Kylien ja maaseudun oma festivaali KyläAreena antaa osallistujille verkostoja, ideoita ja koulutusta.
Suomen paikallistoimijat yhteen keräävä KyläAreena-tapahtuma järjestetään 31.8.-1.9. Salon Lehmirannan lomakeskuksessa. Tänä vuonna luvassa on mielenkiintoinen festivaalitapahtuma, joka kerää toistasataa paikalliskehittäjää Saloon kuten kyläkehittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita, maaseudun kehittäjiä, viestijiä ja päättäjiä.
KyläAreena sisältää muun muassa työpajoja, tutustumisretkiä, innostavia puheenvuoroja ja kyläkestit, jossa palkitaan muun muassa ansioituneita paikallistoimijoita, Suomen Vuoden kylä ja Vuoden Leader-hanke.
Työpajojen lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua lähialueen upeisiin, kiinnostaviin ja innostaviin kohteisiin. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä varata paikkansa jollekin ohjelmapaketin retkistä: kiinnostaako esimerkiksi Mathildedalenin ruukkihistoria, pyöräretki Perniön maalaismaisemissa tai Kiskon kirkonkylän kylätoiminta?
Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täältä. Ilmoittautuminen on auki 10.8. asti.
Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet tehdään käsin Uudessakaupungissa. Artesaanijäätelöt ovat keränneet lyhyessä ajassa paljon kiitosta asiakkailta, joiden suosikkimakuja ovat esimerkiksi keksimuru ja pistaasi.
Uusikaupunkilaisella omakotitaloalueella ajaessa ei heti arvaisi, että talojen välistä löytyy erittäin herkullinen yritys. Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet valmistetaan muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta remontoidussa jäätelötehtaassa, joka on aiemmin toiminut autotallina ja toimistotilana. Kyseinen pieni jäätelötehdas on yrittäjä Jenna Bergströmin valtakunta.
– Täältä löytyy pastörointi- ja jäätelökone. Lisäksi täällä on pakastimet sekä jäätelöpurkit ja -etiketit, hän kertoo tilaa esitellessään.
Valmiit tuotteet matkaavat jäätelötehtaasta yhteistyökumppaneille kuten Uudenkaupungin S-markettiin, mutta ensisijaisesti Bergström myy jäätelöä jäätelöfillarista erilaisissa tapahtumissa. Pyörän etuosaan on asennettu pakastin, jossa tuotteet säilyvät.
– Hankin juuri toisen pyörän, joka on ensimmäistä isompi, Bergström kertoo.
Keksimuru on yksi suosituimmista Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteista.
Kahvilaympäristöstä jäätelöyrittäjäksi
Bergströmin tie jäätelötehtaan yrittäjäksi ei ollut kaikkein tavanomaisin. Laihialta Pohjanmaalta kotoisin oleva Bergström opiskeli Espoossa restonomiksi ja teki alan töitä niin Vaasassa kuin Turussa, kunnes hän tapasi Uudestakaupungista kotoisin olevan puolisonsa. He muuttivat noin viisi vuotta sitten Uuteenkaupunkiin esikoisensa syntymän jälkeen, ja muutama vuosi myöhemmin perheen kuopus ilmoitti tulostaan.
Bergström on aina nauttinut työskentelystä erityisesti kahviloissa, joissa hän oli myös saanut ensikosketukset käsintehtyyn jäätelöön. Uudessakaupungissa ei kuitenkaan ollut samanlaista kahvilakulttuuria kuin isommissa kaupungeissa. Bergström työskenteli hetken aikaa hitsausoperaattorina, kunnes ajatukset yrittäjyydestä nostivat päätään äitiysloman aikana.
– Koko isäni puolen suku on täynnä yrittäjiä. Pohdin, että olisiko yrittäjyys vaihtoehto ja perustaisinko Ugiin oman kahvilan. Vein sen ajatuksen todella pitkälle ja suunnittelin konttikahvilaa, mutta se idea kariutui.
Suunnitelman mennessä puihin Bergström heitti puolisolleen ajatuksen, että jos hän saisi tehdä mitä vain, hän perustaisi konttiin jäätelökahvilan. Idea muuttui toteutukseksi jäätelön osalta, sillä Bergströmin puoliso remontoi toimistotilana olleen autotallin elintarviketilaksi. Samaan aikaan Bergström harjoitteli jäätelön tekemistä heidän keittiössään pienellä jäätelökoneella. Isommat laitehankinnat tehtiin Leader-ryhmä Ravakan tuella, ja maaliskuussa 2022 Bergström tuotti ensimmäiset Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet. Vappuna hän oli myymässä niitä jäätelöfillarista Uudenkaupungin torilla.
Yrityksen nimi tulee kolmelta kulisseissa häärivältä tytöltä: Bergströmiltä ja hänen tyttäriltään, jotka auttavat maistelussa, ideoinnissa ja laaduntarkkailussa.
Leader Ravakan tuen avulla Jenna Bergström sai hankittua koneet jäätelön valmistukseen.
Joka vuosi viisaammaksi
Toista vuotta toiminnassa oleva Jäätelötehtaan tytöt on käynyt useissa eri tapahtumissa jäätelöfillarilla, ja samaan aikaan tuotteiden määrä on kasvanut: jäätelömakuja on jo noin 20. Tapahtumien lisäksi jäätelöfillarin voi tilata yksityisiin juhliin. Ensimmäinen kesä vuonna 2022 meni paremmin kuin hyvin, sillä jäätelöfillarissa tapahtuvan myynnin lisäksi jälleenmyyjät kiinnostuivat yrityksen tuotteista ja ottivat niitä myyntiin.
Jenna Bergström suosii yrityksen tuotteissa aitoja makuja ja värejä, ja hän onkin saanut kiitosta jäätelöiden mausta.
– Olen saanut tuotteisiin hyvän koostumuksen, ja makuja menee tosi tasaisesti. Keksimuru, mustikkapiirakka, sitruunakakku ja pistaasi ovat esimerkiksi suosituimpien joukossa. Yksi asiakas sanoi, että kahvijäätelöni on parasta, mitä Italian ulkopuolelta Euroopasta saa.
Tähän saakka Bergström on mennyt yrityksen kanssa kesä kerrallaan. Missään vaiheessa suunnitelmissa ei ole ollut vallata kauppojen kylmäaltaita tai tähdätä suureen tuotantoon, vaan eteenpäin on menty pienin askelin. Esimerkiksi tänä kesänä hän on palkannut ajoittain avukseen kesätyöntekijän ja hankkinut kärryn, jolla kuljettaa jäätelöfillarin eri tapahtumiin.
– Aion keskittyä tapahtumiin Uudessakaupungissa ja etsiä lähialueiden tapahtumia, joihin kannattaa mennä myymään. Haluaisin myös mennä Turkuun fillarin kanssa tänä kesänä. Syksyllä taas summataan kesä ja mietitään, mitä kehitetään seuraavaksi. Joka vuodesta on tarkoitus viisastua.
Auranmaan kunnat heräsivät alueen isoon työvoimapulaan, jonka myötä syntyi Töihin maalle -hanke. Se jatkuu tämän vuoden loppuun asti.
Kuluvan vuoden alussa Auranmaalla käynnistyi Töihin maalle -hanke, jonka tavoitteena on saada uusia työntekijöitä alueen yrityksiin ja tuoda esiin, millaista arkea Auranmaalla eletään. Lisäksi hankkeen avulla halutaan tutustuttaa alueen yritykset toisiinsa ja kouluttaa alueella toimivia yrittäjiä onnistuneeseen rekrytointiprosessiin.
Hankkeessa ovat mukana Pöytyän, Auran, Koski TL:n, Marttilan ja Oripään kunnat. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto.
Projektikoordinaattori Päivi Muurisen mukaan hanke tavoittelee sosiaalisen median avulla etenkin nuoria aikuisia ja ihmisiä, joita elämä maaseudulla kiinnostaa.
– Samalla yritämme freesata ihmisten mielikuvia siitä, millaista maalla on ja että täällä on töitä tarjolla. Horjutamme siis ajatusta siitä, ettei maaseudulla olisi ollenkaan töitä, Muurinen kertoo.
Lähellä kaikkea ja keskellä ei mitään
Töihin maalle -hanke oli mukana myös viime viikolla pidetyssä maatalousnäyttely Okrassa Oripäässä. Kaksi Koskelle muuttanutta, taiteilija Johanna Oras ja yrittäjä Janne Ketola,kertoivat omista kokemuksistaan maalla asumisesta ja työskentelystä Koski TL:n elinkeinoasiantuntija Jaakko Salmen haastattelussa lauantaina 8.7.
Johanna Oras kertoi asuneensa Koskella jo 1995. Hänen unelmansa oli ollut löytää tilat vanhasta kivinavetasta, johon olisi voinut remontoida ateljeen. Navettahaave ei toteutunut, mutta sen sijaan Oras päätyi ostamaan puolisonsa kanssa vanhan Kankaan kansakoulun.
– Taiteilijan työ on hyvin erakkomaista ja tarvitsee toki näyttelyvieraita. Varhaisessa vaiheessa aloimmekin ottaa bussivieraita vastaan ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Parhaimpina vuosina kävi 5000 ihmistä kesän aikana, Oras kertoi Okrassa.
Koski TL on elokuvaohjaaja ja yrittäjä Janne Ketolalle tuttu monen eri yhteyden kautta: hänen isänsä on käynyt sitä samaa koulua, jossa Johanna nykyään asuu. Lisäksi hän on kuvannut kunnassa monia tv-mainoksia.
– Kun nettiyhteydet tulivat tarpeeksi hyviksi, muutimme Koskelle. Täältä pystyy tekemään hyvin töitä ja Koskelta on lyhyt matka joka paikkaan kuten Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin, Ketola kertoo.
Myös Oras on samaa mieltä Ketolan kanssa siitä, että Koskelle on helppo tulla.
– Eri tilaisuuksia ja näyttelytapahtumia järjestäessä on aina hyvä tuoda esiin, että on hyvät kulkuyhteydet. Aina kun menemme puolisoni kanssa Helsinkiin tapahtumiin, niin voimme tulla kotiin Koskelle yöksi, Oras kertoo.
– Olemme keskellä kaikkea ja lähellä ei mitään. Luonnon keskellä ei ole mitään häiriötekijöitä, ja parempaa ei voisi kuvitella, Ketola jatkaa.
Apua rekrytointiin
Päivi Muurisen mukaan hankkeen loppuvuoden yksi isoimmista kokonaisuuksista on rekrytointikoulutus, johon kutsutaan kuntien toimihenkilöitä ja Auranmaan yrityksiä.
– Tarkoituksena on saada yrittäjille tietoa ja osaamista rekrytointiin, ja miten työnantajan mielikuvalla, sosiaalisella medialla ja muilla luovilla ratkaisuilla herättää potentiaalisen työntekijän mielenkiinnon, hän kertoo.
Luvassa on myös muita tapahtumia kuten Auranmaan kuntien Yrittäjägaala. Vuosittainen tapahtuma järjestetään tällä kertaa Pöytyän POP-Areenalla 9.9. Töihin maalle -hanke vuoden 2023 loppuun.
Haloo maaseutu haastatteli Suomen Miljöörakennuksen yrittäjää Ville Alasta maatalousnäyttely Okrassa. Alasen mukaan muun muassa yhtiön takapiha koki muodonmuutoksen Jokivarsikumppaneilta saadun yritystuen myötä.
Tämän vuoden maatalousnäyttely Okrassa näytteilleasettajana mukana oleva Suomen Miljöörakennus valmistaa puusta kaikenlaisia pihakalusteita kuten keinuja, kukkalaatikoita, pihalaattoja ja koristekaivoja. Yrittäjä Ville Alanen kertoo, että Okra on yksi harvoista mahdollisuuksista ostaa yhtiön tuotteita suoraan valmistajalta.
– Suoramyyntiä ei ole muuten paitsi messuilla. Muuten myymme tuotteita jälleenmyyjille ja teemme myös yhteistyötä rakennusurakoitsien kanssa.
Loimaalainen Suomen Miljöörakennus on perustettu vuonna 1991. Yhtiön noin 3000 neliön toimitilat löytyvät Konepajantieltä Hirvikoskelta, ja työntekijöitä on yhteensä 20. Muutama vuosi sitten yhtiö sai Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta yritystukea, jonka se käytti koneiden ja laitteiden uudistamiseen. Lisäksi tuen avulla Suomen Miljöörakennus sai laitettua pihansa kuntoon.
– Toimitilamme ovat vanhassa tehdasmiljöössä, ja takapiha oli aiemmin hyvin kivikkoinen. Saimme sen asvaltoitua tuen avulla. Nyt piha toimii hyvin, ja on olennainen osa toimintaamme. Investointituki edesauttoi toteutusta, Alanen kertoo.
– Hankemaailma oli jo entuudestaan tuttu, sillä olin mukana Loimaan tekonurmikentän uusimishankkeessa. Onhan se työlästä välillä, mutta vaiva kannattaa aina.
Suomen Miljöörakennus valmistaa muun muassa pihakeinuja.
Maatalousnäyttely Okraan Suomen Miljöörakennus on osallistunut muutamaa kertaa lukuun ottamatta jo 1990-luvulta asti.
– Okra on aina ollut hyvä tapahtuma meille. Tänne on helppo tulla ja kustannukset ovat pieniä esimerkiksi Helsingin messuihin verrattuna. Ylipäätään on hienoa olla mukana, Alanen kehuu.
Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä yrittäjä Ville Alanen kertoo, että näkymiä on vaikea ennustaa mutta siitä huolimatta stressiä on turha ottaa.
– Maailmanpoliittinen tilanne ja muut tekijät vaikuttavat tulevaisuuteen. Yksi konsultti sanoi kerran, että aamulla kun lähtee töihin ja tulee viideltä kotiin, niin se riittää. Turhan isoja riskejä ei kannata ottaa.
Haloo maaseudun kesälehti on julkaistu keskiviikkona 5.7. Lehdessä tutustutaan tarkemmin ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimpiin hankkeisiin Varsinais-Suomessa. Kyseiset hankkeet palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa. Haloo maaseudun viestinnän asiantuntija Liisa Kallio kirjoitti seuraavanlaisesti lehden pääkirjoituksessa:
Juhlahumussa seuraavaan ohjelmakauteen
Viime maaliskuussa koettiin juhlatunnelmaa, kun satapäinen yleisö kokoontui Varsinais-Suomen maaseutugaalaan juhlistamaan ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimpia hankkeita. Gaalan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Varsin hyvä Turun seudulta, saariston I samma båt – Samassa Veneessä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit Loimaan seudulta ja Somerolta, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Ykkösakseli Salon seudulta ja Uudeltamaalta.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla.
Tässä lehdessä tutustutaan syvemmin maaseutugaalassa palkittuihin hankkeisiin, joita on yhteensä 12. Mukana on vaikuttavimmat hankkeet muun muassa liikunnan, ympäristön ja kulttuurin saralta, mutta niiden lisäksi palkittiin vaikuttavin yhteistyöhanke ja yleisön suosikki.
Kyseisten hankkeiden vaikuttavuus jatkuu vielä vuosia: esimerkiksi yleisön suosikkina palkittu Yhteisötila Tuuki Mynämäessä on tarjonnut eri yhdistyksille ja järjestöille kokoontumistilan, jonka arvo on mittaamaton koronan värittämien vuosien jälkeen. Samoin Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen jälkeen susivahinkojen lisäksi asenteet petoeläimiä kohtaan muuttuivat, kun viranomaiset, luonnonsuojelijat, karjatilalliset sekä asukkaat kokoontuivat yhteen vaihtamaan ajatuksia ja välittämään ajantasaista tietoa.
Maaseudun kehittäminen jatkuu edelleen uudella ohjelmakaudella 2023–2027. Jos haluat rikastaa kotiseutuasi, ole yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Maaseudun kehittämisen asiantuntijat auttavat sinua eteenpäin hankeideassasi, ja yhdessä edistämme maaseudun kehitystä.
Pääset lukemaan julkaisun kokonaisuudessaan täältä!
Nuorista koottuun joukkoon kuuluu jäseniä kaikkialta Ykkösakselin toiminta-alueelta, ja se on ensimmäinen laatuaan kyseisessä Leader-ryhmässä.
Leader-ryhmä Ykkösakseli on aloittanut Nuoriso Leader -toiminnan ensimmäistä kertaa. Nuorisojaostoon kuuluu yhteensä 10 nuorta Salon, Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueilta. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 20.6. Lohjalla, jossa he kävivät läpi ryhmän tehtäviä, tavoitteita ja tulevia tapahtumia.
Nuorisojaostoon mukaan lähteneet salolainen 17-vuotias Teemu Özen ja Lohjalta kotoisin oleva 16-vuotias Kristian Lindström kertovat, että heille on tärkeää saada nuorten oma ääni kuuluviin vaikuttamisen kautta.
– Nuoriso Leader oli itselleni vieras asia aiemmin, mutta aihe on tärkeä ja se resonoi ajatusteni kanssa, joten halusin ehdottomasti mukaan. Tässä nuoret saavat ajatuksensa esiin, Özen kertoo.
– Tässä nuoret tekevät toimintaa nuorille ja sitä tuetaan rahallisesti. Tässä kannustetaan ja annetaan vastuuta, mikä on aivan mahtavaa. Varsinkin maaseudulla tämä on tärkeää, ja haluan siksi olla mukana toiminnassa, Lindström lisää.
Mahdollisuuksia maaseudun nuorille
Nuoriso Leader -toiminnan tavoitteena on käynnistää nuorten uutta toimintaa ja saada nuoret mukaan kehittämistyöhön ja projekteihin. Nuorille suunnattua Ykkösmassi-tukea voidaan myöntää projekteille, jotka ovat nuorten suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia ja joissa nuorten rooli on aktiivinen. Itse nuorisojaosto antaa esimerkiksi lausunnot hankehakemuksista, osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiedottaa siitä ja rahoitusmahdollisuuksista.
Niin Özen kuin Lindström kuuluvat esimerkiksi omien kotikuntiensa nuorisovaltuustoihin, joten vaikuttaminen on heille jo tuttua entuudestaan. Sen lisäksi he molemmat kokevat maaseudulla asuvien nuorten hyvinvoinnin tärkeäksi.
– Asun itse Salon Kuusjoella, josta monet nuoret muuttavat muualle opiskelujen perässä. Mielestäni on erittäin tärkeää ylläpitää pienempien paikkakuntien elämää, Özen kertoo.
Jaoston toiminta on vasta käynnistynyt, mutta loppuvuodelle on jo suunnitelmia. Syksyllä luvassa on esimerkiksi matka Irlantiin Ykkösakselin yhteistyökumppanin luo. Sen lisäksi Kannonkoskella järjestetään marraskuussa Nuoriso Leader -päivät, johon jaosto aikoo osallistua.
Teemu Özen ja Kristian Lindström näkevät Nuoriso Leader -toiminnassa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Irlannin matka on varmasti opettavainen.
– Kun näemme organisaation toimintaa muualla, voimme kehittää sitä täällä entistä parempaan suuntaan, Lindström sanoo.
Lehmät herättävät usein ihmisissä suuria tunteita. Näitä tunteita pääsee tutkimaan Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä Okrassa.
Vuoden 2019 Okrasta tuttu Jos lehmät puhuisivat -näyttely nähdään jälleen tämän kesän maatalousnäyttelyssä Oripäässä 5.–8.7. Kaarihallista löytyvän näyttelyn on koonnut MTK Varsinais-Suomi osana Leader-rahoitteista tiedonvälityshanketta, jonka tavoitteena oli muun muassa parantaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä.
Näyttelyn tuottajan Katja Mahalin mukaan samankaltaista näyttelyä ei ole ennen tehty. Erikoiseksi näyttelyn tekee myös sen aihe ja syntypaikka: lehmät eivät ole Mahalin mukaan Varsinais-Suomessa enää suuressa osassa, mutta silti maaseutu henkilöityy usein juuri lehmiin.
– Lehmät eivät enää näy samalla tavalla Varsinais-Suomen maaseudulla kuten ennen. Silti lehmät herättävät aina voimakkaita tunteita ihmisissä. Niiden kautta jokainen voi tutkia omaa suhdettaan maaseutuun. Näkeekö kuvissa enemmän iloa, vihaa, kuormituksen tunteita, haasteita vai ratkaisuja? Mahal pohtii.
– Esimerkiksi autolla ajaessa syntyy aina riemunkiljahduksia, kun näkyy lehmiä. Jokaisella on jokin mielikuva lehmistä, hankeasiantuntija Taina Simola Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneista sanoo. Jokivarsikumppanit oli yksi hanketta rahoittaneista Leader-ryhmistä.
Näyttely koostuu valokuvista ja veistoksista. Se avattiin Berliinissä Saksassa vuonna 2019, ja Mahalin mukaan moni saksalainen muistaa näyttelyn edelleen hyvin juuri lehmien takia. Hän kuvailee näyttelyn olleen taukopaikka ja rauhan tyyssija meluisassa Grüne Wochen messuympäristössä. Saksan ja Varsinais-Suomen lisäksi näyttely on kiertänyt muun muassa Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja viime vuonna Keski-Pohjanmaalla. Näyttelyssä esillä olevia kuvia on tullut lisää vuosien varrella, ja osa niistä on muokkautunut myös sisustustuotteiksi.
Mahal toivoo, että näyttely herättää keskustelua maaseudun elinvoimatekijöistä laajemminkin.
– Näyttely voi antaa uusia havaintoja elämästä. Kuvat kertovat etenkin kiireettömyydestä ja toivon, että ihmiset kokevat samaa tunnetta näyttelyssä.
Halikon VPK:n koordinoima Turvallisuustaidot haltuun -hanke on turvallisuustaitojen kouluttamisen lisäksi edistänyt yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Salossa Märynummen paloasemalla ei ole käynnissä täysin tavanomainen kesäkuinen perjantai-ilta: yksi paloautoista on ajettu pihalle tutustumista varten, “palava talo” odottaa innokkaita sammuttajia ja Salon kaupungin nuorisopalvelujen Kesäkaara on myös kurvannut pihaan hyppykeppeineen, skeittilautoineen ja erilaisine pihapeleineen.
Käynnissä on yksi Turvallisuustaidot haltuun -hankkeen eli TUTA Salon tapahtumista, joiden tavoitteena on lisätä maaseudulla asuvien nuorten turvallisuustaitoja esimerkiksi palo-, liikenne- ja tietoturvallisuuden saroilla. Lisäksi hanke pyrkii tekemään pelastustoimintaa tutummaksi nuorille. TUTA Salon työntekijä Alisa Elovaara kertoo, että hanke tekee yhteistyötä monen eri tahon kanssa.
– Olemme käyneet esimerkiksi seurakunnan kesäleireillä ja kaupungin nuorisotiloissa. Lisäksi esimerkiksi MLL, partiolaiset ja muut VPK:t ovat lähteneet yhteistyöhön mukaan ja tänään myös nuorisopalvelujen Kesäkaara on mukana, hän sanoo.
Aleksi Peurala ja Alisa Elovaara ovat tyytyväisiä hankkeen alkutaipaleeseen.
Palokunnan toiminta tutuksi
Hanke käynnistyi viime vuoden lopussa, ja sitä koordinoi Halikon VPK. Hankkeessa mukana olevan Aleksi Peuralan mukaan olisi mahtavaa, jos projektin myötä pelastustoiminta pääsisi lähemmäs samaa asemaa, jonka esimerkiksi poliisit ovat jo saavuttaneet.
– Poliisin tullessa pihaan moni tulee juttelemaan ja kyselemään, mutta paloautoja katsellaan kauempaa. Hankkeen kautta voimme tehdä toimintaa tutummaksi nuorille ja saada aikaan vuorovaikutusta, mutta myös kertoa esimerkiksi paloturvallisuudesta, Peurala kertoo.
Tänä kesänä hanke vierailee esimerkiksi Kuusjoella MLL:n liikuntatapahtumassa ja Juvankosken leirikeskuksessa Perttelissä.
Turvallisuustaidot viedään nuorten luo
Alisa Elovaara kertoo olevansa oikein tyytyväinen hankkeen tuloksiin tässä vaiheessa. Myös nuorilta saatu palaute on ollut positiivista.
– Nuoret tuntuvat kyllä tykkäävän. Parhaimmillaan tilaisuuksissa on ollut parikymmentä nuorta kerrallaan kuuntelemassa. He pitävät etenkin käytännön tehtävistä ja pienestä kisailusta. Tärkeintä on mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi.
Hanketta on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 2024 kesäkuuhun saakka. Peurala toivoisi, että Salon alueella toimivat palokunnat ottaisivat hankkeen teemat omakseen ja jatkaisivat sitä kautta turvallisuustaitojen lisäämistä nuorten keskuudessa projektin päätyttyä.
Hän myös kannustaa muita yhdistyksiä kehittämään toimintaansa hankkeiden avulla.
– TUTA on meidän toinen hankkeemme, ja edellisestä jäi todella hyvät kokemukset. Ehkä tämä hanke rohkaisee muitakin palokuntia toteuttamaan projekteja, sillä nämä ovat todella opettavaisia ja kehittäviä kokemuksia.
Salon nuorisopalvelujen Kesäkaara oli myös paikalla tapahtumassa.
Tapahtuman aikana nuoret kuulivat eri vaikuttamismahdollisuuksista ja pääsivät myös keskustelemaan vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä.
Varsinaissuomalaiset nuoret kokoontuivat sunnuntaina 21. toukokuuta Turun Kuralaan vaikuttajatapahtumaan, jonka teemana oli nuorten vaikuttaminen ja yhteistyön kehittäminen nuorten vaikuttajien välillä. Noin kolme tuntia kestänyt tilaisuus järjestettiin Leader Varsin hyvän toimistolla, ja se oli osa Opportunities for young people -hanketta.
Tapahtumaan osallistui 10 nuorta, ja sitä veti Leader Varsin hyvän projektikoordinaattori Eetu Orava. Hän aloitti tilaisuuden kertomalla Varsin hyvän toiminnasta ja nuorisotyöryhmästä, jonka tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta. Ryhmä antaa esimerkiksi lausunnot NuorisoLeader yritys- ja hanketukihakemuksista, tiedottaa NuorisoLeader-toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista ja osallistuu NuorisoLeader-toiminnan kehittämiseen.
Oravan mukaan tapahtuma sai alkunsa nimenomaan nuorten ideasta.
– Nuorisotyöryhmäläiset saivat itse suunnitella tapahtuman. Sen toteuttamista varten pidettiin suunnittelukokous työryhmäläisten kanssa, ja valmiin rungon jälkeen minä pääsin työntekijänä pähkäilemään lopputoteutuksen, hän kertoo.
Varsin hyvän projektikoordinaattori Eetu Orava ohjasi tapahtuman kulkua.
Vaikuttamismahdollisuuksia Suomesta maailmalle
Tilaisuudessa esiteltiin myös eri järjestöjen toimintaa ja niiden vaikuttamismahdollisuuksia. Ensimmäisenä puheenvuoron sai Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton eli Nuva ry:n liittohallituksen jäsen Eino Koskinen, joka kertoi järjestön toiminnasta, tapahtumista ja kanavista.
Nuva ry on nuorten osallisuuden asiantuntija. Järjestö on perustettu vuonna 1998 ja se toimii Suomen nuorisovaltuustojen, muiden vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien ja yleisesti nuorten edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. Se myös edistää nuorten asemaa yhteiskunnassa ja parantaa nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia.
Eino Koskinen esitteli Nuva ry:n toimintaa.
Koskisen jälkeen Linnea Parkatti tuli esittelemään Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamisverkosto Changemakeria. Kansainvälisen verkoston toiminta alkoi Norjassa vuonna 1992, ja Suomen Changemaker perustettiin vuonna 2004. Sen tarkoituksena on edistää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa, ja toiminnan ytimessä on nuorten osallisuus ja vapaaehtoisuus.
– Changemaker muun muassa tekee kannanottoja, osallistuu mielenosoituksiin ja järjestää tempauksia. Lisäksi vaikutamme Globalisti-lehden ja podcastin kautta, Parkatti kertoo.
Changemaker tuli tutuksi Linnea Parkatin johdolla.
Miten voi vaikuttaa ja miksi?
Tapahtuman viimeisenä osiona nuoret pääsivät itse keskustelemaan vaikuttamisesta pienryhmissä. Ensimmäiseksi he keskustelivat eri tavoista vaikuttaa, toiseksi syistä vaikuttamisen takana ja viimeiseksi yhteistyöstä eri vaikuttajaryhmien välillä ja kuinka sitä voisi kehittää. Jokaisen kysymyksen jälkeen vuorossa oli avoin keskustelu kaikkien osallistujien kesken ja vastausten purku yhteisesti.
Eri vaikuttamisen tavoista nousivat esiin muun muassa sosiaalinen media, tempaukset, nuorisovaltuustot, eri vaikuttajaryhmät, äänestäminen, mielenosoitukset ja aloitteet. Syitä vaikuttamiselle löytyi esimerkiksi halusta muuttaa maailmaa, ongelmien ratkaisusta ja uusien ihmisten tapaamisesta. Yhteistyötä taas voitaisiin parantaa kommunikoimalla enemmän järjestöjen välillä, kontaktien hyödyntämisellä ja yhteisillä tapahtumilla.
Eetu Oravan mukaan tapahtuma sujui onnistuneesti.
– Tapahtuman parasta antia oli hyvä ja kattava keskustelu nuorten välillä. Oli mukava nähdä, miten jopa eri mielipiteet sopivat keskusteluun asiallisesti mukaan.
Nuoret pääsivät vaihtamaan ajatuksia vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä.
Mitä kestävä kehitys käytännössä tarkoittaa? Miten se näkyy kylillä tai eri organisaatioiden toiminnoissa? Pieniä tekoja yhteisöissä ja suuria suunnitelmia tulevaisuuden nuorille?
Kestävän kehityksen viikko on tapahtumaviikko, jolloin yhdessä tuodaan esille esimerkkejä kestävän kehityksen työstä paikallisesti ja laajemmassa mittakaavassa. Tapahtumajärjestäjiksi ovat tervetulleita laajasti kaikki toimijat, valtakunnalliset järjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat, koulut ja yritykset. Mitä kirjavampi joukko sen parempi!
Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä, tempauksina, tapahtumina, kampanjoina tai esimerkiksi avoimien ovien tapahtumina. Jo olemassa olevat kestävän kehityksen toimet ja hankkeet kannattaa myös sitoa osaksi Kestävän kehityksen viikkoa.
Tapahtumaviikon taustatahona toimii Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä – verkosto, jonka tavoitteena on tapahtumaviikon kautta tuoda maaseutupolitiikkaa käytännön tasolle. Kestävän kehityksen toimikunta on myös valmistelemassa teeman mukaista valtakunnallista Toiveikas tulevaisuus -kirjoituskilpailua, johon voidaan esimerkiksi eri yhteisöissä ja kouluissa ottaa
osaa.
Tapahtumien ilmoittaminen on jo nyt avattu
Tapahtumat rekisteröidään Kestävän kehityksen viikko -sivustolle, josta löytyy myös kattavasti tietoa viikon järjestelyistä, yhteyshenkilöistä, sekä viestintämateriaalia vapaasti kaikkien osallistuvien tahojen hyödynnettäväksi. Viime vuodesta poiketen tapahtumia pääsee itse muokkaamaan rekisteröinnin jälkeenkin.
Tule mukaan!
Miettikää, mitä voitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle, viikko 39.
Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja tilat. Pohtikaa myös, miten tilaisuuteen kuljetaan.
Tapahtuma kokoaa niin paikallisia tapahtumia kymmenessä maakunnassa kuin valtakuunnallista ohjelmaa, tapahtumaviikon partnerina toimii Euroopan kestävän kehityksen viikko.
