Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

 

Auran keskustaan vuonna 2019 avatussa Auraamossa on saman katon alla muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste. Tilaa kehitetään edelleen koko ajan. Uusimpana investointina Auraamoon tehtiin teatteritila Auran uudelle Nuorisoteatterille Leader Jokivarsikumppaneiden tuella.

Auran keskustassa vuosia palvellut Valintatalo lopetti toimintansa vuonna 2017 ja Auran kunta osti kiinteistön itselleen vuonna 2018. Jo seuraavana vuonna 2019 kiinteistökauppa alkoi kantaa hedelmää, kun tiloihin avattiin kuntalaisten yhteinen olohuone ja monitoimitalo Auraamo. 

– On kunnan elinvoiman kannalta tosi tärkeää, että täällä on paikka, jossa ihmiset tapaavat säännöllisesti, kommentoi Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Nainen seisoo kaupassa keltainen huivi kaulassaan.
Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio Auraamon myymälässä.

Suunnitteluvaiheessa ideoita tilan käyttöön kerättiin kuntalaisilta. Tarvetta oli nimenomaan matalan kynnyksen maksuttomalle yhteiskäyttötilalle – ja sellainen Auraamosta lopulta tuli. Muutamia väliseiniä lisäämällä ja pienellä pintaremontilla kuntalaisille saatiin aikaan oiva kokoontumispaikka. 

– Investointilistalla on vielä lämmitys- ja ilmastointipuolen juttuja ja on tänne tehty sisustussuunnitelmakin, jota lähdetään toteuttamaan toivottavasti ensi vuonna, kertoo Alkio. 

Nykyinen sisustus on kiertotalouden malliesimerkki. Vanhat kalusteet ovat saaneet Auraamossa uuden elämän ja tekevät tilasta sympaattisen ja helposti lähestyttävän. 

Auraamo on saanut paljon kiitosta paikallisilta ja herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa. Tila on valittu yhdeksi esittelykohteeksi ensi vuonna ilmestyvään Varsinais-Suomen Kylät ry:n teokseen Vanha talo, uusi meininki, joka kertoo esimerkkejä maaseudun vanhojen rakennusten kekseliäästä uusiokäytöstä.   

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Auraamo tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Myymälä ja tapahtumat tukevat toisiaan

Auraamossa toimii Elävän virran yhdistyksen ylläpitämä myymälä, jossa on tarjolla noin 30 auralaisen pienyrittäjän tuotteita: käsitöitä, elintarvikkeita ja monenlaista muuta! Samalta tiskiltä vuokrataan myös esimerkiksi sup-lautoja, joilla voi lähteä seikkailemaan vieressä virtaavalle Aurajoelle. Lisäksi myymälä voi toimia lippupisteenä Auraamon viereen rakennetun Sisupuiston tapahtumille. Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. 

Auraamon aula toimii maksuttomana paikkana tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi etätyöpisteenä. Tiloissa on internetyhteys ja pistorasioita työskentelyä varten. Töiden lomassa voi lukea päivän lehdet ja taukokahvit saa ostettua viereisestä myymälästä. 

Aurajoen matkailutien standi ja esitteitä.
Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. Turusta Oripäähän kulkevaa matkailutietä on kehitetty kolmen eri Leader-hankkeen kautta.

Auraamon kokoushuone on yhdistyksillä kovassa käytössä. Vakituisia käyttäjiä ovat esimerkiksi Auran SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka järjestää tiloissa perhekahvilaa. Kokoushuoneen lisäksi yhdistykset pystyvät hyödyntämään myös talon keittiötä.

Tiloja käyttävät yhdistykset ja myymälän asiakkaat pysyvät perillä Auraamon tapahtumista ja tapahtumat taas tuovat asiakkaita myymälään ja heittävät sisään yhdistysten toimintaan. 

– Mitä enemmän täällä tapahtuu, sitä paremmin tila vastaa tarkoitustaan. Yhdistykset voivat järjestää toimintaa Auraamossa aina veloituksetta, Alkio toteaa.  

Auraamo on vahvasti mukana myös uusille asukkaille suunnatussa Auran kunnan infopaketissa. Auran kunnan väkiluku on juuri ylittänyt 4 000 asukkaan rajan. Uusille asukkaille Auraamo on oiva paikka tutustua sekä kunnan palveluihin, elinkeinoelämään että yhdistyskenttään. 

Iltatorit saivat hyvän vastaanoton

Nainen ja mies laajennetulla lastauslaiturilla.
Vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava iltatoreja ja muita tapahtumia varten. Kuvassa Anna-Mari Alkio esittelee lavaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkorannalle.

Auraamon pihaa on viime vuosina muokattu tori-alueeksi. Kesätiistaisin järjestettävät iltatorit ovat tulleet nopeasti todella suosituiksi. Torimyyjien käyttöön on ehostettu kunnan vanhoja bussipysäkkejä ja keväällä 2020 pihalta purettiin vanha huoltorakennus. 

Pisteenä i:n päälle rakennuksen takana olevasta vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava.

– Kesällä täällä oli jo pari bändiäkin esiintymässä. Toritoimintaa kehitetään eteenpäin koko ajan, Alkio esittelee. 

Teatteri on Auraamon uusin tulokas

Auran Nuorisoteatterin standi ja taustalla mustaksi maalattu teatteritila.
Auran Nuorisoteatterilla on nyt oma näyttämö Auraamossa.

Uusimpana projektina Auraamoon on syksyllä 2021 valmistunut Auran Nuorisoteatterin näyttämötila, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Auran ja sen lähikuntien alle 29-vuotiaiden nuorten kanssa, joille toimintakin tullaan suuntaamaan. 

Teatteria on kehitetty kahden eri Leader-hankkeen avulla, joita kumpaankin hallinnoi Auran kunta. Investointihankkeessa teatterille hankittiin kalusteet ja av-tekniikka. Kehittämishankkeessa taas suunnitellaan uusiin tiloihin toimintaa: aloitetaan matalan kynnyksen teatteritoiminta sekä luodaan nuorisoteatterille oma brändi ja markkinointisuunnitelma. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry myönsi 35 000 euron investointihankkeelle 65 prosentin tuen ja 16 000 euron kehittämishankkeelle 90 prosentin tuen. 

Näytöskausien ulkopuolella teatteritilaa on mahdollista hyödyntää vaikka liikuntahetkiin, luentoihin ja muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi torstaina 11. marraskuuta tilaa hyödyntää Auranmaan Yrittäjämessut. 

Auraamon kautta työelämään

Työpajan pöydällä ompelukone ja monenlaista muuta rekvisiittaa.
Auran kunnan työpajalla valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään.

Auraamon takaosa on varattu kunnan työllisyyspalveluille. Työpajalla aktivoidaan 18–64-vuotiaita työttömiä ja valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään. 

Osa asiakkaista hakee työpajalta vauhtia työelämään työttömyysjakson jälkeen; osa on nuoria, jotka vasta ponnistavat työelämään ja harjoittelevat työelämävalmiuksia. Lisäksi paja aktivoi sellaisia työttömiä, jotka ovat jo eläkeiän kynnyksellä, eivätkä välttämättä enää työllisty, mutta kaipaavat elämäänsä työyhteisöä. 

Tarjolla on paitsi käsillä tekemistä myös apua työnhakuun. Työpajan ohjaajat järjestävät työttömille tarpeen mukaan esimerkiksi tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja työpaikkoihin.

Vasemmalla kuva tyhjästä kiinteistöstä ennen Auraamoa ja oikealla Auraamon tultua kiinteistöön.
Auran kunnan monitoimitila Auraamo on rakennettu vanhaan Valintatalon kiinteistöön. Nykyisin Valintatalosta muistuttavat enää turkoosit ovenpielet. Julkisivua koristaa nyt yhteisötaideteos Elävä virta, joka on tehty paikallisten taideharrastajien voimin Auranlaakson kansalaisopiston kuvataideopettaja Minna Vainion opastuksella.

 

Teksti: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

 

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

Tauno Linkoranta seisoo Auraamon edessä.

 

Nuorisopalveluita voi hyvin järjestää vanhassa navetassa ja pakohuonepelin rakentaa vanhaan kuivuriin. Vanhan kaupan lastauslaiturista pystyy tekemään esiintymislavan ja bussipysäkit käyvät torilla myyntikojuista. Varsinais-Suomen maaseudulla sijaitsevien vanhojen rakennusten kekseliästä uusiokäyttöä esitellään ensi keväänä ilmestyvässä kirjassa!

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kiertää tänä syksynä tutustumassa toinen toistaan kekseliäämpiin keinoihin hyödyntää maaseudun vanhoja rakennuksia. Varsinais-Suomen Kylät ry julkaisee ensi vuoden puolella aiheesta kirjan.

– Kirjassa tullaan esittelemään 10–12 kohdetta Varsinais-Suomen maaseudulta. Maakunta on täynnä hienoja esimerkkejä, mutta yritän valita mukaan sellaisia kohteita, joita ei ole vielä entuudestaan kulutettu puhki lehtien sivuilla, Linkoranta kertoo projektista. 

Kierros on vielä kesken, mutta tähän mennessä varmistuneita esittelykohteita ovat ainakin Aurassa sijaitseva monitoimitalo Auraamo, Paimiossa sijaitseva Iskun talo, Sauvossa vanhaan kuivuriin tehty pakohuonepeli, Kustavissa yhdistystaloksi muuttunut terveystalo ja Liedossa monenlaisessa käytössä oleva Mannin navetta. 

– Pakopeli on yksi luovimmista ideoista, joihin olen törmännyt. Sen ovat perustaneet 4H-yrityksen pystyyn pistäneet sisarukset. Rakennus on ollut alun perin sauna, jota on myöhemmin korotettu ja muokattu kuivuriksi. Sen jälkeen se on toiminut varastona ja edelleen se on vähän kuin kotimuseo, joka on aivan täynnä kaikenlaista tavaraa, Linkoranta kertoo. 

Uusi käyttötapa voi pelastaa

Linkoranta on vaikuttunut siitä, miten kekseliäillä tavoilla vanhoja rakennuksia on pystytty maaseudulla hyödyntämään tai jopa pelastamaan. Esimerkiksi Paimion keskustassa sijaitseva Iskun talo oli jo niin huonossa kunnossa, että se meinattiin jyrätä maan tasalle, kunnes paikallinen yrittäjä Anton Simolin päätti kunnostaa talon. Nykyään talossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja tarjotaan esimerkiksi majoituspalveluita. 

– Eniten olen kierroksellani hämmästynyt sitä, miten valtavia henkilökohtaisia panostuksia moni näistä projekteista on vaatinut. Joillain ihmisillä tuntuu olevan vuorokaudessa tunteja paljon enemmän kuin meillä muilla!

Paljon väkeä saman katon alla

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kävi 28. lokakuuta tutustumassa Auran keskustassa sijaitsevaan Auraamoon, joka tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Joissain kohteissa samaan rakennukseen on yhdistetty kekseliäästi monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Liedon asemalla sijaitsevassa Mannin navetassa järjestetään alakerrassa nuorisotoimintaa ja vintillä voi tanssia vaikka häitä. 

Aurassa vanhan Valintatalon tiloihin perustetussa Auraamossa yhteiskäyttöidea on viety vielä pidemmälle. Siellä saman katon alla on muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste.

– Auraamo on vielä siitäkin erityinen esimerkki, että samassa projektissa yhteistyötä tekevät kunta, yhdistykset ja yritykset. Viime vuosina kunnat ovat alkaneet tehdä tiivistä yhteistyötä sekä yhdistysten että yritysten kanssa, mutta yritysten ja yhdistysten välinen yhteistyö on maaseudulla harvinaisempaa, toteaa kyläasiamies. 

Kolmas kirja samasta teemasta

Vanhat rakennukset ovat aina kiinnostaneet Linkorantaa, jolla on historioitsijan tausta. Myös Varsinais-Suomen Kylien kaksi edellistä teosta keskittyvät samaan teemaan. Vuonna 2019 ilmestyi Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina ja vuonna 2020 Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa. 

Ensi vuonna ilmestyvä kirja kantaa työnimeä Vanha talo, uusi meininki ja sen valmistumista tukee MTK-säätiö.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Talvinen Aurajoentie.

 

Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!

Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin. 

– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon. 

– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio. 

Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana. 

Asukkaita osallistava projekti

Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.

Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.

Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.

– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa. 

Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.

Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä. 

Suuri merkitys kaikille kunnille!

Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille. 

– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee. 

Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa. 

Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi. 

Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.

Janica Vilen

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Ilmakuva joesta, joka on padottu.

 

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille. 

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan. 

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. 

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan. 

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi. 

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista. 

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.  

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan. 

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa. 

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa. 

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin. 

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta. 

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan. 

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi. 

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti. 

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta. 

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. 

 

Janica Vilen

 

Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Punaisia rakennuksia ja tie.

 

Turun Vanhalta Suurtorilta Raunistulan kautta Lietoon ja sieltä Auraan, Pöytyälle ja lopulta Oripäähän kulkeva keskiaikainen Varkaantie saattaa pian olla Suomen seuraava virallinen matkailutie. 

Suomessa on kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Auran kunnan luotsaamassa Leader-hankkeessa selvitetään parhaillaan keskiaikaisen Varkaantien mahdollisuuksia liittyä virallisten matkailuteiden joukkoon. Hanketta vetää Päivi Joki-Heiskala. 

– Väylävirasto on se, joka voi myöntää virallisen statuksen. Sen jälkeen voidaan tehdä kyltitys. Mutta matkailutie on paljon muutakin kuin kyltit tien laidalla. Se on pitkälle jalostettu matkailijan palvelupaketti, kertoo Joki-Heiskala. 

Raunistulan jälkeen matkailutie kulkisi tietä 222 Auran keskustaan asti, josta se jatkaisi matkaa Turuntienä kohti pohjoista Oripäähän asti. Tällä hetkellä palveluverkossa on jo paljon pieniä toimijoita, mutta isot vetonaulat puuttuvat. 

– Liedossa on useita majoituspaikkoja, esimerkiksi Ilmaristen tila ja Nautelan kartano. Teltan kanssa voi yöpyä vaikka Zoolandiassa. Aurassa on mielenkiintoisia museoita, esimerkiksi Veräjänkorvan museo. Pöytyällä on vanha vehnämylly, jossa on nykyisin myös kahvila. Oripäässä on tällä hetkellä vähiten palveluita, Joki-Heiskala listaa. 

Yksittäisten pysähdyspaikkojen lisäksi matkailutien varrella voi nauttia koko matkan varsinaissuomalaisesta maisemasta ja 1700-luvulle asti vievästä rakennuskulttuurista sekä upeasta Aurajokilaaksosta. 

Päivi Joki-Heiskala Varkaantien varrella Kuuskosken myllynraunioilla Aurassa. Kuuskosken myllyn avulla on hyödynnetty Aurajoen vesivoimaa 1500-luvulta asti. Myllyrakennus tuhoutui tulipalossa 1900-luvun alussa, mutta rauniot ovat edelleen nähtävissä.

Nimikilpailu käynnissä

Museovirasto on aikanaan nimennyt nyt kehitettävän tien Varkaantieksi omiin rekistereihinsä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Päivi Joki-Heiskala on kuullut kaksi tarinaa.

– Kerrotaan, että Turun Raunistulassa olisi ollut varkaita, jotka ryöstivät tätä tietä kulkevia. Toisen tarinan mukaan nimi tulisi tien varrella olevasta Varkaanvuoresta. 

Esimerkiksi Liedossa moni tuntee Varkaantie-nimen, mutta pohjoisempana se on aivan vieras. Siksi hankkeessa päätettiin järjestää matkailutien nimestä äänestys. Vaihtoehtoina ovat Aurajokilaaksontie, Kansallismaisemantie, Myllyjen ja aittojen tie, Vanha Varkaantie sekä Viljatie. Lisäksi voi myös antaa oman ehdotuksensa. 

Äänestämään pääsee esimerkiksi Matkailutie-illoissa, joita järjestetään vielä tänä syksynä Pöytyällä Haverin koululla 1.9. klo 18 ja Liedossa Kahvila Namiassa 3.9. klo 18. Matkailutieilloissa on tarkoitus ideoida yhdessä matkailutien kehittämistä ja sen varrelle tarvittavia palveluita. 

– Tilausta olisi ainakin pysähdyspaikoille, joissa olisi vessa sekä matkailuautojen parkkipaikoille, Joki-Heiskala sanoo.

Varkaantien varrella on lukuisia historiallisia kartanoita, pirttejä ja aittoja, esimerkiksi 1860-luvulla rakennettu Koskipirtti Auran kohdalla.

Kulltturiralli 30.8.

Nimiäänestys on käynnissä myös Aurajokilaakson kulttuurirallissa sunnuntaina 30.8. klo 11–16.

– Silloin yritämme saada kaikki sankoin joukoin kulkemaan tätä tietä ja tutustumaan sen varrella oleviin palveluihin. 

Mukana on 33 kohdetta Liedosta Oripäähän. Tarjolla on monenlaista nähtävää näyttelyistä ja museoista yksityisiin koteihin. Liedossa voi pysähtyä esimerkiksi Nautelankosken museossa ja Aurassa Aurasalin Galleriassa katsomassa Aurajoki-teemaisia taideteoksia. Pöytyällä voi pysähtyä hämmästelemään valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pihlavan kartanolle ja Oripäässä vaikka Syrjämäen Ateljeekoti Villa Villeä. Turuntien varressa kannattaa nauttia myös Lahtisen tilan maisemapellosta, josta saa napata auringonkukkia myös kotiin. 

Matkaan voi lähteä auton lisäksi myös kaksipyöräisellä kulkupelillä. Varkaantie on maalaismaisemiensa vuoksi jo nyt suosittu tie pyöräilijöiden ja erityisesti motoristien joukossa. Päivi Joki-Heiskala nauttii itsekin pyöräilystä ja karttaa katsoessaan hän sai ajatuksen. 

– Sekä Varkaantie, että Hämeen Härkätie lähtevät Turusta. Jos ne yhdistää pohjoispäästä Huovintietä pitkin, saisi poljettua V-kirjaimen mallisen reitin, jossa on kaksi historiallista ja hienoa matkailutietä!

Lähtisitkö sinäkin Varkaantielle sunnuntaina 30.8.?

Aurajokilaakso haltuun

Varkaantie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. 

– Vaikka joki on koko ajan lähellä, sitä ei pääse kovin läheltä ihailemaan. Toivoisinkin, että saisimme lisää sellaisia pysähdyspaikkoja, joissa pääsisi aivan joen rantaan, Joki-Heiskala sanoo.

Yksi sellainen rakentuu pian Auran keskustaan, kun Lions Club Aura/Sisun Sisupuiston nimellä kulkeva Leader-hanke saadaan valmiiksi. 

Leader-tuella toteutetaan parhaillaan myös Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön. 

Matkailutieksi mielivä Varkaantie kulkee keskellä kansallismaisemaa, liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

“Tämä on minun sielunmaisemani!”

Vaikka matkailutien esiselvityshanketta vetääkin nyt Auran kunta, idea siitä lähti Auranmaan säätiössä toimivalta Anna Rauhansuulta, joka on kasvanut Verkaantien varrella Riihikoskella. 

– Tämä on minun sielumaisemani, hän toteaa. 

Nykyisin hänellä on Varkaantien varrella myös yritys: Myssyfarmi, joka myy paikallisten suomenlampaiden villasta Suomessa kehrätystä langasta pöytyäläisten mummojen neulomia myssyjä nykyään jo 150 maassa. 

– Tänäkin kesänä moni kysyi, saako Myssyfarmille tulla poikkeamaan. Tätä tietä kuljetaan todella ahkerasti. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole kävijöille ovet auki. Ehkä tulevaisuudessa voisimme tehdä tänne puodin ja vaikka Airbnb-tyyppistä majoitusta, jos matkailutie toteutuu, Rauhansuu ideoi. 

Myssyfarmin yrittäjä Anna Rauhansuu on kasvanut Varkaantien varrella ja nyt hän toimii siellä myös yrittäjänä. Myssyfarmi majailee nykyään Haverin vanhalla koululla, jonka vieressä Varkaantie ja Aurajoki mutkittelevat rinta rinnan.

Matkailutiestatusta on toki väläytelty Varkaantielle ennenkin. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten toteutettiin Arajokisäätiön vetämä hanke, jossa Viri Teppo-Pärnä kartoitti jo valmiiksi Varkaantien varren kohteita. Niitä esitellään kirjassa nimeltä Tien lumo. 

Nyt käynnissä olevan hankkeen tärkein päämäärä on saada aikaan kuntien välinen aiesopimus matkailutien perustamisesta. 

– Sitten kun kunnat ovat innostuneet rahoittamaan, pitää vielä innostaa ihmiset tekemään, toteaa Joki-Heiskala.

Janica Vilen

Esiselvityshankkeen kokonaiskustannus on noin 23 000 euroa, josta 80 % tulee Leader-ryhmiltä: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta ja Varsin hyvältä. 20 % omarahoitusosuus jaetaan neljän mukana olevan kunnan kesken. 

Lions Club Aura/Sisu kutsuu Aurajoen rannalle talkoisiin

Kaksi henkilöä seisoo heinikkoisessa maisemassa.

 

Auran keskustassa otetaan jokiranta haltuun. Pian Aurajoen rantaan aletaan rakentaa esiintymislavaa ja kuntoportaita, mutta sitä ennen mäki pitää niittää. Kesän kääntyessä kohti syksyä Lions Club kutsuu kaikki halukkaat niittotalkoisiin.  

Lions Club Aura/Sisu oli jo tänä kesänä aikeissa rakennuttaa Auran keskustaan OP Auranmaan takana olevalle jokirantatontille esiintymislavan ja sille johtavat kuntoportaat. Korona kuitenkin viivästytti projektia, mutta nyt on aika kääriä hihat. LC Aura/Sisulle voi ilmoittautua talkoolaiseksi, sillä alue niitetään talkoovoimin heti syksyn alussa, jotta pohjatöitä päästään tekemään ennen talven tuloa. Talkoolaisilta toivotaan mukaan myös omia välineitä, esimerkiksi siimaleikkureita, raivaussahoja ja viikatteita.

– Niiton jälkeen alkaa maansiirtotyöt ja paalutus. Keväällä tehdään sitten maan päälle tulevia rakenteita, kertoo klubin presidentti Pasi Kullanmäki. 

Talkoovoimaa tarvitaan paljon, yli 1 200 tuntia, sillä moni asia, joka hoituisi näppärästi koneella, tehdään nyt käsipelillä. Maasto on nimittäin hankalakulkuinen ja erityisen arvokas: yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. 

Valmista pitäisi olla ensi kesänä. Silloin jokirannassa olevan kuusikon edessä pitäisi komeilla katettu esiintymislava ja sen edessä rinnekatsomo, josta käsin voi nauttia paitsi lavalla järjestettävästä ohjelmasta myös maisemasta. Lisäksi jokirinteeseen tulee kuntoportaat, jotka toimivat samalla myös kulkuväylänä katsomoon. Katsomon yläosaan tullaan tekemään myös esteetön kulku. 

– Esiintymislava mahdollistaa monenlaisia tapahtumia, vaikka kesäteatteria ja yhteislaulutilaisuuksia. Mutta ehkä suurin juttu tässä on se, että saamme kuntalaisille vapaan pääsyn jokirantaan. Tähän asti jokirannasta ovat päässeet nauttimaan vain ne, joiden omat tontit ulottuvat jokeen, toteaa Kullanmäki.

Yhtenä hyötynä on myös se, että ranta-alue tulee hoidetuksi. Nyt se on puskien ja jättipalsamin peitossa. Myös vieraslajeista pyritään pääsemään niittotalkoiden avulla eroon. 

Näiden toimenpiteiden jälkeen auralaisten toiveissa olisi vielä laituri, joka mahdollistaisi joen virkistyskäytön, esimerkiksi melomisen ja suppailun. Aurajokea pitkin voi meloa vaikka Turkuun asti, jos jaksaa kantaa välineet muutaman kosken ja padon ohi. Välineiden vuokrauspaikkaa ollaan kaavailtu Auraamoon, mutta asia on vasta suunnitteluasteella. 

Havainnekuva tulevasta esiintymislavasta.

Budjetti kasaan yhteistyöllä

Luvassa on yli 50 000 euron puristus, josta pelkkään paalutukseen uppoaa yli 10 000 euroa. Yhteistyöllä päästiin kuitenkin asiassa eteenpäin. Paikallinen Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit on myöntänyt esiintymislavalle ja katsomolle 30 000 euron tuen. Kuntoportaiden rahoitukseen taas osallistuu Arne Ritari -säätiö 50 prosentin osuudella kuluista. 

– Lisäksi olemme tavattoman iloisia siitä, että alueen omistajat eli kunta ja OP Auranmaa ovat olleet idealle myötämielisiä. Maa-aluejärjestelyin hankkeelle saatiin keskeinen paikka, kiittelee Hannele Tanner-Penttilä, LC Aura/Sisun rahastonhoitaja. 

Myös suunnittelutyö tapahtui talkoilla. Piirustuksista vastasi paikallinen arkkitehti Hannu Vaisto ja rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Laivila Oy. 

Aluksi Lions Club Aura/Sisu suunnitteli Aurajokirantaan pelkkiä kuntoportaita, mutta kun klubilaiset tulivat paikalle tarkistamaan korkeuseron riittävyyttä, he hoksasivat heti, että pelkät kuntoportaat eivät riitä. “Näimme oivallisen paikan kesätapahtumapaikalle, jossa voisi kuntoilla, nauttia elämyksistä ja jokimaisemista” kertoo Hannele Tanner-Penttilä, joka on kuvassa Pasi Kullanmäen kanssa.

Sisukasta meininkiä

Hanke kulkee nyt nimellä Sisupuisto, joka juontuu Lions Clubin nimestä. Se on kuitenkin vasta työnimi. 

– Olemme miettineet nimikilpailun järjestämistä. Tarkoitus ei ole, että tämä leimautuu Lions Club Aura/Sisun paikaksi. Me vastaamme hankkeen virallisesta hoitamisesta, mutta tarvitsemme mukaan mahdollisimman paljon apuvoimia. Lopputuloksesta pääsevät nauttimaan tasapuolisesti kaikki. Toivomme, että kuntalaiset ottavat paikan omakseen, sanoo Tanner-Penttilä.

Lions Club Aura/Sisu on muutenkin monessa mukana. 

– Järjestämme tapahtumia ja autamme vähävaraisia. Jouluisin jaamme perheille lahjakortteja ruokakauppaan ja esimerkiksi äitienpäivänä moni vähävarainen äiti saa lahjakortin kampaajalle tai hierojalle, kertoo Tanner-Penttilä.

Yksi leijonatoiminnan painopisteistä on diabeteksen torjunta, jossa liikunta on avainasemassa. Siksi kuntoportaat sopivat hyvin Lions Clubin agendaan. 

Toinen viimeaikainen työsarka on ollut vieraslajien torjunta, joka sekin edistyy myös tämän hankkeen myötä.

– Olemme herätelleet tontinomistajia huomaamaan vieraslajit ja antaneet vinkkejä torjuntatöissä sellaisilla paikoilla, joissa homma on ryöstäytynyt käsistä. Esimerkiksi jättiputkea on torjuttu paljon VieKas Life -hankkeen kautta, kertoo Kullanmäki. 

Aurajokilaakso on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Pieni pala perinnemaisemaa

Aurajokilaakso muodostaa yhtenäisen kulttuuri-, perinne- ja kansallismaiseman Oripään harjulta Turkuun asti. Yhteisenä tavoitteena on saada jokilaakso paremmin esiin, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan siitä. Tavoitteeseen kytkeytyy esimerkiksi hanke, jossa selvitetään 1500-luvulta asti Aurajoen vieressä kulkeneen Varkaantien kehittämistä matkailutieksi. 

Tuleva Sisupuisto on yksi pala lisää yhteiseen tavoitteeseen, jonka eteen tehdään tällä hetkellä monen kunnan alueella kehittämistyötä. Pitkään Aurajoki toimi jäteviemärinä, mutta nykyisin sen vesi on uimakelpoista. 

– Se on vain savista ja siksi niin sameaa. Aurassakin moni on tehnyt omalle tontilleen uimalaiturin, kun ranta-aluetta on kunnostettu, Tanner-Penttilä toteaa. 

 

HANKKEEN KUSTANNUKSET

 

Esiintymislava ja katsomo

Leader-tuki 30 000 euroa

Korvaus talkoista 15 150 euroa

Kokonaiskustannus 45 150 euroa

 

Kuntoportaat

Arne Ritari -säätio 4 500 euroa

Oma / yksityinen rahoitus 4 500 euroa

Kokonaiskustannus 9 000 euroa