Kaikki irti maaseuturahastosta! -webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa!

Sinisellä pohjalla teksti: Kaikki irti maaseuturahastosta! Webinaarin tallenne ja esitykset katsottavissa.

 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaan maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.

WEBINAARIN OHJELMA JA ESITYKSET

00:00:00 Avaussanat: Janica Vilen, Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori

00:03:13 Leader-rahoitus pähkinänkuoressa: Ulla Kallio, Leader Ravakan toiminnanjohtaja

Valkoisella pohjalla teksti: Leader Varsinais-Suomi rahoittaa ja kehittää maaseutua paikallisesti.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

00:30:04 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät esittäytyvät: Pia Poikonen, Minna Boström, Taina Sainio, Maarit Teuri ja Ulla Kallio

00:56:28 Outdoor Leader -hankkeen esittely: Taina Simola, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit

Metsäinen kuva, jonka päällä valkoinen teksti: Kansainvälinen Leader-yhteistyö.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:07:57 Ely-keskuksen myöntämät tuet: Antti Jaatinen, maaseutupalvelut

Oikealla kuva meren rannalta ja vasemmalla sinisellä pohjalla teksti: ;aaseuturahaston mahdollisuudet.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:27:48 Maaseuturahaston mahdollisuudet kunnan näkökulmasta: Anna-Mari Alkio, Auran kunta

Violetilla pohjalla valkoinen teksti: Maaseuturahoituksen hyödyntäminen Auran kunnassa. Oikeassa alakulmassa Auran kunnan logo.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

01:39:32 Kylien kehittäminen maaseuturahaston avulla: Tauno Linkoranta, Varsianis-Suomen Kylät

Valkoisella pohjalla Varsinais-Suomen Kylät ry:n oranssi logo ja teksti: Kylien kehittäminen, Tauno Linkoranta.
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa pdf-muodossa!

02:00:26 Loppukeskustelu: kommentteja ja kysymyksiä

 

 

Kaikki irti maaseuturahastosta! Verkkokoulutus Varsinais-Suomen vaikuttajille 9.2.2022

Alaosassa maaseutua kuvaava siluetti ja yläosassa teksti: Tervetuloa perehtymään maaseuturahaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oman kotiseudun kehittämiseksi! Webinaari vaikuttajille 9.2.2022 klo 18–20.

 

Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!

Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa. 

WEBINAARIN OHJELMA

  • Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
  • Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
  • Leader-ryhmät esittäytyvät
  • Outdoor Leader -hankkeen esittely: hankeneuvoja Taina Simola
  • Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
  • Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
  • Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
  • Keskustelu / kysymykset

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta. 

Varsinais-Suomen kartta, johon merkitty kaupunki- ja maaseutualueet.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.

 

Virma Kartta tekee retkeilystä digitaalisesti saavutettavaa!

Metsämaisemassa käsi, joka pietelee älypuhelinta. Puhelimen näytöllä auki Virma Kartta.

 

Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä sellaisia polkuja, näköalapaikkoja, laavuja ja muita luontokohteita, joista tietävät lähinnä oman kunnan asukkaat – jos hekään. Nyt Varsinais-Suomessa on kehitetty karttapalvelu, josta voi käydä etsimässä uusia kohteita tuleville retkilleen ja tarkistaa vaikka maastossa, mistä löytyy lähin tulisija evästaukoa varten. 

Digi-SAAPAS-hankkeessa vuonna 2021 luotu Virma Kartta on tavoittanut jo lähes 10 000 käyttäjää. Kartalle on merkitty yli 1 000 varsinaissuomalaista luontopolkua, retkeilyreittiä ja virkistyskohdetta. Jos siis suunnitelmissa on luontoretki Varsinais-Suomen alueella, kannattaa suunnittelu aloittaa avaamalla Virma Kartta osoitteessa kartta.virma.fi

Varsinais-Suomen Liiton verkostokoordinaattori Maiju Kähärä ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää ovat hankkeessa mukana kehittämässä karttaa ja toivovat kohteita vielä lisää.

– Suurin osa kohteista on jo kartalla, mutta ei kaikki! Esimerkiksi pienten kyläyhdistysten ylläpitämistä kohteista puuttuu varmasti moni. Jos siis ylläpidät jotain luonto- tai virkistyskohdetta, käy katsomassa, onko se jo kartalla, ja ota yhteyttä, jos ei ole, kannustaa Mäenpää. 

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: virma@lounaistieto.fi. Reittien ylläpitäjät voivat käydä lisäämässä kohteitaan kartalle myös itsenäisesti. Uudet kohteet tulevat näkyviin, kun työntekijät ovat tarkistaneet ja hyväksyneet ne. 

Kohteen voi lisätä se taho, joka sitä ylläpitää. Näin myös hallintaoikeus kohteen tietojen päivittämistä varten säilyy ylläpitäjällä itsellään. 

– Retkeilijätkin voivat toki osallistua talkoisiin ilmoittamalla meille puuttuvista kohteista. Jos ylläpitäjä on tiedossa, kannattaa ilmoittaa sekin. Muussa tapauksessa me voimme lähteä selvittämään tilannetta, Kähärä neuvoo. 

Myös lisätietoja reiteistä voi lähettää. 

– Suurin osa reiteistä on kyllä kartalla, mutta rikasteita kaivataan. Voimme lisätä reitille pistetietona esimerkiksi tulipaikan, opastaulun puuceen tai parkkipaikan, Mäenpää sanoo. 

Kartalle hyväksytään vain viralliset polut. Jokamiehenoikeudella saa kulkea metsissä ja jotkut näistä jokamiehenpoluista näkyvät maastossa selkeästi, mutta karttaan niitä ei merkitä ilman maanomistajien lupaa. 

Myös luontoretkeilyä tukevia palveluita pystyy lisäämään kartalle. Jos jonkun luontoreitin läheisyydessä on vaikka majoitusta, pyörävuokraustakahvila tai ravintola, yrittäjä voi käydä lisäämässä kohteensa karttaan.

Mobiiliversio auttaa metsän syvyyksissä

Virma Kartta opastaa retkeilijöitä myös maastossa. Kartan mobiiliversio näyttää koko ajan, missä mennään, joten eksymään ei pitäisi päästä. Puhelimella voi myös kesken metsäretken tarkistaa vaikka sen, mistä löytyy lähin tulipaikka tai uintimahdollisuus. 

Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata, vaan selainversio on optimoitu mobiilikäyttöön. Mobiiliversio on luotu Turun yliopiston tietotekniikan laitoksella ja se on todettu testiryhmissä hyvin kuluttajaystävälliseksi. Karttaa kuitenkin päivitetään edelleen, joten palautetta voi antaa.

Avoin lähdekoodi mahdollistaa laajentumisen 

Virma Kartalla on avoin lähdekoodi ja myös kaikki data on avointa, mikä mahdollistaisi saman pohjan hyödyntämisen myös muissa maakunnissa. Digi-SAAPAS-hanke toimii vain Varsinais-Suomen alueella, mutta muista maakunnista on jo tullut kyselyitä aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tieto eri retkeilyreiteistä on valtakunnallisesti hyvin hajallaan. Retkeilijöitä helpottaisi, jos samaa sivua voisi käyttää missä päin Suomea tahansa. 

Avointa dataa pystyy ottamaan käyttöön myös muille sivustoille, esimerkiksi kuntien verkkosivuille. Virma Kartasta voi tehdä haluamallaan rajauksella omalle verkkosivulleen upotteen, joka päivittyy automaattisesti, kun Virma Karttaa päivitetään. 

Hankkeessa hyödynnetään aiemmassa Virkistä Dataa! -hankkeessa toteutettua ylläpitotyökalua Virmaa. Virmaan lisätyt tiedot siirtyvät paikkatietorajapintaan, josta ne välittyvät yhdellä kertaa moneen paikkaan: retkeilijöille tarkoitettuun Virma Karttaan, Lounaistiedon karttapalveluun, kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuille tehtyihin karttaupotteisiin ja muihin rajapintaa käyttäviin sovelluksiin.

Kolmen vuoden hanke

Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa (Digi-SAAPAS) -hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja päättyy vuoden 2022 loppuun. Mukana hankkeessa ovat Varsinais-Suomen Liitto, Lounaistieto, Valonia, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Turun yliopiston tietotekniikan laitos. Hankeajan jälkeen karttasivusto jää Varsinais-Suomen Liiton ylläpidettäväksi. Hanke toteutetaan Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 231 000 euroa.

– Kuluttajat ovat jo nyt löytäneet tämän hyvin, mutta lisää käyttäjiä tietysti tavoitellaan. Kartan tavoite on helpottaa luontoliikkumista ja saada olemassa olevat kohteet aktiivisempaan käyttöön, Mäenpää tiivistää.

Monet kartalla olevista kohteista on rakennettu esimerkiksi yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa, joista toivotaan olevan iloa aina mahdollisimman monelle. Siksi kaikki näkyvyys on eduksi. 

Kun koronakriisi alkoi ja luontoretkeilyn suosio moninkertaistui, yleisimmät reitit olivat täynnä ihmisiä. Kun tieto eri kohteista lisääntyy, retkeilijätkin hajaantuvat useampiin kohteisiin, mikä on hyvä niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Retkeillessä tulee aina kunnioittaa luontoa. Virma Kartasta löytyy vastuullisen retkeilyn ohjeet, jotka kannattaa lukea ennen retkelle lähtöä. Metsäpalovaroituksen tilanteen pääsee tarkistamaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. 

Tutustu lisää työpajassa 15.3.

Virma Kartan käyttöä pääsee harjoittelemaan kädestä pitäen tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Outdoor Leader -hankkeen järjestämässä työpajassa Liedon kunnantalolla. Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa. Jos siis oma kohde vielä puuttuu kartalta, niin kannattaa laittaa päivämäärä talteen ja seurata tiedotusta Haloo maaseudun sivuilla. 

Työpaja on jatkoa Outdoor Leader -hankkeen Retki kylään tekee hyvää -webinaarille, joka järjestetään 1. helmikuuta. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Anna Sampo

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

 

Nea Keinänen on unelma-ammatissaan. Hän tiesi jo pikkulapsena haluavansa lomittajaksi isänsä jalanjäljissä. Toomas Hallist taas vaihtoi rekkakuskin työt lomittajan hommiin 30 vuotta sitten saadakseen sellaisen työn, jossa pääsee liikkumaan ulkoilmassa. 

Marraskuisena torstaiaamuna Pietinmäen tilalla Mynämäellä ahkeroi kaksi lomittajaa. Toinen on tilan luottolomittaja Nea Keinänen, joka viimeistelee töitä navetassa; toinen taas ensimmäistä päivää tilan töihin perehtyvä Toomas Hallist, joka tutustuu pihalla tilan koneisiin ja työtapoihin. 

Pietinmäen tilan yrittäjät Henri ja Katja Hartikainen tarvitsevat nyt lomittajia useampia, sillä Katja on äitiyslomalla hoitamassa parikuista vauvaa ja nelivuotiasta esikoista. 

– Periaatteessa tämä on kolme hengen työpaikka, mutta työmäärä vaihtelee. Nyt meidän 80 lehmästä vain 60 on lypsäviä, mutta tammikuussa työmäärä kasvaa, kun lehmät poikivat, he kertovat. 

Pietinmäen tilalla maatalousalan perustutkinnon suorittanut isäntä hoitaa yleensä kone- ja ulkotyöt ja kotieläintieteestä agronomiksi valmistunut emäntä huolehtii karjasta. 

– Se helppaa henkisesti tosi paljon, kun joku toinen ottaa välillä navetassa hetkeksi vetovastuun. Edelleen käyn siementämässä, mutta lomittajat hoitavat kaiken muun, emäntä kommentoi työnnellessään vauvan vaunuja maatilan pihalla. 

Nainen ja mies lastenvaunujen kanssa karjatilan pihalla, pihaton edessä.
Se, että Hartikaisen pariskunta pyörittää karjatilaa, on Katjan mukaan syntymähulluutta. Henri osti vanhempiensa tilan vuonna 2014. Katja on kotoisin joen toiselta puolelta – myöskin karjatilalta, jota jatkaa hänen pikkuveljensä. Alun perin hänestä piti kuitenkin tulla eläinlääkäri. “Mutta sitten meille tuli tämä yksi herra paalaamaan ja ne haaveet unohtuivat”, hän hymyilee.

10 vuotta unelmaduunissa

Nea Keinänen on aamun aikana lypsänyt kaikki lehmät, juottanut vasikat ja tarkistanut siemennystä odottavien lehmien kiiman tilanteen. Hän on Pietinmäellä ensimmäinen lomittaja, joka osaa arvioida täydellisesti parhaan ajankohdan siementämiselle. 

Keinänen on aina tiennyt haluavansa lomittajaksi. Hänen isänsä on samalla alalla, joten hän on pienestä asti päässyt seuraamaan lomittajan arkea. 

– Tässä ammatissa saa työskennellä eläinten kanssa, jokainen päivä on erilainen ja pääsee näkemään useampia eri tiloja. Eläimet ovat niin kivoja, etten oikein voisi kuvitella tekeväni mitään muuta, hän toteaa. 

Nainen pesee lypsyasemaa.
Nea Keinänen pesee lypsyasemaa Pietinmäen navetassa. Lehmät on lypsetty, vasikat juotettu ja aamuvuoro alkaa olla pulkassa. “Paras kiitos tässä työssä on yrittäjien luottamus.”

Aamun töiden jälkeen Keinänen on lähdössä kotiin ja sitten hän palaa puoli neljältä tekemään saman kierroksen uudelleen. 

– Kaksiosainen työpäivä on etenkin talvella hyvä, kun saan olla aina valoisaan aikaan kotona. 

Maatalousalan perustutkinnon suorittanut Keinänen on joskus haaveillut myös omista eläimistä.

– Mutta tässä maataloustilanteessa ei oikein voi lähteä tyhjästä nyhjäisemään. Lypsytilan perustamiseen tarvittaisi yli miljoonan euron laina.

Ja toisaalta lomittajana hän saa tehdä sitä samaa työtä ilman yrittäjän riskiä. 

Lehmien hoidon lisäksi Keinänen osaa ajaa koneita ja tehdä myös tilan muita töitä, minkä vuoksi hän pystyy lomittamaan sekä Katjaa että Henriä, mistä Hartikaiset ovat todella kiitollisia. 

Lomittajan ei tarvitse lähteä töiden jälkeen lenkille

Toomas Hallist on tutustumassa Pietinmäen tilaan ensimmäistä päivää. Hän lomittaa paljon sikaloissa ja kanaloissa, mutta nyt vuorossa on karjatila. 

– Lehmiä en lypsä, mutta näissä konetöissä pystyn auttamaan. Vaikka olen lomittanut jo 30 vuotta, ensimmäinen päivä on aina jännittävä. Kaikki tilat ovat erilaisia keskenään ja asioita tehdään eri järjestyksessä. Ja kaikilla tiloilla on vähän erilaiset koneet, jotka pitäisi saada aina töiden jälkeen palautettua ehjinä.

Mies traktorin edessä.
Toomas Hallist tulee hyvin toimeen koneiden kanssa ja osaa tarvittaessa korjatakin niitä.

Hallist on kasvanut kaupungissa ja oli ensimmäiseltä ammatiltaan rekkakuski. 

– Lomittamisessa parasta on se, että saa tehdä töitä ulkona ja liikkua. Tässä työssä pysyy hyvässä kunnossa eikä tarvitse lähteä enää illalla erikseen lenkille. 

Joillekin työn fyysisyys on liiankin rankkaa. Siksi moni tekee lomittajan työtä osa-aikaisesti. Hyvän fyysisen kunnon lisäksi lomittajan pitää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Hallist on työskennellyt marraskuun aikana jo viidellä eri tilalla ja joinain kuukausina tiloja on vieläkin enemmän. 

Vehmaan lomituspalveluiden alue kasvaa

Vuoden 2022 alusta Vehmaan lomituspalveluiden toiminta-alue kasvaa. Jatkossa se järjestää lomituspalvelut 1 200 maatalousyrittäjälle yli 40 kunnan alueella. Varsinais-Suomen lisäksi alueeseen kuuluu muutamia kuntia Satakunnan, Pirkanmaan ja Uudenmaan puolelta. Lomittajia alueella toimii noin 200 – ja lisääkin palkataan, jos osaavia tekijöitä löytyy.

Karttakuvassa lomituspalvelualue merkattu sinisellä.
Vehmaan lomituspalvelut toimii vuoden 2022 alusta alkaen Auran, Euran, Eurajoen, Hangon, Harjavallan, Huittisten, Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Kokemäen, Kosken Tl, Kustavin, Laitilan, Liedon, Lohjan, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Raaseporin, Raision, Rauman, Ruskon, Salon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon, Turun, Uudenkaupungin ja Vehmaan alueella. Kuva: Vehmaan lomituspalvelut. 

Vehmaan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisia lomituspalveluita, eli vuosiloma- ja sijaisapulomituksia sekä työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksullisia lomituspalveluja kuten tuettua maksullista lomitusta, täysin maksullista lomitusta, varallaoloa ja valvontakäyntejä. Vuosilomaa varten yrittäjä saa lomittajan maksutta käyttöön 26 päiväksi vuodessa. 

Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen kehuu Pietinmäen tilaa siitä, että he käyttävät taitavasti kaikkia eri lomitusmuotoja ympäri vuoden.

– Nyt tarvitsemme lomittajia jatkuvasti, kun minä olen äitiyslomalla. Normaalitilanteessa lomittajia käytetään aika usein siksi, että me saamme tehtyä tilalla kertyviä rästihommia. Välillä tietysti lomittaja pyydetään avuksi vaikka kokousten, juhlien tai ihan vain loman vuoksi, Katja Hartikainen avaa. 

Työvuorosuunnittelua tekevät lomitusohjaajat ja se ei olekaan mikään yksinkertainen juttu. 

– Lomittajilla on eri vahvuuksia ja Varsinais-Suomessa on kaikenlaisia tiloja, selventää Mäntynen. 

Nainen kyykistyneenä rapsuttamaan pihatossa olevaa lehmää.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen ihailee lomittajien ammattitaitoa ja joustavuutta. “Kaikki meidän lomittajat ovat huippupersoonia!”

 

Teksti ja valokuvat: Janica Vilen

Ilmoittaudu mukaan Maaseutuparlamenttiin! Valtakunnallista ohjelmaa tarjolla 28.–30.9. ja Varsinais-Suomen paikallista ohjelmaa 29.9.

Ilmakuva Valpperin alueesta.

 

Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Tapahtuma järjestetään 28.–30.9. verkossa ja monipaikkaisesti eri puolilla maata. Varsinais-Suomessa kokoonnutaan maakunnan Vuoden kyläksi 2021 valittuun Nousiaisten Valpperiin, jossa keskustellaan kyläkoulujen tulevaisuudesta ja maastopyöräilystä sekä tutustutaan molempiin teemoihin lähietäisyydeltä! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto järjestää osana Maaseutuparlamenttia tutustumispäivän Nousiaisten Valpperiin, joka valittiin kesällä Varsinais-Suomen Vuoden 2021 kyläksi. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 29. syyskuuta klo 8.45–16 Valpperin urheilutalon ympäristössä (Urheilutie 17, Nousiainen).

Päivän aikana seurataan etäyhteydellä Maaseutuparlamentin valtakunnallista ohjelmaa ja herätellään paikallista keskustelua ennen kaikkea kylätoiminnasta, kyläkouluista ja maastopyöräilystä, joka on myös päivän paneelikeskustelun aihe.

Tapahtuman toiminnallisessa osuudessa tutustutaan Valpperissa viime vuosina toteutettuihin hankkeisiin: uuteen kyläkouluun, remontoituun urheilutaloon, uuteen maastopyöräreittiin, frisbeegolfrataan, kotaan ja kuntoportaisiin sekä kylän yhteiseen saunaan ja uimapaikkaan.

Tapahtuma on osallistujille maksuton lounasta lukuunottamatta. Mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!

Valtakunnallista ohjelmaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg 

Valtakunnallisen Maaseutuparlamentin keskiössä ovat maaseutujen nuorten äänet ja kestävän tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg. Heidän vierainaan nähdään kolmen päivän aikana maaseudun nuoria, yrittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä eri puolilta Suomea. Pääkeskustelut lähetetään livenä Kurikan Kampukselta, Etelä-Pohjanmaalta.

Maaseutuparlamentin runsas ohjelmakattaus on julkistettu ja luettavissa tapahtuman nettisivuilta. Ohjelma tarjoaa syventäviä pääkeskusteluja, oivaltavia työpajoja, herättäviä tietoiskuja ja verkostoitumismahdollisuuksia virtuaalisella Kumppanitorilla, jossa esittäytyy yli 30 tahoa. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisista maaseutuasioista: maaseudun asukkaat, yrittäjät, päättäjät, kehittäjät, tutkijat ja asiantuntijat. Osallistujilla on myös mahdollisuus vaikuttaa maaseutupoliittiseen julkilausumaan.Tapahtuman avaa tiistaina 28.9. klo 9.00 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolan ja Kurikan kaupunginjohtajan Anna-Kaisa Pusan kanssa. Herättäviä näkökulmia ja mielenkiintoisia keskusteluja kuullaan tapahtuman loistavilta vierailta. Mukana ovat muun muassa futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, luova johtaja Jani Halme ja tutkimusjohtaja Anna Rotkirch. Keskustelujen vetäjänä nähdään myös päätoimittaja Jouni Kemppainen. Katso edustava keskustelijakaarti tapahtuman nettisivuilta.Osallistuminen ohjelmakokonaisuuteen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka tapahtuu maaseutuparlamentti.fi -sivujen kautta. Osallistuminen on ilmaista.Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa kylistä valtionhallintoon. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Kurikan kaupunki, Leader Suupohja, maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Kylät ry. Tapahtuman pääkieli on suomi, mutta ohjelmaa järjestetään myös ruotsiksi.

***

OHJELMA VALPPERISSA 29. SYYSKUUTA

Klo 8.45 Kahvitarjoilu
Kahvi/tee ja sämpylä

klo 9 Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet
Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä

klo 9.30 Pääkeskustelu: Kirjoitetaan lähikoulujen tulevaisuus uusiksi
Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä

klo 10.45 Valpperilaiset kertovat kylästään ja siellä toteutetuista hankkeista
Reima Rantanen ja Jukka Heinonen

Klo 11–12.30 Paneelikeskustelu maastopyöräilystä
Alustajina toimivat Jaska Halttunen Retkipaikasta ja Jouko Parviainen Akselikuntien pyörämatkailuhankkeesta. Paneelissa on mukana myös paikallisen maastopyörähankkeen edustaja, maanomistajanäkökulmaa ja harrastajanäkökulmaa.

Klo 12.30 Omakustanteinen keittiolounas

Klo 13–14 Maastopyörien kokeilua ja frisbeegolfia ulkona tai vaihtoehtoisesti osallistuminen omavalintaiseen Maaseutuparlamentin työpajaan etäyhteydellä

Klo 14.15–15 Tutustuminen Valpperin kyläkouluun ja sen tekemään ympäristötyöhön
Koulun rehtori Satu Mäkinen esittelee koulua ja vastaa päivän aikana heränneisiin kysymyksiin

Klo 15–16 Maastopyörien kokeilua, nokipannukahvit uudella kodalla tai vaikka pulahdus uimaan!

Syyskuussa juhlitaan suomalaista ruokaa! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruokaa 1,4 miljoonalla eurolla

Neljä kuvaa ruuasta: pastaa, sieni, kaali ja leipää.

 

Syyskuussa juhlitaan lähiruokaa monella tavalla. Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta ja Lähiruokapäivää 11. syyskuuta. Lähiruoka on pääosassa myös monilla syksyn markkinoilla ja tapahtumissa, kun satoa korjataan. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi – maaseuturahaston tuella!

Suomalaisen ruoan päivänä nostetaan esiin Hyvää Suomesta -merkkiä, joka on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Kun ostaa tuotteen, jossa on Hyvää Suomesta -tunnus, tietää, että elintarvikkeen raaka-aineet tulevat Suomesta, se on valmistettu Suomessa ja sen koko tuotantoketju on tiedossa. 

Lähiruokapäivä taas kutsuu ihmisiä tutustumaan maaseudun toimijoihin, esimerkiksi maatiloihin ja elintarvikkeita jalostaviin yrityksiin. Aikaisempina vuosina samaa tapahtumapäivää on vietetty Osta tilalta -päivän nimellä.

Syyskuu on otollista aikaa lähiruuan markkinoille, sillä sadonkorjuuaika tarjoaa tuoreita tuotteita ruokapöytään. Satokausikalenterin mukaan syyskuussa parhaimmillaan ovat muun muassa sienet, kaalit, juurekset ja kurpitsat!

Lähiruokaa kehitetään myös Leader-tuella 

Lähiruuan tuotantoa, jalostusta ja käyttöä edistetään jatkuvasti myös maaseuturahaston tuella, jota myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus ja kaikki maakunnan viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet 1,4 miljoonaa euroa tukea lähiruokaa edistäviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin tai yrityksiin. Yritystukia ryhmät ovat myöntäneet yhteensä 28 yritykselle 596 000 euroa. Tukivaroin on autettu markkinoille muun muassa paikallisia juustoja, pastoja, oluita ja viljatuotteita. Kehittämishankkeita on tuettu 24 kappaletta 761 000 eurolla. Kehittämishankkeilla on tuettu muun muassa ruokamatkailua, ruokatapahtumien järjestämistä ja lisätty kuluttajien tietoisuutta lähiruokatuotteista ja -perinteistä.

Leader-tuki on kuitenkin aina vain osa hankkeen kokonaiskustannuksista, joita edellä mainituissa yritystukihankkeissa on ollut yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa 1,1 miljoonaa euroa. Suuri osa hankerahoituksen saajista kertoo, että hanke olisi jäänyt toteuttamatta ilman Leader-tukea, joten lähes aina Leader-ryhmän myöntämä julkinen tuki tuo alueen kehittämiseen myös yksityistä rahaa. 

Kuvakaavios, jossa teksti: Lähiruokaa Leader-tuella! Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruuan tuotantoa tai käyttöä 52 hankkeen kautta yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Kaaviossa näkyy tuettujen hankkeiden Leader-rahoituksen osuus ja muun rahoituksen osuus.

Ely-keskus myönsi miljoonia euroja ruuantuotantoon

Leader-ryhmien myöntämät tuet ovat suuruudeltaan yleensä tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja yksittäistä hanketta kohden. Sitä suuremmat hankkeet voivat saada maaseuturahaston tukea Ely-keskuksen kautta. Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Ely-keskus tuki myös osaltaan lähiruokasektoria miljoonilla euroilla. 

Kehittämishankkeiden puolella tukivaroja suunnattiin maa- ja puutarhatalouteen 5 miljoonaa euroa ja elintarvikejalostukseen 3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi koko maakunnan laajuinen KulTa – Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke on saanut Ely-keskuksesta 90 prosentin tuen 1,3 miljoonan euron budjetilleen. 

Yritysrahoituksen puolella maataloustuotteet ja elintarvikkeet haukkaavat koko kakusta kolmanneksen: noin 12,7 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa Ely-keskuksen tuella on kehitetty muun muassa kananmunien, marjojen, leipomotuotteiden ja lemmikkiruokien tuotantoa. 

Varsinais-Suomesta Suomen ruokamaakunta

Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta. 

Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä. 

Aktiivinen ruuantuotanto näkyy paitsi kauppojen hyllyillä myös maakunnan perinnemaisemissa, joita pidetään avoimina viljelemällä ja laiduntamalla. Esimerkiksi Suomen uusin matkailutie, Aurajoentie, kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. 

 

HANKE-ESIMERKKEJÄ:

Kuluttajat nostettiin ruokatalouden keskiöön! Hankkeesta hyviä kokemuksia

Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Matildankartanossa panostetaan lähiruokaan ja elämyksiin

100-vuotiaassa koulutalossa sijaitseva PetriS Chocolate uudistuu jatkuvasti

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Paikallinen olut syntyy tunteella

Loimaalla pannaan olutta paikallishistoriaa kunnioittaen

Juustoa ja jäätelöä omien vuohien maidosta!

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Suomalaiselle artesaaniruualle valmistellaan omaa sertifikaattia Leader-hankkeena

Mynämäen Riistapaja helpottaa peurakannan harventamista

Kotipellon puutarhassa kasvaa varsinainen makujen ilotulitus!

Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

Prittanan Puoti avasi ovensa Perttelissä!

Kemiönsaaren kesävieraita hemmotellaan paikallisilla luksustuotteilla

Salossa luomuspelttiä viljelevä Birkkalan tila voitti Vuoden Luomuyritys -palkinnon!

 

Nyt kiikarit kohti Varsinais-Suomea! Matkailukesä 2021 on täällä!

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee

 

Varsinais-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni tuntee muun muassa Turun Aurajokirannan, Naantalin Muumimaailman, Paraisten saariston, Liedon Zoolandian ja maakunnan upeat kansallispuistot. Mutta lisäksi täältä löytyy pilvin pimein muutakin nähtävää ja koettavaa! Varsinais-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen omalla sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä maaseudun sydämestä. Mukana on muun muassa kahviloita, tunnelmallisia maaseutumajoituksia, luontopolkuja ja kulttuurikohteita. Varsinais-Suomi on sellainen ruoka-aitta, että ravintoloille ja lähiruokaelämyksille kannattaa varata kunnolla aikaa. Erityisen houkutteleva maakunta on pyörämatkailijoille ja veneilijöille!

Tee se Saaristomeren aalloilla!

Varsinais-Suomen maaseutu on tunnettu kauniista saaristostaan ja mukana listalla onkin monia merellisiä kohteita. Nauvon vierasvenesatama on valittu tänä vuonna Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Eteläisellä Saaristomerellä suojaisessa lahdessa palveleva vierasvenelaituri ja kahvilaravintola Bodö on myös tunnelmallinen kohde, jonka erikoisuutena on mahdollisuus elämysyöpymiselle TENTSILE-puumajoituksessa! Kesätekemistä haluavat voivat vuokrata kanootin tai SUP-laudat ja lähteä vesille. Taivassalossa Helsinginranta kerää ihmisiä yhteen uimaan, saunomaan, grillaamaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. Yleinen saunavuoro on keskiviikkoisin. Muina päivinä sauna on vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Oman säväyksensä uintiretkeen tuo Helsinrinrannan louhoshistoriasta kertova 700-metrinen Louhospolku. Uudessakaupungissa kappale Suomen kauneinta saaristoa on ulottuvillasi ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. 50 kilometrin mittainen Velhoveden reitti kutsuu kutsuu nimittäin aktiivilomailijoita pyöräilemään!

Kuvakooste, jossa esillä Helsinginranta, Nauvon vierasvenestama, Velhoveden reitti ja Bodön kahvilaravintola.
Varsinais-Suomessa riittää upeita saaristokohteita!

Tee se siellä, missä historia havisee!

Myös historia on Varsinais-Suomessa ainutlaatuinen. Jos Turun linna ja tuomiokirkko on jo koluttu, katseen voi suunnata maaseudun historiaan: esimerkiksi Liedon Vanhalinnaan, Nautelankosken museolle, Laitilaan Untamalan raittikylään tai Kaarinaan Kuusiston piispanlinnan raunioille. Kuusiston saari on muuttunut paljon siitä, kun piispa Maunu I asutti piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Nykyisin Kuusisto on merkittävä lintukohde ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten – ja laiturilta pääsee pulahtamaan mereen. Taiteenystävien kannattaa pysähtyä matkan varrella Kuusiston Taidekartanolle, jossa on vaihtuvia aikalaistaiteen näyttelyitä sekä Villikahvila.

Kuvakooste, jossa esillä Nautelankoski, Untamalan raittikylä, Liedon Vanhalinna ja Kuusiston linnan rauniot.
Varsinais-Suomen ainutlaatuinen historia herää eloon matkailukohteissa!

 

 

 

Varsinais-Suomea kehitettiin maaseutuohjelman kautta 65,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Maaseutuohjelman avulla tuettiin maaseudun kehittämistä Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla! 

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Ely-keskuksen kautta maaseuturahaston tukia ohjattiin maakuntaan 48,6 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmien kautta 17,2 miljoonaa euroa. Yhteensä maaseutuohjelman kautta ollaan siis kehitetty Varsinais-Suomen maaseutua 65,8 miljoonalla eurolla. Tuo raha on jakautunut  yhteensä 936 eri hankkeeseen: 470 yleishyödylliseen hankkeeseen ja 466 yritystukeen. 

Maaseuturahaston tuki kannustaa investoimaan ja talkoilemaan

Maaseuturahaston tuella katetaan aina vain osa hankkeen kustannuksista. Leader-ryhmät ovat laskeneet, että heidän tukemiensa hankkeiden ja yritystukien omarahoitusosuus oli 11,6 miljoonaa euroa. Leader-hankkeiden myötä maakuntaan on siis investoitu yhteensä 28,8 miljoonaa euroa. 

Ely-keskuksen myöntämien yritystukien omarahoitusosuus on jopa 108 miljoonaa euroa. 

Rahallisen avun lisäksi erityisesti yritystuilla on toinenkin positiivinen vaikutus: Kun asiantuntijat arvioivat investoinnin niin kannattavaksi, että sille voidaan myöntää tukea, myös yrittäjä itse saa rohkeutta omarahoitusosuuden kattamiseen ja perusteellisen selvityksen investoinnin hyödyistä esimerkiksi lainahakemusta varten. 

Yleishyödyllisissä hankkeissa maaseuturahaston tuki taas kannustaa tekemään talkoita, sillä omarahoitusosuutta pystyy kattamaan myös talkootyöllä. Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 100 000 tuntia talkoita.

Työ paremman maaseudun hyväksi jatkuu!

Työ maaseudun kehittämiseksi jatkuu edelleen. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä, mutta uusilla varoilla. 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomeen tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:sta odotellaan parhaillaan elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Maaseutuohjelmasta tukea yritysten perustamiseen ja investointeihin!

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntyövaltuuden Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Lisäksi elpymisvaroja odotellaan kesäksi, ja Leader-ryhmät myöntävät oman osuutensa tuista.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut tälle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden kohdennettavaksi maaseudun hanke- ja yritystukiin. Ely-keskuksen käyttämän kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseutuyrityksiksi luetaan kaikki muut paitsi Turun ja Salon ydinkeskustassa sijaitsevat yritykset.

Tukia myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. 

Siirtymäkauden 2021–2022 myöntövaroista on tavoitteena käyttää kolmannes kehittämishankkeisiin ja kaksi kolmannesta yritystukiin. Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti korkeintaan 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %

Maaseudun yritystuet tarjoavat siis mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Tuilla tavoitellaan maaseudulle lisää elinvoimaa. Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Elpymisvaroja tulossa maaseudulle 50 miljoonaa euroa

Kesäksi on odotettavissa myös niin sanottuja elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Elpymisvaroista voidaan tukea esimerkiksi bio- ja kiertotalouden hankkeita sekä mahdollisesti laajakaistainvestointeja, joita ei olla pystytty tähän mennessä tukemaan Varsinais-Suomessa. 

Leader-ryhmät yhteistyössä

Ely-keskuksen lisäksi maaseudun hanke- ja yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudesta 45 % on käytettävissä tänä vuonna ja 55 % ensi vuonna. 

Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ovat haettavissa ympäri vuoden Hyrrä-järjestelmän kautta. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä joko Ely-keskuksen tai oman alueensa Leader-ryhmän hankeneuvojiin. Ely-keskus tekee päätöksiä valintajaksoittain ja Leader-ryhmät yleensä kuukausittain. 

Leader-ryhmien tukemat hankkeet voivat olla 10 000 – 180 000 euron suuruisia. Sitä suuremmat hankkeet haetaan Ely-keskuksesta. 

 

Ely-keskuksen yritystukien tulevat valintajaksot:

  • 1.3. – 30.4.2021
  • 1.5. – 31.7.2021
  • 1.8. – 31.10.2021
  • 1.11. – 31.1.2022

Lisätiedot yritystukien myöntämisestä:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

 

 

 

Kuvat: ©maaseutuverkosto

TAKAISINVETO: Vuosina 1970–1999 syntyneet varsinaissuomalaiset

 

Varsinais-Suomen maakunta on huomannut tehneensä vakavan virheen päästäessään maailmalle kolmen vuosikymmenen aikana epäkurantteja yksilöitä. 

Vasta nyt ollaan huomattu, että 70–90-luvuilla valmistuneiden erien kanssa tehdyt kasvatukselliset ja koulutukselliset kokeilut ovat aiheuttaneet sellaisia pysyviä jälkiä kyseisistä eristä tulevien yksilöiden sosiaalisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin taitoihin, että heistä saattaa olla muulle yhteiskunnalle kohtuutonta harmia. Osa näistä ihmisistä on jo ehtinyt aiheuttaa muissa maakunnissa hämmennystä muun muassa ylenpalttisella yhteiskunnallisella aktiivisuudellaan, hoivavietillään, yrittäjähenkisyydellään, maatalousosaamisellaan, merenkulkutaidoillaan tai omintakeisella huumorintajullaan. 

Varsinais-Suomen maakunta ottaa välittömästi vastaan kaikki kyseisistä valmistuseristä muihin maakuntiin ja maailmalle ehtineet yksilöt perheineen. Takaisinveto koskee ennen kaikkea 70–90-luvuilla syntyneitä ikäluokkia, mutta varmuuden vuoksi kaikkia Varsinais-Suomessa syntyneitä kehotetaan palaamaan pikimmiten kotiin. 

Varsinais-Suomi pahoittelee muutosta aiheutuvaa vaivaa ja pyytää vastaanottavia kuntia tarjoamaan kaikille takaisin palaaville varsinaissuomalaisille muuttofirman maksutta käyttöön, jos muuttoilmoituksen tekee aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2021.