Hankerahoituksen avulla hankitut LED-mainostaulut kustansivat yhteensä noin 18 500 euroa.
Naisten Ykköspesiksen kausi starttasi lauantaina 13. toukokuuta Pöytyällä, kun Pöytyän Urheilijat kohtasi Kajaanin Pallokerhon. Kotiavauksessa sää helli niin pelaajia kuin yleisöä, mutta auringon lisäksi Kymppi-Katto Areenalla loistivat edellisenä viikonloppuna asennetut, upouudet LED-mainostaulut.
Kyseiset LED-taulut saatiin Kymppi-Katto Areenalle Digiä toimintaan -nimisen hankkeen kautta. Hanketta koordinoinut Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio kertoo, että taulut telineineen hankittiin nimenomaan ulkokäyttöön ja niiden kautta voi näyttää niin still-kuvaa kuin videoita. Kaikki kolme taulua on myös mahdollista yhdistää yhdeksi isoksi näytöksi.
– LED-taulut ovat nykypäivää, kun sähköisiä mainoksia voi näyttää halutulla tavalla, Kallio sanoo.
LED-mainostaulut olivat hyvin esillä Pöytyän Urheilijoiden kotiavauksessa.Aurinkoinen sää ja viihdyttävä pesäpallo-ottelu vetivät mukavasti yleisöä Kymppi-Katto Areenalle lauantaina 13. toukokuuta.
Muovimainokset jäämässä historiaan
Mainostauluja ei hankittu hetken mielijohteesta: viime vuonna niiden käyttöä testattiin vuokrauksen avulla. Kallion mukaan kokemukset olivat erittäin positiivisia, joten he päättivät hankkia taulut Kymppi-Katto Areenalle.
– Näitähän on ollut urheilutapahtumissa jo pitkään. Ne helpottavat mainosten näyttämistä, kun ei aina tarvitse teettää uusia muovimainoksia vaan vaihtaminen käy sähköisesti. Taulut ovat myös pitkäikäisiä.
Mainostaulut ovat myös liikuteltavissa ja muiden käytettävissä.
– Muutkin yhdistykset ja seurat voivat käyttää niitä. Niitä onkin jo kyselty eri tapahtumiin, Kallio kertoo.
Ottelu KPK:ta vastaan päättyi Pöytyän Urheilijoiden voittoon 2–1.
Kehitystä hankkeiden kautta
Pöytyän Urheilijoiden naisten pesäpallojoukkueen kotiavaus oli ensimmäinen kerta, kun kaikki kolme mainostaulua olivat yhtä aikaa käytössä. Viikonloppu olikin monelta osin menestys: aurinkoisen sään lisäksi LED-taulut toimivat moitteetta, yleisöä oli paikalla mukava määrä ja kotijoukkue vielä voitti Kajaanin Pallokerhon lukemin 2–1.
Paavo Kallio kannustaa muitakin seuroja ja yhdistyksiä toteuttamaan projekteja hankerahoituksen avulla. Mainostauluja varten he saivat Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta hankerahaa noin 12 400 euroa. Yhteensä taulut kustansivat noin 18 500 euroa, ja erotuksen seura maksoi omista säästöistä.
– Hankkeet ovat oiva tapa toteuttaa eri juttuja. Jokivarsikumppaneiden kanssa yhteistyö on sujunut ennenkin hyvin, ja asiat saadaan aina hoidettua nopeasti ja erittäin hyvin.
Pöytyällä on aiemminkin toteutettu onnistuneita hankkeita. Vuonna 2018 valmistunut POP-Areena palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta.
Pöytyän Urheilijoiden kotikenttä Kymppi-Katto Areena sijaitsee Kumilan kylässä Pöytyällä.
Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.
Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla.
Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.
– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa.
Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.
– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee.
Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia.
– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.
Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.
– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.
Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.
– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!
Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.
Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.
Nykyinen Haloo maaseutu -viestintähanke on päättymässä, mutta uusi on jo aluillaan. Syyskuun alussa alkavalla vuoden mittaisella Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hankkeella varmistetaan keskeytyksetön ja kattava maaseutuviestintä, joka aktivoi varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen ja tuo esiin maaseudun elinvoimaisuutta.
Osana hanketta Varsinais-Suomeen luodaan viestintäverkosto, johon sitoutetaan laaja joukko varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen osallistuvia tahoja. Tavoitteena on sopia yhteiset, konkreettiset toimenpiteet viestinnän osalta sekä varmistaa, että verkostoon kuuluvilla tahoilla on riittävät työkalut ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen.
Viestintäverkostolle on jo luotu oma ryhmä uudelle valtakunnalliselle ja vuorovaikutteiselle maaseudun kehittäjien verkkoalustalle osoitteeseen maaseutuverkosto.fi. Keskusteluryhmän nimi on Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmään pystyy liittymään luomalla oman profiilin alustalle. Sivusto on suunniteltu verkostojen luomiseen ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista viestimiseen.
Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hanke tiedottaa aiempien Haloo maaseutu -hankkeiden tavoin maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja aktivoi kaikkia varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämistyöhön. Viestintäkanavat pysyvät samoina. Löydät Haloo maaseudun osoitteesta haloomaaseutu.fi sekä seuraavilta sosiaalisen median kanavilta:
Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä hallinnoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen Ely-keskus.
Hankkeen alussa päätoimijat ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka). Yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kylät ry, Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa viestintäverkoston toimijoiksi myös useita muita yhteistyötahoja, kuten eri sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä ja kuntia.
Uudenkartanon kyläyhdistyksen pyörittämä Himolan teatteri esiintyy kesäisin keskellä kaunista maaseutua, Yläneenjoen rannassa. Nykyään kesäteatterista pääsee nauttimaan myös esteettömästi. Esteetön Lystmettä -hanke valmistui vuonna 2021 ja on nyt ehdolla Suomen parhaaksi Leader-kylähankkeeksi.
Pöytyän Yläneellä, Uudenkartanon kyläyhdistyksen lystinpitopaikassa eli Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa on parannettu teatterin valaistusta, äänentoistoa ja rinteessä sijaitsevaa katsomoa sekä rakennettu sinne täysin esteetön kulkureitti.
Yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta kertovat, että esteettömän reitin myötä katsomoon pääsee nyt paremmin esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattailla. Lisäksi esteettömyyteen panostetaan palvelussa.
– Lippuja varatessa kannattaa kertoa, jos tarvitsee apua. Me voimme saattaa katsomoon ja tuoda väliaikatarjoilut, Eloranta sanoo.
Teatteriin mahtuu kerrallaan 330 katsojaa. Ennen kaikille penkkiriveille kuljettiin keskikäytävältä, mutta remontin yhteydessä tehtiin kulkureitit myös molempiin reunoihin. Koko alin rivi ja ylin rivi ovat nyt inva-paikkoja, joten esimerkiksi pyörätuolia käyttävät katsojat voivat valita, haluavatko istua edessä vai takana.
– Ja nyt kun esteettömiä paikkoja on niin paljon, on mahdollista istua vierekkäin vaikka koko seurueen kanssa, Eloranta jatkaa.
Myös teatterin uusi valaistus ja äänentoisto lisäävät esteettömyyttä, mutta varsinaista induktiosilmukkaa ei saatu mahtumaan hankkeeseen. Äänentoistojärjestelmä on kuitenkin sellainen, johon silmukka sopii, jos sellainen päätetään hankkia myöhemmin.
Koko kylä esteettömyyden puolesta
Paalujen päälle tukevasti rakennettu esteetön reitti katsomoon on pitkä ja kiemurteleva, jotta luiska ei ole liian jyrkkä.
Mistä idea esteettömyyden edistämisestä sitten lähti?
– Meidän teatteriin tuli kerran Porin suunnalta bussillinen porukkaa ja heistä lähes kaikilla oli joko pyörätuoli tai rollaattori. Silloin jo palveluamme kehuttiin, mutta ajattelimme, että haluamme palvella vieläkin paremmin. Porukka ikääntyy koko ajan ja ikäihmiset ovat kesäteattereille tärkeä kohderyhmä, puheenjohtaja vastaa.
Ja on esteettömyydestä iloa muillekin! Toinen kulkureitti vähentää ruuhkaa ja sitä pitkin pääsee näppärästi vaikka lastenrattailla, joten nyt teatterissa voisi järjestää esimerkiksi isoja lasten tapahtumia. Paremmat puitteet edesauttavat myös tilojen vuokraamista ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien käyttöön.
Yhdistyksen mukaan kylämatkailu ja kylien tapahtumat kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää kuitenkin esteettömästi rakennettua ympäristöä – mikä on haaste useissa maaseudun kulttuurikohteissa. Esteettömyyteen pystyy panostamaan jo pienilläkin teoilla, mutta isommat investoinnit maksavat, ja siksi ne voivat jäädä tekemättä, vaikka hyvää tahtoa olisi.
– Siksi oli hienoa, että saimme hankkeeseen Leader-tukea. Ilman sitä emme olisi pystyneet tätä tekemään, Erkki Markkula toteaa.
Voimaa kuin pienessä kylässä
Uudenkartanon kyläyhdistys järjesti 14. toukokuuta talkoot, joissa siivottiin Lystmettä kuntoon kesäkautta varten. Kuva: Eija Eloranta.
Leader-tuen lisäksi hankkeen toteutumiseksi tarvittiin koko kylän tuki.
– Talkootunteja oli suunniteltu hankkeeseen 1 014, joten lopetin laskemisen siihen, mutta todellisuudessa talkoita tehtiin vielä paljon sitäkin enemmän. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten talkoointo on vähentynyt, mutta kyllä täällä ainakin pystytään aikamoisiin urotekoihin, Eloranta kiittelee.
Lystmettässä myös lähes kaikki rakennukset on tehty talkoilla: esimerkiksi kioski, tanssilava ja rantasauna. Katettu katsomokin on aikoinaan saanut alkunsa kylällä järjestetystä 40 tunnin hirsikurssista, jonka jälkeen työ jatkettiin loppuun talkoilla. Ja jo pelkkään kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan vuosittain noin 80 talkoolaista.
– Meillä on aina riittänyt vapaaehtoisia – jopa kylän ulkopuolelta. Kaikki ovat aina tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. Meillä on talkoissa aina kivaa ja tarjolla on myös hyvää ruokaa, sanoo Markkula.
– Ja kesän päätteeksi järjestämme aina kiitosjuhlan kaikille kesän talkoolaisille. Kiittäminen on vapaaehtoistyössä tosi tärkeää, Eloranta jatkaa.
Myös Pöytyän kunta avustaa yhdistyksen toimintaa säännöllisesti.
Kun Rannanmäen koulu lopetettiin, koulun pihalla olleet leikkivälineet lahjoitettiin Lystmettään!
40 vuotta teatteria
Uudenkartanon kyläyhdistyksen alla toimiva Himolan teatteri viettää 2022 kesällä 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden näytelmäksi valittiin Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen kirjoittama Isoheikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, jonka ohjaa Heidi Tuomola.
Pidetyllä ja palkitulla teatterilla on vuodessa kolme ensi-iltaa: yksi juhannuksena Lystmettässä ja kaksi talvikauden aikana kirkonkylän työväentalolla.
Leader-hanke paransi esteettömyyden lisäksi kesäteatterin muitakin toimintaedellytyksiä. Uuden sisäänkäynnin lisäksi myös vanha sisäänkäynti varastotiloineen uudistettiin. Nyt näyttelijöille ja roolivaatteille on lämmin tila.
Kesäteatteri tavoittaa parin viikon mittaisen kauden aikana yleensä noin 3 000 katsojaa.
– Elokuussa on vielä erikseen yönäytöksiä, jotka ovat aina loppuunmyytyjä. Niissä on hieno tunnelma ulkotulien ja valaistuksen ansiosta, kehuu puheenjohtaja.
Lystmettässä vuodesta 1994
Yläneenjoen veden pinta voi Lystmettän kohdalla vaihdella jopa kolme metriä. Siksi laiturissa on vaijerit, joiden avulla sitä pystytään nostamaan tai laskemaan. Laiturin kohdalla on hyvä hiekkapohja ja rantoja siivotaan talkoovoimin. Laiturilla Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta.
Uudenkartanon kyläyhdistys osti Lystmettän alueen kunnalta vuonna 1994. Nykyisin Lystmettässä järjestetään vuosittain kesäteatterin lisäksi syystori ja joulumarkkinat, tansseja, huukauppoja ja kirpputoreja sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä maakirkko. Tanssiperinne oli aikaisemmin suositumpi, mutta viime vuosina tansseja ovat järjestäneet vain paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivit.
Yhdistyksen yhteinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun ja saunarakennuksella järjestetään paljon myös kokouksia ja yksityistilaisuuksia.
Lystmettän historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin 90-lukuun.
– Sanotaan, että Uudenkartanon päärakennuksesta on tullut tänne köysirata, jota pitkin on tultu pitämään lystiä tälle alueelle. Kartanonherra perusti tänne vuonna 1891 myös kansakoulun, joka paloi 1900-luvun alkupuolella. Palaneen koulun peruskivet ovat vielä jäljellä, kertoo Erkki Markkula.
Sauna lämpeää keskiviikkoisin kaikille. Muina päivinä sitä voi varata yksityiskäyttöön.
Vuoden kylä 2011
Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan.
– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri ne vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, Eloranta muistelee.
Vuoden kylälle jaettu kiertopalkinto on jo jatkanut matkaansa, mutta kunnalta saatu palkintovaasi on esillä Lystmettän saunalla.
Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.
– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo.
Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä.
Investoinnin jälkeen Lystmettän toimintakeskuksen tilat soveltuvat entistä paremmin myös erityisryhmien tapahtumien ja yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Kuvassa Lystmettän riukuaitojen sisäpuolella pilkottaa Uudenkartanon tanssilava, johon on myös esteetön kulku!
