Loimaan Trombilandia on liikuttanut jo tuhansia lapsia

Paljon lapsia ja pomppulinnoja liikuntasalissa.

 

Kun Trombilandia on auki, Hirvihovin parketilla riittää vilskettä! Kaukalossa pelataan salibandya, lapset juoksevat kilpaa pomppulinnojen esteradoilla, osa yrittää iskeä pallotykin ampumia lentopalloja maaliin ja osa tekee näyttäviä voltteja trampoliineilta patjoille. Yläkerran ravintolassa keskitytään herkuttelemaan, askartelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. 

Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Neljän tunnin mittaiset tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. 

– Saimme idean Raumalta, jossa Rauman Pallo-Iirot järjestävät Iirolandiaa. Heillä on siellä iso jalkapallohalli, joten tapahtuma on aika erilainen. Meillä on täällä vähän kompaktimpi paketti, kertoo Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia. 

Edellinen Trombilandia pidettiin loppiaisena. Silloinkin paikalla oli yli 400 ihmistä, mutta parhaimmillaan tapahtumat ovat vetäneet yli 600 kävijää. Perheitä tulee paljon myös Loimaan ulkopuolelta, ja esimerkiksi vanhat loimaalaiset ovat tuoneet lapsiaan liikkumaan kauempaakin.

– Tällaisten tapahtumien avulla jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa HopLoppia. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan ja olla osa tämän seudun tapahtumien verkostoa, Haltia jatkaa. 

Lisää liikettä ja lentopalloa!

Lapsia ja aikuisia liikuntasalissa.
Trombilandiassa pääsee pelailemaan ja leikkimään Hurrikaanin pelaajien ohjauksessa!

Jankko on liikuttanut lapsia aktiivisesti myös esimerkiksi liikuntaleikkikouluissa. Heille on tärkeää tukea lasten liikuntaa, sillä nykypäivänä yhä harvempi lapsi liikkuu tarpeeksi. Leikin kautta syntyvä liike tekee hyvää ja samalla perheet pääsevät tapaamaan toisiaan. Tekemistä riittää 0–12-vuotiaille lapsille. Hirvihovin yläkerrassa on varattu oma tatami perheen pienimmille, jotta he eivät jää isompien jalkoihin alakerran parketilla. 

Hurrikaanin pelaajat ohjaavat lapsia tapahtumissa. Seuroissa onkin huomattu, että tapahtumien myötä myös Hurrikaanin peleissä on käynyt entistä enemmän lapsiperheitä.

– Emme me täällä markkinoi lentopalloa, mutta toki seurat ovat esillä ja sitä kautta uusilla lapsilla on kiinnostus herännyt myös lentopalloa kohtaan, Haltia kommentoi.

Trombilandian pääsymaksu on 5 euroa. Aikuiset ja sylivauvat pääsevät tapahtumiin maksutta. 

– Tämän ei ole tarkoitus olla meille mikään kultakaivos, mutta kulut pitää saada peitettyä, Haltia kommentoi. 

Trombilandiaa on järjestämässä aina iso joukko aikuisia. Väkeä tarvitaan paitsi pystyttämiseen ja purkamiseen, myös lipunmyyntiin, ravintolaan, kasvomaalauksiin, lasten ohjaamiseen ja järjestyksen valvontaan. 

Leader-tuella tapahtuma vietiin seuraavalle asteelle

Nainen harmaassa paidassa ja mies mustassa paidassa, taustalla lapset leikkivät pomppulinnoissa.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia seurasivat loppiaisen Trombilandiassa mielissään lasten riemua.

Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua kaksi uutta pomppulinnaa ja ilmatäytteinen lentopalloverkko.

– Ensimmäisissä tapahtumissa jonot olivat ihan tolkuttomia, joten uudet toimintapisteet ovat olleet avuksi. Pomppulinnat ovat olleet todella suosittuja, eikä niitä olisi ilman Leader-tukea saatu hankittua, Haltia kiittelee. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämä Leader-tuki vajaan 15 000 euron hankkeelle oli 75 %. Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio on hankkeeseen todella tyytyväinen. 

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä tuella voi olla valtavan suuri vaikutus, hän kehuu.

Jankko lentopallo ry on hyödyntänyt Leader-tukea aikaisemminkin. Esimerkiksi Jankon keltaiset katokset on hankittu Leader-tuen avulla.

 

Seuraavat Trombilandiat Hirvihovissa (Kuusitie 1, Loimaa)

  • sunnuntaina 5. maaliskuuta
  • maanantaina 10. huhtikuuta
  • lauantaina 29. huhtikuuta. 

Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin!

Kolme poikaa juoksevat esteitä.

 

Vakkasuomalaiset urheiluseurat kehittävät toimintaansa Leader-hankkeessa. Turun AMK:n avustuksella seurat ovat saaneet tietoa muun muassa urheiluseurojen verotuksesta, varainhankinnasta, markkinoinnista, johtamisesta ja sidosryhmätyöstä. 

Syksyllä 2020 alkanut Leader Ravakan rahoittama Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke on tänä keväänä tulossa päätökseen. Hankkeen projektipäällikkönä toimii  liiketalouden lehtori Jaakko Haltia, joka opettaa Turun ammattikorkeakoulussa urheilujohtamista ja urheilumarkkinointia. 

Mukana on kahdeksan urheiluseuraa: Eurajoen Veikot, Kalannin Pallo, Laitilan Jyske, Lapin Narvi-Pallo, Mynämäen Vesa, Pyhärannan Myrsky, Uudenkaupungin Korihait ja Vehmaan Kiisto. 

– Seurat ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi Pyhärannan Myrsky on pieni seura, joka toimii omalla alueellaan vähän niin kuin kunnan liikuntatoimena. Uudenkaupungin Korihait taas on hyvin ammattimainen seura, joka on mukana Korisliigassa. Laitilan Jyske on vanha perinteinen seura, johon kuuluu kymmenkunta eri jaostoa, Haltia esittelee. 

Hankkeen aikana kaikille mukana oleville seuroille on tehty sidosryhmätutkimus. Lisäksi seurat ovat saaneet työpajojen kautta tietoa esimerkiksi varainhankinnasta, markkinoinnista ja johtamisesta.

– Kaikki seurojen osa-alueet on käyty läpi! Kaikki asiat eivät ole tietenkään olleet kaikille seuroille ajankohtaisia, mutta nyt he tietävät, mistä apu löytyy, kun sitä tarvitaan, Haltia toteaa.

Esimerkiksi yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön seuroilla on nyt paremmat eväät. 

– Tärkeintä on ymmärtää, että yhteistyö on aina vastikkeellista. Aina raha ei vaihda omistajaa, vaan sopimuksessa voi vaihtua myös osaaminen, tavara tai vaikka maa-alue. Sponsoroinnin pitäisi olla yritykselle aina markkinaehtoista liiketoimintaa, eikä pelkkää tukemista. Näin sponsoroinnin pystyy laskemaan markkinointikuluksi, jonka voi vähentää verotuksessa, Haltia kertoo esimerkkinä.

Lisäksi eri seurojen toimijat ovat hankkeen aikana tulleet tutuiksi keskenään, vaikka suurin osa tapaamisista onkin jouduttu pitämään etäyhteyksillä. Verkostoista on urheilumaailmassa aina hyötyä!

Mies vasemmalla ja nainen oikalla. Keskellä roll-up, jossa lukee: Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin.
Hankkeen koordinaattori Jaakko Haltia ja Kati Lehtonen. Kati Lehtonen tuli tunnetuksi maastohiihtäjänä. Hän on väitellyt tohtoriksi liikunnan yhteiskuntatieteistä ja luennoi muun muassa liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteista ja verkostoista. Kuva: VaVa-hanke.

Opiskelijat apuna kolmessa seurassa

Hankkeen loppumetreillä seurojen avuksi tulivat Turun AMK:n liiketalouden viimeisen vuoden opiskelijat. Esimerkiksi Korihaiden kanssa opiskelijat miettivät, miten katsojat saadaan takaisin peleihin koronan jälkeen. 

– Teemme opiskelijoiden kanssa sellaisen katsoja/fanitutkimuksen, joka on tarkoitus saada vastaajille maaliskuussa Korisliigan jatkosarjan kotipeleissä. Tarkoitus on selvittää, millaisia odotuksia yleisöllä on ottelutapahtumalta, kertoo Korihaiden toiminnanjohtaja Raimo Rantanen. 

Kysely tehdään suomeksi ja englanniksi. Opiskelijat myös analysoivat kyselyn tulokset ja tuottavat siitä seuralle raportin. 

Rantanen kokee, että Vauhtia urheiluseuroihin -hankkeesta on ollut hyötyä, sillä urheiluseuroille on nykypäivänä paljon enemmän vaatimuksia kuin aikaisemmin. Maailma muuttuu ja seurojen pitää muuttua mukana.

– Työpajat ovat olleet hyödyllisiä ja alustajat asiantuntevia. Monet asiat olivat toki tuttuja jo entuudestaan, koska meidän seurassa on myös ammattiurheilua. Mutta murheet ovat samat kuin muillakin seuroilla: kaikille talous on tärkeä kuten myös uudet harrastajat ja vapaaehtoiset.

Kaksi koripallon pelaajaa etualalla ja yleisö näkyy takana.
Kuva: Eero Siivonen.

Laitilan Jyskeen kanssa opiskelijat lähtevät tehostamaan jäsenhankintaa ja parantamaan jäsenrekisteriä. Seuran puheenjohtajan Ilkka Vuorelan mukaan uusi rekisteri yritetään saada käyttöön tämän kevään aikana. 

– Jos olisimme yhden lajin seura, olisi helppoa sisällyttää seuran jäsenmaksu osaksi toimintamaksua. Meillä on kuitenkin kymmenen eri jaostoa ja moni urheilija kuuluu useampaan jaostoon. Siksi meidän pitää keksiä jokin järkevämpi ratkaisu, Vuorela selittää.

Laitilan Jyskeellä on tällä hetkellä yli 1 000 jäsentä, mutta harrastajia vielä enemmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada kaikista seuran urheilijoista ja toimitsijoista jäseniä ja haalia mukaan myös kannattajajäseniä. 

Nuoria tyttöjä Laitilan Jyskeen verryttelyasuissa.
Kuva: Laitilan Jyske / Ilmari Vuorela.

Kalannin Pallon kanssa opiskelijat selvittävät, miten seuraan saataisi palkattua työntekijä. Jaakko Haltian mukaan päätoimisen ihmisen palkkaaminen muuttaa usein tekemisen seurassa aivan uudelle tasolle. 

– Vapaaehtoistyön luonne on muuttunut paljon vuosien varrella. Ennen seuroissa oli ihmisiä, jotka hoitivat niiden asioita 24/7, mutta nykyään vapaaehtoistyötä tehdään enemmän projektiluonteisesti. Siksi seuroissa on hyvä olla työntekijä, joka pystyy koordinoimaan ja valmistelemaan vapaaehtoistyötä. Palkkaamista varten pitää kuitenkin selvittää uusia mahdollisia tulovirtoja. Yleisesti urheilu on kasvuala, joka työllistää koko ajan enemmän ihmisiä, mutta korona on tietysti hankaloittanut monen seuran taloustilannetta, Haltia avaa. 

Urheiluseurat elävöittävät maaseutua

Jaakko Haltia näkee, että urheiluseuroilla on paljon annettavaa alueelliseen kehittämistyöhön. Urheiluseurat vaikuttavat paljon seutukuntien maineeseen ja viihtyvyyteen sekä asuinalueiden henkeen. Ne yhdistävät eri sukupolvia ja luovat yhteisöjä vaikuttaen siten alueensa sosiaaliseen pääomaan sekä vetovoimaan ja pitovoimaan.

– Urheilussa on paljon enemmän potentiaalia kuin nähdään! Sitä potentiaalia kannattaisi valjastaa yhteisöjen hyväksi. Esimerkiksi yksinäisyys on yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista ja sitä ongelmaa ei kukaan pysty virka-ajalla hoitamaan. Urheiluseurat voisivat olla julkisen sektorin tukena taklaamassa tällaisia haasteita, Haltia ideoi.

Nyt kun Suomessa mietitään uusien hyvinvointialueiden toimintaa, kannattaisi Haltian mukaan valjastaa urheiluseurojenkin osaaminen käyttöön. Ja myös seurojen itse kannattaisi vahvistaa brändiään hyvinvoinnin puolella. 

– Monissa seuroissa keskitytään valmentamiseen ja ajatellaan, että julkinen sektori hoitaa kaiken muun. Mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on – yleensä joko kaikkein pienimmissä kunnissa tai sitten suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Pyhärannassa Myrsky tekee ladut ja jäädyttää luistelukentän. Ja Helsingissä HJK on kaikkein suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä. Kunnille on usein hyvin kustannustehokasta tehdä yhteistyötä seurojen kanssa!

Mies moottorikelkan päällä.
Pyhärannan Myrskyn puheenjohtaja Mika Jussila ja seuran muut aktiivit huolehtivat 2 000 asukkaan Pyhärannassa talviurheilumahdollisuuksista. Kuva: Janica Vilen.

Arvostusta tarvitaan

Haltian mukaan urheilun hyvä kertomus, jonka mukaan urheilun rooli on kasvattaa hyviä kansalaisia, elää edelleen voimakkaana ja toimii sisäisenä painolastina kehittyvissä ja ammattimaistuvissa seuroissa. Mutta painolastia tulee myös ulkopuolelta.

– Monessa muussa maassa urheiluseuroja pidetään paljon korkeammassa arvossa, Haltia sanoo.

Arvostuksen puutteen huomaa hänen mukaansa esimerkiksi julkista rahaa jaettaessa. 

– Urheilua saatetaan tukea siksi, että sen avulla voidaan kotouttaa maahanmuuttajia tai estää liikalihavuutta, mutta ei urheilun itsensä vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi taide ja kulttuuri nähdään useammin itseisarvona.

 

Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hankkeen kokonaiskustannus on 54 000 euroa. Leader-tuen osuus kokonaiskustannuksista on 70 % ja Turun ammattikorkeakoulun osuus 30 %. 

 

Janica Vilen