Varsinais-Suomen Kylät aloitti oman podcastin!

 

Varsinais-Suomen Kylät ry:n podcast-sarjassa pureudutaan kestävään kehitykseen kylätoiminnassa. Keke tulee kylään -nimisen sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat nyt kuunneltavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n kotisivulla ja SoundCloudissa. 

Kuten monet muutkin toimijat, Varsinais-Suomen Kylät ry on ottanut vuoden 2020 aikana kunnon digiloikan. Osana sitä on syntynyt myös oma podcast, joka kantaa nimeä Keke tulee kylään. Sarjassa pohditaan kestävän kehityksen erilaisia ulottuvuuksia kylätoiminnassa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan johdolla. 

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kulttuurista kestävyyttä. Suomalaisissa kylissä on kerätty talteen paljon tarinoita ja valokuvia, ja Suomessa on esimerkiksi kotiseutumuseoita enemmän kuin missään muualla. Mutta miten se historia tehdään eläväksi ja saadaan myös uusi sukupolvi kiinnostumaan siitä? Sitä pohditaan podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa, jossa Tauno Linkorannan vieraana on Kosken aseman kyläyhdistyksen aktiivi Eero Kallio. Kosken asemalla kunnostetaan parhaillaan Vihiniemen kylätaloa, jonka kautta pystytään säilyttämään pala paikallishistoriaa ja saadaan tilat uusien muistojen luomiselle. 

Toisessa jaksossa tiimalasin alla on puolestaan sosiaalinen kestävyys. Kylätoiminta ehkäisee yhteisöllisyytensä avulla paljon syrjäytymistä, ja samaa tekee myös Suomen Kylien Me miehet -hanke, jonka tarkoituksena on perustaa maaseudulle miesten harrastusryhmiä. Podcastissa vieraana oleva projektityöntekijä Pekka Anttila kertoo, miten hankkeen avulla ollaan saatettu yhteen sauvakävelijöitä, hevosharrastajia ja puutöiden tekijöitä. Myös kylätalon kunnostus voi olla maaseudun miesvoimaa yhdistävä projekti. 

Lisää jaksoja on tulossa vuoden 2021 puolella.

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

 

Varsinais-Suomen Kylät ry, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Pöytyän kunta järjestivät Kylien turvallisuus -webinaarin 14.11.2020 Yläneen Paimenenmäellä. Tilaisuudessa kuultiin neljä turvallisuusteemojen ympärille rakennettua luentoa, jotka ovat kaikki katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla. 

SILMU-kylien kyläneuvoja Li-Marie Santala luennoi kylien omista turvallisuussuunnitelmista ja turvallisuuteen liittyvistä toimista maaseudulla. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi puhui kylien turvallisuudesta onnettomuuksien näkökulmasta. Palotarkastaja Timo Reiman Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta luennoi turvallisesta tapahtumien järjestämisestä. Terveydenhoitaja Leena Haaristo Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä taas kertoi sydänturvallisuudesta ja vetämästään Messiin-hankkeesta. Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Li-Marie Santala: Kylän oma turvallisuussuunnitelma 

Tällä videolla Li-Marie Santala kertoo, mistä turvallisuuden tunne syntyy ja miten kylät voivat tehdä itselleen turvallisuussuunnitelman. Lisäksi hän antaa käytännön vinkkejä kylien turvallisuustyöhön maaseudulla. Puheenvuoronsa aikana hän kertoo myös samoihin teemoihin pureutuneesta Kylien turvallinen ja toimiva arki -hankkeesta. Kylätoiminta lisää turvallisuuden tunnetta, yhteishenkeä, viihtyvyyttä ja levollisuutta, joten kylät ovat avainasemassa maaseudun turvallisuuden luomisessa. 

Veli-Pekka Nurmi: Kenen vastuulla on kylien turvallisuus?

Veli-Pekka Nurmi selventää tällä videolla, mitä kaikkea kylien turvallisuuteen kuuluu ja kenen vastuulla mikäkin osa-alue turvallisuudesta on. Turvallisuus kylissäkin syntyy muun muassa onnettomuuksilta, rikollisuudelta ja sotilaallisilta uhilta suojautumisesta. Vaikka moni asia on viranomaisten vastuulla, niin turvallisuuden tunteen syntymisen ydin on omatoimisessa varautumisessa. Lisäksi hän nostaa keskusteluun muun muassa korona-pandemian vaikutukset turvallisuustilanteeseen. 

Timo Reiman: Tapahtumien järjestäminen turvallisesti

Timo Reiman kertoo omassa puheenvuorossa, mitä pitää ottaa huomioon turvallisuusnäkökulmasta yleisötapahtumia järjestettäessä. Hän esittelee muun muassa Varsinais-Suomen yleisötapahtumaturvallisuutiimin, johon kuuluu poliisi, pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri. Lisäksi hän kertaa, mitä kaikkea järjestäjän tulee huomioida ja kuka vastaa mistäkin. Myös tapahtumien järjestämiseen korona on tuonut omat lisävaatimuksensa ja lisäksi vuonna 2020 on tullut myös muita uudistuksia yleisötapahtumien lupakäytäntöihin.

Leena Haaristo: Sydänturvallinen kylä

Leena Haaristo esittelee oman puheenvuoronsa aikana Sydänliiton Suomi elvyttää -tutkimuksen ja lisäksi hän kertoo vetämästään Messiin-hankkeesta, jonka pidempi nimi on Maaseudun maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin Varsinais-Suomessa. 96 % sydänpysähdyspotilaista selviää, jos maallikkoelvytys aloitetaan heti, joten ensimmäiset minuutit ovat kaikkein tärkeimmät. Sydäniskuri olisi hyvä saada paikalle alle viidessä minuutissa. Siksi niitä ollaan hankittu maaseudulle moniin julkisiin tiloihin ja esimerkiksi huoltoasemille, jotka ovat auki ympäri vuorokauden.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta: Kansalaistoiminta luo turvallisuutta

 

KOLUMNI

Olin 14.11. järjestämässä yhteistyökumppanien kanssa kyläturvallisuuspäivää kylätalo Paimenenmäellä Pöytyän Yläneellä. Päivän anti muistutti jälleen kerran yhteisön ja yhdistysten merkityksestä – myös turvallisuusasioissa.

Suomalaiset opettelivat erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa hoitamaan yhteisiä asioita ja kasvoivat vaikuttaviksi suomalaisiksi kansalaistoimijoiksi. Yhdistykset ja järjestöt ovat olleet suomalaisen osallistumisen ja kansalaistaitojen peruskouluja. Yhdistyksillä ja yhdistystoiminnalla onkin kansainvälisissä vertailuissa todettu olevan yhteiskunnallisesti ja poliittisesti poikkeuksellisen suuri merkitys nimenomaan Suomessa.

Yhdistystoiminta on saattanut erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset toimimaan yhdessä ja sitä kautta edistänyt myös paikallisyhteisön turvallisuutta. Samanaikaisesti vapaaehtoistoiminnalla on osaltaan paikattu julkisen palvelutuotannon katveita etenkin maaseudulla. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin muuttumassa. Aatteelliseen ja pitkäaikaista sitoutumista edellyttävään yhdistystoimintaankin kohdistuu paineita. Lyhytaikaista sitoutumista edellyttävä, elämyksiä, rentoutumista ja vapaa-ajanharrastuksia tarjoava toiminta vetää. Olisiko pop up -toiminnasta opittavaaa yhdistyksissä?

Yhdistyksiä vaikkapa tapahtumanjärjestäjinä haastavat myös monenlaiset asetukset ja normit, jotka on asetettu sinänsä hyvässä tarkoituksessa, mutta jotka käytännössä tekevät toiminnasta melkein puoliammattimaista. Yhdistysavustuksetkin ovat olleet laskusuunnassa niin kuntien kuin valtion tasolla.

Suomalaiset perustavat kuitenkin yhdistyksiä edelleen ennätystahtiin, keskimäärin niitä syntyy viisi–kuusi joka päivä. Uhat ja unelmat synnyttävät monenlaista toimintaa niin kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueillakin. Paikallisuus kiinnostaa ja motivoi.

Yhteiskunnan ja ongelmien monimutkaistuminen toimii myös yksilöllistymisen vastavoimana. Ratkaisut edellyttävät vääjäämättä laaja-alaisempaa eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistoimintaa. Sen perustana on vahva osallisuus, kansalaisyhteiskunta ja yhteistoiminta.

Tulevaisuuden kunnan tulee olla alusta, joka antaa tilaa ja tukea paikallisille verkostoille ja kumppanuuksille. Esimerkiksi erilaisissa kriisi- ja katastrofitilanteissa juuri paikallisyhteisöjen ja asukkaiden toiminnan on todettu olleen merkittävä tekijä kriisistä toipumisessa ja selviytymisessä. Lähihistoriassa Pyhärannan suuri metsäpalo ja Tapanin myrsky herättivät monenlaista yhteisöllistä vastuunottoa viranomaisten toimien oheen. Kylätalo voi olla myös turvakeskus.

Me olemme selvinneet sodista, yleislakoista, energiakriisistä ja lamakausista ja vaikka mistä. Me emme ole pystyneet estämään kriisien tuloa, mutta me olemme pystyneet yhteistyössä tiukan paikan tullen joustamaan ja sopeutumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön – ja jopa uudistumaan. Emme ole lamautuneet kansakuntana ja jääneet voivottelemaan, miten ”ennen kaikki oli paremmin”.

Tuota elintärkeää taitoa kutsutaan nykyään resilienssiksi. Osuvin käännös lienee muutosjoustavuus. Resilienssiä tarvitaan entistä monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa.  Tutkijat ennakoivat, että maailma muuttuu seuraavien 20 vuoden kuluessa yhtä paljon kuin aiempien 200 vuoden aikana yhteensä.

Ilmastonmuutoksen seuraukset alkavat jo näkyä ja robotit ja tekoäly muuttavat työelämää kuin höyrykone ja teollinen vallankumous aikoinaan. Vihamielinen valtio ei välttämättä marssi rajalla, vaan tietoverkoissa. Luomme itsekin keskittämällä ja yhden ratkaisun taktiikalla erilaisia haavoittuvuuksia. Kun sähkönjakeluverkko myydään ulkomaille tai rautatieliikenne pysähtyy koko maassa Helsingin tietojärjestelmäongelmien vuoksi, ollaan hauraalla pohjalla.

Tilastokeskus listasi Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi lähes 90 erilaista kriteeriä, joissa olimme vähintään kolmen parhaan kansakunnan joukossa maailmassa. Sieltä löytyy yhteiskunnan vakautta, yleistä vapautta, hyvää hallintoa, lehdistönvapautta, tyttöjen asemaa ja vaikka mitä. Lisätään sinne vielä maailman muutosjoustavin kansa. Eli varaudutaan muutoksiin, kohdataan ne yhdessä ja uudistutaan niiden vaatimalla tavalla. Annetaan omaa aikaa ja osaamista yhteiseen hyvään, etsitään ennakkoluulottomia ratkaisuja kansalaisyhteiskuntana, yksilöinä ja kyläyhteisöinä. Ollaan valmiita myös kompromisseihin.

Tauno Linkoranta
Kyläasiamies, Varsinais-Suomen Kylät ry

Varsinais-Suomen kylät julkaisi tänä vuonna kaksi kirjaa – Suurennuslasin alla seurantalot ja elävät tilat!

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut tänä vuonna kaksi teosta: Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa ja Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina. Molemmat kirjat ovat maksutta luettavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla. Lisäksi painettua kirjaa saa ostaa 15 euron hintaan Varsinais-Suomen Kylien toimistolta. 

Kirjat on kirjoittanut Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Kirjojen ulkoasusta on puolestaan vastannut kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. 

Seurantaloista kertovassa kirjassa esitellään kymmenen seurantaloa Varsinais-Suomen alueelta: Kosken Tl työväentalo, Yläneen työväentalo, Angelniemen seurojentalo, Perniön VPK:n talo, Pöytyän Mäkiäisten työväentalo, Vihiniemen kylätalo, Marttilan nuorisoseuran talo, Sinervon talo, Föreningslokalen Ljunborg ja Pyhämaan nuorisoseurantalo. Nämä kymmenen taloa ovat menestyksekkäästi pystyneet vastaamaan nykyajan haasteisiin; kohonneisiin ylläpitokustannuksiin, korjaustarpeisiin, kohtuullisen käyttöasteen saavuttamiseen, uusien käyttäjäryhmien tavoittamiseen, tunnettuuden lisäämiseen ja esimerkiksi talon palvelujen kehittämiseen. 

Lisäksi pureudutaan seurantalojen historiaan, kehitysvaiheisiin ja nykytilaan yleisesti. 

– Seurantalot ovat aikanaan olleet keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. Voisi jopa väittää, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa, Tauno Linkoranta kirjoittaa esipuheessaan. 

Elävät tilat -kirjassa puolestaan käydään läpi yhdeksän entisen koulun sekä kolmen muun entisen julkisen tilan vaiheet. Kyläkoulujen lisäksi esimerkiksi monia vanhoja kunnantaloja on jäänyt tyhjilleen, kun kunnat ovat yhdistyneet keskenään. Kirjassa annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua. 

– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa: ylipäätään toiminta synnyttää uutta toimintaa. Tukea korjaamiseen ja kehittämiseen on kyllä saatavissa, Linkoranta kannustaa esipuheessaan. 

Varsinais-Suomen kylät on vuonna 2000 perustettu maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Varsinais-Suomen maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinkelpoisuutta.

Tammikuussa ilmestyneen Elävät tilat -kirjan julkaisua on rahoittanut Suomen kulttuurirahastoon kuuluvasta Varsinais-Suomen rahastosta. Toukokuussa julkaistu Seurantalot 2020 -kirja taas on saanut tukea Museovirastolta.