Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Vielä ehdit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kestävän kehityksen viikolle!

Nainen pitelee käsissään Kestävän kehityksen viikko -kylttiä aurinkoisena kesäpäivänä koivun alla.

 

Kestävän kehityksen viikko lähestyy kovaa vauhtia! Viikkoa vietetään 25.9.-1.10., ja Varsinais-Suomen ohjelma on jo täydentynyt monilla mielenkiintoisilla tapahtumilla ja tilaisuuksilla: on muun muassa toritapahtumaa, sadonkorjuuiltapäiviä, roskapyhiinvaellusta, 1700-luvun viljelyä Pehr Kalmin hengessä, keskustelutilaisuus ja vaatekierrätysiltapäivää nuorille. Koko ohjelman löydät tapahtuman verkkosivuilta.

Vielä on mahdollista ilmoittaa oma tapahtuma tai tilaisuus mukaan tapahtumaviikolle. Ilmoittautuminen onnistuu seuraavien ohjeiden mukaan:

* Mieti, mitä voisitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
* Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle.
* Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
* Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja paikat.
* Rekisteröikää tapahtumanne Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilla.

Rekisteröi tapahtumasi viimeistään perjantaina 15.9.

Kestävän kehityksen viikko on vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään viikolla 39. Siitä halutaan luoda yhdessä yhdistysten, kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tapahtumaviikko, jossa nostetaan esille kaikki hyvät esimerkit maaseudulla tehdystä kestävän kehityksen työstä.

Tule mukaan toteuttamaan tämän vuoden Kestävän kehityksen viikkoa!

Nainen pitelee käsissään Kestävän kehityksen viikko -kylttiä aurinkoisena kesäpäivänä koivun alla.

Mitä kestävä kehitys käytännössä tarkoittaa? Miten se näkyy kylillä tai eri organisaatioiden toiminnoissa? Pieniä tekoja yhteisöissä ja suuria suunnitelmia tulevaisuuden nuorille?

Kestävän kehityksen viikko on tapahtumaviikko, jolloin yhdessä tuodaan esille esimerkkejä kestävän kehityksen työstä paikallisesti ja laajemmassa mittakaavassa. Tapahtumajärjestäjiksi ovat tervetulleita laajasti kaikki toimijat, valtakunnalliset järjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat, koulut ja yritykset. Mitä kirjavampi joukko sen parempi!

Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä, tempauksina, tapahtumina, kampanjoina tai esimerkiksi avoimien ovien tapahtumina. Jo olemassa olevat kestävän kehityksen toimet ja hankkeet kannattaa myös sitoa osaksi Kestävän kehityksen viikkoa.

Tapahtumaviikon taustatahona toimii Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä – verkosto, jonka tavoitteena on tapahtumaviikon kautta tuoda maaseutupolitiikkaa käytännön tasolle. Kestävän kehityksen toimikunta on myös valmistelemassa teeman mukaista valtakunnallista Toiveikas tulevaisuus -kirjoituskilpailua, johon voidaan esimerkiksi eri yhteisöissä ja kouluissa ottaa
osaa.

Tapahtumien ilmoittaminen on jo nyt avattu

Tapahtumat rekisteröidään Kestävän kehityksen viikko -sivustolle, josta löytyy myös kattavasti tietoa viikon järjestelyistä, yhteyshenkilöistä, sekä viestintämateriaalia vapaasti kaikkien osallistuvien tahojen hyödynnettäväksi. Viime vuodesta poiketen tapahtumia pääsee itse muokkaamaan rekisteröinnin jälkeenkin.

Tule mukaan!

  • Miettikää, mitä voitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
  • Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle, viikko 39.
  • Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
  • Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja tilat. Pohtikaa myös, miten tilaisuuteen kuljetaan.
  • Rekisteröikää tapahtumanne Kestävän kehityksen viikko -sivustolla, 31.8 mennessä.

Tapahtuma kokoaa niin paikallisia tapahtumia kymmenessä maakunnassa kuin valtakuunnallista ohjelmaa, tapahtumaviikon partnerina toimii Euroopan kestävän kehityksen viikko.

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Kestävän kehityksen viikko järjestetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Taimia lasten käsissä ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi, 26.9.–2.10.2022.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään taas 26.9.–2.10. – tällä kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Pohjanmaalta vuonna 2019 alkanutta tapahtumaviikkoa vietetään, jotta maaseudulla tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. Viikon ohjelma koostuu useista osatapahtumista, joita kaikki halukkaat ovat tervetulleita järjestämään. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Infotilaisuus viikosta pidetään 17.8. klo 18–19 etänä Teamsin välityksellä. Tervetuloa kuulolle erityisesti, jos olet kiinnostunut järjestämään oman tapahtuman osana teemaviikkoa! Lisätiedot ja osallistumislinkin löydät Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilta.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

Yli 200 Leader-hankkeella saavutettu positiivisia ympäristövaikutuksia Lounais-Suomessa

Leader-hankkeen avulla kunnostetulla Jonkarin padolla kasvaa rauhoitettu ja erittäin uhanalainen ketunsara.

 

Vuodesta 2014 alkaen 187 yleishyödyllisessä Leader-hankkeessa ja 31 Leader-tukea saaneessa yrityshankkeessa on syntynyt myönteisiä ympäristövaikutuksia Lounais-Suomen alueella. Vaikka Leader-hankkeilla tavoitellaan ensisijaisesti maaseudun elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia, tukivaroja pyritään käyttämään kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden. 

Lounais-Suomessa eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimii yhteensä yhdeksän Leader-ryhmää. Vuoden 2014 jälkeen näiden ryhmien tukemista yleishyödyllisistä kehittämishankkeista jopa 187 on sellaisia, joilla on saavutettu myönteisiä ympäristövaikutuksia. Yhteensä näihin hankkeisiin on myönnetty julkista tukea 4,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia kaikista yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä tuista. Leader-ryhmien myöntämien yritystukien puolella vastaavia vaikutuksia on ollut 31 hankkeessa. Näissä julkisen tuen osuus on ollut noin 400 000 euroa. 

 

Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston tukia on käytetty muun muassa niin, että energiaa säästyy, vesistöjen tila parantuu ja maaseudun asukkaiden ymmärrys ympäristöasioista lisääntyy. Lisäksi Leader-hankkeissa on onnistuttu parantamaan esimerkiksi maaseudun kierrätysmahdollisuuksia ja torjumaan luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vieraslajeja. 

Positiivisia ympäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden jakautuminen: 35 % energiansäästö, 24 % vesistöjen tila, 20 % ympäristökasvatus/tiedotus, 15 % kierrätys/kiertotalous, 5 % vieraslajien torjunta ja 10 % muut.

Monipuolinen luonto on yksi maaseudun suurimmista vetovoimatekijöistä. Maaseutua halutaan kehittää kestävästi niin luonnon ja talouden kuin sosiaalisen ja kulttuurisenkin kestävyyden näkökulmasta. Siksi Leader-tuen hakulomakkeessa pyydetään avaamaan, miten hankkeessa huomioidaan maaseudun kestävä kehitys. 

– Ympäristöasiat kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän ja tämä näkyy myös rahoitetuissa hankkeissa. Esimerkiksi meidän alueellamme Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla on viime vuosina rahoitettu useita lähivesien tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita, joita ei aiemmin juuri ollut. Myös kokoontumistilojen kehittämisessä tunnistetaan nyt paremmin energiansäästö rahan säästämisen ohella myös ympäristöteoksi, sanoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. 

Kaksi pylvästä osoittavat positiivisia ymopäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden kokonaisrahoituksen ja niihin myönnetyn julkisen tuen osuuden.

Leader-rahoitus talkoolaisten tukena

Leader-tuki kannustaa tekemään talkoita, sillä lähes kaikissa hankkeissa osan omavastuuosuudesta pystyy korvaamaan vapaaehtoistyöllä. Kaikissa Varsinais-Suomen ja Satakunnan Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 380 000 tuntia talkoita.

Esimerkiksi Leader Jokivarsikumppaneiden tukemassa Oripään Myllylähteen pelastaneessa hankkeessa tehtiin talkoita 534 tuntia, ja Leader Ravakan tukemassa Laajoen seudun kylätalon energiatehokkuutta parantavassa hankkeessa 998 tuntia. Hankkeessa kylätalon lämmitysjärjestelmä vaihdettiin sähköstä maalämpöön. Leader Varsin Hyvän ja Leader Karhuseudun yhteisessä Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hankkeessa on jo nyt tehty talkoita 600 tuntia, ja hanke jatkuu vielä vuoden 2022 marraskuuhun asti. 

Ely-keskukset mukana yhteistyössä

Leader-ryhmien lisäksi maaseuturahaston tukia myöntävät Ely-keskukset. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämästä kehittämishankkeisiin suunnatusta rahoituksesta vuosina 2014–2020 kohdistui vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätykseen 2,96 miljoonaa euroa. Yritystukien puolella uusiutuvaa energiaa tuettiin samalla ajanjaksolla 2,2 miljoonalla eurolla ja kiertotaloutta 1,82 miljoonalla eurolla. Satakunnan Ely-keskus on vuosina vuosina 2014–2020 myöntänyt ilmastovaikutteisiin hankkeisiin suoraa tukea yhteensä 5 miljoonaa euroa.

EU:n Green Deal vauhdittaa tavoitteiden toteutumista

Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia. Tavoitteet heijastuvat tulevaisuudessa entistä vahvemmin kaikkiin EU:n rahastoihin ja ohjelmiin, myös Leader-toimintaan. 

EU:ssa on lanseerattu Vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla Euroopasta halutaan tehdä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Ohjelmalla tavoitellaan siirtymistä pois fossiilisista energianlähteistä kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. Tavoitteena on ilmastoneutraali, oikeudenmukainen ja vauras Euroopan unioni, jossa talouskasvua edistetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

 

Lue lisää Leader-hankkeista, joilla on ollut positiivinen vaikutus ympäristöön:

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Otökän elämää -tapahtuma innosti lapset mikroskooppien ääreen

Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine

Ravakan ympäristöneuvonnasta apua paikallisille yhdistyksille ja toimijoille

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys taistelee vesistöjen rehevöitymistä vastaan

Jokitalkkari hoitaa vesistöjä nyt myös Lounais-Suomessa

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Vehmaalaiset ottavat vesistöjen suojelun tosissaan! Kesän aikana poistettiin talkoilla 60 tonnia ruovikkoa

Kolmen vuoden talkoot pelastivat Oripään Myllylähteen

Vesiensuojelussa tarvitaan pitkää pinnaa – Onneksi sitä löytyy!

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti!

Itämeri kuntoon askel kerrallaan! Jurmon kiinteä imutyhjennyslaite osoittautui loistavaksi investoinniksi

Pro Pöylijoki ry teki Jonkarin padon parissa 350 tuntia talkoita

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Tuohitun kyläyhdistyksen Satu Kaukiainen ja Tanja Virtanen. Myyntipöydällä mehuja ja hilloja.

 

Salon Tuohittu on malliesimerkki kestävästä kylästä. Tuohitun kyläyhdistys nimittäin valmistaa mehuja, hilloja ja leivonnaisia lähituottajilta hankituista raaka-aineista – hyödyntäen erityisesti kakkoslaatuisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, joita tuottajat eivät voi esimerkiksi koon vuoksi myydä muualla. Tuotto käytetään yhdistyksen toiminnan kestävään kehittämiseen ja tilojen kunnostamiseen.

Tuohitun vanhassa kyläkoulussa, jota Tuohikodoksikin kutsutaan, sijaitsee Tuohitun kyläyhdistyksen päämaja. Sinne kyläyhdistyksen aktiivitoimijat kokoontuvat jumppaamaan, leipomaan ja valmistamaan jos jonkinlaisia säilöttyjä herkkuja.  Rakennuksella on pitkä historia ja se on toiminut koulun lisäksi muun muassa postina ja kyläkauppana. Kyläläiset ostivat rakennuksen itselleen, kun koulu oli lakkautettu, ja kyläyhdistys onkin toiminut tiloissa aktiivisesti vuodesta 2008.

– Kyläyhdistyksen toiminta painottuu vahvasti liikuntaan ja lähiruokaan, kertoo kyläyhdistyksen nettivastaava Tanja Virtanen, joka on asunut lähiseudulla lähes koko ikänsä.

Yhdistys valmistaa myytäväksi tarkoitettuja leivonnaisia, mehuja ja hilloja muutama vuosi sitten remontoidulla kyläkoulun keittiöllä.  Tuotteisiin käyttämänsä raaka-aineet he pyrkivät suurimmaksi osaksi hankkimaan lähituottajilta.

– Raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista. Lähin tila on noin kolmen kilometrin päässä, kertoo kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Satu Kaukiainen.

Lähiseudulla sijaitsevalta tilalta he saavat marjoja ja raparperia käytettäväksi mehuissa ja hilloissa. Perunat, kurpitsat ja muut satokauden kasvikset tulevat myös samasta paikasta.

– Kananmunat leivontaan haetaan Kiskosta eli ne tulevat myös todella läheltä, lisää Kaukiainen.

Kyläyhdistys on päässyt myös hyödyntämään tuottajien niin sanottuja kakkoslaatuisia tuotteita, joita he eivät voi myydä toreilla tai kaupoissa. Etenkin avomaankurkkuja ja kesäkurpitsoja tulee paljon, ja kyläyhdistyksen kurkkusäilykkeet ovatkin varsin suosittuja. Kesäkurpitsaa voi taas laittaa kakkuihin ja leivonnaisiin.

Viime syksynä paikallinen metsästysyhdistys lahjoitti kyläyhdistykselle puolikkaan peuran, josta tehtiin keittoa myytäväksi Tuohikodolla järjestettävässä take away -tapahtumassa. Keitto oli menestys, ja se myytiin hetkessä loppuun.

Kyläyhdistys käy yleensä myymässä tuotteitaan lähiseudun toreilla ja markkinoilla, mutta myös järjestävät itse kesätoreja ja muita tapahtumia Tuohitussa.

– Meillä on myös yleensä pari ravintolapäivää vuodessa. Järjestämme myös catering-palveluita tapahtumiin tarvittaessa, kertoo Satu Kaukiainen.

Kuva Tuohitun kyläyhdistyksen päämajasta Tuohikodosta.
Kyläyhdistyksen toimitilat sijaitsevat Tuohikodossa, jolla on pitkä historia muun muassa postina ja kouluna.

Kestävyys huomioitu myös kierrättäen

Kestävä kehitys on kyläyhdistyksessä otettu huomioon myös kierrättämällä. Kyläkoulun keittiöllä syntyvät tuotteet pakataan usein lasipulloihin ja -purkkeihin, ja kyläyhdistyksen naisten mukaan niistä onkin usein pulaa. Tähän he ovat kuitenkin keksineet ratkaisun, nimittäin kyläläisten on mahdollista käydä jättämässä omat tyhjät lasipurkkinsa ja -pullonsa rakennuksen katokseen, josta kyläyhdistysläiset ottavat ne pesun jälkeen omaan käyttöönsä.

– Ilmoitellaan sosiaalisessa mediassa, että jos jollain on pulloja tai purkkeja, niitä saa tuoda tänne, kertoo Tanja Virtanen.

– Myös meidän omia pulloja saa palauttaa tänne takaisin, lisää Kaukiainen.

Tuohitun kyläyhdistyksen valmistamia hilloja.
Tuotevalikoimiin kuuluvat muun muassa kestosuosikit mansikkahillo ja kurpitsahillo.

Leader-tukea apukeittiön remonttiin

Tuohitun kyläyhdistys on ollut mukana Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteisessa Kylän kesävyyspolku -hankkeessa, jonka keskeisiä kehittämiskohteita ovat muun muassa kylätoimijoiden piirin laajentaminen, tilojen kestävä käyttö ja kylän perinteen hyödyntäminen kestävästi.

– Kyläyhdistyksen toiminta myös elävöittää kylää varsinkin tapahtumien aikaan, kertoo Tanja Virtanen.

Kyläyhdistys on saanut Ykkösakselin Leader-tukea tiloissaan sijaitsevan apukeittiön remontointiin. Leader-tuella on tehty myös vanhan kyläkoulun pihassa sijaitsevat kuntolaitteet ja hankittu sisällä jumppasalissa käytettävät jumppavälineet.

Leivonnaisten ja säilykkeiden myynnistä saatavilla varoilla kyläyhdistys taas pyrkii kehittämään yhdistyksen toimintaa ja kunnostamaan tiloja. Kaukiaisen ja Virtasen mukaan rakennuksen remontointi tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa, ja tuolloin myös energiaratkaisut tulee miettiä uusiksi. Aurinkopaneelit ovat naisten mukaan yksi varteenotettava vaihtoehto.  

– Mielellämme panostaisimme myös enemmän liikuntapuoleen, mutta tilat tulevat vastaan, nauraa Virtanen viitaten vanhaan luokkahuoneeseen, jossa jumpat tällä hetkellä järjestetään.

– Lähitulevaisuudessa aiomme kuitenkin kehittää toimintaamme ottamalla käyttöön ainakin nettikaupan, päättää Virtanen.

Nina Maunuaho