Varsinais-Suomea kehitettiin maaseutuohjelman kautta 65,8 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Maaseutuohjelman avulla tuettiin maaseudun kehittämistä Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla! 

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Ely-keskuksen kautta maaseuturahaston tukia ohjattiin maakuntaan 48,6 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmien kautta 17,2 miljoonaa euroa. Yhteensä maaseutuohjelman kautta ollaan siis kehitetty Varsinais-Suomen maaseutua 65,8 miljoonalla eurolla. Tuo raha on jakautunut  yhteensä 936 eri hankkeeseen: 470 yleishyödylliseen hankkeeseen ja 466 yritystukeen. 

Maaseuturahaston tuki kannustaa investoimaan ja talkoilemaan

Maaseuturahaston tuella katetaan aina vain osa hankkeen kustannuksista. Leader-ryhmät ovat laskeneet, että heidän tukemiensa hankkeiden ja yritystukien omarahoitusosuus oli 11,6 miljoonaa euroa. Leader-hankkeiden myötä maakuntaan on siis investoitu yhteensä 28,8 miljoonaa euroa. 

Ely-keskuksen myöntämien yritystukien omarahoitusosuus on jopa 108 miljoonaa euroa. 

Rahallisen avun lisäksi erityisesti yritystuilla on toinenkin positiivinen vaikutus: Kun asiantuntijat arvioivat investoinnin niin kannattavaksi, että sille voidaan myöntää tukea, myös yrittäjä itse saa rohkeutta omarahoitusosuuden kattamiseen ja perusteellisen selvityksen investoinnin hyödyistä esimerkiksi lainahakemusta varten. 

Yleishyödyllisissä hankkeissa maaseuturahaston tuki taas kannustaa tekemään talkoita, sillä omarahoitusosuutta pystyy kattamaan myös talkootyöllä. Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 100 000 tuntia talkoita.

Työ paremman maaseudun hyväksi jatkuu!

Työ maaseudun kehittämiseksi jatkuu edelleen. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä, mutta uusilla varoilla. 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomeen tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:sta odotellaan parhaillaan elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Maaseutuohjelmasta tukea yritysten perustamiseen ja investointeihin!

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut kuluvalle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntyövaltuuden Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin. Lisäksi elpymisvaroja odotellaan kesäksi, ja Leader-ryhmät myöntävät oman osuutensa tuista.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on saanut tälle vuodelle 5,12 miljoonan euron myöntövaltuuden kohdennettavaksi maaseudun hanke- ja yritystukiin. Ely-keskuksen käyttämän kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseutuyrityksiksi luetaan kaikki muut paitsi Turun ja Salon ydinkeskustassa sijaitsevat yritykset.

Tukia myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Uutta ohjelmakautta valmistellaan alkavaksi vuonna 2023. Siihen asti toimitaan vielä ohjelmakauden 2014–2020 säädöksillä. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. 

Siirtymäkauden 2021–2022 myöntövaroista on tavoitteena käyttää kolmannes kehittämishankkeisiin ja kaksi kolmannesta yritystukiin. Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti korkeintaan 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %

Maaseudun yritystuet tarjoavat siis mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Tuilla tavoitellaan maaseudulle lisää elinvoimaa. Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Elpymisvaroja tulossa maaseudulle 50 miljoonaa euroa

Kesäksi on odotettavissa myös niin sanottuja elpymisvaroja, joita on varattu maaseudun kehittämistarpeisiin valtakunnallisesti yhteensä 50 miljoonaa euroa. Rahoitusvaroja ei jaeta alueittain, vaan tarveperusteisesti. On siis hakijoiden aktiivisuudesta kiinni, miten varat jakautuvat maakuntien välillä.

Elpymisvaroista voidaan tukea esimerkiksi bio- ja kiertotalouden hankkeita sekä mahdollisesti laajakaistainvestointeja, joita ei olla pystytty tähän mennessä tukemaan Varsinais-Suomessa. 

Leader-ryhmät yhteistyössä

Ely-keskuksen lisäksi maaseudun hanke- ja yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudesta 45 % on käytettävissä tänä vuonna ja 55 % ensi vuonna. 

Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ovat haettavissa ympäri vuoden Hyrrä-järjestelmän kautta. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä joko Ely-keskuksen tai oman alueensa Leader-ryhmän hankeneuvojiin. Ely-keskus tekee päätöksiä valintajaksoittain ja Leader-ryhmät yleensä kuukausittain. 

Leader-ryhmien tukemat hankkeet voivat olla 10 000 – 180 000 euron suuruisia. Sitä suuremmat hankkeet haetaan Ely-keskuksesta. 

 

Ely-keskuksen yritystukien tulevat valintajaksot:

  • 1.3. – 30.4.2021
  • 1.5. – 31.7.2021
  • 1.8. – 31.10.2021
  • 1.11. – 31.1.2022

Lisätiedot yritystukien myöntämisestä:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

 

 

 

Kuvat: ©maaseutuverkosto

TAKAISINVETO: Vuosina 1970–1999 syntyneet varsinaissuomalaiset

 

Varsinais-Suomen maakunta on huomannut tehneensä vakavan virheen päästäessään maailmalle kolmen vuosikymmenen aikana epäkurantteja yksilöitä. 

Vasta nyt ollaan huomattu, että 70–90-luvuilla valmistuneiden erien kanssa tehdyt kasvatukselliset ja koulutukselliset kokeilut ovat aiheuttaneet sellaisia pysyviä jälkiä kyseisistä eristä tulevien yksilöiden sosiaalisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin taitoihin, että heistä saattaa olla muulle yhteiskunnalle kohtuutonta harmia. Osa näistä ihmisistä on jo ehtinyt aiheuttaa muissa maakunnissa hämmennystä muun muassa ylenpalttisella yhteiskunnallisella aktiivisuudellaan, hoivavietillään, yrittäjähenkisyydellään, maatalousosaamisellaan, merenkulkutaidoillaan tai omintakeisella huumorintajullaan. 

Varsinais-Suomen maakunta ottaa välittömästi vastaan kaikki kyseisistä valmistuseristä muihin maakuntiin ja maailmalle ehtineet yksilöt perheineen. Takaisinveto koskee ennen kaikkea 70–90-luvuilla syntyneitä ikäluokkia, mutta varmuuden vuoksi kaikkia Varsinais-Suomessa syntyneitä kehotetaan palaamaan pikimmiten kotiin. 

Varsinais-Suomi pahoittelee muutosta aiheutuvaa vaivaa ja pyytää vastaanottavia kuntia tarjoamaan kaikille takaisin palaaville varsinaissuomalaisille muuttofirman maksutta käyttöön, jos muuttoilmoituksen tekee aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2021. 

Nuoret haluavat edistää maallemuuttoa! Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa

 

Nuorten tulevaisuusjaosto haluaa edistää maallemuuttoa parantamalla kuntien nuorisovaltuustotyötä, etäopiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä maaseudun imagoa. Varsinais-Suomen edustaja Nina Kuusisto-Huuskonen puhuu myös osallistamisen ja yhteisöllisyyden puolesta. 

Suomen Kylät ry:n uusi valtakunnallinen nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa 23. maaliskuuta etäyhteyksin. Tulevaisuustyö korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä,  ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne kertoo, että se onkin tärkeä osa kaikkien Suomen Kylät ry:n jaostojen toimintaa. 

– Paikallisen kehittämisen jatkuvaksi uudistamiseksi ja nimenomaan nuorten osallisuuden vahvistamiseksi perustimme viidenneksi jaostoksemme nuorten tulevaisuusjaoston, hän kertoo.

Nuorten tulevaisuusjaosto koostuu 16 nuoresta, joista nuorin on 16-vuotias ja vanhin 27-vuotias. Useimmilla on kylä- tai Leader-osaamisen lisäksi kokemusta niin järjestö- kuin asuinkuntansa nuorisovaltuustotyöstä. Osa on mukana myös kuntapolitiikassa tai kuntavaaliehdokkaina.  Puheenjohtajaksi valittiin liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Eevasisko Mehtätalo Oulusta. 

– Suomen Kylät tulee saamaan roimasti uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja tukea kehitysaskeliin näiden uusien jaostolaistemme avulla, intoilee myös kokoukseen osallistunut Rinne.

Jaoston odotetaan valmistelevan ja tekevän Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Jaoston toimikausi on kolme vuotta.

Varsinais-Suomen edustaja haluaa osallistaa nuoria

Varsinais-Suomea jaostossa edustaa 26-vuotias Rauman kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen, joka asuu Uudessakaupungissa. Sen lisäksi, että hän on itsekin vielä nuori, hän tuntee hyvin maaseudulla asuvien nuorten ajatuksia työnsä puolesta. 

–  Vastaan Raumalla nuorten osallisuusryhmistä ja luotsaan esimerkiksi lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa. Tykkään tästä työstä hirveästi! Ja tätä kautta pystyn tuomaan tulevaisuusjaoston tietoon isommankin porukan ideoita ja mielipiteitä.

Lisäksi hän toimii Leader Ravakan nuorisotyöryhmässä, jossa päätetään muun muassa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitettavista hankkeista ja kehitetään nuorten osallisuutta Ravakan alueella. Lisäksi hänellä on taustaa vaikuttamiseen muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuustosta. 

Ilokseen Kuusisto-Huuskonen on huomannut, että monet nuoret haluavat muuttaa nimenomaan maaseudulle, mutta ei heille riitä se, että on kiva talo keskellä kaunista maalaismaisemaa. 

– Tarvitaan palveluita ja yhteisö, johon kuulua. Nuoret kaipaavat paljon verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän kertoo. 

Kuusisto-Huuskonen uskoo, että ratkaisu nuorten viihtyvyyteen maaseudulla on osallistaminen. 

– Esimerkiksi kyläyhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tapahtumia, mutta aika monet niistä järjestetään ihan samalla tavalla kuin kymmenen edellistäkin vuotta. Usein maaseudun kylätapahtumissa huomioidaan lapset vaikka pomppulinnalla tai poniajelulla, mutta 13–17-vuotiaiden ohjelmaa ei juurikaan ole. Heille voisi järjestää vaikka kyselyn siitä, millaista ohjelmaa kaivataan. Ei kaikille tarvitse olla kaikkea, mutta olisi edes jokaiselle jotain, hän toivoo.

Julkinen liikenne ja hyvät etäyhteydet ovat maaseudulla asumisen kulmakiviä. Nykyisin maaseudun nuoret voivat saada ajokortin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana ja moni toivoisi ikärajan tiputusta vielä 16 ikävuoteen. Samoin kuntavaalien äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ollaan ehdotettu jo useammassakin yhteydessä.

New York opetti arvostamaan lähimetsiä

Nina Kuusisto-Huuskonen on asunut Uudessakaupungissa lähes koko elämänsä – poikkeuksena opiskeluaika Ilmajoella ja au pair -vuosi New Yorkin kupeessa. 

– New Yorkin jälkeen opin arvostamaan luontoa ja merta. Aikaisemmin kävin metsässä lähinnä koulun liikuntatunneilla pakosta, mutta nykyään retkeilen mielelläni paljon. Uudet luontokohteet ja niiden kehittäminen kiinnostavat erityisesti ja usein huomaan metsässä jo suunnittelevani, että tähän sopisi laavu ja tuonne pitäisi saada polku. 

Lisäksi häntä kiinnostaa kansainvälisyys.

– On aina mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, miten vaikka naapurimaissa nuoret jonkin asian kokevat ja mitä voisimme toinen toisiltamme oppia, Kuusisto-Huuskonen toteaa. 

Ensimmäisessä tulevaisuusjaostossa hänet valittiin Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmään, jossa on pääpainona tällä hetkellä lokakuisen Maaseutuparlamentin suunnittelu. 

– Tykkään tapahtumien suunnittelusta ja järjestämisestä, joten tämä on minulle mieluisa tehtävä!

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Antti Huuskonen

 

Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaoston kokoonpano:

Etelä-Karjala: Karoliina Ahtiainen, Lappeenranta

Etelä-Pohjanmaa: Mikko Jaskari, Ylihärmästä (Kauhava)

Häme: Essi Tuomenoja, Vojakkala

Itä-Uusimaa: Tiia Åhl, Myrskylä

Kainuu: Tia-Maria Tikkanen, Sotkamo

Keski-Suomi: Juho Paananen, Muurasjärvi (Pihtipudas)

Kymenlaakso: Meea Niemelä, Villikkala

Lappi: Senni Välimaa, Ylitornio

Pirkanmaa: Emmi Sarvijärvi, Parkkuu (Ylöjärvi)

Pohjanmaa: Jennica Lattunen, Vaasa

Pohjois-Pohjanmaa: Eevasisko Mehtätalo, Oulu

Pohjois-Savo: Jussi Mikkonen, Harjuranta

Päijät-Häme: Heta Järvelä, Asikkala

Satakunta: Tyyne Vuorela, Siikainen (/Helsinki)

Uusimaa (keski- ja länsi-): Kaisla Dahlqvist, Pohja (Raasepori)

Varsinais-Suomi: Nina Kuusisto-Huuskonen, Uusikaupunki

 

Suomen Kylät ry on kylä- ja Leader-toimintaa sekä paikallista kehittämistä edistävien verkostojen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Yhdistys edistää kylien ja niiden asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia. Jäseniä ovat paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. 

 

Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiseen 3,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusta maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi yritysten investointeihin ja yhdistysten yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Vuosina 2021–2022 jaettavissa on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Haku on auki, ja päätöksiä aletaan tehdä huhtikuussa. 

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. 

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi myös rahoituspäätökset tehdään paikallisesti Leader-ryhmien hallituksissa, joissa on edustajia kunkin alueen julkisesta sektorista, yhdistyksistä ja asukkaista. 

Suomessa toimii kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Ryhmillä on yhteensä jaettavissa 69,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoituskehyksestä EU:n maaseuturahaston osuus on 42 %, valtion osuus 38 % ja kuntien osuus 20 %. Maaseuturahaston ja valtion osuuden myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Ryhmillä on lisäksi erikseen toimintaraha, jonka turvin muun muassa tarjotaan neuvontaa ja apua hakemusten tekemiseen. 

Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 Varsinais-Suomessa tehtiin eri Leader-hankkeissa yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. 

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuosina 2021–2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta uusilla siirtymäkauden varoilla. 

Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeista aletaan tehdä päätöksiä huhtikuussa. Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen. Sekä Ely-keskusten että Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston hanke- ja yritystukia haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelun kautta. Tukea ei myönnetä yrityksen tai yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen, vaan ennen kaikkea uuden toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi investointeihin, joilla on kerrannaisvaikutuksia koko alueen hyödyksi.

Varsinais-Suomen maaseudulle suuntautuva Leader-ryhmien rahoituskehys vuosina 2021–2022:

Leader Ravakka: 1 087 000 euroa

(Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa)

Leader I samma båt – Samassa veneessä: 736 000 euroa

(Kemiönsaari, Kustavi, Parainen)

Leader Varsin Hyvä: 700 000 euroa

(Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo)

Leader Ykkösakseli: 700 000 euroa

(Salo)

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 490 000 euroa

(Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki)

Yhteensä: 3 713 000 euroa

Leader Ravakka ja Leader Ykkösakseli toimivat kumpikin kahden maakunnan alueella: Ravakka osin Satakunnan puolella ja Ykkösakseli osin Uudenmaan puolella. Ravakalla on jaettavissa yhteensä 1,67 miljoonaa ja Ykkösakselilla 1,75 miljoonaa euroa koko alueelleen. 

Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksina turvallisuus, monimuotoisuus, hyvä maine ja sähköiset palvelut!

Varsinais-Suomen kartta, josta näkyy, mitkä osat maakunnasta ovat kaupunkia ja mitkä maaseutua.
.
Tiesitkö, että joka neljäs varsinaissuomalainen asuu maaseudulla? Tai että maaseutumme väestö kasvaa aina heinäkuussa viralliseen tilastoon verrattuna yli 70 000 asukkaalla? Maaseudulla asuvat 20–64-vuotiaat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin samanikäiset kaupunkilaiset, ja työttömyysaste on maaseudulla pienempi kuin kaupunkialueilla. Tämä kaikki ja paljon muuta selviää juuri valmistuneesta Maaseutuluotaimesta.
.

Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksia ovat hyvä ja turvallinen asuinympäristö, monimuotoinen luonto, maaseudun hyvä maine sekä sähköisten palvelujen saatavuus. Sen sijaan parannettavaa löytyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta, maaseudun markkinoinnista asuinpaikkana, maaseutuyritysten kansainvälistymisessä sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuudessa.

Varsinais-Suomen maaseudun tilannetta ovat tutkineet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian asiantuntijat Pasi Saukkonen ja Niina Tiittanen. Maaseutuluotaimeksi nimetty tutkimus yhdistelee monipuolisesti maaseudusta saatavilla olevaa tietoa ja erilaisten maaseudun toimijoiden kokemuksia, joita kerättiin kyselyn avulla viime syksynä. 

Vastaavia tutkimuksia on tehty myös muissa maakunnissa. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi projektitutkija Pasi Saukkonen. 

Vaikka maaseudun tulevaisuuteen katsotaan alueella luottavaisin mielin, myös kehitettävää löytyy. 

– Näin alueen ulkopuolisen silmin katsottuna nostaisin tärkeinä, laajempina kehittämiskohteina esille toimijayhteistyön tiivistämisen, paikallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä kaupunki-maaseutuyhteyden tiivistämisen, Saukkonen listaa. 

Maaseutuluotaimen perusteella Varsinais-Suomen maaseudun kehittämispanostuksia tulisi suunnata myös erityisesti paikkariippumattoman tietotyön edistämiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja lähiruoan saatavuuteen, vesien tilan kohentamiseen, hajautetun energian tuotannon ja uusiutuvan energiaratkaisujen edistämiseen sekä maaseudun saavutettavuuden parantamiseen ja peruspalvelujen turvaamiseen.

Maaseutuluotainta hyödynnetään Varsinais-Suomessa ennen kaikkea maaseudun kehittämistyössä niin Ely-keskuksessa ja Leader-ryhmissä kuin muissakin maaseudun kehittämiseen liittyvissä organisaatioissa. 

– Saamme tästä hyvän työkalun toimintamme kehittämiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluun. Maaseutuluotaimen avulla pystymme paremmin arvioimaan, mihin maaseudun kehittämisvaroja kannattaa käyttää, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Maaseutuluotaimen on kehittänyt Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Varsinais-Suomen maaseutua koskevan tutkimuksen on rahoittanut Keskitien säätiö.

Koko tutkimusraportti on luettavissa täällä:

Maaseutuluotaimen raportti 1.3.2021

 

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaarin osallistujat haluavat maakunnan verkkoyhteydet kuntoon

 

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestettiin tiistaina 16. helmikuuta. Perehdyttyään maaseutuasioihin kokonaisen aamupäivän ajan webinaariväki pääsi äänestämään siitä, mitä maaseudun kehittämisvaroilla pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kehittää. Eniten ääniä saivat tietoliikenneyhteydet ja etätyömahdollisuudet, toiseksi eniten monipuolinen ja kestävä maa- ja metsätalous sekä kolmanneksi eniten maaseutuyritysten uudet innovaatiot ja viennin edistäminen. 

Suomea virtuaalisesti kiertävä Älykkäät maaseudut -kiertue on tavoittanut jo yli 2 000 ihmistä. Varsinais-Suomen tilaisuudessa tehtiin yleisöennätys 150 ilmoittautuneen osallistujan voimin.

Webinaarin aluksi päästiin näkemään Varsinais-Suomen Maaseutuluotain-tutkimuksen alustavat tulokset sekä kuultiin MTK:n ajatuksia maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. RKP:n nauvolainen kansanedustaja Sandra Bergqvist kertoi Saaristoasian neuvottelukunnan tavoitteista, saaristopolitiikasta ja omista ajatuksistaan Varsinais-Suomen saariston kehittämisestä. Luonnonvarakeskuksen puheenvuorossa pureuduttiin taas siihen, miten maaseuturahoitusta kannattaa tällä vuosikymmenellä hyödyntää Varsinais-Suomessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta kertoi puolestaan Maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila, joka esitteli avauspuheenvuorossaan muun muassa maakunnan monipuolista alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta sekä maaseuturahastosta myönnettyjä yritystukia.

Lisäksi kuultiin kokemuspuheenvuoroja sellaisilta ihmisiltä, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita käytännössä Varsinais-Suomen maaseudulla. Ääneen pääsivät Vuoden varsinaissuomalaiseksi kyläksi viime vuonna palkitun Hajalan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pasi Lehti; vuoden 2020 luomuyritykseksi palkitun spelttiä viljelelevän ja jatkojalostavan Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo; maatalousyrittäjiä kouluttavan Aikaa on -hankkeen vetäjä, ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä sekä Leader Ravakan nuorisotyöryhmän jäsenet Iiris Soininen ja Vilma Taipale.

Heidän lisäkseen koko webinaariyleisö pääsi kertomaan mielipiteensä siitä, millainen Varsinais-Suomen maaseudun tulisi olla vuonna 2030. Artikkelikuvassa näkyy Menti-kyselyn avulla aiheesta muodostunut sanapilvi ja alla olevassa kuvassa äänestystulos siitä, mihin maaseudun kehittämisvaroja pitäisi tulevaisuudessa suunnata.

Webinaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa:

 

Myös osa esityksistä on luettavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa.

Palautetta tilaisuudesta pääsee antamaan tämän linkin kautta: https://e.eventos.fi/forms/maaseutu/88814aef-7058-11eb-a21a-ee6a04371b85

Haloo maaseudun podcast-koulutus katsottavissa myös jälkikäteen!

 

Haloo maaseutu -viestintähanke järjesti podcast-koulutuksen keskiviikkona 2. helmikuuta 2021. Koulutuksen aikana saatiin kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Koulutuksen piti Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala, ja se on kokonaisuudessaan katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:

 

 

Leader-ryhmät vetoavat päättäjiin: Maaseutua paikallisesti kehittävään toimintaan tarvitaan isompi tuki!

 

VETOOMUS

Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan. Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli 5 prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. 

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta. Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.

Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten. 

Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 % eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 %) ja kunnilta (20 %). 

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui  vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 milj. euroa; Ravakka 3,5 milj. euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 milj. euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 milj. euroa ja Ykkösakseli 2,9 milj. euroa. Maaseuturahaston osuus (42 %) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu. Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille, saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa. 

Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.

Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta. Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia- elvytys. Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 %:n rahoitusosuuden käyttöönottoa.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät

 

Leader Varsin Hyvä (Turun seutu): Pia Poikonen, p. 050 3383867

Leader Ravakka (Vakka-Suomi): Ulla Kallio, p. 044 0344345

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero): Taina Sainio p. 044 0674434

Leader Ykkösakseli (Salo): Maarit Teuri, p. 0400 982236

I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi): Minna Boström, p. 0400 718913

 

Ensimmäinen minuutti ratkaisee! Tervetuloa Haloo maaseudun podcast-koulutukseen 3.2.

 

Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko hän podcastin loppuun vai ei? Tule oppimaan, miten podcastiin rakennetaan vakuuttava ja koukuttava aloitus! Lisäksi luvassa on paljon muitakin käytännön vinkkejä menestyvän podcastin tuottamiseen.

Haloo maaseutu! -viestintähanke järjestää podcast-koulutuksen keskiviikkona 3. helmikuuta kello 13–14.30. Koulutus on suunnattu kaikille Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoille ja on osallistujille maksuton. 

Koulutuksen pitää Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala. Suomen Podcastmedia on tuottanut muun muassa yli 700 000 kuuntelua Yle Areenassa keränneen sarjan Ex-jengipomon Keijo Vilhusen elämä. Joona Haarala on tuottanut myös kaupallisia ohjelmia Storytelille, Sanoma Suplaan, pankeille, lääketehtaille, järjestöille ja urheiluseuroille. 

Luvassa on kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Lisäksi saadaan pieni katsaus podcastien historiaan ja tulevaisuuteen. Podcast on median muoto, joka on juuri nyt valtavassa nousukiidossa ja toimii hyvin monenlaisissa tarkoituksissa. Erityisen tehokas media podcast on silloin, kun teema tai yleisö on rajattua. 

Haarala on luvannut ottaa kantaa myös siihen, miten podcasteja voisi hyödyntää työelämässä, esimerkiksi maaseudun kehittämisessä.

– Podcast on parhaimmillaan viihdyttävä viestintäväline, josta asiat jäävät jopa paremmin mieleen kuin keskimääräisestä seminaarista tai webinaarista, kommentoi Haarala.

Viimeinen 15 minuuttia koulutuksesta on varattu kysymyksille, mutta kysymyksiä voi lähettää myös ennakkoon maanantaihin 1. helmikuuta mennessä Haloo maaseutu! -hankkeelle, osoitteeseen janica.vilen@haloomaaseutu.fi.

Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Jos podcastit kiinnostaa, niin hyppää linjoille 3. helmikuuta kello 13!

 

Join Zoom Meeting

https://us02web.zoom.us/j/85942907268?pwd=UUJ6SGFQeG1VQXczMEpRMVYzOGlldz09

Meeting ID: 859 4290 7268

Passcode: 090737issa.