Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

Nainen ja mies hamppupellon keskellä.

 

Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta. 

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.

– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo. 

Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee. 

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa. 

Öljysäiliö.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia. 

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. 

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Yrittäjät tuotantotiloissa.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön. 

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.

Ville Virtanen hamppupellolla.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta. 

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

Kaksi hamppusnacks-pussia.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.

Lähiruokapäivä tulee taas

HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.

– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen. 

– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Ilmakuva Murtolan tilalta.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.

 

Lue lisää:

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Yritysrahoitusmuodot

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

 

Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta ovat aloittaneet kansainvälistymiseen tähtäävän yritysryhmähankkeen. Yritykset ovat hiljattain lähettäneet tuotteitaan myyntiin Amazonin verkkokauppaan ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia.

Spelttiä viljelevän Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo, härkäpapua viljelevän Karviaisten tilan yrittäjä Katriina Klinckowström ja Murtolan HamppuFarmin yrittäjä Ville Virtanen ovat yhdistäneet voimansa saadakseen tuotteensa Amazon-verkkokaupan listoille. Viime keväänä aloitettu yritysryhmähanke on edennyt siihen pisteeseen, että ensimmäinen erä tilojen itse jalostamia ruokatuotteita on toimitettu kansainvälisille markkinoille klikkauksen päähän kuluttajista, ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia kuohuvat kylmässä. 

– Mutta ei työ suinkaan tähän lopu. Nyt vasta alkaa kunnon markkinointi, ettei homma jää siihen yhteen lavalliseen, huomauttaa Ville Virtanen. 

Birkkalan tilalta myyntiin lähti kolmea erilaista spelttijauhoa, spelttihiutaleita sekä speltistä tehtyä mysliä ja pastaa. Karviaisten tilalta Amazoniin lähti Voima-Papu -brändin alla myytäviä härkäpapujauhoja ja -muroja, kahta eri suklaapäällysteistä härkäpapua, paahdettua härkäpapurouhetta ja snäksipalloja, joita voi käyttää krutonkien tavoin vaikka sosekeitoissa ja salaateissa. HamppuFarmilta myyntiin valittiin hamppuproteiinijauhoja, hamppusnackseja, kuivan ihon hamppuöljyä, marjoilla höystettyä hamppurouhetta ja paahdettuja hampunsiemeniä. 

Yritysryhmähanke edellyttää luottamusta

Yritykset aloittivat yhteistyön jo viime keväänä kylvöjen aikaan. Syksyllä mukaan saatiin hanketta koordinoivaa ProAgria Länsi-Suomea edustava yritysasiantuntija Sari Uoti, joka hoitaa hankkeeseen liittyvän paperityön: sopimukset, laskujen maksun, raportoinnin ja maksatukset.

– Se on meille korvaamattoman tärkeä apu, että hankkeella on ulkopuolinen hallinnoija, jotta me yrittäjät voimme keskittyä oleelliseen, kiittelee Simo Larmo.  

Yritysryhmähanketta suunniteltiin alun perin isommalle joukolle, mutta lopulta mukaan jäi kolme yritystä. 

– Tällaiset hankkeet vaativat onnistuakseen yrittäjien keskinäisen luottamuksen, sillä hankkeen onnistumiseksi jokaisen pitää uskaltaa avata muille oman yrityksensä asioita. Pitää olla yhteinen tarve ja mielellään vähän samankaltaiset tuotteet, jotta pääsee nopeasti samalle aaltopituudelle. Tämän ryhmän muotoutumisessa on varmasti auttanut sekin, että kaikki kolme ovat perhetiloja, jotka jalostavat itse tuotteitaan, Uoti kommentoi. 

Tässä tapauksessa kaikilla on omista erikoiskasvista jalostettuja ruokatuotteita, jotka eivät kilpaile keskenään. Sari Uodin mukaan viennin edistämiseen tähtäävissä hankkeissa edut ovat usein niin isot, että kannattaa tarvittaessa tehdä yhteistyötä myös omien kilpailijoidensa kanssa.

Osittain ryhmän muodostumista on helpottanut myös se, että yritykset ovat olleet toisilleen tuttuja jo entuudestaan MTK:n ja Yrityssalon hankkeista. Toisaalta tutustumista on vaikeuttanut se, että koronan vuoksi kaikki tapaamiset on järjestetty etäyhteyksin. 

Birkkalan tila haluaa korostaa viennissä luomuspeltin lisäksi myös suomalaisen perhetilan brändiä. Nyt yrittäjinä toimivien Simo ja Riina Larmon lapset edustavat jo tilan kuudetta sukupolvea.

Amazon on nimensä mukaan aikamoinen viidakko

Amazon on yksi maailman ensimmäisistä verkkokauppayhtiöistä. Se perustettiin Yhdysvalloissa alun perin kirjojen myyntiin, mutta nykyisin valikoimissa on jo lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa. Lähin Amazonin toimipaikka avattiin Ruotsiin viime vuoden lopulla. 

Sari Uoti on vaikuttunut yrittäjien tekemästä työstä.

– Amazon on valtava yhtiö, jossa on älytön määrä ohjeita ja toimintatapoja. Monella muulla olisi usko loppunut tässä hommassa kesken, hän kommentoi. 

Hankkeessa on mukana palveluntarjoaja, jolta yrittäjät ovat saaneet apua joihinkin pulmiin.

– Mutta paljon on myös asioita, joita yrittäjät ovat itse selvittäneet ja joissa on ollut hyötyä siitä, että yrittäjät ovat olleet valppaana ja osanneet kysyä asioita, Uoti jatkaa. 

Birkkalan tila yritti Amazoniin kertaalleen yksin, mutta homma kaatui jo rekisteröintiin. Tietoa ehti kuitenkin kertyä paljon, mikä on ollut nyt koko yritysryhmän hyödyksi. 

– Yhdessä meitä on enemmän selvittämässä asioita ja kaikilla on omaa osaamista, joten voimme oppia toinen toisiltamme. Ja on tässä myös rahdilliset hyödyt, kun voimme lähettää kaikkien yritysten tuotteet kerralla, Larmo listaa hankkeen etuja. 

Katriina Klinckowströmin mukaan hankkeen suurin etu on ollut muiden yrittäjien tuki ja keskinäinen sparraus. 

Kaikilla kolmella on ollut ulkomaan kauppaa jo entuudestaan, mutta pääsy Amazoniin avannee vielä lisää ovia. 

– Amazon voi toimia myös ponnahduslautana jälleenmyyjille. Uskomme, että voimme olla ulkomaisten sisäänostajien silmissä kiinnostavampi ja luotettavampi toimija, kun olemme mukana Amazonissa, Simo Larmo pohtii. 

– Aivan varmasti! Jos selviää Amazonista, se on merkki siitä, että selviää mistä vain, Uoti lisää.

Maatalousyrittäjä Ville Virtanen (vas.) viljelee ja jalostaa öljyhampusta erilaisia tuotteita Marttilassa sijaitsevalla tilallaan. Kuvassa myös tilan emäntä Virve Kettunen.

Maaseuturahasto tukena

Leader Ykkösakseli ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ovat myöntäneet alueiden väliselle yritysryhmähankkeelle 16 983 euron tuen. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 22 644 euroa, joten kyseessä on 75 prosentin tuki. 

Yritysryhmähankkeen kriteerit täyttääkseen maatilan pitää myös jalostaa omia tuotteitaan. 

– Tämä on vielä aika uusi ja harvinainen tukimuoto. Se vaatii onnistuakseen yrittäjiltä paljon rohkeutta, mutta tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, Sari Uoti kehuu. 

Kaikki kolme yritystä ovat jo entuudestaan linkittyneet maaseudun kehittämisohjelmaan Ely-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien myöntämien yritystukien kautta. Esimerkiksi Birkkalan tilalla on kehitetty Leader Ykkösakselin tuella ennen hukkaan menneistä speltin kuorista uusia tuotteita, kuten pellettejä, rehua ja kuiviketta. 

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua.

Janica Vilen

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Ilmakuva joesta, joka on padottu.

 

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille. 

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan. 

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. 

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan. 

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi. 

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista. 

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.  

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan. 

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa. 

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa. 

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin. 

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta. 

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan. 

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi. 

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti. 

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta. 

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. 

 

Janica Vilen