hankkeet

Asukkaiden Loimaa -hanke on kannustanut asukkaita vaikuttamaan omaan viihtyvyyteen ja parantanut kaupungin ja kylien välistä viestintää

kirjoittaja
Ihmiset kävelevät luontopolulla metsässä pilvisessä säässä.
Kimppakävely on järjestetty muun muassa Kojonkulman Korkeusvuoren luontopolulla.

 

Loimaan kaupunki on panostanut kylien ja kaupungin väliseen yhteistyöhön Asukkaiden Loimaa -hankkeen avulla. Projekti jatkuu vielä ensi vuoteen.

Loimaan kaupungissa kulunut vuosi on ollut asumisen teemavuosi. Juuri teemavuoteen liittyen kaupunki aloitti Asukkaiden Loimaa -hankkeen, jolla jalkautetaan asuinympäristöjen kehittämistä kyliin ja tuodaan samalla yhteisöille vahvempi mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Hankkeen vetäjä Eija Martti kertoo, että kaupunki tukee asukkaiden ideoita.

– Totta kai kaupunki tekee myös asioita asumisviihtyvyyden eteen, mutta hankkeessa on tarkoitus saada asukkaat enemmän mukaan. Teemavuoden aikana on esimerkiksi järjestetty tapahtumia, joita on jalkautettu kyliin, hän sanoo.

Martin mukaan asumisviihtyvyyden lisäksi yksi hankkeen keskeisimmistä aiheista on ollut viestintä: tieto ei nimittäiin ole kulkenut kovin hyvin kylien ja kaupungin välillä, ja kylillä on koettu, ettei omiin kysymyksiin välttämättä saa vastauksia. Martti onkin toiminut yhteyshenkilönä yhteisöjen välillä.

– On kaivattu matalan tason yhteyshenkilöä, johon voi olla yhteydessä. En tiedä kaikkea, mutta otan selvää ja vien asioita eteenpäin. Ne ovat pieniä asioita, mutta tekevät ihmisiä iloisiksi.

Kimppakävelyitä ja seniorisumppeja

Heti teemavuoden ja hankkeen alussa Martti järjesti yhdessä kyläyhdistysten kanssa kyläiltoja mahdollisimman monessa Loimaan kylässä. Tilaisuuksissa hän kertoi hankkeesta, sen tavoitteista ja omasta osastaan yhteyshenkilönä. Lisäksi kyläilloissa käsiteltiin Loimaan kaupungin osallistavaa budjetointia, jonka varat menivät tänä vuonna kylille niiden viihtyvyyden parantamiseksi.

– Jokainen kylä teki hakemuksen siitä, mihin he käyttäisivät 1000 euroa. Sillä rahalla on saatu paljon aikaiseksi kuten laituri, puuvaja, esiintyjiä tapahtumiin ja kylärakennusten korjauksia. Itse osallistumalla pystyy saamaan paljon aikaan, Martti kertoo.

Kylät on otettu myös mukaan isompiin keskustan tapahtumiin kuten kesän avaukseen. Yhdistykset olivat myös mukana OKRA-tapahtumassa kesällä. Suosittuja tapahtumia ovat myös olleet kimppakävelyt, joita järjestettiin yhteensä seitsemän eri puolilla Loimaata. 

– Kävelimme eri luontopolkuja ja hyvin saatiin ihmisiä mukaan. Kolmessa kävelyssä oli mukana kyläyhdistyksen järjestämää toimintaa kuten makkaranpaistoa nuotiolla.

Hanke on tehnyt yhteistyötä myös kaupungin liikuntapalveluiden kanssa olemalla apuna kerran kuussa järjestettävillä seniorisumpeilla. Tilaisuuksissa kaupungin seniorit kutsutaan kahville ja jumpalle, mutta lisäksi joka kerta tiedossa on vaihtuvaa ohjelmaa. Esimerkiksi marraskuussa yli 300 senioria saapui kuuntelemaan tohtori Kiminkisen luentoa.

Maalattuja heinäpaaleja pellolla.
Hanke järjesti yhteistyössä Suomen maatalousmuseo Saran ja MTK:n kanssa Paalit maaliin -tapahtuman, joka innosti Loimaan asukkaita luovuuteen.

Yhteistyötä kehitetään edelleen

Kaiken kaikkiaan Asukkaiden Loimaa -hanke on saanut oikein positiivista palautetta Martin mukaan: tapahtumat ovat onnistuneet hyvin, viestintä on parantunut ja yhteyshenkilölle on ollut selkeä tarve. Martti nostaa itse esiin tapahtumien onnistumisen.

– Meillä on ollut hyvää tuuria kelien suhteen. Kyllä on aina huokaissut helpotuksesta, kun tapahtumat on saatu vietyä onnistuneesti loppuun, hän kertoo.

Tapahtumien lisäksi hanke on saanut erilaiseen toimintaan mukaan kyläläisiä, jotka eivät kuulu itse kyläyhdistyksiin. Tätä kautta asukkaat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa.

– Tällaisilla asioilla on iso merkitys, kun kylien toiminnassa mukana olevien ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Samalla kaupungista ja sen työntekijöistä tulee helpommin lähestyttäviä.

Asukkaiden Loimaa -hanke jatkuu vielä ensi vuoden huhtikuulle. Martin mukaan suunnitelmissa on ollut järjestää uusia kyläiltoja alkuvuonna ja hakea niiden kautta uusia ideoita kylien ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Yksi tavoitteista on lisätä vielä esimerkiksi puistokummi-toimintaa: siinä asukkaat saavat itselleen puistokummi-liivin, roskapoimurin, roskapusseja ja hanskat roskien keräämistä varten.

– Kun roskat on kerätty, niin voi ilmoittaa kaupungille, missä on säkillinen roskia ja kaupunki hakee sen pois. Loimaan keskustassa toiminnassa on mukana noin 15 henkilöä ja siihen voi lähteä vapaasti mukaan. Sitä voisi tuoda myös kyliin enemmän. Puistokummit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voi parantaa itse omaa asumisviihtyvyyttä.

 

Asukkaiden Loimaa -hanke

Toteuttaja: Loimaan kaupunki

Rahoittaja: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry

Kokonaisrahoitus: 69 000 €

Julkinen rahoitus: 69 000 €

Tukiprosentti: 90 %

Eläinten Arctic Vet -tuotteista tunnettu FinnTar Oy tähtää uudella tuotteella ihmispuolen markkinoille

kirjoittaja
Kaksi naista seisoo kuusien edessä ulkona ja pitelee yrityksensä tuotteita käsissään.
Niina Autti ja Kirsi Suhonen haluavat laajentaa yrityksensä toimintaa.

 

Paimiolainen FinnTar Oy on neljän ensimmäisen vuoden aikana kehittänyt useita eläinten ihonhoitotuotteita. Tällä hetkellä yritys on taitekohdassa, ja suunnitelmat yltävät ulkomaille saakka.

Kotimaisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus, turvalliset tuotteet – näille arvoille rakentuu paimiolaisen FinnTar Oy:n toiminta. Se tunnetaan etenkin eläimille suunnatuista Arctic Vet -ihonhoitotuotteista, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Yrityksen ovat perustaneet paimiolaiset ystävät Kirsi Suhonen ja Niina Autti.

– Yritys syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilla ei ollut meidän arvomaailmaa vastaavia tuotteita, joiden raaka-aineet tulevat luonnosta, Autti kertoo.

Raaka-aineet metsästä ja lähipelloilta

FinnTar Oy sai alkunsa vuonna 2019, ja sen ensimmäiset kolme tuotetta lanseerattiin Okra-maatalousmessuilla. Autilla ja Suhosella on molemmilla pitkä tausta yrittäjyydestä, mutta FinnTar on kuitenkin opettanut viimeisen neljän vuoden aikana paljon uutta: esimerkiksi jo puoli vuotta perustamisen jälkeen koronapandemia mullisti maailman menon.

– Olemme saaneet uudenlaisen katsauksen yrittämiseen. Koronan myötä keskityimme uusien tuotteiden kehittämiseen, ja kyllä maailmantilanteen huomioiden meillä on mennyt kivasti. Olemme olleet maltillisia ja satsanneet kaiken takaisin yritykseen, Autti kertoo.

FinnTarin Arctic Vet -tuotteet keskittyvät nimenomaan eläinten ihonhoitoon. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa pihkavoide, pihkasuihke ja hoitoshampoo. Yrityksen kulmakiviä ovat sen käyttämät raaka-aineet.

– Arvostamme kotimaisia, luonnonmukaisia raaka-aineita ja käytämme tuotteissamme esimerkiksi siankärsämöä, pihkaa ja pellavaa, Suhonen sanoo.

– Esimerkiksi hoitoshampoo sisältää metsämikrobeja, joiden taustalta löytyy pitkät yliopistotutkimukset. Metsämikrobit tehostavat vastustuskykyä, ja parasta on, että eläintä hoitaessa shampoolla altistuu hyville mikrobeille itsekin, hän jatkaa.

Uusille markkinoille uuden tuotteen kanssa

Alun perin FinnTarin oli tarkoitus keskittyä vain eläinpuolen tuotteisiin, mutta koronan aikana Autin ja Suhosen katseet kääntyivät myös ihmisten markkinoihin. He päättivät kehittää Arctic Vet Pihkalaastarista oman version ihmisille, joka sai myöhemmin nimekseen Arctic 365 Pihkalaastari.

Uuden, ihmisten käyttöön tarkoitetun pihkalaastarin kehitykseen yrittäjät hakivat yritysrahoitusta Leader-ryhmä Varsin hyvältä. He olivat aluksi hieman epäuskoisia, että voisiko pienyritys saada hankerahaa.

– Rahoituksen hakeminen ei ole ihan yksinkertaista maallikolle, mutta taustajoukkoihimme kuuluva Janne kannusti meitä kuitenkin yrittämään. Tiedämme myös, että ihmisten pihkalaastari on tulevaisuuden tuote, johon haluamme satsata niin päädyimme yrittämään, Autti kertoo.

Pihkalaastaria voi käyttää perinteisen laastarin tavoin erilaisten ihovaurioiden kuten ruhjeiden ja haavojen hoitoon. Se luo iholle suojaavan, tahmaamattoman kalvon.

– Pihkavoiteita on markkinoilla useita, mutta toista pihkalaastaria ei ole. Sen kehitystyö on kestänyt neljä vuotta, Suhonen kertoo.

Valmis Arctic 365 Pihkalaastari tulee Autin ja Suhosen mukaan markkinoille ensi vuonna.

– Komponenttien kanssa on pitkät toimitusajat, joten ainakaan haasteet eivät lopu kesken, Autti sanoo.

Kaksi eri pihkalaastari-tuotetta kuvattuna ylhäältä päin.
Arctic Vet Pihkalaastarista on kehitetty ihmisten oma Arctic 365 Pihkalaastari. Uusi tuote tulee markkinoille ensi vuonna.

Kohti tehokkaampaa tuotantoa

FinnTarin tulevaisuus näyttää Autin ja Suhosen mukaan tällä hetkellä positiiviselta: he ovat siirtymässä Arctic 365 Pihkalaastarin myötä uusille markkinoille, mutta samaan aikaan sana leviää heidän eläinpuolen tuotteistaan. Heillä on myös suunnitelmia kotimaan ulkopuolella.

– Moni on sanonut meille, että viekää tuotteet suoraan ulkomaille. Olemme esimerkiksi menossa tapaamaan yhteistyökumppaneita Kurdistaniin, jossa innostuttiin pihkalaastarista hyvin paljon, Suhonen kertoo.

– Keräämme hyviä kontakteja koko ajan, Autti jatkaa.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi ystävät tiedostavat, että yritys on taitekohdassa ja seuraavaksi vuorossa on kasvattaa liiketoimintaa.

– Teemme tuotteet tällä hetkellä käsityönä Paimiossa. Tulevaisuudessa meidän pitää miettiä, että miten saamme tuotannosta tehokkaampaa, ammattimaisempaa ja kannattavampaa.

Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

kirjoittaja
Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Haloo maaseudun kesälehti on julkaistu!

kirjoittaja

 

Haloo maaseudun kesälehti on julkaistu keskiviikkona 5.7. Lehdessä tutustutaan tarkemmin ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimpiin hankkeisiin Varsinais-Suomessa. Kyseiset hankkeet palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa. Haloo maaseudun viestinnän asiantuntija Liisa Kallio kirjoitti seuraavanlaisesti lehden pääkirjoituksessa:

Juhlahumussa seuraavaan ohjelmakauteen

Viime maaliskuussa koettiin juhlatunnelmaa, kun satapäinen yleisö kokoontui Varsinais-Suomen maaseutugaalaan juhlistamaan ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimpia hankkeita. Gaalan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Varsin hyvä Turun seudulta, saariston I samma båt – Samassa Veneessä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit Loimaan seudulta ja Somerolta, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Ykkösakseli Salon seudulta ja Uudeltamaalta.

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla.

Tässä lehdessä tutustutaan syvemmin maaseutugaalassa palkittuihin hankkeisiin, joita on yhteensä 12. Mukana on vaikuttavimmat hankkeet muun muassa liikunnan, ympäristön ja kulttuurin saralta, mutta niiden lisäksi palkittiin vaikuttavin yhteistyöhanke ja yleisön suosikki.
Kyseisten hankkeiden vaikuttavuus jatkuu vielä vuosia: esimerkiksi yleisön suosikkina palkittu Yhteisötila Tuuki Mynämäessä on tarjonnut eri yhdistyksille ja järjestöille kokoontumistilan, jonka arvo on mittaamaton koronan värittämien vuosien jälkeen. Samoin Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen jälkeen susivahinkojen lisäksi asenteet petoeläimiä kohtaan muuttuivat, kun viranomaiset, luonnonsuojelijat, karjatilalliset sekä asukkaat kokoontuivat yhteen vaihtamaan ajatuksia ja välittämään ajantasaista tietoa.

Maaseudun kehittäminen jatkuu edelleen uudella ohjelmakaudella 2023–2027. Jos haluat rikastaa kotiseutuasi, ole yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Maaseudun kehittämisen asiantuntijat auttavat sinua eteenpäin hankeideassasi, ja yhdessä edistämme maaseudun kehitystä.

 

Pääset lukemaan julkaisun kokonaisuudessaan täältä!

Hankekoordinaattorin työ syventää entisestään Tiina Heron tietämystä uudesta kotiseudusta

kirjoittaja
Tiina Hero seisoo sinisen talon edessä.

 

Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, Espoosta Uuteenkaupunkiin muuttaneeseen Tiina Heroon.

Leader Ravakan toinen uusi hankekoordinaattori Tiina Hero aloitti työnsä helmikuussa. Hänen työpöydältään löytyy esimerkiksi Smart Villages-hanke, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kansainvälinen Smart Villages -hanke keskittyy mittaamaan paikallisia kehittämishankkeita. Ravakassa keskiössä on Laitilan keskustan kehittäminen.

– Tehtäväni on työskennellä eri sidosryhmien kanssa ja saada selville, mitä tavoitteita heillä on keskustan kehittämiselle, mitä toimenpiteitä se vaatii ja miten onnistuminen mitataan. Työ on ollut hyvin mielenkiintoista, Tiina kertoo.

Laitilan keskustan lisäksi hankkeeseen kuuluu myös kunnan kyläkoulujen ja Raumalla sijaitsevien muutamien kylien kehittäminen.

– Kysyimme kyläkoulujen oppilailta, että mitä he toivoisivat omaan kouluunsa. Teemme niistä koonnin ja sitten katsotaan, mitä niistä voisi mahdollisesti toteuttaa. Raumalla ollaan suunnittelemassa muutamaan kylään tapahtumia ja hankesuunnitelmia.

Heittäytyminen Vakka-Suomeen

Tiina kuvailee itseään 100 prosenttiseksi espoolaiseksi. Kuinka hän on sitten päätynyt Uuteenkaupunkiin? Ennen hankekoordinaattorin työtä hän tosiaan asui Espoossa ja työskenteli kaupungin paikallishistoriallisessa museossa 20 vuoden ajan. 

Uuteenkaupunkiin Tiina muutti perheineen jouluna 2021. Hän jäi edellisestä työstään opintovapaalle ja aloitti taide- ja kulttuurialan johtamisen tutkinnon opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa.

– Lähdimme elämänmuutoksen perässä etsimään Turun seudulta kotipaikkaa ja päädyimme Uuteenkaupunkiin. Olemme viihtyneet täällä todella hyvin ja tutustuneet Vakka-Suomeen, Raumaan ja saaristoon. Espoossa kaikki oli 10 vuoden ajan muutaman kilometrin sisällä. On terveellistä nähdä muutakin, ja sitten heittäydyttiin.

Osa-aikainen hankekoordinaattorin työ sopii hyvin Tiinan opintojen oheen. Työ sisältää paljon asioita, jotka kiinnostavat häntä uudella paikkakunnalla: mikä seudulla on erityistä ja mitä asukkaat haluavat kehittää.

– Ihmiset ovat itse osallisia hankkeissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä, ja sitä halusin päästä tekemään. Pääsen hyvin kiinni uuteen kotiseutuun tätä kautta ja saan työkseni tutustua kaupungin identiteettiin. Paikallisuus on minulle sydämen asia, ja työ myös tukee opintojani.

Paikallista historiaa

Tiinan loppuvuosi kuluu hankekoordinaattorin työn ja opintojen parissa. Uuden toimintakauden alkaessa selviää, että onko mukana uusia hankkeita, joiden parissa hän voisi myös työskennellä. Kuitenkin nyt hän keskittyy kesken oleviin hankkeisiin.

– Olisi hienoa myös edesauttaa sitä, että hankkeista jäisi jotakin konkreettista hyötyä.

Työn ulkopuolella Tiinan vapaa-aika kuluu muun muassa kirjojen ja sarjojen, kuorolaulun ja paikallishistorian parissa. Esimerkiksi vierailu Katanpään linnakesaaressa oli elämys.

– Se on osa samaa linnoitusvyöhykettä, joka on myös Espoossa. Oli hienoa nähdä säilynyt osa siitä. Täältä löytyy paljon historiaa, jota tykkään bongailla.

Elina Ravantti innostui hanketyöstä vapaaehtoistoiminnan kautta

kirjoittaja
Elina Ravantti keltaisen talon edessä.

 

Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, mynämäkeläiseen Elina Ravanttiin.

Elina Ravantti aloitti Leader Ravakan hankekoordinaattorina helmikuussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä Ravakassa on muun muassa aktivoida yhdistyksiä, auttaa toimintasuunnitelmien luomisessa ja miettiä niiden tavoitteita. Tällä hetkellä Elinan työpöydältä löytyy esimerkiksi Yhteisökompassi-hanke, joka tähtää yhdistysten ja yhdistystoiminnan kehittämiseen. 

– Yritän tehdä yhdistysten toiminnasta houkuttelevampaa, että se vastaisi lähellä olevien ihmisten tarpeita. Käytännössä työ on valmentamista ja erilaisten kehittävien toimien esiin tuomista, hän kertoo.

Kun yhdistys ottaa yhteyttä Ravakan Leader-ryhmään, vastassa on monen asiantuntijan apu – kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen yhteyshenkilö on juuri Elina.

– Autan yhdistyksiä pääsemään eteenpäin hankeideoissaan ja yhdistämään heidän ideoitaan eri hankkeisiin.

Martoista hankkeiden maailmaan

Elina on syntyjään Paimiosta. Opiskelut hän suoritti Raumalla ja Turussa, ja viimeiset 14 vuotta kotiosoite on löytynyt Mynämäestä. Ennen hankekoordinaattorin pestiä Elina toimi opettajana, mutta hän on lisäksi käynyt ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen ja työskennellyt perheyrityksessä ravintolassa. Nykyisen työn ohessa Elina opiskelee myös yhteisöpedagogiikkaa.

Hankekoordinaattorin työstä hän innostui vapaa-aikansa intohimon kautta: Elina on ollut pitkään aktiivinen Wirmon Marttojen jäsen ja kuuluu hallitukseen. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä Ravakan kanssa, joten hankemaailma oli sitä kautta jo tuttua.

– Oma kiinnostukseni on lisääntynyt, mitä enemmän hanketyötä on nähnyt. Olen myös asunut koko ikäni maaseudulla, joten maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus on sydäntä lähellä.

Työn suolana ihmiset

Elinan vapaa-aika kuluu perheen, käsitöiden ja liikunnan parissa. Tällä hetkellä hän odottaa erityisesti maastopyöräilykauden starttia.

– Käyn myös aktiivisesti kuntosalilla. Lisäksi aloitin juuri joogan.

Hankekoordinaattorin työssä Elina on jo päässyt kohtaamaan uusia ihmisiä ja ideoimaan heidän kanssaan uusia projekteja, mikä onkin ollut työn parhaita puolia. Hän odottaa innolla uuden hankekauden alkamista.

– Mitä kaikkia ideoita ja kehittämistarpeita sitten tuleekaan!