Alastarolla pilotoidaan radiopuhelimen käyttöä kyläturvallisuuden edistämiseksi

Eija-Sinikka Aho testaamassa radiopuhelinta.

 

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusosaaminen on yksi Suomen sisäisen turvallisuuden yhteistoimintamallin painopistealueista. Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen projektipäällikön mukaan maaseudulla jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko. 

Loimaalla sijaitsevalle Alastaron kylälle on hankittu yhteiseen käyttöön RHA68-radiopuhelin. Radiopuhelin antenneineen sijaitsevat Pakilantiellä Alastaron nuorisolavalla, joka toimittaa nykyään myös Alastaron kylätalon virkaa. Alastaron kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eija-Sinikka Aho (artikkelikuvassa) kertoo, että kevään tullen tavoitteena on opastaa kyläläisiä radion käyttöön erilaisten tapahtumien avulla.

– Olemme suunnitelleet yhteistyötä esimerkiksi partiolaisten kanssa. Voisimme järjestää vaikka kurssin, jossa etsitään radiopuhelinten kanssa maastosta aarteita, hän ideoi. 

Myös yhteyksiä muihin kyliin on tarkoitus testata. Esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä olevaan Tourula-Keihäskosken kyläyhdistyksen tukikohtaan Paimenenmäelle on hankittu vastaavia laitteita. 

Kun laitteet saadaan aktiiviseen vapaa-ajan käyttöön, niitä osataan käyttää myös mahdollisen hätätilanteen tullen. Radiopuhelimia voisi hyödyntää esimerkiksi kadonneen etsinnöissä tai muissa viranomaisia avustavissa tehtävissä, esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) tukena. 

RHA68-standardin radiopuhelimille ei Suomessa enää tarvita erillistä lupaa. Laitteita on maassa arviolta vähintään 150 000 kappaletta. Erityisen suosittuja ne ovat metsästäjien keskuudessa. 

Halvimmillaan radiopuhelimen saa noin 40 eurolla, mutta kovin pitkälle ei edullisimpien laitteiden kanssa saa yhteyttä. 100 eurolla saa jo hyvän radiopuhelimen. Alastaron kyläyhdistyksen laitteiden valinnasta ja asennuksesta on vastannut paikallinen radioamatööri Janne Mattsson. Kylätalolle sopivan antennin ja laitteiston saa noin 500 eurolla. 

RHA68-radiopuhelimissa on 26 kanavaa, joista yksi on varattu tiepalvelulle, kaksi autourheilulle ja kaksi Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Erikoiskuljetuksille on vakiintunut käyttöön kolme kanavaa ja radioharrastajat kohtaavat yhdellä taajuudella. 

– Kyläradiotoiminnalle olen ehdottanut kanavaa 9, mutta mitään virallista päätöstä asiasta ei vielä ole, Mattsson kertoo. 

Kuusi ihmistä seisoo kylätalossa.
Tauno Linkoranta (vas.), Pekka Rintala, Janne Mattsson, Heikki Nikander, Kalle Stenvall ja Eija-Sinikka Aho pohtivat Alastaron nuorisolavan kahviossa, miten kyläläisiä voisi opastaa kyläradion pariin tulevissa kesätapahtumissa.

Kylätaloista valmiuskeskuksia

Alastaron kylä on mukana Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa, jossa selvitetään muun muassa sitä, miten kylätalot voisivat toimia paikallisina valmiuskeskuksina: tiloina, joista saisi myös häiriötilanteissa apua tai tietoa. Alastarolla pilotoidaan nyt kyläradion käyttöä osana valmiustyötä. Laitilassa Leinmäen kylätalolle on hankittu aggregaatti ja soppatykki. Ne ovat säännöllisessä käytössä esimerkiksi tapahtumissa, mutta myös kriisitilanteessa niiden avulla pystyisi ruokkimaan kyläläiset. Moniin kylätaloihin on hankittu myös sydäniskureita ja majoituskapasiteettia. 

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Rintala kertoo, että hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa Suomen kyläyhteisöjen valmiuksia kyläturvallisuuskyselyiden avulla.

– Loppujen lopuksi laitteet ovat kuitenkin aina vain laitteita. Tärkeämpää on se, että kyläläiset itse ymmärtävät olevansa turvallisuustoimijoita. Sen kun hoksaa, niin kaikki muu on oikeastaan vain yksityiskohtia, toteaa Rintala.

– Oma näkemykseni on se, että jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko. Turvallisuus kohtaa ihmisen paikallisesti ja paikallisessa yhteisössä aihe muuttuu henkilökohtaiseksi. Turvallisuuden tunteessa osallisuudella ja yhteisöllisyydellä on myös ratkaisevan tärkeä merkitys, hän jatkaa. 

Kylien viestintäyhteistyö viranomaisten kanssa on myös yksi turvallisuutta edistävä asia. Rintalan mukaan viranomaisten olisi tärkeää tietää, miten kylään saa yhteyden häiriötilanteessa. Se vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä.

– Loimaan esimerkki tuntuu nyt kiihdyttävän kiinnostusta. Voi olla että vaikeasti rikottavia viestintäkyvykkyyksiä saadaan rakennettua yllättävänkin nopeasti koko valtakunnan alueelle, hän kommentoi. 

– Ideaalitilanteessa kaikissa kylätaloissa olisi mahdollisuus ottaa häiriötilanteessa yhteys pelastuslaitokseen, kunnan johtokeskukseen tai naapurikylään. Ja vastaavasti pelastuslaitos saisi jokaisesta kylästä aina kiinni jonkun, jolta saa tolkun vastauksia, Rintala jatkaa. 

Ilmakuva nuorisolavasta talvella.
Alastaron kyläyhdistyksen tukikohta on Alastaron nuorisolava, joka on tunnettu erityisesti kesäisistä Kuutamokeikka-tapahtumista. Talviaikaan käytössä on vain kahvilan puoli. Kylän yhteisen radiopuhelimen kuuluvuutta parantamaan on asennettu antenni rakennuksen katolle.

Langat takaisin kylien käsiin

Aikanaan kylätalot ovat olleet paikkoja, joihin ihmiset ovat kokoontuneet sekä ilon että hädän hetkellä. Kun nykyisenlaisia yhteydenpitovälineitä ei ollut, monet langat olivat kyläyhdistysten käsissä. Mutta on kylätaloja hyödynnetty hädässä viime vuosinakin. Esimerkiksi Santtion kylätalo toimi info- ja huoltokeskuksena Pyhärannan metsäpalojen aikaan kesällä 2018. Saman vuoden tammikuussa Nousiaisten vesikriisin aikaan ihmiset pääsivät suihkuun ja hakemaan juomavettä naapurikuntien kylätaloilta. Myös jouluna 2011 koetun Tapani-myrskyn jälkeen kylätalot toimivat monella harvaan asutulla alueella tukikohtana, kun kaatuneet puut estivät pääsyn kotiin ja sähköt olivat poissa useita päiviä.

Tänä vuonna Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta on seurannut, miten kylillä on valmistauduttu ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta ja keräämään heille tarvittavia tavaroita.

– Kun tulee joku tilanne eteen, ihmiset kylissä haluavat auttaa! Ja mitä konkreettisempi hyöty on, sitä helpompi on lähteä mukaan, hän toteaa. 

Myös kyläasiamies näkee hyvänä, että kylissä pohditaan turvallisuuskysymyksiä nyt, kun rajan takana soditaan ja ilmastonmuutos etenee. 

– Turvallisuus on yhteinen asia ja useinhan on niin, että kun valtiolta loppuu kädet kesken, yhdistykset jatkavat työtä, Linkoranta sanoo.

Kyläyhdistyksen aktiivijäsen Heikki Nikander on samaa mieltä. 

– Lähes kaikissa Facebookin puskaradio-ryhmissä on viime aikoina keskusteltu siitä, mistä löytyy lähimmät väestönsuojat. Sellaisia ei paljon ole, mutta tällaisia tiloja on, joihin voi kokoontua, jos vastaan tulee joku yllättävä tilanne. Alastarolla asuu kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet täällä, joten ensimmäiseksi meidän pitäisi saada tämä tila kaikkien tietoon, hän toteaa. 

Kolme ihmistä radiopuhelimen parissa.
Heikki Nikander (vas.), Kalle Stenvall ja Eija-Sinikka Aho ottavat kyläyhdistyksen radiopuhelimella yhteyttä autossa olevaan Janne Mattssoniin.

6 000 radioamatööriä

Radioamatöörejä on Suomessa noin 6 000. Janne Mattsson tentti itselleen pätevyyden vuonna 2018, mutta harrastus alkoi jo lapsuudessa. Niin ikään alastarolainen Kalle Stenvall on ollut radioamatööri jo pitkään. 

– Päivittäin tulee kuunneltua maailmaa. Aamuisin on yleensä sellainen hetki, kun harrastajat vaihtavat kuulumisia. Nykyisin kuuntelen itse lähinnä kaukaisia tai harvinaisia yhteyksiä. Yhteensä minulla on kuitattuna noin 2 500 yhteyttä. 

Viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen piiri järjesti kaksi perustason pätevyyteen tähtäävää radioamatöörikoulutusta, joissa molemmissa oli sata osallistujaa. Uusien harrastajien myötä radioamatöörien keski-ikä on pitkästä aikaa laskusuunnassa. 

– Ja nyt sotatilanne on vaikuttanut selvästi kiinnostukseen. Mutta Ukrainassa radioamatööritoiminta on kielletty, sillä yhteyksiä pystyy seuraamaan, Stenvall kertoo. 

Radiopuhelin keltaisella pöydällä.
RHA68-radiopuhelin toimii taajuusalueella 67– 72 MHz.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Kylien turvallisuus -webinaarin luennot ovat nyt kaikkien katsottavissa – Linkit Youtubeen tässä artikkelissa

Leinmäen kylätalolla on yhteishenki kohdillaan

 

Laadukasta, tavoittavaa ja vaikuttavaa viestintää koko verkoston voimin!

Yhteiskuva viestintäverkoston osallistujista.

 

Haloo maaseutu! -viestintäfoorumissa jaettiin viestintävinkkejä ja aseteltiin askelmerkkejä tulevaisuuden maaseutuviestinnälle. Esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen!

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 30. maaliskuuta hybriditilaisuutena järjestettyyn Haloo maaseutu! -viestintäfoorumiin. Aamupäivän aikana Haloo maaseutu! -viestintähankkeen koordinaattori Janica Vilen esitteli hankkeen tuloksia sekä jakoi vinkkejä laadukkaasta, tavoittavasta ja vaikuttavasta viestinnästä. Verkostomaisen viestinnän voimasta puhui Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen. Valtakunnallista maaseutuverkostoa ja uutta maaseutuverkosto.fi -alustaa esitteli puolestaan maaseutuverkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski. 

00:00:00 Päivän ohjelma ja Haloo maaseutu! -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu! (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

00:14:18 Vinkkejä laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään / Janica Vilen, Haloo maaseutu!

00:33:27 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)

01:09:14 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut (Tutustu lisää osoitteessa maaseutuverkosto.fi)

Tehokasta maaseutuviestintää koko Suomeen

Iltapäivällä viestintäfoorumissa tutustuttiin maaseutuviestinnän uuteen aluemalliin. Vuonna 2023 alkavalla EU:n ohjelmakaudella ei enää toteuteta viestintähankkeita, vaan paikallista maaseutuohjelman viestintää tehdään Ely-keskuksista käsin. 

Viestintämallin uudistusta esitteli Emilia Nivukoski maaseutuverkostopalveluista. Uuden mallin tavoitteena on yhdenmukaistaa viestintää kaikilla alueilla. Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa ei ole ollenkaan viestintähankkeita ja olemassa olevilla viestintähankkeilla on keskenään paljon eroja niin tavoitteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viestinnän hankkeistaminen on luonut viestintään myös katkoja, ja uuden mallin toivotaan luovan työhön jatkuvuutta. 

Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Selkeää ja innostavaa viestintää mahdollisuuksista ja vaikutuksista 

Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat työryhmissä Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän tarpeita, erityispiirteitä, hyviä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Tuenhakijoiden näkökulmasta eri tukimuodoista viestimiseen toivottiin lisää selkeyttä ja innostavuutta. Lisäksi tarvetta olisi saada nykyiseen tapaan uutisia toteutuneista hankkeista ja niiden vaikutuksista. Toiveissa on, että ruohonjuuritason paikallinen kehittämistyö saa jatkossakin näkyvyyttä. Kaksikielisyys nousi esiin kaikissa työryhmissä. Jatkossa olisi tärkeää saada kaikki viestintää tukeva materiaali molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi viestintää tarvitaan myös muilla kielillä, erityisesti englanniksi. 

Tulevan alueviestijän työnkuva on laajempi kuin nykyisen viestintähankkeen koordinaattorin. Siksi verkoston toimijat toivovat myös koulutusta ja uusia työkaluja oman viestintänsä kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen, jotta materiaalia syntyisi jatkossakin säännöllisesti.

Työpajoissa pohdittiin myös Haloo maaseutu -brändin tulevaisuutta. Vaikka viestintähanke päättyy, brändiä voidaan hyödyntää edelleen. Haloo maaseutu voisi olla esimerkiksi maaseutuaiheisen lehden nimi ja sivusto voisi muuttua verkkolehdeksi. Joissain maakunnissa paikalliset Leader-ryhmät ovat ottaneet yhteisen viestintähankkeen brändin omaan käyttöönsä, mikä voisi olla yksi vaihtoehto myös Varsinais-Suomessa. Yksi idea olisi luovuttaa brändi valtakunnalliseen käyttöön, jos muualla Suomessa innostutaan ajatuksesta.

Yksi työpajan kysymyksistä liittyi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston ja sen sidosryhmien määrittelyyn. Maaseutuverkoston käsite on koettu epämääräiseksi eivätkä kaikki maaseudun kehittäjät tiedä tai koe kuuluvansa siihen. Maaseutuverkostoon kuuluvat yksinkertaistetusti kaikki ne tahot, jotka ovat mukana kehittämässä maaseutua. Työpajoissa saatiin paikallisten ihmisten asiantuntijuuden avulla kerättyä listaa niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä pyritään tiivistämään. Lisäksi maaseutuverkostolla on laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa kaikki paikalliset mediat sekä poliittiset puolueet.

Sanapilvi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoista.

Nuoret haluavat edistää maallemuuttoa! Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa

Nina Kuusisto-Huuskonen talvisessa järvimaisemassa.

 

Nuorten tulevaisuusjaosto haluaa edistää maallemuuttoa parantamalla kuntien nuorisovaltuustotyötä, etäopiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä maaseudun imagoa. Varsinais-Suomen edustaja Nina Kuusisto-Huuskonen puhuu myös osallistamisen ja yhteisöllisyyden puolesta. 

Suomen Kylät ry:n uusi valtakunnallinen nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa 23. maaliskuuta etäyhteyksin. Tulevaisuustyö korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä,  ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne kertoo, että se onkin tärkeä osa kaikkien Suomen Kylät ry:n jaostojen toimintaa. 

– Paikallisen kehittämisen jatkuvaksi uudistamiseksi ja nimenomaan nuorten osallisuuden vahvistamiseksi perustimme viidenneksi jaostoksemme nuorten tulevaisuusjaoston, hän kertoo.

Nuorten tulevaisuusjaosto koostuu 16 nuoresta, joista nuorin on 16-vuotias ja vanhin 27-vuotias. Useimmilla on kylä- tai Leader-osaamisen lisäksi kokemusta niin järjestö- kuin asuinkuntansa nuorisovaltuustotyöstä. Osa on mukana myös kuntapolitiikassa tai kuntavaaliehdokkaina.  Puheenjohtajaksi valittiin liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Eevasisko Mehtätalo Oulusta. 

– Suomen Kylät tulee saamaan roimasti uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja tukea kehitysaskeliin näiden uusien jaostolaistemme avulla, intoilee myös kokoukseen osallistunut Rinne.

Jaoston odotetaan valmistelevan ja tekevän Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Jaoston toimikausi on kolme vuotta.

Varsinais-Suomen edustaja haluaa osallistaa nuoria

Varsinais-Suomea jaostossa edustaa 26-vuotias Rauman kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen, joka asuu Uudessakaupungissa. Sen lisäksi, että hän on itsekin vielä nuori, hän tuntee hyvin maaseudulla asuvien nuorten ajatuksia työnsä puolesta. 

–  Vastaan Raumalla nuorten osallisuusryhmistä ja luotsaan esimerkiksi lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa. Tykkään tästä työstä hirveästi! Ja tätä kautta pystyn tuomaan tulevaisuusjaoston tietoon isommankin porukan ideoita ja mielipiteitä.

Lisäksi hän toimii Leader Ravakan nuorisotyöryhmässä, jossa päätetään muun muassa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitettavista hankkeista ja kehitetään nuorten osallisuutta Ravakan alueella. Lisäksi hänellä on taustaa vaikuttamiseen muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuustosta. 

Ilokseen Kuusisto-Huuskonen on huomannut, että monet nuoret haluavat muuttaa nimenomaan maaseudulle, mutta ei heille riitä se, että on kiva talo keskellä kaunista maalaismaisemaa. 

– Tarvitaan palveluita ja yhteisö, johon kuulua. Nuoret kaipaavat paljon verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän kertoo. 

Kuusisto-Huuskonen uskoo, että ratkaisu nuorten viihtyvyyteen maaseudulla on osallistaminen. 

– Esimerkiksi kyläyhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tapahtumia, mutta aika monet niistä järjestetään ihan samalla tavalla kuin kymmenen edellistäkin vuotta. Usein maaseudun kylätapahtumissa huomioidaan lapset vaikka pomppulinnalla tai poniajelulla, mutta 13–17-vuotiaiden ohjelmaa ei juurikaan ole. Heille voisi järjestää vaikka kyselyn siitä, millaista ohjelmaa kaivataan. Ei kaikille tarvitse olla kaikkea, mutta olisi edes jokaiselle jotain, hän toivoo.

Julkinen liikenne ja hyvät etäyhteydet ovat maaseudulla asumisen kulmakiviä. Nykyisin maaseudun nuoret voivat saada ajokortin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana ja moni toivoisi ikärajan tiputusta vielä 16 ikävuoteen. Samoin kuntavaalien äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ollaan ehdotettu jo useammassakin yhteydessä.

New York opetti arvostamaan lähimetsiä

Nina Kuusisto-Huuskonen on asunut Uudessakaupungissa lähes koko elämänsä – poikkeuksena opiskeluaika Ilmajoella ja au pair -vuosi New Yorkin kupeessa. 

– New Yorkin jälkeen opin arvostamaan luontoa ja merta. Aikaisemmin kävin metsässä lähinnä koulun liikuntatunneilla pakosta, mutta nykyään retkeilen mielelläni paljon. Uudet luontokohteet ja niiden kehittäminen kiinnostavat erityisesti ja usein huomaan metsässä jo suunnittelevani, että tähän sopisi laavu ja tuonne pitäisi saada polku. 

Lisäksi häntä kiinnostaa kansainvälisyys.

– On aina mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, miten vaikka naapurimaissa nuoret jonkin asian kokevat ja mitä voisimme toinen toisiltamme oppia, Kuusisto-Huuskonen toteaa. 

Ensimmäisessä tulevaisuusjaostossa hänet valittiin Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmään, jossa on pääpainona tällä hetkellä lokakuisen Maaseutuparlamentin suunnittelu. 

– Tykkään tapahtumien suunnittelusta ja järjestämisestä, joten tämä on minulle mieluisa tehtävä!

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Antti Huuskonen

 

Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaoston kokoonpano:

Etelä-Karjala: Karoliina Ahtiainen, Lappeenranta

Etelä-Pohjanmaa: Mikko Jaskari, Ylihärmästä (Kauhava)

Häme: Essi Tuomenoja, Vojakkala

Itä-Uusimaa: Tiia Åhl, Myrskylä

Kainuu: Tia-Maria Tikkanen, Sotkamo

Keski-Suomi: Juho Paananen, Muurasjärvi (Pihtipudas)

Kymenlaakso: Meea Niemelä, Villikkala

Lappi: Senni Välimaa, Ylitornio

Pirkanmaa: Emmi Sarvijärvi, Parkkuu (Ylöjärvi)

Pohjanmaa: Jennica Lattunen, Vaasa

Pohjois-Pohjanmaa: Eevasisko Mehtätalo, Oulu

Pohjois-Savo: Jussi Mikkonen, Harjuranta

Päijät-Häme: Heta Järvelä, Asikkala

Satakunta: Tyyne Vuorela, Siikainen (/Helsinki)

Uusimaa (keski- ja länsi-): Kaisla Dahlqvist, Pohja (Raasepori)

Varsinais-Suomi: Nina Kuusisto-Huuskonen, Uusikaupunki

 

Suomen Kylät ry on kylä- ja Leader-toimintaa sekä paikallista kehittämistä edistävien verkostojen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Yhdistys edistää kylien ja niiden asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia. Jäseniä ovat paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. 

 

Avoimet Kylät -päivää vietetään tänään verkossa – katso videoesittely Vehmaalta Tummamäen luontopolusta tai tutustu harrastusmahdollisuuksiin Liedon Yliskulmalla

 

Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.

Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600. 

Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa. 

Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan. 

Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista. 

Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa

Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa. 

Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta. 

Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.

 

Lähde lauantaina virtuaalimatkalle Suomen kyliin! Mukana paljon kohteita myös Varsinais-Suomesta

 

Lauantaina 13. kesäkuuta vietetään taas Suomen Kylät ry:n toteuttamaa Avointen Kylien päivää – tällä kertaa koronan vuoksi poikkeuksellisesti verkossa. Tapahtumapäivänä kylät julkaisevat verkossa videoita, kolumneja, kuvia tai vaikka podcasteja, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600.

–  Kylät ovat hienosti lähteneet mukaan tähän digiloikkaan. Keväällä pohdittiin, perutaanko Avoimet Kylät tältä vuodelta kokonaan. Onneksi päädyimme tähän turvallisesti verkossa toteutettavaan tapahtumaan, joka vastaa oivallisesti myös kasvaneeseen kiinnostukseen maaseutua kohtaan, kertoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on kylien omat verkkosivut ja Facebook. Linkit kylien omiin kanaviin on koottu Suomen kartalle Avointen Kylien verkkosivuille.  Kartta julkaistaan lauantaina täällä. Tapahtumapäivänä kannattaa myös seurata sosiaalisessa mediassa tunnistetta #avoimetkylät.

Mukana on monta kohdetta Varsinais-Suomesta, mutta tänä vuonna, kun tapahtuma toteutetaan  verkossa, voi virtuaalimatkalle lähteä vaikka Lappiin saakka. 

Teemana ulkoilu ja lähiliikuntapaikat

Päivän yhtenä teemana on ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tavoitteena on esitellä kylien ulkoilu- ja liikuntapaikkoja verkossa, jotta ihmiset löytävät paremmin kylien ulkoilumahdollisuuksien pariin. Avointen Kylien sivustolla olevalta kartalta löytyy paitsi kylien julkaisemat verkkotapahtumat myös ulkoilukohteet. Kartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. 

Avoimet Kylät -päivänä julkaistut materiaalit tulevat toimimaan koko kesän ajan kylien markkinointimateriaalina ohjaten ihmisiä vierailemaan kylien upeissa kohteissa omatoimisesti. 

Samana päivänä juhlitaan kyläkauppoja

Avoimet Kylät verkossa -päivää vietetään yhteistyössä Päivittäistavarakauppa ry:n organisoiman Kyläkauppapäivän kanssa. Kyläkauppapäivä-tapahtuma muistuttaa laajan palveluverkoston merkityksestä. Kyläkauppapäivän kyläkaupat julkaistaan samalla karttapohjalla kylätapahtumien kanssa tapahtumapäivänä. Myös kauppiaat ovat tehneet videoita ja muita virtuaalisia tervehdyksiä teemapäivään osallistuville.  

Kyläkauppojen määrä on pitkään vähentynyt parilla kymmenellä vuosittain. Kymmenessä vuodessa kauppojen määrä on pudonnut alle puoleen. Viime vuonna kyläkauppoja oli 213 ja kauppojen sulkeminen näyttäisi hieman hidastuneen. Kyläkauppoja tarvitaan, joten maaseudulla vielä jäljellä olevista kaupoista kannattaa pitää huolta ennen kaikkea käymällä niissä ostoksilla, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Kesän lomakausi on monelle kyläkaupalle vuoden tärkein sesonki. Tänä vuonna kyläkauppojen toimintaa turvaamassa on myös valtiovallan kokeiluna myöntämä tuki.

Harvaan asutun maaseudun kyläkaupoille viime syksynä haettavaksi tullut kyläkauppatuki on antanut kaupoille toivotun piristysruiskeen. Toivomme, että saatujen hyvien kokemusten perusteella tuki voidaan vakinaistaa kuten Ruotsissa on tehty ja laajentaa se koskemaan muitakin kuin harvaan asutun maaseudun kyläkauppoja, Ilkka Nieminen sanoo.

 

Kuva © maaseutuverkosto. Kuvaaja: Heli Sorjonen.