. Hallituksen päätöksen jälkeen viranomaispäätöksen tekee vielä Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta toimii Varsin Hyvän puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta. 

– Hallituksen kokouksia on ollut helppo vetää, kun hallituksessa on ollut niin paljon asiantuntemusta, kokemusta ja uusia ideoita. Hallituksessa on mukana julkisen sektorin edustajia, yhdistysten edustajia ja alueen asukkaita, mikä on ollut hyvä kolmijako, hän kehuu.

Varsin Hyvän vuosikokous pidetään juuri ennen 25-vuotisjuhlia, 27. lokakuuta. Silloin valitaan uusi hallitus ja vapaita paikkoja on kaikissa kolmessa kiintiössä. Puheenjohtaja kannustaakin uusia ihmisiä mukaan hallitukseen.

– Vuoden 2023 alussa alkaa EU:n uusi ohjelmakausi ja pohdittavaa riittää! Hallituksen rooli on suunnata resurssit oikeaan paikkaan ja sillä tavoin muuttaa yhdistyksen strategiassa olevat tavoitteet konkreettisiksi toimiksi. Tämä on hyvä paikka osallistua Turun seudun maaseudun kehittämiseen, Virta kommentoi.

– Julkisen sektorin kiintiössä on ollut paljon kunnanjohtajia, mutta on tärkeää, että mukana on myös esimerkiksi elinkeinopuolen, ympäristöpuolen ja nuorisopuolen väkeä, hän jatkaa. 

Erityisen kiinnostavaksi Varsin Hyvän toiminnan tekee Virran mukaan se, että yhdistyksen toiminta-alue on yksi Suomen kehittyvimmistä seuduista.

– Täällä pohditaan oikeasti, miten tehdään lisää eikä sitä, miten säilytetään. Turun seudulla on vireä maaseutu ja lyhyet etäisyydet, joten laajatkin hankkeet ovat mahdollisia. Hankkeille saadaan myös helposti vaikuttavuutta, kun niissä pystytään hyödyntämään lähellä olevia kaupunkilaisia.

Kaupungin läheisyydestä on hyötyä esimerkiksi uusien ruokatuotteiden ja matkailupalvelujen luomisessa. 

Uudella strategialla uuteen kauteen

Kolme henkilöä rivissä ulkona, taustalla taivas.
25-vuotiaan Leader Varsin Hyvän toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme ihmistä: projektikoordinaattori Joona Silvola, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoo, että Varsin Hyvä haluaa alueestaan viisaasti vireän, vetävän, välittävän ja vihreän. 

– Vireällä tarkoitetaan elinvoimaa, sitä että palveluita on kaikenikäisille ja maaseudulla on yhteisöllisyyttä. Vetävällä tarkoitetaan vetovoimaa, sitä että maaseutu on houkutteleva myös uusille asukkaille ja matkailijoille. Tähän liittyy esimerkiksi brändäys ja yritystoiminta. Välittävällä on kaksi merkitystä. Toisaalta halutaan tukea sitä, että maaseudulla välitetään toisista ja omasta asuinalueesta ja toisaalta sitä, että maaseudun kulttuuriperintöä välitetään eteenpäin aina uusille sukupolville. Vihreys on sitä, että laitetaan ekologisuus etusijalle, Poikonen tiivistää.

Tulevalla kaudella Varsin Hyvä toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa. 

– Kun kunnilta lähtee sote-puoli pois, me voisimme olla apuna yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa alueen hyvinvoinnin lisäämisessä, toteaa Poikonen.

Tulevaisuudessa yhdistyksen toiminnassa panostetaan entistä enemmän nuoriin. Varsin Hyvässä toimii nykyisin nuorisotyöryhmä ja nuorille on tarjolla omaa NuorisoLeader-rahoitusta yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen. Tulevalla kaudella on luvassa myös uusia tukimuotoja, esimerkiksi maatalouden kokeilutuki. Yritystukienkin haku on helpottumassa, sillä ensi vuodesta alkaen myös osa-aikaiset yrittäjät voivat hakea Leader-tukea. 

 

Torstaina 27. lokakuuta vietettävään juhlaan ovat tervetulleita Varsin Hyvän jäsenet, hanketoimijat ja yhteistyökumppanit. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä Eeva Mettala-Willbergille: eeva.mettala-willberg@varsinhyva.fi, 040 580 8868

 

ESIMERKKEJÄ VARSIN HYVÄN TUKEMISTA LEADER-HANKKEISTA:

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Tunne Poni -hanke tutustuttaa lapsia hevosharrastukseen

Maskun historia tuli tutuksi Leader-hankkeen avulla

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!