Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen? Katso tallenne!

Pia Poikonen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee Kestävän kehityksen viikko.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti tiistaina 27. syyskuuta osana Kestävän kehityksen viikkoa keskusteluillan kestävästä liikkumisesta Nousiaisten vanhalla asemalla. Illan aikana Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli Leader-rahoitusta, jonka avulla maaseudun kestävää kehitystä voidaan tukea. Autoliiton Turun seudun puheenjohtaja Eero Kuisma taas kertoi siitä, mitä vaihtoehtoja bensalle ja dieselille nykypäivänä on. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhui kestävästä liikkumisesta kylillä. Lopuksi vielä Valonian kestävän kehityksen asiantuntija Paula Väisänen kertoi käynnissä olevasta Leader-hankkeesta, jossa kehitetään lähijakelupistekonseptia, jota voisi hyödyntää esimerkiksi kylätaloilla. 

Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa:

 

AIKATAULU

00:00:00 Pia Poikonen: Leader-rahoitus

00:12:13 Eero Kuisma: Vaihtoehtoja bensalle ja dieselille

00:48:56 Tauno Linkoranta: Kestävä liikkuminen kylillä

01:03:32 Paula Väisänen: Kestävämpää logistiikkaa lähijakelupisteillä

 

Mikä käyttövoima kannattaa valita seuraavaan autoon?

Mies istuu ja puhuu paperista.
Eero Kuisma kannustaa hankkimaan sähköautoja.

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nyt huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Erityisesti maaseudulla ollaan riippuvaisia yksityisautoista. Eero Kuisma Autoliitosta antoi tilaisuudessa kattavan katsauksen eri käyttövoimista. 

Vaikka sähkön hinta nyt on korkealla, Kuisma uskoo sähköautojen mahdollisuuksiin. Akut kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja kevyemmiksi ja myös latausverkosto kasvaa. Tällä hetkellä sähköautot painavat noin 500 kiloa enemmän kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot ja latausverkosto on vielä riittämätön.

Suomen tieliikenteessä on tällä hetkellä noin 2,8 miljoonaa autoa ja tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä 700 000 olisi sähköautoja. Sähköautojen hankintahinta on kuitenkin vielä niin korkea, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kannusteita. 

– Esimerkiksi Norjassa sähköautot on vapautettu autoverosta ja arvolisäverosta, mikä ohjaa ostopäätöksiä. Nykyään siellä ostetuista uusista autoista jo 85 % on sähköautoja, Kuisma kertoo. 

Suomessa sähköautoihin on tähän asti saanut 2000 euron hankintatuen. 

Yksi hankaluus sähköasutoissa on Kuisman mukaan se, että niiden akut kestävät noin kymmenen vuotta, mutta Suomessa autojen romutusikä on yli 20 vuotta. Kuitenkin Kuisma kannustaa ostamaan sähköautoja, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus.

– Mitä enemmän uusia sähköautoja ostetaan, sitä enemmän niitä saadaan käytettyinä muidenkin saataville!

Autoliitto vaikuttaa omalta osaltaan sähköautojen kehittämiseen. Tällä hetkellä akkuja yritetään kehittää niin, että ne kestäisivät mahdollisimman hyvin helteitä, mutta pohjoismaisella yhteistyöllä Autoliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että akkuja kehitettäisiin kestämään myös kovia pakkasia. 

Myös kaasuauto voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaasutankkausasemia alkaa olla tarjolla jo hyvin. Turun seudulla kaasua voi tankata Turun satamassa ja Raision Ikealla. Kaasuautoihin voi kuitenkin tankata myös bensaa, mikä helpottaa kaasuautoilijoiden arkea.

Vety on myös yksi vaihtoehto. Sitä voi käyttää varavoimana sähköautoissa, mutta se voi olla myös auton ainoa käyttövoima. 

– Vety on täysin päästötön käyttövoima, mutta sen tekeminen on vielä kallista. Lisäksi vetyautojen kehittymistä hidastaa markkinavoimat, eli isot öljy-yhtiöt, Kuisma toteaa.

Suomessa ei ole vielä yhtään vetytankkausasemaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa jo on. Suomessa on arvioitu, että vetyautot yleistyvät noin kymmenen vuoden päästä. 

Kaasu- ja vetyautojen saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta bensiiniautoja pystyy muuttamaan kaasu- ja vetyautoiksi. Traficomilta voi hakea muuntotukea, joka on tällä hetkellä kaasuautoille 1000 euroa ja vetyautoille 200 euroa. 

Jos kuitenkin ajaa bensalla tai dieselillä, voi niistäkin valita nykyään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. 

– Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan jätteistä mädättämällä, Kuisma vinkkaa. 

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta kulutukseen. Vauhtia tiputtamalla voi helposti säästää polttoainetta tai sähköä – ja myös renkaita!

Webinaari maaseutuasumisen mahdollisuuksista tulossa 7.9.

Lapsen jalat pilkistävät riippumatosta.

 

Lumoavat kylät -hankkeen syyskuisessa webinaarissa kuullaan onnistuneita esimerkkejä maallemuuton vauhdittamisesta niin kuntien kuin yhdistystenkin näkökulmasta. Yksi maallemuuttaja kertoo yleisölle oman tarinansa ja lisäksi ääneen pääsevät hankkeessa mukana olevat kylät.

Lumoavat kylät -hanke järjestää keskiviikkona 7. syyskuuta klo 18 kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin otsikolla Maaseutuasumisen mahdollisuudet – kokeiluja, hankkeita, realismia.

Pöytyän onnistuneesta Kesäkoti-kampanjasta tulee kertomaan Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläinen. Kampanjan ideana oli tarjota maallemuutosta haaveileville kaupunkilaisille mahdollisuus kokeilla maalla asumista 200 eurolla kuukaudessa valmiiksi kalustetussa asunnossa. Pöytyän kesävieraille kerrottiin alueesta ja he pääsivät tutustumaan myös paikallisiin yrityksiin.

Kemiönsaaren tekninen johtaja Ralf Nyholm kertoo, miten saaristoon havitellaan uusia asukkaita vapaa-ajan asukkaiden joukosta. Kunta tarjoaa haettavaksi 500 euron arvoisia kartoitusseteleitä, joilla voi ostaa palveluja pätevältä rakennussuunnittelijalta. Rakennussuunnittelija kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, jotka vaaditaan rakennuksen hyväksymiseksi vakituiseen asumiseen. 

Virttaan kyläyhdistys kertoo puolestaan siitä, miten yhdistys tukee uusia asukkaitaan sadan tunnin talkootyöpanoksella. Virttaan kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylänsä elävöittämiseksi. Kylälle on hiljattain hankittu valokuitu ja yhdistys on mukana myös yritystonttien markkinoinnissa. 

Esittelyssä on myös Etelä-Pohjanmaalla toteuttava Landemia-hanke, joka etsii keinoja mahdollistaa hyvä elämä maaseudulla entistä useammalla. Hankkeessa selvitetään maaseudun elinvoimaan, vetovoimaan, pitovoimaan ja lumovoimaan liittyviä tekijöitä ja pyritään vahvistamaan niitä. Toisaalta suurennuslasin alla ovat myös työntövoimaan eli maaseudulta lähtemiseen liittyvät tekijät.

Kokemuspuheenvuoron maallemuutosta tulee kertomaan kansainvälisesti tunnettu jazz-laulaja ja äänipedagogi Sanni Orasma, joka asuu nykyisin Salon Suomusjärvellä pienessä Taipaleen kylässä. 

Ilmoittaudu mukaan webinaariin klikkaamalla tästä viimeistään 6. syyskuuta. Webinaarin toivotaan paikalle sekä maallemuutosta haaveilevia ihmisiä että asian kanssa työskenteleviä tahoja niin kunnista kuin yhdistyksistäkin.

Lumoavia kyliä kehittämässä

Tilaisuuden järjestää Leader Ykkösakselin rahoittama Lumoavat kylät -hanke, jota koordinoivat Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson. Hankkeen tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

Hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja ja lisäksi luvassa on yksityiskohtaisempia toimenpiteitä mukaan valittavissa kylissä. 

– Pohdimme yhdessä kylien kanssa, miten kyliin saisi houkuteltua uusia asukkaita, mutta myös sitä, miten nykyiset asukkaat viihtyisivät kotikylässään entistä paremmin. Jokaisen mukana olevan kylän kanssa käydään läpi kylien omia tarpeita. Monissa kylissä kaivataan esimerkiksi tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä ja loppuvaiheessa voidaan pohtia muun muassa kylän brändäämistä, Linkoranta selventää.

Salosta mukana ovat Perniön kirkonkylä, Kuusjoki, Vaskio, Kosken asema ja Tuohittu sekä mahdollisesti Kisko. Uudenmaan puolelta mukaan on saatu tähän mennessä Vihtijärvi, Otalampi ja Tervalampi – ja vielä on tilaa parille uudellekin kylälle.

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin aurinkoisessa Valpperissa

Ihmisiä opastetulla kierroksella Valpperissa.

 

Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin lauantaina 13. elokuuta Nousiaisten Valpperissa. Parituntisen juhlan aikana kuultiin puheita, päästiin opastetulle kierrokselle Valpperin urheilutalon ympäristöön ja nautittiin kakkukahvit Varsinais-Suomen Vuoden kylän 2022 kunniaksi. Maakunnan parhaan kylän kiertopalkinto siirtyi juhlan päätteeksi Nousiaisten Valpperista Maskun Askaisiin.

Valpperi on ottanut kaiken irti Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 -tittelistään. Voiton jälkeen kylän kehittäminen on jatkunut vähintään samalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana kyläläiset ovat remontoineet urheilutalon saunan ja rakentaneet sen yhteyteen kahden hengen majoitushuoneen matkailijoita varten. Kylälle on avattu omat nettisivut ja seuraavaksi tähtäimessä on saada kylän uudelle frisbeegofradalle SM-kisat. 

– Valpperin kylän menestys on tuonut tunnettuutta koko Nousiaisten kuntaan, kiittelee kunnanjohtaja Teemu Heinonen omassa puheenvuorossaan. 

Mies seisoo Valpperin urjeilutalon lavalla.
Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.

Valpperin kyläaktiivi Reima Rantanen iloitsee siitä, että Vuoden kylä -tittelin myötä Valpperi on päässyt myös Nousiaisten muiden asukkaiden suosioon. Naapurikylistä tullaan nykyisin entistä enemmän Valpperiin virkistymään: hiihtämään, uimaan, maastopyöräilemään, pelaamaan frisbeegolfia tai ihan vain viettämään aikaa laavulle.

– Ennen on tuntunut, että Valpperista on paljon lyhyempi matka Nousiaisten keskustaan kuin sieltä tänne. Nyt tilanne on alkanut kääntyä toisin päin, hän toteaa.

Ihmisiä Valpperin urheilutalon ovella.
Reima Rantanen (oik.) aloitti kyläkierroksen Valpperin urheilutalon ovelta.
Ihmisiä saunan ovella.
Kyläkierroksella kurkattiin Valpperin urheilutalon saunaan, joka on juuri remontoitu. Edellinen remontti tehtiin vuonna 1956, kun presidentti Kekkonen kävi Valpperissa saunomassa.
Ihmisiä rannalla.
Kylän uimaranta on tuonut ihmisiä yhteen koko kesän.

Nuoret mukaan kylien kehittämiseen

Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen piti juhlissa puheen, jonka aikana hän muistutti, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan kylien kehittämiseen. Valpperin kylän menestyksen takana onkin se, että siellä kaikenikäiset viihtyvät yhdessä. Esimerkiksi frisbeegolfrata rakennettiin kylään talkootyöllä niin, että ikäihmiset ja nuoret nikkaroivat heittopaikkoja yhdessä.

Nainen pitää puhetta.
Juhlapuheen piti Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen.

Kiertopalkinto jatkaa matkaansa Askaisiin

Kyläpäivä huipentui Vuoden kylän 2022 julkistukseen. Kilpailun voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.

– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

Vuoden kylä -palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta ja sihteeri Päivi Adamczak.

Kaksi naista valkoisissa paidoissa ottaa vastaan palkintoja.
Kiertopalkinnon lisäksi Askaisten kyläyhdistys sai rahapalkinnon, jonka lahjoitti OP Vakka-Auranmaa. Kuvassa palkintoa luovuttaa pankinjohtaja Marjo Linnakoski.
Kuusi ihmistä Valpperin urheilutalon lavan edessä.
Vuoden kylä -kilpailun voittajakolmikon edustajat. Vasemmalla Maskun Askaisten edustus, keskellä Maskun Niemenkulman edustajat ja oikealla Pöytyän Heikinsuon edustaja.

 

LUE LISÄÄ:

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 on Maskun Askainen

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 on Maskun Askainen

Ilmakuva Louhisaaren kartanolinnasta ja päällä teksti: Askainen, Varsinais-Suomen vuoden kylä 2022.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun kärkikolmikko on selvillä. Voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 julkistettiin lauantaina 13. elokuuta Varsinais-Suomen kyläpäivässä, jota vietettiin viime vuoden voittajakylässä eli Nousiaisten Valpperissa. Varsinais-Suomen Vuoden kylän valitsee vuosittain maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry.

Kilpailun teemana oli tänä vuonna “Kylä tulevaisuutensa tekijänä”. 

– Etsimme siis kylää, jolla on tulevaisuususkoa sekä halua ja kykyä vaikuttaa siihen, että kylä on elävä jatkossakin. Tämä kylä on aina hiukan etunojassa tulevaisuuteen ja kokeilee uusia toimintatapoja, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

Voittovaasi lähti kyläjuhlasta suoraan Kurkkumarkkinoille 

Askainen on entinen kunta, joka liitettiin vuonna 2009 Maskuun. Nykyinen Askaisten kylä on vanhaa kuntaa pienempi, sillä Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin sittemmin Naantaliin. Kylällä on vajaat 1000 asukasta.

– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Linkoranta.

Yhdessä tekeminen ei ole kuitenkaan pelkkää säilyttämistä, vaan Askaisissa asukkaat ja yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämässä monia erityisesti matkailuun liittyviä palveluja yhdessä yrittäjien ja Museoviraston kanssa. Keskeiset matkailuvaltit ovat Louhisaaren kartano ja pyöräilijöitä vetävä Saariston rengastie.

Vetovoiman ohella Askaisissa on panostettu pitovoimaan eli asukkaiden juurruttamiseen. Tässä olennaisessa osassa on aktiivinen tiedottaminen paitsi somen, myös askainen.fi-sivuston ja Askastelaine-kylälehden kautta.

Kaksi naista valkoisissa paidoissa ja tyttö pinkissä paidassa.
Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta (vas.), sihteeri Päivi Adamczak ja Nella Adamczak saivat kunnian vastaanottaa Vuoden Kylä -kiertopalkinnon. Hallituksen edustajat olivat pukeutuneet Askaisten kylän omiin paitoihin ja Kurkkumarkkinoiden lippalakkeihin.

Palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta, sihteeri Päivi Adamczak ja uutta sukupolvea edustava Nella Adamczak.

– Vaikka kyläyhdistys jätti hakemuksen kilpailuun, niin tämä voitto on myös kaikkien muiden Askaisten yhdistysten ja toimijoiden ansiota. Ja siitä, miten hieno kylä Askainen on nyt, pitää kiittää ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka ovat kehittäneet kylää aktiivisesti ennen meitä, Erika Kivirinta sanoo kiitospuheessaan. 

Varsinais-Suomen kyläjuhlasta voittajat lähtivät palkintovaasin kanssa suoraan samaan aikaan käynnissä olleille Askaisten Kurkkumarkkinoille, jossa oli koko kylä vastassa.

– Tätä tullaan juhlimaan kunnolla, voittajat hymyilevät.

Kunniamaininta Heikinsuolle

Pöytyän Heikinsuolle annettiin Varsinais-Suomen vuoden kylä -kisassa kunniamaininta. 

– Heikinsuolla on aina ollut tekemisen meininki. Kylälle on vedetty omin voimin muun muassa vesihuoltoverkosto ja valokuitu. Kylällä on vilkasta yritystoimintaa ja runsaslukuinen nuori väki huomioidaan monia harrastusmahdollisuuksia tuottamalla, kyläasiamies kehuu. 

Tulevaisuuteen kylällä katsotaan parhaillaan esimerkiksi suunnittelemalla toimintaa juuri lakkautettuun kyläkouluun ja vanhaan yläkoulukiinteistöön.

Neljä ihmistä seisoo asvaltilla. Tauslla näkyy vanha koulurakennus ja lapsiryhmä.
Heikinsuon kyläyhdistyksen aktiivit lakkautetun kyläkoulun edessä.

Erityismaininta Niemenkulmalle

Vuoden kylä -kilpailun erityismaininta annettiin Maskun Niemenkulman kylälle. Kylälle antaa erityispiirteen merellisyys. Luonto ja maisema on vaihtelevaa ja kylällä sijaitsee tunnettu Härmälän rotko. Myös kylän monet harrastusmahdollisuudet vievät veden äärelle.

– Erityismaininnan keskeinen syy on kylän pitkä historia Niemenkulman vanhan koulun säilyttämisessä kylän keskeisenä toimintakeskuksena. Tilaa käyttävät todella aktiivisesti monet yhdistykset ja muut toimijat ja onpa tiloissa taannoin ollut yritystoimintaakin. Vuonna 1967 lakkautettu koulu on hienossa kunnossa ja viime vuonna sen pihapiiriin rakennettiin hienot kuntoportaat, kyläasiamies perustelee valintaa.

Neljä ihmistä kuntoportailla metsässä.
Niemenkulman kyläyhdistyksen väkeä uusilla kuntoportailla, jotka rakennettiin vanhan kansakoulun viereen.

Vuoden kylä -kilpailun valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama viisihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat puheenjohtaja Henrik Hausen ja kyläasiamies Tauno Linkoranta. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen ja Eero Kaskela POP-pankista.

 

LUE LISÄÄ:

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Kestävän kehityksen viikko järjestetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Taimia lasten käsissä ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi, 26.9.–2.10.2022.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään taas 26.9.–2.10. – tällä kertaa myös Varsinais-Suomessa!

Pohjanmaalta vuonna 2019 alkanutta tapahtumaviikkoa vietetään, jotta maaseudulla tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. Viikon ohjelma koostuu useista osatapahtumista, joita kaikki halukkaat ovat tervetulleita järjestämään. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Infotilaisuus viikosta pidetään 17.8. klo 18–19 etänä Teamsin välityksellä. Tervetuloa kuulolle erityisesti, jos olet kiinnostunut järjestämään oman tapahtuman osana teemaviikkoa! Lisätiedot ja osallistumislinkin löydät Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilta.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Kolme miestä lavalla. Keskimmäinen puhuu mikkiin ja oikeanpuolimmaisella on kiertopalkinto kädessään.

 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun voittajat ovat vuosien varrella saaneet kiertopalkinnon ja hienon tittelin lisäksi paljon muutakin: uskottavuutta hankehakemuksiin ja kuntayhteistyöhön, iloa ja yhteisöllisyyttä kyläläisten keskuuteen sekä uusia kontakteja ja kylämatkailijoita. 

Vuoden kylä -kilpailua on Varsinais-Suomessa järjestetty nykyisessä muodossa jo 20 vuotta. Alun alkaen valinnasta vastasi Varsinais-Suomen Liitto, mutta vuonna 2002 kilpailua alkoi järjestää Varsinais-Suomen Kylät ry.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan (kuvassa keskellä) mukaan voittajakylät ovat aina saaneet paljon julkisuutta, mutta muitakin vaikutuksia on ollut. Monissa kylissä palkinto on esimerkiksi vauhdittanut yhteistyötä kunnan kanssa ja lisännyt tunnettuutta matkailijoiden keskuudessa. 

– Aika moni kylä on laittanut esille kyltin, jossa lukee, että me olemme Varsinais-Suomen vuoden kylä ja sitä kautta ihmiset osaavat pysähtyä katsomaan, että mikäs paikka tämä oikein on!

Linkorannan mukaan palkitut kylät ovat olleet aina ylpeitä ja otettuja saamastaan tunnustuksesta ja usein se on tuonut jopa lisää intoa kehittää kylää eteenpäin. 

– Vaikka on joskus niinkin käynyt, että olemme myöntäneet Vuoden kylä -palkinnon ja heti seuraavana vuonna kylältä on lakkautettu koulu, muistelee Linkoranta.

Kaikissa viimeisen 20 vuoden aikana palkituissa kylissä on kuitenkin edelleen aktiivista kylätoimintaa. 

– Kilpailussa on joka vuosi eri teema, mutta voittajakyliä yhdistää se, että niissä kaikissa asioita on tehty yhdessä. Tätä palkintoa ei jaeta yhden henkilön projekteille, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, sanoo Linkoranta. 

Haara-Onkijoella panostetaan perinteisiin

Mies selaa pöydän ääressä lehtileikkeitä.
Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Aimo Knuutila on ollut mukana kaikissa yhdistyksen näytelmissä. Kuvassa hän selaa Eila Nummilan tekemää leikekirjaa kyläyhdistyksen vaiheista. “Materiaalia on jo niin paljon, että tästä pitäisi tehdä oikea historiikki!”

Haaran ja Onkijoen kyläkeskittymä Loimaalla on panostanut maaseudun perinteiden ylläpitämiseen, ja juuri perinneosaaminen toi kylälle Varsinais-Suomen vuoden kylän tittelin vuonna 2002. Elokuisia perinnepäiviä työnäytöksineen on vietetty vuodesta 1996 alkaen, mutta vuosina 2001 ja 2002 kylä ylitti jo useamman median uutiskynnyksen, kun siellä järjestettiin perinnehäitä 1850-luvun tunnelmissa. 

– Ketään ei siis virallisesti vihitty, mutta hääparia näytelleet nuoret tuotiin juhliin hevosvaljakolla ja sitten päästiin seuraamaan vihkimistä juuri niin kuin se aikanaan 1850-luvulla tapahtui, kertoo kyläaktiivi ja paikallinen maanviljelijä Aimo Knuutila.

Juhliin tulivat lähes kaikki kyläläiset, mutta varsinaisia vuorosanoja oli vain muutamille: hääparille, papille, sulhasen puhemiestä näytelleelle Aimo Knuutilalle ja parille kuokkavieraalle.

Idean perinnehäistä saivat Eila Nummila ja Tuula Launonen. Kun muutkin innostuivat ajatuksesta, he ottivatkin maakunta-arkistosta selvää kaikesta sen ajan häihin liittyvästä: tarjoilusta, vaatetuksesta, puheista, häätalon koristelusta ja kutsuvieraslistasta.

– Muutama taitava emäntä ompeli meille kaikille vaatteet paikallisen Ritva Rastaan johdolla. Asuja tehtiin yhteensä noin 60: kartanon väelle, talollisille, tilallisille, rengeille, piioille, kuokkavieraille ja keittiön väelle.

Vieraita näyttelevät kyläläiset olivat käyneet häitä varten tapakurssin. Kaikki siis tiesivät, miten niiataan, kumarretaan ja käyttäydytään. Hääjuhlaan tuli vielä kylän ulkopuoleltakin parisataa katsojaa, jotka saivat myös asettua juhlavieraiden rooliin. Tarjolla oli ajan tavan mukaan klimppisoppaa ja ohjelmassa puheita ja tanssia!

– Ja siitä se sitten lähti! Sen jälkeen olemme esittäneet muun muassa Savioopperan, jonka kirjoitti loimaalainen Pirkko Jaakkola. Saimme projektiin apurahan ja ammattiohjaajan Helsingistä. 

Saviooppeeraa seurasi näytelmä Saviseutuni soi, jonka kanssa Haaran-Onkijoen kyläyhdistys voitti harrastajateattereiden Suomen mestaruuden vuonna 2010. Vuonna 2012 esitettiin Savisoitto ja vuonna 2016 pidettiin kylän yhteinen Kevätjuhla, jossa oli koottuna koulumuistoja kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tänä vuonna kyläyhdistys esittää näytelmän paikallisen Viljo Marttilan elämästä hänen itsensä säveltämän musiikin tahtiin. Puutarhurin valssi saa ensi-iltansa syksyllä 2022. 

Vuoden kylä -palkinnosta on aikaa jo 20 vuotta, mutta kilpailun voitto muistetaan ja sitä arvostetaan kylällä edelleen. 

– Ilman kyläpalkintoa ei näytelmäharrastuskaan mahdollisesti olisi saanut jatkoa, Knuutila pohtii.

– Aina kun aloitamme uuden projektin, muistamme olla ylpeitä haaralaisia. Ei niin, että menestys olisi noussut päähän, vaan niin, että yritämme aina parhaamme mukaan lunastaa uudelleen sen hyvän maineen, jonka olemme aikaisempina vuosina saaneet luotua.  

Haaran-Onkijoen kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 1999, kun yhdistys remontoi käyttöönsä vuodelta 1945 peräisin olevan rintamamiestalon. Vuonna 2001 kylätalon viereen valmistui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella rakennettu Pääskynpesä, jossa on tilaa järjestää tansseja ja teatteria. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui Leader-tuella tehty leikkipaikka ja tämän vuoden näytelmääkin tehdään Leader-tuen turvin. Kylällä asuu noin 300 ihmistä ja joka vuosi järjestetään jotain yhteistä tekemistä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi. 

Varsinais-Suomen kyläpäivää vietetään 13.8.

Kuvassa kahdeksan ihmistä terassilla.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.

Vuoden kyläksi palkitseminen tuo maineen ja kunnian lisäksi myös vastuuta. Voittajakylä järjestää aina seuraavan vuoden Varsinais-Suomen kyläpäivän, jossa palkitaan taas uusi voittaja. Vuoden 2022 kyläjuhlaa vietetään vuoden 2021 kylässä, Nousiaisten Valpperissa lauantaina 13. elokuuta. 

Valpperissa vuoden kylä -titteli on lisännyt kylän kiinnostavuutta erityisesti matkailijoiden keskuudessa. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. Täksi kesäksi sinne rakennettiin vielä majoitustilaa.

– Jonkun verran olen ihan kuullut, että retkeilijät ovat koukanneet Valpperiin palkinnon vuoksi, mutta toki täällä on nyt tapahtunut niin paljon, että on vaikeaa arvioida, kuinka iso osa kiinnostuksesta johtuu palkinnosta. Meillä on nyt niin aktiivinen porukka kasassa, että kaikkea uutta tapahtuu koko ajan, joten uskon, että väkeä kävisi joka tapauksessa, kommentoi alueella ruokapalveluyrittäjänä toimiva Päivi Lehtonen (kuvassa vasemmalla).

Vuoden kylä 2011 edisti kulttuuria!

Mies ja nainen laiturilla.
Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta yhdistyksen pyörittämässä Lystmettässä.

Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan. Kyläyhdistys pyörittää Himolan teatteria, jolla on vuodessa kolme ensi-iltaa. 

– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, kyläyhdistyksen tiedottaja Eija Eloranta muistelee. 

Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.

– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo. 

Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä. 

Palkinto antoi intoa kehittää Asmandiaa eteenpäin

Mies seisoo kahden vihreän kanootin vieressä.
Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tiedottaja Kari Mäkelä Asmandiassa kesällä 2020.

Vuonna 2014 vuoden kyläksi valittiin kansainvälisessä yhteistyössä kunnostautunut  Mynämäen Asemanseutu. 

– Me olimme juuri silloin tehneet taideyhteistyötä ranskalaisten toimijoiden kanssa ja Asmandiaan oli tehty jo ensimmäiset luontopolut. Vuoden kylä -palkinnosta saimme lisää intoa ja sellaista omanarvontuntoa, jonka avulla kehtasimme taas tuputtaa asiaamme eteenpäin, naurahtaa kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä.

Palkinnon jälkeen Asmandiaksi nimetty kylän yhteinen ulkoilualue on kehittynyt paljon. Alueella on toteutettu useampia eri Leader-hankkeita ja muita projekteja. 

– En usko, että Asmandiaa olisi lähdetty samalla tavalla brändäämään ilman palkintoa. Siitä saimme intoa pitää aluetta kunnossa ja kehittää sitä eteenpäin. Nyt olemme  mukana Ravakan EkoTeko-hankkeessa ja suunnittelemme taas seuraavaa kansainvälistä hanketta irlantilaisten kanssa, Mäkelä kertoo. 

Maakunnan voittajasta valtakunnan kakkoseksi

Mies ojentaa toiselle miehelle puista vaasia.
Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtajalle ojennetaan kiertopalkinto.

Varsinais-Suomen kyläkilpailun voittaja edustaa maakuntaa aina seuraavassa valtakunnallisessa vuoden kylä -kilpailussa. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen kilpailun voittanut Taalintehdas pokkasi valtakunnallisesta kilpailusta kakkossijan. 

Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Kun Dragsfjärd teki kuntaliitoksen vuonna 2009 Kemiön ja Västanfjärdin kanssa, myös Taalintehtaalla alettiin pohtia alueen identiteettiä uudelleen. 

– Vuonna 2012 perustimme kyläyhdistyksen, joka panostaa siihen, että kylällä on yhteistä tekemistä ja tapahtumia, kertoo alusta asti kyläyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Leif Lindgren.

– Tänä vuonna vietämme yhdistyksen 10-vuotisjuhlia järjestämällä tapahtumia joka kuukausi. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana on jopa kuusi tapahtumaa. Saamme jatkuvasti palautetta siitä, miten paljon nämä tapahtumat merkitsevät ja se antaa meille energiaa lähteä tekemään aina seuraavaa, hän jatkaa. 

Parhaista tapahtumista on tehty vuosittaisia perinteitä. Jokavuotiseen ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi joulutapahtuma, unikeon päivä ja muinaistulien yö. Kylän tapahtumien keskipisteenä toimii tori, johon yhdistys on rakentanut hyvän esiintymislavan. Taalintehtaan tapahtumat ovatkin tunnettuja elävästä musiikista. 

Vuonna 2016 saatu vuoden kylä -titteli oli paikallisille iso juttu. 

– Kuntakin oli siitä niin iloinen, että tuli tarjoamaan kuohuviinit meidän hallituksen kokoukseen ja teetti voiton kunniaksi t-paitoja, muistelee Lindgren.

Kilpailun kautta Taalintehtaan väki tutustui myös Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimintaan.

– Sen jälkeen yhteydenpitoa on ollut paljon ja osallistumme joka vuosi esimerkiksi Avoimet kylät -päivään!

Märynummi sai tunnustuksesta vipuvartta kyläkoulukeskusteluun

Nainen poseeraa frisbeegolfmaalin äärellä.
Laura Merivirta Märynummen frisbeegolfradalla kesällä 2020.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi valittiin Salon Märynummi, jossa oli juuri käynnissä keskustelut kylän koulun ja päiväkodin tulevaisuudesta. 

– Vuoden kylä -titteli oli hyvä signaali Salon kaupungin suuntaan. Siitä saimme uskottavuutta, kun perustelimme, miksi tänne tarvitaan uusi koulu ja päiväkoti, kertoo Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Merivirta. 

Uusi koulu ja päiväkoti saatiin lopulta käyttöön syksyllä 2021. 

– Olemme kyllä ratsastaneet sillä tittelillä ihan koko rahan edestä! Sitä on pystynyt hyödyntämään monissa tilanteissa. 

Märynummessä on hyvä yhteishenki ja aktiivista kylätoimintaa. Yhteinen lampi pidetään talkootyöllä puhtaana ja Leader-hankkeitakin on toteutettu jo useampia. Nyt Märynummeen on saatu myös uusia tontteja tarjolle ja sairaalan alueelle tehdään uutta kaavaa. 

Karttakuva, jossa 20 merkintää kaikkien voittajakylien kohdalla.
Voittajakylät vuosilta 2002–2021. Vuoden 2022 kilpailun voittaja julkistetaan elokuussa.

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

Ilmakuva Valpperista, jonka päällä teksti

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on valinnut Nousiaisten Valpperin kylän Vuoden 2021 varsinaissuomalaiseksi kyläksi. Vuoden kylä -tittelin lisäksi kilpailussa jaettiin tänä vuonna kunniamaininta Nauvon kirkonkylälle ja erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle. Palkinnot jaettiin Varsinais-Suomen Kyläpäivän yhteydessä sunnuntaina 11. heinäkuuta Salon Hajalassa. 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 on Nousiaisten Valpperi, joka on viime vuosina kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Kylään rakennettiin vuonna 2015 uusi kyläkoulu, jossa opiskelee kolmisenkymmentä lasta. Pari vuotta sitten remontoitiin urheilutalo, jonka läheisyyteen on nyt kunnostettu uimapaikka ja sauna, jotka palvelevat ympäri vuoden. Uudella kodalla voi nauttia kesäviikonloppuisin paikallisen nuoren pyörittämän kotakahvilan herkuista ja muina aikoina syödä omia eväitä. Valpperiin on hiljattain tehty myös ÄssäMix-kenttä, juoksuportaat, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata ja 10 km mittainen maastopyöräreitti, jota laajennetaan pian toisetkin 10 km. 

Ennestään kylällä on maankuulu latuverkosto, ja myös Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha Kurjenrahkan kansallispuistossa on Valpperin aluetta. Koulun vanhempainyhdistys jäädyttää luistelukenttää talkoilla ja kesäisin kylän lapset kokoontuvat pelaamaan jalkapalloa. Myös leikkikenttä pidetään kunnossa talkoovoimin. 

Työ liikunnan ja urheilun parissa on Valpperissa ollut pitkäjänteistä, mutta moni asia on kulminoitunut juuri vuoteen 2021. Eikä kaikki suinkaan tähän lopu. Elokuussa luvassa on vielä Valpperin uuden maastopyöräreitin ensimmäinen MTB-tapahtuma, josta odotellaan samanlaista menestystä kuin Valpperin tunnetuista hiihtokilpailuista. Lisäksi kyläläiset kokoavat parhaillaan Valpperille verkkosivuja, jotta muutkin kuin kyläaktiivit saavat tietoa uusista palveluista. 

Ilmakuva Valpperin urheilutalon ja koulun alueelta.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.

Sukupolvet yhteistyössä

Vuoden kylä -kilpailun raatia ilahdutti erityisesti se, miten Valpperissa talkoillaan yhdessä monen sukupolven kesken. Esimerkiksi frisbeegolfradan avauspaikkojen pohjia nikkaroitiin talvella paikallisten eläkeläisten ja teinien kesken ja sama porukka lähti kevään tullen talkoisiin maastoon. 

– Huomionarvoista on, että esimerkiksi maastopyörävuokraamoa ja kotakahvilaa pyörittävät 4H-nuorten yritykset, toteaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Kylällä asuva kuuden lapsen äiti ja vanhempainyhdistyksen aktiivi Heidi Sukari pitää kyläkoulua Valpperin sydämenä.

– Meidän lapsilla on koulumatkaa 900 metriä. Jos kyläkoulua ei olisi, pitäisi matkustaa bussilla 15 kilometrin päähän. On todella harvinaista, että vielä johonkin tehdään uusi kyläkoulu, kun muualta niitä päin vastoin lakkautetaan, hän kommentoi.

Lisäksi hän on iloinen kylän liikuntamahdollisuuksista. 

– Meidänkin alakouluikäisiä lapsia saa oikein hakemalla hakea kotiin välillä syömään. Jos tällaisia puitteita ei olisi, moni lapsi saattaisi jäädä yksin kotiin pelaamaan puhelimellaan, Sukari jatkaa. 

Kuvassa kahdeksan ihmistä terassilla.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.

Testamentti vauhditti yhteistyötä

Kylällä asuvan Markku Arvolan mukaan juurisyy siihen, miksi Valpperi on nyt kehittynyt niin paljon, on Erkki Peltolan testamentti, jonka kautta saatiin varoja Valpperin kehittämiseen. Testamenttivaroista perustettiin vuonna 2018 Valpperin kehittämisrahasto, joka käyttää varoja testamentin ehtojen mukaisesti pitkäjänteisesti Valpperin kylän hyväksi.

– Se on edesauttanut yhteistyötä koulun, paikallisten yhdistysten ja kylän asukkaiden välillä. Viimeisen vuoden aikana on saatu yhteistyöllä paljon aikaan, Arvola kiittelee. 

Kylähenki oli kuitenkin kohdillaan jo ennen testamenttia. Tiistaisin pidettävä kyläkahvila on tuonut ihmisiä yhteen – samoin niin ikään tiistaisin järjestettävä nuorisosähly. Perhepartio tarjoaa toimintaa jo alle kouluikäisille ja talkootyössä ihmiset ovat tulleet hyviksi ystäviksi.

Valpperin valkea ihme!

Viime vuosina Valpperiin on tullut paljon uusia mahdollisuuksia kesälajien harrastamiseen, mutta hiihto oli kuitenkin se, mistä kaikki alkoi. Valpperin hiihtoladuilla riittää mäkiä ja haastetta!

– Täällä puhutaan Valpperin valkeasta ihmeestä. Vieressä olevat isot suot luovat tänne vilpoisen pienilmaston, minkä vuoksi täällä on aina hiukan parempi lumitilanne kuin muualla, selittää kylällä asuva Päivi Lehtonen. 

Hänkin on omalta osaltaan vaikuttanut kylän elinvoimaan, sillä koronan alkaessa hän perusti kotiinsa Take away -kioskin, josta Kuhankuonon retkeilijät voivat napata lämmintä ruokaa mukaansa. 

 

Nauvon kirkonkylälle kunniamaininta

Nauvon kirkonkylä eli Nagu Kyrkbacken tuli Vuoden kylä -kisassa toiseksi ja saa näin ollen kunniamaininnan. 

– Yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä Nauvon kirkonkylästä on tullut erinomaisen vetovoimainen kyläkeskus Paraisilla. Yritysvetoisten palveluiden, kuten vierasvenesataman, ohella yhdistykset ovat järjestäneet jo pitkään suosittuja tapahtumia, jotka houkuttelevat väkeä kauempaakin, Tauno Linkoranta perustelee valintaa. 

Yhdistysyhteistyön yksi keskeinen uroteko on ollut Kunnantuvan pelastaminen ja kunnostus. 

– Kuusi yhdistystä perusti tätä varten yhteisen Föreningen Kommunalstugan i Nagu rf:n, joka kehittää tilasta kylän olohuonetta. Nauvo on tullut tutuksi myös tuloksekkaasta maahanmuuttajien kotouttamistyöstä, Linkoranta jatkaa. 

Mikael Aalto Kunnantuvan ulko-ovella.
Kyläläisten yhdessä remontoima Kunnantupa on keskeinen paikka Nauvon kirkonkylässä. Kyläaktiivi Mikael Aalto kertoo, että remontin myötä tuvassa on nyt muun muassa parempi keittiö, uusi sähköjärjestelmä, ilmalämpöpumppu ja hyvä kokousjärjestelmä yhdistysten kokouksia varten.

Erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle

Vuoden kylä -kisan erityismaininta päätettiin antaa Paimion Sahan Seudun alueelle. 

– Hakemuksen lähettänyt Aikuisten Olohuone ry haastoi hienosti miettimään, mikä oikeastaan on kylä. Paimiossa Sahan Seudun alue oli sahan loppumisen jälkeen 1986 pitkään hylättynä. Kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2011 kunnostaa alueen Jokipuiston virkistysalueeksi, kertoo Linkoranta. 

Sittemmin alueesta on tullut keskeinen kokoontumis- ja virkistyspaikka. Siellä voi kuntoilla ja ulkoilla ja yhdistykset järjestävät siellä tapahtumia. Olennainen osa aluetta on naapuruston hieno pientalomiljöö, jossa vanhoja omakotitaloja ja huviloita on kunnostettu pieteetillä. Myös Joulukujana tunnettu Postinkuja kuuluu alueeseen, samoin kuin Työväentalo Isku, jota on kunnostettu Tapahtumatalo Iskuksi yksityishenkilön voimin vuodesta 2017 lähtien.

Ilmakuva Paimion joesta ja Jokipuistosta.
Paimioon 1889 perustetun Sahan rannassa on nykyisin Paimion Jokipuisto, jossa on muun muassa petankkikenttä, pulkkamäki, grillikatos, ulkokuntosali, kuntoportaat ja laituri.

Jo 20 kylää palkittu

Valpperi on Vuoden kylä -kilpailun 20. voittaja. Aikaisemmat palkinnot ovat saaneet Salon Hajala (2020), Kemiönsaaren Västanfjärd (2019), Salon Märynummi (2018), Loimaan Virttaa (2017), Taalintehtaan Dalsbruk (2016), Uudenkaupungin Pyhämaan Luoto (2015), Mynämäen Asemanseutu (2014), Sauvon Karuna (2013), Naantalin Livonsaari (2012), Pöytyän Uusikartano (2011), Salon Teijon alue (2010), Someron Häntälä (2009), Yläneen Tourula-Keihäskoski (2008), Taivassalon Vehas (2007), Someron Kultela (2006), Laitilan Untamala (2005), Loimaan Niinijoki (2004), Kiskon Aijala-Kaukuri (2003) ja Loimaan Haara-Onkijoki (2002).

Tänä vuonna kilpailun teemana oli Taitava kylä. Tällaisella kylällä hallitaan jokin asia tai asiat erityisen hyvin. Kylä kenties jopa tunnetaan muualla tästä taidostaan. Taitoa myös välitetään kylässä uusille toimijoille.

Vuoden 2021 valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat yhdistyksen puheenjohtaja Sami Tantarimäki sekä kyläasiamies Tauno Linkoranta ja kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen tiedottaja Janica Vilen ja Eero Kaskela Osuuspankista. 

Karttakuva, jossa 20 merkintää kaikkien voittajakylien kohdalla.

 

Janica Vilen

Leader-ryhmät tukivat kylätoimintaa Varsinais-Suomessa 6,4 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

 

Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseuturahastosta Varsinais-Suomen alueella kylien kehittämistä yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014–2020. Kylätoimintaa kehittäviä Leader-hankkeita on toteutettu yhteensä 280. Varsinais-Suomen eläviä ja upeita kyliä juhlitaan lauantaina 12. kesäkuuta vuosittaisen Avoimet Kylät -päivän puitteissa. 

Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja myöntämällä tukea maaseuturahastosta. Varsinais-Suomessa kylätoimijat ovat osanneet hyvin hyödyntää Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Moni kylä onkin nykyisin entistä vireämpi ja valovoimaisempi Leader-yhteistyön ansiosta.

Leader-ryhmien tuella on tehty muun muassa luontopolkuja, kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja, kehitetty tapahtumia ja lisätty yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kylätaloja on rakennettu tai kunnostettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 Leader-tuella yhteensä huikeat 65 kappaletta.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta pitää Leader-rahoitusta oivallisena välineenä kylien kehittämiseen.

– Leader-tuki on siitä hyvä työkalu, että sen kanssa voi myös kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kotiseutuliitosta voi saada korjausavustusta kylätalojen kunnostamiseen, mutta Leader-tukea voi käyttää myös tilojen varusteluun, esimerkiksi av-laitteistojen hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Kylillä on usein tarvetta aika myös pieniin avustuksiin, esimerkiksi harrastusvälinehankintoihin. Sellaisiin Leader-tuki on usein paras ja välillä jopa ainoa vaihtoehto, Linkoranta kommentoi.

Hän on itsekin hakenut Leader-tukea useasti, sillä Varsinais-Suomen Kylät ry on koordinoinut vuosien varrella monenlaisia Leader-hankkeita.

– Itse olen ollut mukana usein sellaisissa hankkeissa, joissa on pohdittu osallisuutta ja pyritty parantamaan lähidemokratiaa. Hankkeissa on tehty esimerkiksi kuntatason yhdistysohjelmia, Linkoranta jatkaa.

Leader-tuki kannustaa talkoisiin

Vihiniemen kylätalo Salossa on yksi esimerkki Leader-tukea saaneesta kohteesta.

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata talkootyöllä. Kylien yhteiset hankkeet ovatkin usein juuri sellaisia, joissa tehdään paljon talkoita yhteisen hyvän eteen. Yhteensä kyliä kehittävissä Leader-hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 jopa 81 850 tuntia talkootyötä. Esimerkiksi Salossa Vihiniemen kylätalon keittiön ja kammarin remonteissa Koski as. kyläyhdistys teki yhteensä 448 tuntia talkoita. Joissain hankkeissa talkootyötunteja on kertynyt tuhansia.

Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Kyliä kehittävissä Leader-projekteissa on tehty talkootyötä siis yli miljoonan euron edestä!

– Se, että omavastuuosuutta voi kattaa talkootyöllä, helpottaa ihan älyttömästi. Silloin hankkeeseen ei tarvitse laittaa niin paljon omaa rahaa kiinni. Ja vaikka usein sanotaan, ettei talkoisiin enää saa ihmisiä mukaan, niin yllättävän moni kuitenkin lähtee, kun talkoista tiedottaa tarpeeksi selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Talkoissa pääseekin usein tutustumaan uusiin ihmisiin ja parhaimmillaan niissä on tosi hauskaa. Kunhan muistetaan se, ettei samojen ihmisten tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi, Linkoranta sanoo.

Kaikki kyliä kehittävät hankkeet eivät suinkaan ole kyläyhdistysten hankkeita. Kylien toimintaa ja tiloja ovat olleet kehittämässä myös monet muut yhdistykset ja toimijat. Esimerkiksi Mynämäellä Yhteisötila Tuukin hankkeen toteuttivat Wirmon Martat. Uuden yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita ja nykyään siellä voi järjestää vaikka kokkauskursseja tai käydä ompelemassa.

Avoimet Kylät -päivä tulee taas 12.6.

Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Varsinais-Suomen monenkirjavien kylien toimintaan pääsee tutustumaan lauantaina 12. kesäkuuta, jolloin vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Tapahtuma järjestetään viime vuoden tavoin koronaturvallisesti verkossa. Kaikki Avoimet Kylät -päivän tapahtumat on koottu samalle kartalle osoitteeseen: avoimetkylat.fi

Tapahtumaan ilmoittautuneet kylät ovat intoutuneet tekemään muun muassa videoita, digitarinoita, kuvagallerioita ja retkeilyreitistöjä. Päivän isompana tavoitteena on digiosaamisen vahvistaminen ja kylien yhteisen näkyvyyden hyödyntäminen.

Virtuaalitapahtumien lisäksi luvassa on muutamia tapahtumia, joihin voi lähteä paikalle. Esimerkiksi Ruskon Lavamäellä vietetään kierrätystapahtumaa ja Maskun Lemussa uuden Lasten museon avajaisia.

– Ohjelmaa on Lemun kirkon molemmin puolin. Kotiseutukeskus Mäntylässä (Monnoistentie 38) on muun muassa kirppis, puffetti, käsitöitä ja keppihevosia sekä mahdollisuus varata paikka opastetulle kierrokselle uuteen Lasten museoon kirkon toiselle puolelle, kertoo Tauno Linkoranta.

Lasten museo on tehty Kemppien tuvalle. Puolen tunnin mittaiset opastetut kierrokset vetää Janna Jokela Aboa Vetuksesta kello 12–15 välillä. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä.

Avoimet Kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit.

 

LUE LISÄÄ KYLIEN LEADER-HANKKEISTA

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Mynämäen Asmandiasta kuoriutui suosittu ulkoilukohde

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Mietoisissa panostetaan nuorten liikkumiseen

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa -webinaari 21.4.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry kutsuu osallistumaan ”Elävät tilat – yhdistystalot mukana muutoksessa” -webinaariin keskiviikkona 21. huhtikuuta kello 17.30–19.30. 

Kylätaloille ja seurantaloille koronavuosi on ollut vaikea. Vanhojen rakennusten ylläpitokustannuksia katetaan suurimmaksi osaksi tilavuokrilla ja tapahtumista saatavilla tuotoilla, joten korona on tuonut monen yhdistyksen kassaan kunnon loven. Webinaarissa kerrotaan vinkkejä siitä, miten toivottavasti pian väistyvän koronakriisin jälkeen voisi saada yhdistystalot mahdollisimman kattavasti käyttöön.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta puhuu webinaarissa siitä, miten kylätalojen historiaa voisi hyödyntää.

– Lähes kaikilla seurantaloilla ja kylätaloilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ne eivät ole vain fyysisiä tiloja vaan myös mielenkiintoisia tarinoita. Turussa vanhoista kouluista, apteekeista ja pankeista ollaan tehty ravintoloita. Yhdistystalot voisivat myös hyödyntää rakennuksen historiaa markkinoinnissa, Linkoranta sanoo.

Kyläaktivaattori Joonatan Stenwall jatkaa markkinointiaiheesta visuaalisuus näkökulmanaan. Hän on tehnyt muutamista kylätaloista markkinointivideoita ja kertoo, miten talon visuaalinen esittely kannattaa hoitaa erilaisissa sähköisissä kanavissa. Kuvien avulla pystyy luomaan nopeasti vaikutelman siitä, mitä talo pystyy tarjoamaan.

Yhdistystalojen käytön aktivoimisessa kannattaa Linkorannan mukaan miettiä ennen kaikkea sitä, keitä ne mahdolliset uudet käyttäjät voisivat olla.

– Perinteisesti yhdistystaloja ollaan markkinoitu ennen kaikkea kokous- ja juhlatiloiksi. Silloin pitää miettiä, millainen varustelu taloon tarvitaan. Mutta yhtä hyvin tiloissa voisi olla vaikka pakohuoneita, etätyöpisteitä tai citymaalaisen asunto, Linkoranta pohtii.

Lisäksi webinaarin yleisö pääsee tutustumaan paremmin Pöytyän Paimenenmäkeen, joka toimii illan kylätaloesimerkkinä.

– Paimenenmäki on vanha Keihäskosken koulu, joka nimettiin uudelleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli kylätalo. Se on äärimmäisen hienosti kunnostettu ja lisäksi sitä ollaan onnistuttu tuotteistamaan ja markkinoimaan hyvin, Linkoranta taustoittaa.

Yhdistystalojen kunnostamisesta pidettiin oma webinaari maaliskuussa. Tässä webinaarissa keskitytään talojen käytön kehittämiseen.

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston rahoittama Kylän historia Eläväksi -hanke ja Leader Ykkösakselin rahoittama Kylän kestävyyspolku -hanke.

 

Ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä tästä linkistä 

tai Joonatan Stenwallille numeroon 040 153 0390 tai sähköpostiin joonatan.stenwall@vskylat.fi.

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille.

 

Ohjelma

• Kylätalo, seurantalo – mistä puhutaan?
• Yhteinen tila huokuu historiaa / Tauno Linkoranta
• Case Paimenenmäki / Seppo Mattila
• Kylätalojen markkinointi / Joonatan Stenwall
• Loppukeskustelua