Eläinten Arctic Vet -tuotteista tunnettu FinnTar Oy tähtää uudella tuotteella ihmispuolen markkinoille

Kaksi naista seisoo kuusien edessä ulkona ja pitelee yrityksensä tuotteita käsissään.
Niina Autti ja Kirsi Suhonen haluavat laajentaa yrityksensä toimintaa.

 

Paimiolainen FinnTar Oy on neljän ensimmäisen vuoden aikana kehittänyt useita eläinten ihonhoitotuotteita. Tällä hetkellä yritys on taitekohdassa, ja suunnitelmat yltävät ulkomaille saakka.

Kotimaisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus, turvalliset tuotteet – näille arvoille rakentuu paimiolaisen FinnTar Oy:n toiminta. Se tunnetaan etenkin eläimille suunnatuista Arctic Vet -ihonhoitotuotteista, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Yrityksen ovat perustaneet paimiolaiset ystävät Kirsi Suhonen ja Niina Autti.

– Yritys syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilla ei ollut meidän arvomaailmaa vastaavia tuotteita, joiden raaka-aineet tulevat luonnosta, Autti kertoo.

Raaka-aineet metsästä ja lähipelloilta

FinnTar Oy sai alkunsa vuonna 2019, ja sen ensimmäiset kolme tuotetta lanseerattiin Okra-maatalousmessuilla. Autilla ja Suhosella on molemmilla pitkä tausta yrittäjyydestä, mutta FinnTar on kuitenkin opettanut viimeisen neljän vuoden aikana paljon uutta: esimerkiksi jo puoli vuotta perustamisen jälkeen koronapandemia mullisti maailman menon.

– Olemme saaneet uudenlaisen katsauksen yrittämiseen. Koronan myötä keskityimme uusien tuotteiden kehittämiseen, ja kyllä maailmantilanteen huomioiden meillä on mennyt kivasti. Olemme olleet maltillisia ja satsanneet kaiken takaisin yritykseen, Autti kertoo.

FinnTarin Arctic Vet -tuotteet keskittyvät nimenomaan eläinten ihonhoitoon. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa pihkavoide, pihkasuihke ja hoitoshampoo. Yrityksen kulmakiviä ovat sen käyttämät raaka-aineet.

– Arvostamme kotimaisia, luonnonmukaisia raaka-aineita ja käytämme tuotteissamme esimerkiksi siankärsämöä, pihkaa ja pellavaa, Suhonen sanoo.

– Esimerkiksi hoitoshampoo sisältää metsämikrobeja, joiden taustalta löytyy pitkät yliopistotutkimukset. Metsämikrobit tehostavat vastustuskykyä, ja parasta on, että eläintä hoitaessa shampoolla altistuu hyville mikrobeille itsekin, hän jatkaa.

Uusille markkinoille uuden tuotteen kanssa

Alun perin FinnTarin oli tarkoitus keskittyä vain eläinpuolen tuotteisiin, mutta koronan aikana Autin ja Suhosen katseet kääntyivät myös ihmisten markkinoihin. He päättivät kehittää Arctic Vet Pihkalaastarista oman version ihmisille, joka sai myöhemmin nimekseen Arctic 365 Pihkalaastari.

Uuden, ihmisten käyttöön tarkoitetun pihkalaastarin kehitykseen yrittäjät hakivat yritysrahoitusta Leader-ryhmä Varsin hyvältä. He olivat aluksi hieman epäuskoisia, että voisiko pienyritys saada hankerahaa.

– Rahoituksen hakeminen ei ole ihan yksinkertaista maallikolle, mutta taustajoukkoihimme kuuluva Janne kannusti meitä kuitenkin yrittämään. Tiedämme myös, että ihmisten pihkalaastari on tulevaisuuden tuote, johon haluamme satsata niin päädyimme yrittämään, Autti kertoo.

Pihkalaastaria voi käyttää perinteisen laastarin tavoin erilaisten ihovaurioiden kuten ruhjeiden ja haavojen hoitoon. Se luo iholle suojaavan, tahmaamattoman kalvon.

– Pihkavoiteita on markkinoilla useita, mutta toista pihkalaastaria ei ole. Sen kehitystyö on kestänyt neljä vuotta, Suhonen kertoo.

Valmis Arctic 365 Pihkalaastari tulee Autin ja Suhosen mukaan markkinoille ensi vuonna.

– Komponenttien kanssa on pitkät toimitusajat, joten ainakaan haasteet eivät lopu kesken, Autti sanoo.

Kaksi eri pihkalaastari-tuotetta kuvattuna ylhäältä päin.
Arctic Vet Pihkalaastarista on kehitetty ihmisten oma Arctic 365 Pihkalaastari. Uusi tuote tulee markkinoille ensi vuonna.

Kohti tehokkaampaa tuotantoa

FinnTarin tulevaisuus näyttää Autin ja Suhosen mukaan tällä hetkellä positiiviselta: he ovat siirtymässä Arctic 365 Pihkalaastarin myötä uusille markkinoille, mutta samaan aikaan sana leviää heidän eläinpuolen tuotteistaan. Heillä on myös suunnitelmia kotimaan ulkopuolella.

– Moni on sanonut meille, että viekää tuotteet suoraan ulkomaille. Olemme esimerkiksi menossa tapaamaan yhteistyökumppaneita Kurdistaniin, jossa innostuttiin pihkalaastarista hyvin paljon, Suhonen kertoo.

– Keräämme hyviä kontakteja koko ajan, Autti jatkaa.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi ystävät tiedostavat, että yritys on taitekohdassa ja seuraavaksi vuorossa on kasvattaa liiketoimintaa.

– Teemme tuotteet tällä hetkellä käsityönä Paimiossa. Tulevaisuudessa meidän pitää miettiä, että miten saamme tuotannosta tehokkaampaa, ammattimaisempaa ja kannattavampaa.

Töihin maalle -hanke on viiden Auranmaan kunnan yhteisprojekti – “Yritämme freesata ihmisten mielikuvia siitä, millaista maalla on”

Kolme ihmistä lavalla haastattelussa.
Janne Ketola (vas.) ja Johanna Oras kertoivat maaseudulla asumisesta Koski Tl:n elinkeinoasiantuntija Jaakko Salmen haastattelussa.

 

Auranmaan kunnat heräsivät alueen isoon työvoimapulaan, jonka myötä syntyi Töihin maalle -hanke. Se jatkuu tämän vuoden loppuun asti.

Kuluvan vuoden alussa Auranmaalla käynnistyi Töihin maalle -hanke, jonka tavoitteena on saada uusia työntekijöitä alueen yrityksiin ja tuoda esiin, millaista arkea Auranmaalla eletään. Lisäksi hankkeen avulla halutaan tutustuttaa alueen yritykset toisiinsa ja kouluttaa alueella toimivia yrittäjiä onnistuneeseen rekrytointiprosessiin.

Hankkeessa ovat mukana Pöytyän, Auran, Koski TL:n, Marttilan ja Oripään kunnat. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto. 

Projektikoordinaattori Päivi Muurisen mukaan hanke tavoittelee sosiaalisen median avulla etenkin nuoria aikuisia ja ihmisiä, joita elämä maaseudulla kiinnostaa.

– Samalla yritämme freesata ihmisten mielikuvia siitä, millaista maalla on ja että täällä on töitä tarjolla. Horjutamme siis ajatusta siitä, ettei maaseudulla olisi ollenkaan töitä, Muurinen kertoo.

Lähellä kaikkea ja keskellä ei mitään

Töihin maalle -hanke oli mukana myös viime viikolla pidetyssä maatalousnäyttely Okrassa Oripäässä. Kaksi Koskelle muuttanutta, taiteilija Johanna Oras ja yrittäjä Janne Ketola, kertoivat omista kokemuksistaan maalla asumisesta ja työskentelystä Koski TL:n elinkeinoasiantuntija Jaakko Salmen haastattelussa lauantaina 8.7.

Johanna Oras kertoi asuneensa Koskella jo 1995. Hänen unelmansa oli ollut löytää tilat vanhasta kivinavetasta, johon olisi voinut remontoida ateljeen. Navettahaave ei toteutunut, mutta sen sijaan Oras päätyi ostamaan puolisonsa kanssa vanhan Kankaan kansakoulun.

– Taiteilijan työ on hyvin erakkomaista ja tarvitsee toki näyttelyvieraita. Varhaisessa vaiheessa aloimmekin ottaa bussivieraita vastaan ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Parhaimpina vuosina kävi 5000 ihmistä kesän aikana, Oras kertoi Okrassa.

Koski TL on elokuvaohjaaja ja yrittäjä Janne Ketolalle tuttu monen eri yhteyden kautta: hänen isänsä on käynyt sitä samaa koulua, jossa Johanna nykyään asuu. Lisäksi hän on kuvannut kunnassa monia tv-mainoksia.

– Kun nettiyhteydet tulivat tarpeeksi hyviksi, muutimme Koskelle. Täältä pystyy tekemään hyvin töitä ja Koskelta on lyhyt matka joka paikkaan kuten Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin, Ketola kertoo.

Myös Oras on samaa mieltä Ketolan kanssa siitä, että Koskelle on helppo tulla.

– Eri tilaisuuksia ja näyttelytapahtumia järjestäessä on aina hyvä tuoda esiin, että on hyvät kulkuyhteydet. Aina kun menemme puolisoni kanssa Helsinkiin tapahtumiin, niin voimme tulla kotiin Koskelle yöksi, Oras kertoo.

– Olemme keskellä kaikkea ja lähellä ei mitään. Luonnon keskellä ei ole mitään häiriötekijöitä, ja parempaa ei voisi kuvitella, Ketola jatkaa.

Apua rekrytointiin

Päivi Muurisen mukaan hankkeen loppuvuoden yksi isoimmista kokonaisuuksista on rekrytointikoulutus, johon kutsutaan kuntien toimihenkilöitä ja Auranmaan yrityksiä.

– Tarkoituksena on saada yrittäjille tietoa ja osaamista rekrytointiin, ja miten työnantajan mielikuvalla, sosiaalisella medialla ja muilla luovilla ratkaisuilla herättää potentiaalisen työntekijän mielenkiinnon, hän kertoo.

Luvassa on myös muita tapahtumia kuten Auranmaan kuntien Yrittäjägaala. Vuosittainen tapahtuma järjestetään tällä kertaa Pöytyän POP-Areenalla 9.9. Töihin maalle -hanke vuoden 2023 loppuun.