Antsun Sinapista halutaan kotimainen ja säilöntäaineeton

Mies mustakeltaisessa ruutupaidassa pitelee sinappipulloa.

 

Erityisesti varsinaissuomalaiseen makuun sopiva aromikas Antsun Sinappi on samaan aikaan makea ja sopivan väkevä! Nyt Perniön sinappitehtaalla kokeillaan Leader-tuen turvin, miten 60-luvulta peräisin oleva perinteinen resepti toimii kotimaisesta sinapista tehtynä.

Perniöläinen Jellow Factory on saanut Leader Ykkösakselilta 10 000 euron kokeilutuen kotimaisen sinapin kehittämiseen. Tällä hetkellä yritys valmistaa Antsun Sinappia vuonna 1963 tehdyllä reseptillä. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuotteesta kotimainen, sillä se voisi olla valttikortti, jolla sinappi erottuisi edukseen kaupan sinappihyllyltä kymmenten kilpailijoiden joukosta.

Yrittäjät Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat löytäneet Iisalmesta sinapin viljelijän, joka olisi avoin yhteistyölle salolaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Perniöstä on jo löytynyt sinapista kiinnostuneita viljelijöitä. 

– Hyvien siementen löytäminen tuntuu olevan tässä se vaikein asia. Sinapinsiementähän myydään paljon maanmuokkaukseen, mutta varsinaiseen sinapin valmistukseen siemeniä ei ole niin vain saatavilla. Lajikkeita on kyllä paljon. Ihan jo keltaista sinappia on useita eri lajikkeita ja sitten on vielä ruskeaa ja mustaa sinappia, Jonas Jokilehto kertoo. 

Varsinainen viljely ei hänen tietojensa mukaan ole vaikeaa, jos hyvä siemen löytyy. Ja heidän tuotantoonsa riittäisi vielä aika pieni peltopinta-ala. Sen sijaan haastetta tulee olemaan siementen erottelussa, sillä pienikin määrä vihreitä siemeniä pilaa maun. Öljyisen kasvin jauhaminen hienoksi ei myöskään ole ihan yksinkertainen juttu. 

– Nyt testaamme Iisalmen viljelijältä saatujen siementen makua ja toivomme, että se on hyvää!

60-luvulta tähän päivään

Antsun Sinapin resepti on peräisin Somerolta, jossa Anton Tapio piti aikanaan grilliä ja teki sen käyttöön omaa sinappia. Kun hän lopulta myi grillin seuraavalle yrittäjälle, sinapin resepti lähti Jokioisiin. 

– Ostimme reseptiikan, koneet, laitteet ja kaluston vuonna 2019 ja siitä lähtien Antsun Sinappia on valmistettu Perniössä. Pääsimme Perniön Lihan vanhoihin tiloihin, eli makkaratehdas muuttui sinappitehtaaksi, kertoo Jonas Jokilehto.

Kun resepti siirtyi Jellow Factorylle, myös sinappipullon ilme uudistui. 

Neljä sinappipulloa vierekkäin. Jokaisessa pullossa miehellä erilainen ilme.
Antsun sinappia on neljää eri makua.

– Halusimme antaa Antsulle uudet kasvot, joten teimme fiktiivisen ja retrohenkisen kasvokuvan yhteistyössä perniöläisen Anna-Liisa Salmelinin kanssa. Myynnissä on tällä hetkellä neljä eri makua: perinteinen, valkosipuli, konjakki ja chili. Antsulla on eri pulloissa aina hiukan erilainen ilme. 

Nyt suunnitelmissa on tuoda markkinoille myös lasipurkki. 

– Lasipurkin avulla uskomme saavamme uusia asiakkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Ulkonäön lisäksi lasipurkissa on se etu, että sinapin voi jättää tönkömmäksi. Pullossa myytävästä sinapista pitää tehdä vähän löysempää, jotta sen saa hyvin ulos. 

Eroon lisäaineista

Kotimaisuuden lisäksi Jellow Factory tekee tuotekehitystä saadakseen Antsun Sinapista lisäaineetonta. 

– Alkuperäisessä reseptissä ei ole maitoa, kuten monissa muissa sinapeissa, joten se helpottaa työtä oleellisesti. 

Myös lisäaineettomuuden uskotaan olevan hyvä myyntivaltti. 

– Maku on kuitenkin se, mikä ratkaisee! Antsun Sinappi tunnetaan aika hyvin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta jotta saisimme muualtakin asiakkaita, pitäisi lähteä maistattamaan tuotetta. Ensiostokselle on aina se korkein kynnys.

Lautanen, jossa makkaraa ja sinappia.
Leader-ryhmät maistelivat Antsun sinappeja erilaisten makkaroiden kanssa.

Monta rautaa tulessa

Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat molemmat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita. Valmistuttuaan he perustivatkin oman vaatekaupan Salon keskustaan, mutta kun Nokia lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012 ja keskusta hiljeni, oli pariskunnan aika keksiä jotain uutta. 

– Ensin ostimme maatalousnaisten vanhan mehustamon, joka tuli meidän ulkorakennukseen. Sitten hankimme muutaman jäätelökioskin ja aloimme myydä niissä kesäisin Pappagallon jäätelöitä. Sinapin pariin päädyimme sattumalta, kun olimme ostamassa mehustamoon uusia laitteita. Samalla meille esiteltiin Antsun Sinappi ja päätimme ostaa myös sen. 

Uusien yritysten lomassa pariskunta pitää edelleen myös kädentaitojaan yllä muun muassa verhoilemalla ja tekemällä puvustuksia teatteriin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Tiesitkö?

Kokeilutukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman mukaisten kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen uudelle tai toimivalle yritykselle korkeintaan 10 000 euroa. Lue lisää maaseuturahaston yritystukimuodoista:

Yritysrahoitusmuodot

Frisbeegolfrata nosti Vähäjärven virkistysalueen uuteen suosioon!

Tyttö heittää frisbeetä.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat ohjelmakauden 2014–2022 aikana tukeneet 17 frisbeegolfradan rakentamista. Kuusjoen Vähäjärvelle tehty rata on houkutellut väkeä kauempaakin ja lisännyt samalla koko virkistysalueen käyttöastetta.

Salon Kuusjoella Tiskarlan kylässä on toukokuisena maanantai-iltana kova kuhina. Talkoolaiset siivoavat paikkoja kuntoon tulevaa kesää varten ja frisbeegolfradalla kiertää kymmeniä ihmisiä. Vähäjärven rantaan rakennetaan uutta vessaa, moottorisahalla tehdään tilaa kulkureiteille ja kerhotalon terassille katetaan jo kakkukahveja kesäkauden avauksen kunniaksi.

Vähäjärven rannalla oli aikoinaan leirintäalue, jonka aktiivinen toiminta alkoi hiipua 80-luvun jälkeen. Toiminta loppui kokonaan vuosituhannen vaihteessa ja alue jäi unohduksiin – kunnes 10 vuotta sitten Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys vuokrasi yhdeksän hehtaarin alueen kaupungilta ja alkoi kehittää sitä yhteistyössä Leader Ykkösakselin kanssa. 

Ihmisiä haravoimassa.
Tiskarlan kylän talkoolaiset laittoivat Vähäjärvellä paikkoja kuntoon kesäkautta varten maanantaina 9. toukokuuta.

Tiskarlan puuhakaksikkona tunnetut sisarukset Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat huomanneet, että Leader-hankkeiden jälkeen alueen käyttö on kasvanut huimasti.

– Tänne on tehty Leader-tuella 9-väyläinen frisbeegolfrata ja kahdet kuntoportaat. Kerhohuone on maalattu ja musta mökki remontoitu majoituskäyttöön. Nyt rakennamme vielä uutta ekovessaa järven rantaan saunojia varten, kertoo Nikander.

– Täällä on hyvä yhteishenki ja paljon aktiivisia ihmisiä. Ja nyt olemme saaneet vähän nuorempaakin väkeä mukaan, hän jatkaa. 

Omalla kustannuksellaan yhdistys on rakentanut alueelle viime vuosina uuden parkkipaikan ja laiturin, pitänyt kunnossa vessoja, saunaa ja grillikatosta sekä huolehtinut muutenkin alueen viihtyvyydestä. Juhannuksena on aina perinteiset juhannusjuhlat ja heinäkuussa väki kokoontuu järvikirkkoon. Yleinen saunavuoro on maanantaisin ja muina aikoina tilat ovat kaikkien vuokrattavissa. 

Paikka on myös koirien suosiossa. Team Vähäjärvi kouluttaa koiria alueella säännöllisesti.

Nainen kattaa pöytää vasemmalla ja mies oranssissa takissa istuu oikealla.
Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat paljasjalkaisia tiskarlalaisia.
Pieni musta hirsimökki.
Majoitusta tarjoava musta mökki on rakennettu Ylikulman koulun vanhoista hirsistä.

Frisbeegolfradalla riittää haastetta

Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Välikangas kertoo, että erityisesti frisbeegolfrata on tuonut alueelle paljon uusia kävijöitä. Frisbeegolffaajat myös vuokraavat usein majoitustiloja, saunaa ja kerhohuonetta, mikä tuo yhdistykselle kassavirtaa.

– Korona-aikana tämä paikka on ollut todella suosittu, kun ulkona on voinut rauhassa touhuta ilman pelkoa tartunnoista, Välikangas toteaa. 

Vähäjärven frisbeegolfradan ovat suunnitelleet Mauri Lokkila ja Harri Saari. Pari ensimmäistä väylää on tehty lämmittelyyn, mutta sitten paljastuu radan todellinen luonne. Heittää saa kovaa ja pitkälle, mutta koria lähestyttäessä myös tarkkaan, sillä väylät ovat metsän siimeksessä. Kuntoportaat on tehty yhdelle heittoväylälle niin, että jos kiekko jää hiekkamonttuun, pääsee toisia kuntoportaita pitkin alas ja toisia ylös. Parhaat heittäjät välttyvät kuntoilukierrokselta, mutta suurin osa pääsee treenaaman portaisiin kiekkoa hakiessaan.

Kaksi tyttöä frisbeegolfkorilla.
Lähistöllä asuvat Katri Lehtinen ja Maria Tuominen ovat käyneet muutaman kerran heittämässä Vähäjärven radan läpi. “Kiva, mutta tosi vaikea”, nuoret kommentoivat.
Ilmakuvassa kahdet kuntoportaat metsän siimeksessä.
Kuntoportaat ovat myös frisbeegolffaajien käytössä.

Helppokulkuisen, mutta vaikeatasoisen frisbeegolfradan kruunaa vieressä oleva Vähäjärvi, johon voi pulahtaa kierroksen päätteeksi. Matala hiekkaranta on aina kaikkien käytettävissä, vaikka sauna ja sen laituri olisivat vuokrattuina yksityiskäyttöön. 

– Täällä on niin hyvä vesi, että ihmiset tulevat uimaan kauempaakin. Se tutkitaan joka vuosi ja koskaan ei ole löytynyt mitään. Makua siihen alkaa tulla, kun veden lämpötila nousee yli 24 asteen, mutta vaarallista se ei ole ollut silloinkaan, kertoo Välikangas. 

Ilmakuva Vähäjärven alueesta.
Vähäjärven yleinen saunavuoro on maanantaisin. Hiekkarannalle saa mennä uimaan koska tahansa.

100 vuotta maaseudun asialla

Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys on perustettu vuonna 1925, joten kohta vietetään 100-vuotisjuhlia. 

– Perustajajäsenistä moni on meidän nykyisten jäsenten isovanhempia. Toiminta on jatkunut sukupolvelta toiselle, kertoo Välikangas. 

Yhdistyksellä on aktiivista toimintaa, muun muassa ruuan parissa. 

– Viime vuonna meillä oli täällä grillikatoksella nuotioruokakurssi ja kalakurssi. Ja tänä vuonna meidän teemana on sienet, kertoo Nikander.

Tiskarlan kylä on tiiviissä yhteistyössä myös muiden Kuusjoen kylien kanssa. 

– Kylätoiminta on piristynyt viime vuosina todella paljon. Kaikki menevät aina paikalle, kun joku jotain järjestää. Ja tapahtumia suunnitellaan niin, etteivät ne kilpaile keskenään, sisarukset kertovat. 

Ihmisiä metsässä haravoimassa ja karsimassa kasvustoa.
Talkoolaiset vauhdissa! Vähäjärven saunaa, kerhohuonetta ja majoitustiloja vuokraa Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys: 0400 985 591.

Ohjelmaa koko kesäksi

Valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää vietetään muun muassa Kuusjoen ympäripyöräilyn merkeissä. Pysähdyspaikkoja on jokaisessa kylässä, myös Tiskarlan Vähäjärvellä. 

Samana päivänä vietetään myös Kuusjoki-seuran uusien näyttelyiden avajaisia vanhalla viljamakasiinilla Kuusjoen kirkon kupeessa. Yhteen näyttelyyn on koottu vanhoja huoneentauluja; toiseen asuja ja asusteita 50–80-luvuilta; kolmannessa näyttelyssä kerrotaan, miten Kuusjoki sai sähköt sata vuotta sitten! Makasiinin alakerrassa on vielä Gloria Badarau-Heikkilän ja Sofia Maleike-Ruoholan taidenäyttelyt sekä Kuusjoen koululaisten oma näyttely. Avajaisten jälkeen näyttelyt ovat auki aina sunnuntaisin klo 12–15.

Muita Kuusjoen tulevia tapahtumia ovat museopäivä 17. heinäkuuta, jolloin Reijo Reunanen avaa yksityisen kotimuseonsa ovet yleisölle klo 13–17. Kuusjoki-päivää vietetään kirkonmäellä 14. elokuuta ja Yö Kuusjoella -tapahtumaa 29. lokakuuta. 

Kuusjoki-seuran perinnetoimikunta on puolestaan urakoinut vanhojen valokuvien ja lehtileikkeiden digitoinnin parissa. Kuusjoki-seuran arkistoihin pääsee tutustumaan aina kuukauden ensimmäisenä lauantaina, mutta tavoitteena on pian saada materiaalit myös verkkoon avoimesti nähtäville. 

Viljamakasiini, jonka edessä ihmisiä.
Viljamakasiinin näyttelyiden ja kesäkahvilan avajaisia vietetään 11. ja 12. kesäkuuta klo 12–15. Kuva: Kuusjoki-seura.

 

Tiskarlan pienviljelijäyhdistyksen Leader-hankkeiden kokonaiskustannukset: 22 400 €

Leader-tuen osuus kokonaiskustannuksista: 50 %

Kylien lumovoiman avulla lisää asukkaita maaseudulle

Tauno Linkoranta (keskellä) Varsinais-Suomen kyläpäivillä Salon Hajalassa kesällä 2021.

 

Millaisilla tarinoilla houkutellaan maallemuuttajia ja millaisilla yrityksiä? Mistä syntyy kylien  veto-, pito- ja lumovoima ja pitäisikö kyliä brändätä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lumoavat kylät -hankkeen webinaarissa!

Tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30 järjestetään webinaari otsikolla Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät! Webinaarissa Vaasan yliopiston tutkija Tuomas Honkaniemi avaa paikkaseksikkään maaseudun käsitettä muun muassa yritysesimerkkien kautta.

Maaseudun lumovoimaa hyödyntävät markkinoinnissaan esimerkiksi Kyrö Distillery Company ja Myssyfarmi. 

– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkoranta. 

Honkaniemen lisäksi tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot ainakin Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuolta ja lohjalaiselta pitkän linjan kylätoimijalta Pirjo Sjögreniltä.

Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.3. klikkaamalla tästä!

Lumoavat kylät -hanke etsii osallistujia

Seksikäs maaseutu – lumoavat kylät -webinaari on samalla Leader Ykkösakselin tukeman Lumoavat kylät -hankkeen avaustilaisuus. Hanketta toteuttavat yhdessä Varsinais-Suomen Kylät ja Uudenmaan Kylät. Tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Kolme vuotta kestävään hankkeeseen valitaan mukaan 11 kylää, joiden kanssa lähdetään toteuttamaan hankesuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Mukaan voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä kyläasiamiehiin. Luvassa on muun muassa retkiä innovatiivisiin kyliin, maallemuuton edistämistä, kyläbrändäystä, viestintäkoulutusta ja yhteistyötä muiden kylien ja kuntien kanssa. 

– Kuntien kanssa käsitellään esimerkiksi maallemuuton konkreettisia edellytyksiä, kuten asunto- ja tonttitarjontaa sekä kaavoitusta. Nyt käynnissä oleva maallemuuttobuumi kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos haluaa muuttaa pääkaupunkiseudulta maalle, niin ei tarvitse lähteä kauas, sillä jo Uudenmaan sisällä on upeaa maaseutua, toteaa Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson.

Esimerkiksi Salossa kunta markkinoikin jo ahkerasti kyliään potentiaalisille muuttajille. Uusien asukkaiden myötä myös kylien palvelut pystytään säilyttämään ja toisaalta maallemuutajien on helpompi kotiutua kyläyhteisöön kuin keskustaajamiin.

Veto-, pito- ja lumovoimaa!

Vasemmalla kuva kristallipallosta puanisella pöytäliinalla. Pallon edessä punaiset nopat. Vasemmalla työvaatteissa oleva mies istuu ennustajan edessä.
Hankkeessa tutkitaan kylien tulevaisuutta – mutta ei kristallipalloon katsomalla, kuten näissä kuvauksissa. Kuvat: Anu Pekanniemi.

Kylien brändäyksessä kannattaa Tauno Linkorannan mukaan lähteä liikkeelle kylän oman identiteetin löytämisestä. 

– Ensin mietitään, mitä ne veto-, pito- ja lumovoima ovat milläkin kylällä ja sitten aletaan edistää kyläkohtaisia tavoitteita. Suunnitelmissa on tehdä muun muassa kylävideoita, joiden avulla kylät voisivat markkinoida itseään, hän kertoo. 

Kyliä on kehitetty viime vuosina paljon lähimatkailukohteina, mutta tässä hankkeessa niitä tarkastellaan nimenomaan asuinpaikkoina. Kylien lumovoima halutaan esiin, jotta unelmiensa kotia etsivät ihmiset löytävät juuri sinne, missä oikeasti viihtyvät. 

– Yleensä maalle muutetaan elämäntavan vuoksi. Halutaan korjata hienoja vanhoja rakennuksia,  tilaa pitää eläimiä tai lapsille turvallinen kasvuympäristö ja pieni kyläkoulu. Nyt kun etätyön tekeminen kotona on yleistynyt, halutaan kodista niin viihtyisä kuin mahdollista, Linkoranta listaa maallemuuton yleisimpiä syitä. 

Kun polttoaineiden hintakehitystä seuraa, muuttuu etätöiden teko vain entistä houkuttelevammaksi, vaikka korona väistyisikin. Laaja etätyöskentely vaatii kuitenkin kylien infralta paljon. Tässä ajassa valokuitu on todellinen valttikortti, kun kilpaillaan uusista asukkaista. 

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalle sijoittuvissa kylissä yksi vetovoimatekijä voi tulevaisuudessa olla myös junayhteys. Kun tunnin juna Turun ja Helsingin välillä alkaa aikanaan kulkea, vanhat raiteet vapautuvat paikallisjunaliikenteelle, jolloin työmatkapendelöinti helpottuu.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaseutualueita on tutkittu esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamissa Maaseutuluotain-tutkimuksissa. Niiden perusteella molempien maakuntien alueella on hyvämaineista, elinvoimaista ja turvallista maaseutua, jolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Paikkariippumattoman tietotyön edistäminen, maaseudun arjen toimivuus ja ihmisten osallistaminen paikalliseen kehittämiseen ovat puolestaan asioita, joihin tulisi jatkossa panostaa enemmän. Myös väestön vanheneminen on uhkakuva, johon maaseudulla tulisi kiinnittää huomiota.

Vaikka hankkeen yksityiskohtaisia toimenpiteitä toteutetaan vain mukaan valittavien 11 kylän kanssa, on hankkeesta hyötyä laajemmallekin joukolle. Hanke järjestää kaikille avoimia yleisötilaisuuksia erilaisista kyläkehittämiseen liittyvistä teemoista jatkossa pari kertaa vuodessa. 

 

Lisätiedot:

 

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta

p. 044 303 9990

tauno.linkoranta@vskylat.fi

 

Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson

p. 050 524 9189

kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Kalakeittopäivän Facebook-livessä tehtiin hauki-sellerikeittoa!

 

8. helmikuuta vietetään kansallista kalakeittopäivää. Sen kunniaksi ruoka-asiantuntijat kokkasivat hauki-sellerikeittoa Salossa Vuohensaaren nuotiopaikalla – ja someyleisön edessä. Katso tallenne ja nappaa resepti talteen artikkelin lopusta!

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat Henna Kyyrä ja Janita Kylänpää tekivät kansallisen kalakeittopäivän kunniaksi Facebook-liven, jonka he aloittivat Salon K-Citymarketin kalatiskiltä. Tiskiltä löytyi muun muassa siikaa, turskaa, ahventa, särkeä ja merikrottia, mutta tällä kertaa pannulle valittiin Saaristomerellä uiskennellut hauki. 

– Hauki sisältää hyvin proteiinia ja villikalan hiilijalanjälki on negatiivinen, eli sen syöminen on samalla ekoteko, Henna Kyyrä perustelee valintaa.

Videolla nähdään, miten kokonainen hauki muuttuu fileiksi kalamestarin taidokkaissa käsissä. 

Ostosreissun jälkeen Facebook-live jatkui Vuohensaaressa, jossa haukifileet paistettiin valurautapannulla nuotion lämmössä.

– Tässä on tärkeää, että pannu on kunnolla kuuma, mutta ei liian kuuma, koska silloin rasva voi palaa kiinni kalan pintaan. Voita saa olla runsaasti ihan jo sen vuoksi, että hauki on vähärasvainen kala ja retkiruuassa saa olla reippaasti energiaa – mutta myös siksi, ettei kala tarraa pannuun kiinni, kertoo Kyyrä asetellessaan kalapalat pannulle, kun hiillos on täydellinen. 

Nuotiolla kokatessa maltti onkin valttia, sillä hyvä hiillos takaa parhaan makunautinnon. 

– Lämpöä ei voi säätää kakkoselle tai kutoselle, kun kokataan elävällä tulella. Mutta kala kypsyy kyllä muutamissa minuuteissa ja hiilloksen äärellä on ihana tunnelma, Kyyrä toteaa.

Kalafileiden kaveriksi pannulle laitettiin tällä hetkellä sesongissa olevaa sitruunaa viipaleina. Lopuksi fileet maustettiin suolalla ja aseteltiin valmiiksi tehdyn sellerisosekeiton päälle lipstikan kera. 

Sosekeiton Kylänpää oli tehnyt kotona valmiiksi ja tuonut nuotiopaikalle termospullossa. 

– Tässä on selleriä, perunaa, sipulia, valkosipulia, voita ja kermaa. Eli tosi helppo tehdä!

Kun keitto saatiin valmiiksi, Kyyrä paistoi samalla pannulla vielä juurileivän viipaleet, jotka imivät itseensä loput rasvat ja herkulliset maut pannulta. 

Harmaatakkinen nainen pitelee kalakeittolautasta. Vaalean sosekeiton päällä on paistettu kalapala, sen päällä sitruunalohko ja lipstikkaa ja vieressä leipä.
Ja annos on valmis! Lipstikka on kotimainen yrtti, joka sopii hyvin kala-annoksen kruunuksi.

Ravintoa rantakalasta

Facebook-livet tehtiin osana Ravintoa rantakalasta -hanketta, joka on parhaillaan käynnissä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen tarkoitus on parantaa lasten ja nuorten kalan käsittelytaitoja sekä kannustaa perheitä vapaa-ajankalastuksen pariin. Hankkeessa on järjestetty esimerkiksi lasten kalastuskilpailu ja pidetty kalankäsittelykursseja. 

– Kalakursseilla on aina asiantuntija paikalla opastamassa, mutta lisäksi jokaisella lapsella tai nuorella on mukana myös oma aikuinen. Tarkoitus on periyttää kalankäsittelytaitoja eteenpäin. Kursseilla kokataan sitä kalaa, mitä sattuu lähivesistä silloin nousemaan – eli aika usein haukea ja ahventa, kertoo Kylänpää.

Kun silakka-aika alkaa, hanke järjestää litkausretken Paraisille ja huhtikuussa hanke on mukana Merikarvialla järjestettävillä Terve ruoka -messuilla.

– Siellä teemme sellaisen kokkisodan, johon kanssamme tulevat kokkaamaan Juha Mieto ja Jesse Pynnönen, Kylänpää sanoo. 

Tämänkin hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on saada suomalaiset syömään enemmän kalaa. Ja paras keino tavoitteen saavuttamiseksi on saada ihmiset innostumaan kalasta jo lapsina. Esimerkiksi kalastuskilpailussa lasten riemu oli ylimmillään ja erityisen mielissään Kylänpää oli nähdessään, miten isät puuhasivat lastensa kanssa. 

– Kalassa on niin monta hyvää asiaa: Se lähtee sieltä ulkona olemisesta, yhdessä tekemisestä ja sosiaalisesta luontokokemuksesta. Sitten päästään ravitsemusnäkökulmaan ja lopulta vielä ilmastonäkökulmaan. En tiedä, tuleeko kalasta koskaan sitä koko kansan ykkösherkkua, mutta jokainen uusi kalansyöjä on meille voitto!

Kaksi naista, joista vasemman puoleinen pitelee kädessään kalakeittolautasta.
Henna Kyyrä (vas.) ja Janita Kylänpää ovat Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoita.

Terveyttä ja politiikkaa

Henna Kyyrä toivoisi, että kalan syömistä edistettäisi myös politiikalla, sillä kalan syömisellä on positiivinen vaikutus kansanterveyteen ja ympäristön tilaan. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten suurin kuolinsyy ja niitä pystyisi ehkäisemään syömällä kalaa, joka sisältää hyviä rasvoja. Kaikella kalalla on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi punaisella lihalla, mutta villikalalla jälki on jopa negatiivinen. 

Kalaa suositellaan syömään vähintään kolme kertaa viikossa, mutta monissakaan perheissä tavoite ei täyty.

– Se on ihan kustannuskysymys. Kaupassa on helpompi tarttua siihen jauhelihapakettiin, jos se on edullisempi. Korkea hinta ei ole kauppiaiden tai kalastajien vika, vaan se johtuu tuotantokustannuksista. Jos kalataloutta tuettaisi samalla tavalla kuin maataloutta, niin hintakin tulisi alaspäin, Kyyrä selventää.

Raha on syynä myös siihen, miksi kotimainen kalaa loistaa poissaolollaan julkisissa keittiöissä. Eikä koulujen kotitaloustunneilla opita käsittelemään kalaa, koska kustannussyistä kokonaisia kaloja ei saada hankittua. 

Ravintoa rantakalasta -hankkeen toteuttaa Pro Agria Länsi-Suomen alla toimiva Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Kalakeittopäivä innostaa uusien reseptien pariin

Kansallista kalakeittopäivää on vietetty Suomessa vuodesta 2018. Alun perin idea syntyi Pro Kalan ideariihestä, jossa mietittiin, miten suomalaisia voisi innostaa syömään enemmän kalaruokia. Monille tulee kalakeitosta mieleen kermainen lohikeitto, mutta kuten Kylänpää ja Kyyrä juuri osoittivat, se voi olla paljon muutakin. Kalakeittoon käyvät kaikki mahdolliset kalat ja siitä saa aterian niin arkeen kuin juhlaankin. Tänä vuonna Pro Kalan sivuilla julkaistiin kalakeittopäivänä korealaisen kalakeiton resepti!

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen, Haloo maaseutu!

 

Facebook-liven pääsee katsomaan myös jälkikäteen täältä.

 

Hauki-sellerikeiton resepti

Valmista keitto kotona valmiiksi ja pakkaa termospulloon.

  • 1 (n.600g) juuriselleriä
  • 2 (n.200g) perunaa
  • 1 (n.100 g) sipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl voita
  • 1 l vettä
  • 1 1/2 tl suolaa
  • 1–2 dl kuohukermaa

Kaada kuumaa vettä termariin, jotta se lämpenee kunnolla ja näin keittokin säilyy paremmin kuumana.

Kuori ja kuutioi selleri ja perunat. Siirrä kuutiot kylmään veteen odottamaan. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota ne rasvassa. Lisää valutetut selleri- ja perunakuutiot ja kuullota vielä hetki. Lisää vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen kannen alla noin 20 minuuttia tai kunnes sellerit ovat pehmenneet. Soseuta keitto. Lisää kerma ja kuumenna uudelleen. Kuohkeuta sauvasekoittimella. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Käsittele tarvittaessa kala valmiiksi annospaloiksi, jotta se on helppo paistaa laavulla tai nuotiolla.

Paista kala nuotiolla joko suoraan ritilän päällä, pannulla tai foliossa. Kokoa annos syvään lautaseen niin että kaadat ensin keittoa pohjalle ja kypsä kala päälle. Koristele ja mausta halutessasi sitruunalla ja tillillä tai lipstikalla.

 

LUE LISÄÄ KALASTA:

Kotimaisen kalan syöminen on helppo ympäristöteko!

Ykkösmassia tarjolla 11–25-vuotiaille nuorille!

Kuvakollaasi nuorista.

 

Salon 4H-yhdistyksen nuoret saivat NuorisoLeader-rahaa tilojensa ehostamiseen. Kuusjoella nuoret hankkivat rahoituksen avulla harrastus- ja pelivälineitä yhteiseen nuorisotilaan ja Kiskossa nuoret ostivat ulkona yöpymiseen tarkoitettuja riippumattoja. Mihin sinä käyttäisit Ykkösmassia? Suunnittele, hae ja toteuta ideasi!

Leader Ykkösakselilta voi hakea NuorisoLeader-rahoitusta eli Ykkösmassia nuorten omien ideoiden toteuttamiseen Ykkösakselin toiminta-alueella Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Ykkösmassia voi saada neljä kertaa vuodessa 100–600 euroa kerrallaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakukierros päättyy 28. helmikuuta.

Vuosina 2017–2021 Ykkösmassia on myönnetty yhteensä lähes 25 000 euroa. Tänä vuonna tukea on tarjolla 6 000 euroa. 

Tukea voivat hakea 11–25-vuotiaat nuoret joko yksin tai yhdessä. Yksin Ykkösmassia voi hakea itsensä työllistämiseen, esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen tarvittaviin hankintoihin. Yhdessä haettavat tuet on tarkoitettu esimerkiksi tapahtumien tai kurssien järjestämiseen tai yhteisten harrastusvälineiden hankintaan. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta ja lisäksi hakemuksen tekemiseen tarvitaan täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi oman kunnan nuorisotyöntekijä tai jonkun nuoren vanhempi. 

4H:n BusinessLabista entistä ehompi

Nainen istuu nojatuolissa.
Salon 4H:n BusinessLabin eteinen laitettiin uuteen uskoon NuorisoLeader-rahalla. Kuvassa 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.

Salon 4H-yhdistyksen nuoret ovat saaneet NuorisoLeader-rahaa BusinessLabin ehostamiseen. BusinessLab on tila, jossa 4H-yrittäjät voivat käydä työskentelemässä. Tiloista löytyy muun muassa tietokone, tulostin, studionurkkaus ja hyvin tilaa esimerkiksi kokouksille, koulutuksille ja kursseille. 

BusinessLab laitettiin alun perin pystyyn Lounais-Suomen aluehallintoviraston tuella, mutta viimeinen silaus tehtiin Ykkösmassilla. 

– Raha käytettiin eteisen ehostamiseen ja kalustamiseen sekä tehosteseinän maalaamiseen. Eteiseen hankittiin muun muassa naulakko, nojatuoli, peili ja huonekasvi. Nyt tästä tilasta saa vähän mukavamman ensivaikutelman, kun astuu sisälle! Tehosteseinä maalattiin 4H:n vihreäksi, kertoo Salon 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.

Vihreä seinä, jonka edessä 4H:n roll-up-mainos.
Ykkösmassin avulla maalattu tehosteseinä.

Salossa on 4H-yrittäjiä tällä hetkellä noin 70 ja määrä kasvaa joka vuosi. 4H-yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa 13–28-vuotias nuori. Useimmat ovat keksineet yritysidean omasta harrastuksestaan, esimerkiksi valokuvauksesta, meikkaamisesta tai leipomisesta. Pihanhoito on myös suosittu yritysmuoto. 4H-yrittäjyys on pienimuotoista, jolloin yrittäjän ei tarvitse huolehtia alveista tai yrittäjän eläkevakuutuksista. Myynnin raja on 8 000 euroa vuodessa. 

– 4H-yrittäjyydestä saa hyvät eväät tulevaisuuteen ja esimerkiksi CV:ssä oman yrityksen pyörittäminen on hyvä meriitti. Viime vuosina ainakin Salossa nuorten on ollut vaikea löytää kesätöitä, joten yrittäjyys on ollut hyvä tapa työllistyä kesän ajaksi. Yrittäjänä saa itse määritellä omat työajat ja tehdä juuri sitä mitä haluaa. Tarvitaan vain yritteliästä asennetta, Leppähaara kannustaa. 

4H-yrityksen perustamiseen tai toiminnan kehittämiseen voi hakea myös Ykkösmassia!

Kuusjoen nuorisotilaan lisää tekemistä

Kaksi poikaa istuvat jalkapallopöydän ääressä pelaamassa.
14-vuotias Totti Saarinen (vas.) ja 15-vuotias Jasper Kallio pelaamassa Kuusjoen nuorisotilaan hankittua Subsoccer-jalkapallopeliä.

Kuusjoen nuoret ovat hakeneet NuorisoLeader-rahaa jo kolme kertaa. Ykkösmassilla on hankittu nuorisotilaan uusi telkkari, Subsoccer-jalkapallopöytä, nyrkkeilysäkki, tasapainolauta ja hyppyharjoitteluun tarkoitettu Gorilla Sportsin plyobox. 

Neljäskin hankinta on jo mietitty valmiiksi. Keväällä nuoret aikovat hakea rahaa koripallokorin ostamiseen nuorisotalon pihalle. 

14-vuotias Totti Saarinen oli mukana hakemukset tehneessä nuorten ryhmässä. Hän käy nuokkarilla aina kun se on auki eli keskiviikkoisin ja perjantaisin.

– Aikaisemmin täällä kuunneltiin musiikkia ja pelattiin biljardia, pingistä tai korttia – joskus leivottiin. Nyt tekemistä on enemmän. Oma suosikkini uusista hankinnoista on nyrkkeilysäkki, hän kommentoi. 

Kuusjoen nuorisotila eli Kunnarin vintti on rakennettu entisen kunnanviraston yläkertaan kymmenen vuotta sitten, kun tilat jäivät kuntaliitoksen myötä tyhjilleen. Partiolaiset toimivat samoissa tiloissa ja alakerrassa on kirjasto ja kansalaisopisto. 

Riippumattoja retkeilyyn

Kaksi poikaa punaisessa riippumatossa.
Viime kesänä Kiskon Kupariset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä. Kuva: Asta Granberg.

Salolainen partiolippukunta Kiskon Kupariset sai NuosioLeader-rahaa yöpymiseen tarkoitettuihin riippumattoihin. 

Lippukunnan hallitukseen kuuluva Lauri Sallanmaa on ehtinyt testata riippumattoja jo muutaman kerran.

– Ne ovat sen verran isoja ja syviä, ettei tippumista tarvitse pelätä. Nukkuminen on niissä yllättävän mukavaa – jos ei sada vettä tai ole liian kylmä. Niiden materiaali on sitä samaa kuin käytetään laskuvarjoissa, kertoo Sallanmaa. 

Viime kesänä partiolaiset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä, jossa ihmiset pääsivät kokeilemaan niitä. 

– Ensi kesänä meidän on tarkoitus järjestää sellainen tapahtuma, jossa retkeilystä kiinnostuneiden on mahdollista tulla kokeilemaan riippumatossa yöpymistä metsässä yhdessä meidän kanssa. Samalla pystyisimme kertomaan osallistujille partiotoiminnasta ja saamaan ehkä uusia partiolaisia. Tapahtuma piti järjestää jo viime kesänä, mutta korona sotki suunnitelmat.

Idea riippumatoista tuli aikanaan partion suurleiriltä, jossa monet partiolaiset nukkuivat riippumatoissa. 

– Etuna on se, että ei tarvitse löytää tasaista telttapaikkaa ja käyttää aikaa teltan pystyttämiseen! Ja ilmassa ei haittaa, vaikka maa olisi märkä.

Sateisella tai tuulisella säällä riippumattojen päälle voi virittää suojaksi laavukankaan. Itikoilta voi suojautua hyttysverkolla ja kylmältä aluspeitteen avulla. Parhaan makuuasennon saa, kun riippumaton kiinnittää noin 30 asteen kulmaan ja asettuu nukkumaan maton keskilinjaan nähden viistosti. 

 

Lue lisää ja hae Ykkösmassia:

www.ykkosakseli.fi/ykkosmassi

Särkisalon Meripirttiä remontoidaan uuteen uskoon talkoovoimin

 

Kauniilla merenrantatontilla Särkisalossa sijaitseva Meripirtti on kerännyt yhteen 45 talkoolaista. Ennätysvauhtia edenneessä Leader-hankkeessa rakennuksesta tulee energiatehokkaampi, esteettömämpi ja aika lailla viihtyisämpi. 

Meripirtin kerho remontoi parhaillaan Särkisalossa sijaitsevaa historiallista Meripirttiä uuteen uskoon Leader Ykkösakselin rahoittamalla hankkeella. Alun perin korjausurakan arvioitiin kestävän kaksi ja puoli vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että valmista tulee jo vajaassa vuodessa, kesään 2022 mennessä. 

Kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin ja siihen on Meripirtin kerhon puheenjohtaja Jarmo Vähäsillan mukaan kaksi syytä: talkooryhmien perustaminen ja aktiivinen tiedotus. 

– Hankkeeseen laskettiin talkootunteja yhteensä 4 300. Ja talkoolaisia on yhteensä 45. Perustimme viisi talkooryhmää, joista jokaisella on oma vetäjä. Jokainen ryhmä käy talkoissa kerran viikossa, jolloin työ ei tunnu liian raskaalta. Usein tällaisia talkoita tekee pieni ydinryhmä, joka väsyy nopeasti. Ja esimerkiksi villoittaminen ei ollut mitään miellyttävää hommaa, joten oli mukavaa, että työ jakautui useammalle porukalle, hän kertoo. 

Lisäksi tiedottamisella on ollut innostava vaikutus. Kun talkoissa on otettu kuvia ja remontin etenemisestä on tiedotettu joka viikko, monet ovat innostuneet mukaan. Meripirtin kerho on saanut projektin ansiosta jopa uusia jäseniä.

– Aloitimme talkoot 18. elokuuta ja nyt olemme jo näin pitkällä! On ollut ilo huomata, että maaseudulla ei näköjään talkoointo ole hiipunut mihinkään! 

Mies seisoo sirkkelin vieressä rakennustyömaalla.
Puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta on itsekin yllättynyt siitä, miten nopeasti remontti on edennyt. Talkoot alkoivat elokuussa ja valmista tulee näillä näkymin jo ennen toukotöitä ja kesälomia.

Uusi ilme vanhaa kunnioittaen

Remontti alkoi sillä, että käytännössä kaikki purettiin pois. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu jo 30-luvulla ja viimeisin remontti tehtiin 80-luvulla, joten nyt uusitaan kaikki. 

– Katto- ja seinäpaneelit olivat alun perin puun värisiä, mutta täällä on aikanaan poltettu sisällä, joten katto oli ihan mustaksi pikittynyt ja seinätkin tummuneita. Myös ikkunanpielet olivat tummia ja osa jo erittäin huonossa kunnossa, joten tämä oli viimeinen hetki entisöidä ne, puheenjohtaja toteaa. 

Ikkunoiden entisöintiin kului talkootunteja paljon enemmän kuin arvioitiin, mutta lopputulos on kaunis! Vanhoja perinteisiä ikkunoita reunustaa nyt puhtaan valkoisiksi maalatut puitteet. Myös katto- ja seinäpaneelit maalattiin vaaleiksi.

– Halusimme remontin yhteydessä samanlaiset kattopaneelit joka huoneeseen, mutta näitä salissa olevia paneeleita ei enää tehdä missään, joten höyläytimme itse muihin tiloihin samanlaiset, kertoo Vähäsilta. 

Kaksi miestä entisöi ikkunoita.
Vanhat ikkunanpuitteet onnistuttiin entisöimään uudenveroisiksi. Kuva: Meripirtin kerho.

Energiatehokkuutta ja esteettömyyttä

Remontin yhteydessä huomattiin, että keittiön lattian alla ei juuri eristeitä ollut.

– Keittiö on rakennettu talon laajennuksen yhteydessä sodan jälkeen, kun kaikista materiaaleista oli pulaa. Ei siis ihme, että siellä oli aina kylmä. Nyt keittiöön ja eteiseen on valettu uusi lattia, jossa on lattialämmitys. 

Kun huoneet eristettiin kunnolla, myös talon energiatehokkuus parani. Ja remontin yhteydessä talosta tehdään myös esteetön. Pääovelle tulee liuskat pyörätuoleja varten ja toinen vessoista remontoidaan inva-wc:ksi. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on 130 500 euroa. 

Talkoolaiset purkavat lattiaa.
Meripirtin kerhon jäsenistöstä löytyy niin sähkömiehiä kuin kirvesmiehiäkin, mikä on helpottanut urakkaa paljon. Kuvassa talkoillaan keittiön parissa. Kuva: Meripirtin kerho.

Juhlapaikka meren rannalla

Meripirtin kerhotalo sijaitsee merenrantatontilla. Samalla tontilla on myös Särkisalon kotiseutumuseo, esiintymislava ja varastorakennus sekä Meripirtin kerhon ylläpitämä yleinen uimaranta, urheilukenttä ja lentopallokenttä. 

Kerhotalon edustalla rantaa vartioi tiheä ruovikko, josta halutaan eroon heti kun sisätilat on ensin saatu kuntoon. Tarkoitus on raivata rantaa niin, että vesi tulee kunnolla näkyviin. Tulevaisuudessa toivotaan, että jos hääpari vihitään Särkisalon kirkossa, niin Meripirttiin voisi tulla juhlimaan näyttävästi venekuljetuksella.

Jo tässä vaiheessa remonttia voi helposti kuvitella, kuinka kauniin miljöön vaaleaksi maalattu sali ja sen ikkunoista avautuva merimaisema tarjoaa tulevaisuudessa juhlille jos toisillekin. Sali on mitoitettu 80 hengelle ja remontoidussa keittiössä on helppo huolehtia kestityksestä. Kesäjuhlia on helppo myös laajentaa pihan puolelle, sillä osana remonttia taloon saadaan terassi.

– Toiveissa tietysti on, että tälle tilalle tulee remontin myötä taas enemmän kysyntää. Viime vuosina talo on ollut niin huonossa kunnossa, että halukkaita vuokraajia ei enää juuri ollut, Vähäsilta toteaa. 

Ilmakuva Meripirtistä meren rannalla.
Meripirtin kerhotalon vanhin osa on sotien aikaan toiminut lottien keskuksena. Sen jälkeen sitä on vuokrattu asunnoksi. Historiallinen paikka meren rannalla nousee pian uuteen kukoistukseen.

Miesten kerholla riittää kiirettä

Meripirtin kerho on miesten kerho, joka perustettiin vuonna 1949 – nurinkurisesti naisen aloitteesta.

– Sodan jälkeen eräs paikallinen nainen sanoi, että nyt miehille pitää keksiä joku kerho, jotta niillä olisi muutakin tekemistä kuin ryyppääminen, hymyilee Vähäsilta. 

Nykyaikana vastaavat miesten kerhot alkavat olla jo harvinaisia, mutta Meripirtin kerho on pitänyt paikkansa kyläyhteisössä. Se järjestää joka vuosi Särkisalopäivän, juhannussalon noston, muinaistulien yön, silakkamarkkinat ja koko perheen joulutapahtuman. Ne ovat tapahtumia, jotka keräävät yhteen kaikki kyläläiset. 

Meripirtin lisäksi kerhon omistuksessa on Tallbacka, jossa osa kylätapahtumista järjestetään. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Meripirtin kerhon toimintaan kuuluu esimerkiksi Särkisalon murteen vaaliminen ja kotiseututarinoiden kerääminen. 

 

Janica Vilen

Suomusjärven frisbeegolfradan avajaisia vietetään keväällä!

Nainen heittää frisbeetä metsässä.

 

Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle.

Leader Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman frisbeegolfradan rakentamiseen. Leader-tuella on rakennettu ratoja esimerkiksi Salon Märynummeen ja Vihdin Nummelaan. Tänä vuonna Ykkösakseli on tukenut uuden radan rakentamista Suomusjärvelle. Hankkeesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistys.

– Kysyimme suomusjärveläisiltä, mitä uutta tänne kaivataan ja kyselystä nousi idea frisbeegolfradasta. Aloitimme talkoot keväällä, ja nyt täältä puuttuu käytännössä enää opasteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Tanja Heinänen.

Nopeasta toiminnasta on kiittäminen aktiivisia talkoolaisia. Vapaaehtoisia on ollut yhteensä noin 35, mutta töitä on tehty pienissä porukoissa. Yhteensä talkootunteja kertyi hankkeen aikana yli 500. 

– Työtä helpotti paljon sekin, että kyläläisillä oli itsellään niin paljon työkaluja ja työkoneita käytettävissä, että saimme nopeasti valmista jälkeä, kiittelee Heinänen. 

Muutamat suurimmat puut on käyty kaatamassa väyliltä ammattilaisvoimin, mutta kaikki muu on tehty talkoilla suunnittelusta alkaen. Frisbeegolfradan pääsuunnittelijana on toiminut Sami Lindholm. 

Nainen seisoo harja kädessä frisbeegolfradan heittopaikalla.
Heittopaikat on nikkaroitu talkoilla. Kuvassa Tanja Heinänen harjaa hiekkaa heittopaikan mattoon, jotta siinä ei liukastuisi.

Suomusjärven rata lähtee urheilukentältä ja kulkee pururadan läheisyydessä. Radalla on yhteensä 12 väylää, joiden kaikkien vaikeusaste on par 3. Väylät on kuitenkin suunniteltu niin, että heittäminen on mielekästä sekä aloittelijoille että kokeneille frisbeegolfaajille. Koko radan kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin puolitoista tuntia. 

MLL:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomusjärven Sisu, Suomusjärven koulun vanhempaintoimikunta, Suomusjärvi-seura ja Suomusjärven maatalousnaiset. Rata tulee olemaan hiihtokautta lukuunottamatta aina kaikkien vapaassa käytössä ja myös paikallisen koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä.

Vihreä opaskyltti kalliolla, jonka päältä on kääritty maaperäkerros pois.
Kuntta on kääritty pois pahimmista paikoista, ja kaiteita tai muita tukia on vielä tulossa turvallisuuden varmistamiseksi.

Avajaisia juhlitaan keväällä

Uuden radan avajaisia vietetään keväällä.

– Vähän olemme jo miettineet, kuka tulee heittämään virallista avausheittoa ja millaista ohjelmaa järjestetään. Toiveissa olisi saada avajaisten yhteyteen myös pieni kurssi frisbeegolfista, Heinänen kertoo. 

Kesäksi on toiveissa saada radan varteen myös roskiksia. Frisbeegolfkiekkojen vuokraamistakin on jo ideoitu paikallisten nuorten keskuudessa. 

– Tämä on Suomusjärven ensimmäinen frisbeegolfrata, mutta Salon alueella ratoja on jo useampia. Kesällä voisi järjestää vaikka turnauksen, jossa kierretään kaikki Salon radat, Heinänen pohtii. 

Salossa toimii paikallinen frisbeegolfseura, josta saatiin vinkkejä myös Suomusjärven väylille. 

Nainen kävelee pienellä puusillalla metsässä, josta on kaadettu puita.
Yhdelle väylälle on rakennettu pieni silta helpottamaan kulkemista ja se alle vesipiste, jossa voi tarvittaessa vaikka huuhdella kädet.

Leader-tuki apuna

Varsinais-Suomessa Leader-tuella on saatu aikaan jo toistakymmentä frisbeegolfrataa. Radat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisessä käytössä, joten Leader-rahoitus sopii rakentamiseen hyvin. Suomusjärven radalle Ykkösakseli myönsi 50 prosentin tuen. 

– Meidän kokonaisbudjetti oli 20 000 euroa, joten tämä ei olisi mitenkään onnistunut ilman Leader-rahoitusta, toteaa Heinänen. 

Rahoituksen lisäksi hän muistuttaa neuvonnan tärkeydestä. Leader Ykkösakselista on tullut hankkeeseen hyviä ohjeita pitkin matkaa. 

Tietoa lajin säännöistä, etiketistä, erilaisten kiekkojen ominaisuuksista ja heittotekniikoista löytyy Suomen frisbeegolfliiton sivuilta. 

Vasemmalla frisbeegolfradan heittopaikka ja oikealla heittoväylä.
Frisbeegolfrata on rakennettu kaupungin maalle. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Tämän väylän varrelta talkoolaiset niittivät parimetrisen heinikon.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

*Juttua muokattu 29.11. klo 10.37. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että rata saadaan valmiiksi vielä marraskuun aikana, mutta avaus onkin päätetty siirtää kevääseen. Suomusjärven MLL pahoittelee muutosta ja toivottaa kaikki tervetulleeksi pelaamaan keväällä 2022. MLL on perustanut Facebook-sivun nimeltä Suomusjärven frisbeegolfrata. Sieltä pystyy seuraamaan tilannetta.

Maija Kymäläinen: Kaiken A ja O on pitää maaseutu elinvoimaisena!

Maija Kymäläinen kissa sylissään.

 

Kymäläisen perhe asuttaa Salon Kiskossa sijaitsevaa Sirkan tilaa jo neljännessä polvessa. Nyt jo on selvää, että seuraavaksi tilaa tulee jatkamaan nainen, sillä perheessä on kolme tytärtä. Maaseudun naisten päivän haastattelussa perheen kuopus Maija Kymäläinen kertoo, millainen on hänen unelmiensa maaseutu.

Maaseudun naisten päivää vietetään vuosittain 15. lokakuuta. YK:n teemapäivän tarkoituksena on huomioida naisten rooli maaseudun kehittäjinä, viljelijöinä, metsänomistajina ja yrittäjinä sekä hyvinvoinnin turvaajina. Tämän vuoden erityisteemana korostetaan naisten ja tyttöjen keskeistä roolia maailman ruokajärjestelmässä.

21-vuotias Maija Kymäläinen on kasvanut maalla, ja suunnittelee sinne myös tulevaisuuttaan. Siksi hän opiskelee parhaillaan Hämeen ammattikorkeakoulussa agrologiksi.

– Myös isosiskoni Anna on suorittanut samat opinnot ja olemme miettineet, että ehkä voisimme yhdessä jatkaa kotitilaa jonain päivänä. Mutta vanhempamme ovat vasta viisikymppisiä, joten vielä ei ole kiire päättää. Täältä ei työt lopu, ja vaikka tämä paikka onkin rakkain ja tärkein, niin valmistumisen jälkeen minulla on hyvää aikaa hankkia työkokemusta muualta, kertoo Kymäläinen. 

Keskimmäinen tyttäristä Enni on puolestaan tuotantotalouden insinööri. 

– Hänkin kyllä tykkää tehdä maatilan töitä, mutta ei ammatikseen. 

Sirkan tilalla on 30 lypsävää lehmää sekä kosolti peltoja viljeltäväksi. Jos perinteisesti suomalaisella tilalla emäntä on lypsänyt lehmät ja isäntä istunut maatalouskoneiden rattiin, Sirkan tilalla kaikki ovat opetelleet tekemään kaikkia töitä.

– Kyllä ne konetytöt ovat ihan yhtä lailla naisten kuin miestenkin hommia ja eihän se traktori tiedä, ohjaako sitä mies vai nainen. Kun töitä on paljon ja ihmisiä vähän, niin on tärkeää, että kaikki pystyvät tarttumaan mihin tahansa hommaan. Onhan tämä toki fyysistä työtä, mutta onneksi tarjolla on monenlaisia apuvälineitä, jos omat voimat loppuvat kesken. 

Tämän vuoden keväällä perheen äiti mursi ranteensa, minkä vuoksi Maija otti tilan töistä normaalia enemmän vastuuta. 

– Se opetti paljon tästä ammatista. Vaikka ei tämä oikeastaan ole edes ammatti, vaan ennemminkin elämäntapa. 

Maija kiipeää traktorin hyttiin.
“Eihän se traktori tiedä, ohjaako sitä mies vai nainen”, toteaa Maija Kymäläinen, joka ohjaa tottuneesti isojakin maatalouskoneita.

Lehmät kuin lemmikit

Jos Kymäläinen saa valita, hän menee aina mieluiten navettaan.

– Oma kiinnostus on aina ollut eläimissä. Opinnoissakin suuntaudun nyt kotieläinpuoleen, vaikka maatalouden osa-alueet tietysti nivoutuvat toisiinsa ja kasvipuoli kulkee siinä eläinpuolen kanssa käsikädessä. 

Sirkan tilan karjamäärä on nykymittapuulla pieni, mutta siitä on etunsa, sillä kaikki lehmät tiedetään nimeltä, ja niiden kanssa tullaan tutuiksi.

– Kun eläimet tuntee hyvin, niitä on myös helpompi hoitaa. Jos jonkun käytös muuttuu, huomaamme sen heti ja pystymme reagoimaan asiaan nopeasti. Ja kun lehmiä on tarpeeksi vähän, niitä ehtii rapsutella paljon. Se taas tekee niistä hyvin ihmisläheisiä, mikä helpottaa niiden käsittelyä, Kymäläinen selittää.

Sirkan tilan maito täyttää vapaan lehmän maidon kriteerit. Kymäläiselle eläinten hyvinvointi on tärkeää ja hän seuraakin tarkkaan myös eläimiin liittyvää päätöksentekoa, esimerkiksi paljon tapetilla ollutta eläinsuojelulain uudistusta. 

Maija rapsuttaa lehmää.
Kun lehmiä rapsuttelee tarpeeksi, ne tottuvat ihmisiin, mikä tekee myös hoitamisesta helpompaa.

Politiikkaan lukion penkiltä

Maija Kymäläisen poliittinen ura alkoi jo lukiossa. 

– Yhteiskuntaopin tunnilla istuin sellaisen tytön vieressä, jonka kanssa puhuimme paljon yhteiskunnallisista asioista. Hän innosti minua hakemaan mukaan Salon nuorisovaltuustoon. Se oli sellaista oman kotikunnan asioiden edistämistä nuorten näkökulmasta ilman puoluepolitiikkaa. 

Kahden vuoden kaudesta jälkimmäisen vuoden Kymäläinen toimi nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Sen jälkeen häntä pyydettiin seurakuntavaaleihin Keskustan listalle. 

– Olemme aina puhuneet perheen kesken kaikesta. Kotona on saanut käydä läpi kaikenlaisia mielipiteitä ja kantoja. Kun minua sitten pyydettiin ehdolle, siitäkin palaveerattiin ensin kotona. Mietimme yhdessä, mitä se poliittinen vastuu tarkoittaa ja jaksanko sitä kantaa. Ja lopulta vanhempani sanoivat, että jos valinta tuntuu minusta oikealta ja haluan ehdolle lähteä, he tukevat minua. Meitä on ihan pienestä asti kannustettu aina kulkemaan omia polkujamme. 

Maija pääsi kirkkovaltuustoon vain 18-vuotiaana. Samoihin aikoihin hän liittyi myös Keskustanuoriin. 

– Sieltä löysin heti sellaisen henkisen kodin. Vaikka jostain asioista saatetaan olla eri mieltä ihmisten kanssa, niin aina olen tuntenut oloni tervetulleeksi. Keskustanuorissa olen saanut kasvaa ihmisenä ja vaikuttajana. Lukiolaisena olin ehkä vähän erilainen nuori, kun saatoin neljä iltaa viikosta istua erilaisissa kokouksissa. Keskustanuorista löysin elämääni samanlaisia ihmisiä!

Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana. 

– Politiikassa nälkä kasvaa syödessä. Mitä enemmän oppii, sitä enemmän oppii myös ymmärtämään, mitä ei vielä tiedä.

Kuntavaaleissa Kymäläinen nappasi varavaltuutetun paikan ja onkin jo käynyt yhdessä valtuuston kokouksessa. Oma vaalikampanjointi jäi kokonaisuuden varjoon, sillä Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana hän keskittyi omansa lisäksi koko maakunnan nuorten ehdokkaiden kampanjaan. 

– Siinä sai puhelin kuumana ensin soitella aktiivisia nuoria ehdolle ja sitten tarjota ehdokkaille koulutuksia. Saimme yli 50 nuorta ehdokasta, joista moni pääsi läpi. Vaalien jälkeen oli vielä neuvottelut, joissa saimme monta nuorta tosi vaikuttaviin paikkoihin! Olen meidän kokonaistulokseen tosi tyytyväinen, vaikka se kyllä harmittaa, että Saloon ei saatu ainuttakaan alle 30-vuotiasta valtuutettua mistään puolueesta.

Piiritasolla hän tyytyväinen siihen, miten nuoret saavat äänensä kuuluviin keskustapuolueessa. 

– Ei me nuoret olla pelkkä piikki puolueen lihassa, vaan osa porukkaa ja tulevaisuuden elinehto. 

Vahvat naiset ympärillä

Kymäläinen on saanut kasvaa vahvojen naisten ympäröimänä. Erityisesti hän ihailee omaa mummoaan, joka on kotoisin Karjalohjalta. 

– Hän oli maatilan tyttö itsekin ja tuli tänne Sirkkaan emännäksi tavattuaan pappan tansseissa. Hän on rautainen nainen!

Läheisiltä naisilta Maija on myös kuullut tarinoita, millaista on aiempina vuosikymmeninä ollut esimerkiksi päätöksenteossa. 

– Ja eihän tasa-arvo vieläkään valmis ole, vaikka oikeaan suuntaan mennäänkin. Itse olen kuitenkin kokenut, että minun sukupuolellani ei ole koskaan ollut politiikassa merkitystä. Paljon enemmän huomio on kiinnittynyt ikääni. Mutta kyllä minä varmasti vähän muutan sellaista stereotyyppistä käsitystä keskustalaisesta. 

Mustialassa Kymäläisen opiskelukavereista puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti hän on huomannut, että edelleen pojat jatkavat vanhempiensa tiloilla useammin kuin tytöt. 

Maija istuu maitolaiturilla.
Maija Kymäläinen sanoo olevansa optimisti, joka katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin.

Ihana lapsuus maaseudulla

Vasta aikuisena Kymäläinen sanoo ymmärtäneensä, miten onnellisen ja etuoikeutetun lapsuuden hän on saanut elää maaseudulla. 

– Täällä on ollut ihanaa kasvaa! Meillä oli aina vanhemmat kotona, kun tulimme koulusta. Ympärillä oli järviä, metsiä ja peltoja. Vilikkalan kylässä on eläimiä paljon enemmän kuin ihmisiä. Juuri samanlaisen lapsuuden toivoisin tulevaisuudessa omillekin lapsilleni. 

Kymäläisten talo on Isotahkon järven rannalla. Järvellä perheen tytöt ovat opetelleet kesäisin uimaan ja talvisin luistelemaan. Kaikki kylän lapset kulkivat kouluun samalla taksilla.

Korona osoitti, että muutkin suomalaiset kaipaavat maaseudulle luonnonläheisyyteen. Nyt onkin poliitikolle hyvä hetki saada kansanrivit ymmärtämään maaseudun kehittämisen tärkeys. 

– Peruspalvelut pitää turvata kaikille ihmisille riippumatta lompakon paksuudesta tai postinumerosta, Kymäläinen linjaa. 

Hänen unelmiensa maaseutu on elinvoimainen. 

– Maaseudulla pitäisi kehittää ennen kaikkea etätyömahdollisuuksia, jotta saamme tänne lisää työmahdollisuuksia. Töiden perässähän me nuoret mennään. Ei me voida asettua maalle, jos siellä ei ole töitä ja palveluita, vaikka paikka olisi kuinka ihana. 

Erityisesti pulaa on niistä töistä, joihin naiset kouluttautuvat. Siksi sataa 18–29-vuotiasta naista kohti maaseudulla asuu nykyisin 136 samanikäistä miestä.

Joillain maaseutualueilla ongelma on kuitenkin päinvastainen. Töitä olisi, mutta tekijät puuttuvat.

– Ministeri Kurvinen heitti ehdotuksen, että nuoret voisivat saada opintolainojaan anteeksi muuttamalla töihin sellaisille alueille, joissa on työvoimapulaa. Siinä ajatuksessa on mielestäni potentiaalia. 

Kymäläistä politiikassa ohjaa ennen kaikkea maalaisjärki ja käytännönläheisyys. Seuraavaksi hän on ehdolla aluevaaleissa. 

– Aluevaltuustossa olisi hyvä mahdollisuus päästä järkeistämään tätä meidän byrokratiahimmeliä. Ihmiset pitäisi saada ohjattua oikeiden palveluiden pariin paljon helpommin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

ProAgria kutsuu lapsia ja nuoria onkikisaan Saloon tiistaina 24.8.

Lapsi istuu selin laiturilla ja kalastaa.

 

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 25. elokuuta, mutta Salossa Kuusjoen Nummijärvellä etkoillaan jo tiistaina 24. elokuuta lasten ja nuorten leikkimielisen onkikisan merkeissä!

Pakkaa mukaasi onkivälineet ja tule ongelle Nummijärven niemenkärkeen. Tapahtuma alkaa uimarannan parkkialueelta (Järvitie 91, 25340 Kanunki) klo 17 infolla, jonka jälkeen suuntaamme kohti onkipaikkaa. Jokainen kisaaja huolehtii itse paikalle omat kalastusvälineensä. Aikaa onkia on klo 18:45 asti, jolloin suoritetaan kalojen punnitseminen parkkialueella.

Kisan voittajaksi kruunataan se onkija, joka onnistuu kalastamaan isoimman kalan ja tunnistaa sen itsenäisesti.

Tilaisuuden järjestelyissä otetaan huomioon alueelliset kokoontumisrajoitukset. Onkikisa toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 7. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen ja ilmoittautua voi Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten verkkosivulla, johon pääsee tästä linkistä! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.8. Tapahtuma on maksuton.

 

Lisätiedot:
Janita Kylänpää
Matkailu- ja ruoka-asiantuntija
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
ProAgria Länsi-Suomi
050 66471
janita.kylanpaa@maajakotitalousnaiset.fi

 

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat Ravintoa Rantakalasta projektia, joka on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten kalan käsittelytaitoja sekä kannustaa perheitä ja nuoria vapaa-ajankalastus harrastuksen pariin käytännön toimenpiteiden sekä viestinnän avulla. Luonto- ja kalatalousharrastus nostaa yksilön ja perheen hyvinvointia ja tukee tasapainoista elämää.

Tee se Salossa! Matkailuvinkkejä moneen makuun Salon seudulta

 

Monet tuntevat Salosta Teijon kansallispuiston ja hurmaavan vanhan ruukkikylän Mathildedalin, mutta Salon alueella on paljon muutakin nähtävää. Lähde esimerkiksi seikkailemaan Vaskion luontopolulle, vietä aktiivinen kesäpäivä Märynummen ulkoilualueella tai ota rennosti ja vuokraa mökki Petun saarelta. Salon alueelta löytyy matkakohteita jokaiseen makuun, ja ne esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Salon kunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut  paikallinen Leader-ryhmä Ykkösakseli.

Märynummen ulkoilualueella on täyspitkä frisbeegolfrata, vaelluspolku geokätköineen, liikuntateline, uimala saunoineen, tennis-, petankki- ja rantalentopallokentät sekä valaistu kuntorata, joka toimii talvella myös hiihtolatuna. Halikon Hakoniskat järjestää sään salliessa hiihtokilpailuja ja Koirakerho Tassut koulutuksia ja tapahtumia Tassukalliolla. Myös suunnistukselle ja maastopyöräilylle maastot ovat erinomaiset.
Alueella voi tutustua myös Märynummen kylän vaiheikkaaseen historiaan, sillä sieltä löytyy muinaisia asuinsijoja ja kuppikiviä sekä 1800-luvun lopun sotilaskasarmialue. 1920-luvulla alueelle perustettiin piirimielisairaala, jonka kaunis puisto rakennuksineen houkuttelee kävelylle. 

Vaskion luontopolku kulkee pääosin syvässä uomassa mutkittelevan Vaskionjoen varrella, mutta haarautuu muutamassa kohdassa notkon yläosaan, jolloin pääsee ihailemaan myös valtakunnallisesti arvokasta Uskelan jokilaakson maisemaa. Vaskion luontopolku voitti Varsinais-Suomen Vuoden maisematekokilpailun vuonna 2018. Se on suunniteltu osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten kylämaisemahanketta ja perustettu talkoovoimin kyläläisten kesken. Polun varrella on muutama penkki, jolle voi pysähtyä ihastelemaan maisemia.

Salon Salakalliolla voit lomailla asuntoautolla tai -vaunulla vaikka pidempäänkin, sillä leirintäalue on käytössä ympäri vuoden. Alueella on 500 hengen tanssilava ja 100 hengen kerhorakennus. Keskellä aluetta on kirkasvetinen lampi, jonka keskellä on ponttoonilaituri ja rannalla tunnelmallinen sauna. Lapsille on tehty oma leikkipaikka, ja lisäksi alueelta löytyy muun muassa frisbeekorit ja lentopalloverkko. Talvella Salakalliolta pääsee yhdyslatua pitkin Märynummen valaistuille hiihtopoluille ja kesäisin voi lähteä patikoimaan vaikka parin kilometrin päässä virtaavalle Uhrilähteelle. Salakallion omistaa urheiluseura Halikon Hakoniskat, joka järjestää alueella myös tapahtumia ja vastaa karavaanareiden palveluista.


Prittanan Puoti on pieni ja idyllinen puoti maaseudun rauhassa maisemareittien varrella. Puodista löydät paikallisia käsitöitä ja luonnonvaratuotteita, kuten muun muassa palashampoota, saippuaa, makusiirappeja ja sienisuolaa. Puodissa on pieni kahvio, joka palvelee kesäaikaan torstaista sunnuntaihin. Lauantaisin Prittanan Puodin pihalla pidetään rompetoria, jolloin erityisesti vanhojen autojen harrastajien kannattaa poiketa paikalle. Puodilla järjestetään myös monenlaisia kursseja, esimerkiksi kasvi- ja sienivärjäyksestä sekä kompostoinnista.


Cafe Vinssi on merellinen kesäkahvila ja terassi eteläisessä Salossa. Kahvilassa voit nauttia suussa sulavia pikkusuolaisia ja makeita herkkuja samalla kun ihailet maisemia. Kahvila on perustettu Förbyn telakan vanhaan vinssirakennukseen, joka tarjoaa sympaattiset puitteet kahvilalle. Alueen historiaa voi aistia sekä rakennuksessa itsessään että rakennuksen pihassa olevassa vanhassa vinssissä.



Petun kartanon kahvila ja puoti sijaitsevat Salon Särkisalossa Petun saarella. Petun Kartanon kahvilassa on tarjolla maittavaa lähiruokaa ja menneen ajan leppoisaa tunnelmaa. Puodissa taas myydään oman tilan tuotteita, kuten luomuvihanneksia ja hunajaa. Myös muita lähellä tuotettuja pieniä herkkuja löytyy valikoimasta. Kartanon ympäristössä voit tutustua tammivanhuksiin, arboretumiin ja perinnebiotooppeihin. Jos haluat viipyä pidempään, saarelta löytyy vuokramökkejä.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.