Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa puhuttiin meadiayhteistyöstä ja viestinnän välineistä!

Ihmisiä sinisesessä kokoushuoneessa.

 

Haloo maaseudun Viestintäfoorumia vietettiin Uudessakaupungissa 7. joulukuuta. Tilaisuudessa tutustuttiin tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoiduttiin Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opittiin paljon uutta viestinnästä.

Joulukuun Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä. Messi tarjoaa sosiaalisen ja innovatiivisen työympäristön esimerkiksi yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Käytössä on henkilökohtaisten työpisteiden lisäksi muun muassa kokoustiloja ja arkistotiloja. Tapahtumia varten tilaan suunnitellaan vielä pientä katsomoa. Viestintäfoorumille tiloja esitteli projektipäällikkö Jaana Suksi. 

– Meidän tavoitteena on ollut pilotoida Uudenkaupungin oma etätyöpiste AKKE-rahoituksella. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja nyt miellä on valmiina pysyvä toimintamalli. Tämä paikka on vanhan logistiikkakeskuksen toimisto. Sitä ennen tämä oli Seppälä ja vielä sitä ennen maalikauppa. Siksi osassa ikkunoista on kalterit. Tänä syksynä tänne on muuttanut Ukipolis ja kansainvälinen yritys Inlisol.

Iso hanke on vaatinut myös paljon viestintäosaamista. Toimivan brändin luominen oli Suksin ensimmäinen työtehtävä. Messissä toistuu Uudenkaupungin imagoon sopiva meriteema niin nimessä kuin sisustuksessakin. Ja kesällä 2022 Messi teki paljon vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimittajien sekä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.

Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön

Vasemmalla istuu nainen ja keskellä kuvaa seisoo toinen nainen puhumassa.
Teija Uitto (vas.) ja Ulla Kallio ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään.

Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kertoivat Viestintäfoorumin osallistujille toimivasta mediayhteistyöstä. Ravakka on tiedottanut medialle säännöllisesti esimerkiksi hallituksensa päätöksistä ja henkilövaihdoksista. Ryhmä kutsuu alueensa toimittajat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteistyöstä ja tarjoaa valmiita listoja juttuaiheista, joihin paikallislehtien toimittajat voivat tarttua. Lisäksi Ravakka on ostanut lehdistä advertoriaaleja, eli maksullista mainostilaa lehtijutun muotoon kirjoitettuna sekä järjestänyt lukijakilpailuja yhteistyössä paikallislehtien kanssa.

Päätoimittaja Teija Uitto vinkkasi, että joulun aika ja heinäkuu ovat sellaisia aikoja, jolloin tiedotteet menevät herkimmin läpi.

– Uutiskynnys vaihtelee päivittäin. Joskus tapahtuu paljon ja silloin tiedotetta on vaikea saada läpi, mutta sitten on niitä hiljaisia hetkiä, jolloin me toimituksissa mietimme, mistä kirjoittaisimme. Eli aina kannattaa tiedottaa!

Tiedotteen lähettämisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. Päätoimittaja on periaatteessa aina tavoitettavissa, mutta toimistoaikaan kaikkein parhaiten. Sen vinkin Uitto kuitenkin antaa, että kannattaa aina lähettää tiedotteet toimituksen yhteiseen postilaatikkoon. Silloin ne eivät jää huomaamatta vain sen vuoksi, että joku tietty toimittaja on sairaana tai varattu.

Uitto esitteli Viestintäfoorumille myös TS-Yhtymän paikallislehtien tavoittavuutta. Katso Teija Uiton esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Koulutus viestinnän välineenä

Mies puhuu yleisölle tv-ruudun vieressä.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli Vehmaan maaseutupalveluiden toimintaa ja viestintää.

Vehmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli oman organisaationsa ja kertoi, miten maaseutupalveluissa käytetään koulutusta viestinnän välineenä. Maaseutupalveluiden työtä on esimerkiksi asiakkaiden ohjaus oikealle luukulle, kun kyse on maataloustuista, rakennetuista, EU-hankkeista, yritystuista tai maaseudun kehittämistuista. Työ sisältää siis paljon viljelijöille kohdennettua viestintää: sähköposteja, viljelijäkirjeitä ja opastusvideoita sekä viestimistä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Koulutukset ovat hyvä tapa viestiä asioista. Maaseutupalveluiden koulutuksia järjestetään usein yhteistyössä Ely-keskuksen ja MTK:n kanssa. Lisäksi maaseutupäälliköt voivat käydä kouluttamassa tuottajayhdistysten itse järjestämissä koulutustilaisuuksissa.

– Koulutuksissa olemme todenneet toimivaksi sen, että ne pysyvät paikallistasolla. Paikallisessa koulutuksessa tuttujen ihmisten keskuudessa uskaltaa kysyä ja keskustella. Se on myös tärkeää, että kouluttaja on luotettava, rehti ja avoin, Puustinen sanoo.

Katso Petri Puustisen esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi, miten Varsinais-Suomen Kylät ry on tehnyt viestintää perinteisten uutiskirjeiden, tiedotteiden ja sosiaalisen median lisäksi myös tietokirjoilla ja podcasteilla. Varsinais-Suomen Kylät on julkaissut neljä tietokirjaa ja viides ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Niiden avulla kylien asioista on voitu viestiä kattavasti ja toiveissa on, että tieto säilyy kansien välissä paremmin myös tuleville sukupolville. Tietokirjat ovat toimineet myös hyvänä lähdemateriaalina toimittajille, ja sitä kautta ne ovat edistäneet yhdistyksen viestinnällisiä tavoitteita.

Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt myös kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi ostaa ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine. 

Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta. Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.

Katso Tauno Linkorannan esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Haloo maaseutu -viestintähankkeen työntekijä Janica Vilen puhui Viestintäfoorumille tiedon visualisoimisesta. Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin. 

– Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on hyvä kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä, Vilen neuvoo.

– Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan, hän jatkaa.

Visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta. 

Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy Internetistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja. 

Katso Janica Vilenin esitys klikkaamalla tästä!

Maaseuturahaston uusi ilme käyttöön tammikuussa

Maaseutuohjelman kuvituskuvia vihreällä pohjalla.
Uuden visuaalisen ilmeen kuvitusta voi ladata osoitteesta maaseutu.fi.

Janica Vilen esitteli tilaisuudessa myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023–2027 visuaalista ilmettä. Tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa ilmettä jo logoja, mutta uuden kauden graafiseen ohjeistoon voi jo tutustua klikkamalla tästä!

Tervetuloa mukaan viestintäverkostoon!

Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville tai toimiville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Varsinais-Suomea ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.

Viestintäverkostolla on myös oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Ravakka keräsi Minifarmissa talteen ajatuksia unelmien kotiseudusta

Ravakan työntekijät vihreissä takeissa juttelevat ihmisille messuilla.

 

Leader Ravakka osallistui 21.–22. toukokuuta Uudessakaupungissa järjestettyyn Minifarmi & Kukkamessut -tapahtumaan. Ravakan pisteellä keskustelun aiheena oli unelmien kotiseutu. Aikuiset saivat vastata Ravakan aluekehittämiskyselyyn, jonka tuloksia käytetään vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun. Kyselyyn vastasi viikonlopun aikana noin 150 ihmistä. 

Ravakan pisteellä sunnuntaina päivystäneet ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta ja EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta jakoivat niittykukkien siemeniä kiitokseksi osallistujille.

– Istuttamalla niittykukkia voi tehdä hyvää luonnolle ja pölyttäjille, ja samalla niistä saa iloa ihmissilmälle, toteaa Tiina Saaresranta.

Lapset saivat antaa omat vastauksensa piirtämällä kuvia unelmiensa kotiseudusta. Kuvissa näkyi muun muassa traktori, sateenkaari, maaseutumaisemia, veneretkiä ja dinosauruspuisto. Lapset saivat vastauksista palkinnoksi värikynät kotiin viemisiksi. 

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia.
Piirustuksia pyykkinarulla.
Unelmien kotiseudusta piirretyistä kuvista koottiin Ravakan telttaan näyttely!

Ravakan paikallinen kehittämisohjelma Loisto päättyy tämän vuoden loppuun. Ohjelmakauden 2014–2022 Leader-tuista tehdään päätöksiä vielä 14. kesäkuuta ja syksyllä. Ravakan pisteellä sai apua omien hankeideoiden jalostamiseen. Tämän kauden varoja on jäljellä on vielä muutamiin hankkeisiin, joten nyt on hyvä aika pohtia, miten omaa kotiseutua voisi kehittää!

– Tiedolle ja neuvonnalle on selvästi tarvetta. Tapahtuman aikana kysymyksiä on tullut muun muassa alueella olevien pienten järvien hoitoon liittyvistä kysymyksistä, kertoo Timo Vaahtoranta.

Nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille

Minifarmissa oli tänä vuonna yli 100 näytteilleasettajaa. Nähtävää ja koettavaa riitti kaikenikäisille. 

Lavalla Vainu ja Samppa.
Ryhmä Haun Vainu ja Samppa ilahduttivat erityisesti Minifarmin lapsikävijöitä!
Yleisössä paljon lapsia.
Ryhmä Haun tunnusmusiikin tahtiin kelpasi vähän tanssiakin!
Kani hyppää esteen yli.
Kentällä päästiin seuraamaan muun muassa kanien korkeushyppykilpailuja.
Mies pitää mustaa kania.
Suomen mestaruuden vei Lavella’s Ch Geocentric, eli tuttavallisemmin Keke, joka on kuvassa omistajansa Saku Jokisen sylissä.
Pieni poika istuu ponin kärryjen kyydissä.
Tarjolla oli kärryajelua ja talutusratsastusta sekä hevosilla että poneilla.
Kaksi possua.
Pienet porsaat sulattivat Minifarmin kävijöiden sydämet.
Kolme alpakkaa.
Myös Metsäpirtin alpakoita pääsi rapsuttelemaan.
Mies muotoilee puusta eläimiä moottorisahalla.
Alueella oli useampia työnäytöksiä. Tässä tehdään tukeista taidetta moottorisahalla.
Ihmiset kävelevät käsikkäin.
Koko perheen iloinen viikonloppu keräsi paljon porukkaa.

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

 

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura. 

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää. 

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo. 

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski.
Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua. 

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla. 

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen. 

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta. 

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä.
Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus. 

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo. 

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja. 

 

Janica Vilen

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

Näyttötallenne puhelimesta. Virtuaalinen piikatyttö Pakkahuoneen rannassa.

 

Uudessakaupungissa lanseerattiin kesällä 2020 lisätyn todellisuuden sovellus UkiAR, joka tutustuttaa käyttäjänsä Uudenkaupungin historiaan – ja vähän nykypäiväänkin. Leader Ravakan tuella tuotettuja opastuksia katsottiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 18 000 kertaa. 

UkiAR on käyttäjilleen täysin maksuton lisätyn todellisuuden sovellus, jonka lataamalla pääsee tutustumaan Uudenkaupungin historiaan. Sovelluksen kartalla on 14 pistettä ympäri kaupungin keskustaa. Kun kävelee pisteen kohdalle, mobiililaitteen ruudulle ilmestyy virtuaalinen piikatyttö 1800-luvulta, joka kertoo kyseisen paikan historiasta. Oppaana toimiva piikatyttö esittelee myös vanhoja valokuvia kyseisiltä paikoilta, jotta sovelluksen käyttäjä voi verrata, mikä kaikki on vuosikymmenten varrella muuttunut ja mikä on vastaavasti pysynyt ennallaan. 

Pisteitä löytyy erityisesti torin ympäriltä ja Rantakadun varrelta. Kierroksella kuullaan esimerkiksi Kalarannan, torin, vierasvenesataman ja Pakkahuoneen historiasta. Kierroksen aikana selviää, miten nykyisin Zakun Voimalana tunnettu tilausravintola liittyy Uudenkaupungin kirkon urkuihin ja miten viime vuodet Ravintola Pookina palvellut rakennus on 1500-luvulla piilottanut sisälleen salakapakan. 

– UkiAR kertoo tarinoiden kautta paljon kaupungin historiasta, mutta myös liike-elämän kehittymisestä ja Uudenkaupungin roolista kauppapaikkana. Sovelluksessa on mukana esimerkiksi Uudenkaupungin Sanomat, joka on ilmestynyt täällä yli 130 vuotta, kertoo UkiAR-hankkeesta vastannut Heidi Jaakkola Ukipolis Oy:stä.

Sovelluksen 14 pistettä muodostavat viisi eri polkua, joita voi lähteä seuraamaan. Jaakkola itse on tutustunut kohteisiin polku kerrallaan, mutta halutessaan pisteet voi kiertää saman päivän aikana vaikka kaikki.  

– Sovelluksessa on myös pelillinen elementti. Piikatytön esittelemät kuvat kerääntyvät sovelluksessa olevaan kuvagalleriaan, josta voi seurata, mitä kaikkea on jo nähnyt ja mitkä kuvat on vielä keräämättä. Kuvia on yhteensä 34, vinkkaa Jaakkola. 

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola kokeilee UkiAR-sovellusta Pakkahuoneen rannassa.

Yhteistyössä museo, yritykset ja kaupunkilaiset

Sovellus toteutettiin kahden eri hankkeen avulla: toisessa luotiin sisältö ja toisessa sovellus. Sovelluksen on toteuttanut turkulainen yritys CTRL Reality, joka on erikoistunut lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellusten toteuttamiseen. Leader Ravakka tuki sovelluksen hankintaa 50 % osuudella ja loppuosa rahoituksesta tuli mukana olevilta yrityksiltä. Mukana on ollut myös Uudenkaupungin Yrittäjät ja Kauppakamari. 

Sisällöntuotanto taas tehtiin kehittämishankkeessa, jossa Uudenkaupungin museo oli tärkeä yhteistyökumppani, samoin paikalliset matkailuoppaat. 

– Museolta saimme kuvat käyttöön ja lisäksi paljon asiantuntija-apua tarinoiden kertomiseen. Historia-asiantuntijana CTRL Realitylla on toiminut Lauri Viinikkala, jonka juuret ovat Uudessakaupungissa. Lisäksi järjestimme kaikille avoimia työpajoja, joissa ihmiset saivat kertoa omia ajatuksiaan ja toiveita siitä, mitkä paikat valitaan mukaan sovellukseen, Jaakkola taustoittaa. 

Äänensä oppaana toimivalle piikatytölle on antanut Irmeli Laaksonen, joka toimii myös perinteisenä oppaana matkailutoimistossa. 

Oppaana toimiva piikatyttö on sovellusta varten luotu hahmo, jolla ei ole historiallista esikuvaa, mutta hänen kertomansa tarinat ovat totisinta totta! Tarinat alkavat 1800-luvun lopulta ja etenevät kohti tätä päivää. Kalarannassa pystyy vertaamaan, mikä maisemassa on muuttunut vuosien saatossa.

Koronaturvallinen opastus kiinnostaa

UkiAR-opastuksia avattiin ensimmäinen puolen vuoden aikana jo 18 000 kertaa, joista 8 000 pelkän heinäkuun aikana. Kun sovellusta alettiin suunnitella, tultiin nopeasti siihen tulokseen, että se ei vie asiakkaita museolta tai matkailuoppailta, vaan tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupungin historiaan omatoimisesti kellonajasta riippumatta. Sovellus palvelee ennen kaikkea matkailijoita, jotka vaikka Pakkahuoneen kuuluisia munkkeja syödessään voivat samalla avata sovelluksen ja kuunnella tarinaa siitä, miten nykyisen Pakkahuoneen kohdalla oli aiemmin tullihuone. 

Sovellusta alettiin suunnitella jo ennen kuin koronasta tiedettiin mitään. Korona myös sotki sovelluksen lanseeraussuunnitelmat. UkiAR:n ympärille suunnitellut tapahtumat piti perua, mutta käyttäjiä ajatellen sovellus saatiin valmiiksi juuri oikeaan aikaan. Ihmiset saivat omatoimista ja kiinnostavaa tekemistä juuri silloin, kun museot ja monet matkailupalvelut olivat kiinni.

Sovelluksessa on tekstitys suomeksi ja englanniksi. Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin. Kaikki uusimmat mobiililaitteet tukevat hyvin lisättyä todellisuutta, mutta vanhoilla laitteilla sovelluksessa saattaa ilmetä ongelmia. 

Koska sovellusta voidaan päivittää jatkuvasti, se kestää aikaa myös paikallisten puhelimissa. Ideoita uusista opastuskohteista otetaan vastaan edelleen. 

 

Janica Vilen

Nuoret haluavat edistää maallemuuttoa! Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa

Nina Kuusisto-Huuskonen talvisessa järvimaisemassa.

 

Nuorten tulevaisuusjaosto haluaa edistää maallemuuttoa parantamalla kuntien nuorisovaltuustotyötä, etäopiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä maaseudun imagoa. Varsinais-Suomen edustaja Nina Kuusisto-Huuskonen puhuu myös osallistamisen ja yhteisöllisyyden puolesta. 

Suomen Kylät ry:n uusi valtakunnallinen nuorten tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa 23. maaliskuuta etäyhteyksin. Tulevaisuustyö korostuu nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä,  ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne kertoo, että se onkin tärkeä osa kaikkien Suomen Kylät ry:n jaostojen toimintaa. 

– Paikallisen kehittämisen jatkuvaksi uudistamiseksi ja nimenomaan nuorten osallisuuden vahvistamiseksi perustimme viidenneksi jaostoksemme nuorten tulevaisuusjaoston, hän kertoo.

Nuorten tulevaisuusjaosto koostuu 16 nuoresta, joista nuorin on 16-vuotias ja vanhin 27-vuotias. Useimmilla on kylä- tai Leader-osaamisen lisäksi kokemusta niin järjestö- kuin asuinkuntansa nuorisovaltuustotyöstä. Osa on mukana myös kuntapolitiikassa tai kuntavaaliehdokkaina.  Puheenjohtajaksi valittiin liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori Eevasisko Mehtätalo Oulusta. 

– Suomen Kylät tulee saamaan roimasti uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja tukea kehitysaskeliin näiden uusien jaostolaistemme avulla, intoilee myös kokoukseen osallistunut Rinne.

Jaoston odotetaan valmistelevan ja tekevän Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Jaoston toimikausi on kolme vuotta.

Varsinais-Suomen edustaja haluaa osallistaa nuoria

Varsinais-Suomea jaostossa edustaa 26-vuotias Rauman kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Kuusisto-Huuskonen, joka asuu Uudessakaupungissa. Sen lisäksi, että hän on itsekin vielä nuori, hän tuntee hyvin maaseudulla asuvien nuorten ajatuksia työnsä puolesta. 

–  Vastaan Raumalla nuorten osallisuusryhmistä ja luotsaan esimerkiksi lasten parlamenttia ja nuorisovaltuustoa. Tykkään tästä työstä hirveästi! Ja tätä kautta pystyn tuomaan tulevaisuusjaoston tietoon isommankin porukan ideoita ja mielipiteitä.

Lisäksi hän toimii Leader Ravakan nuorisotyöryhmässä, jossa päätetään muun muassa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitettavista hankkeista ja kehitetään nuorten osallisuutta Ravakan alueella. Lisäksi hänellä on taustaa vaikuttamiseen muun muassa Uudenkaupungin nuorisovaltuustosta. 

Ilokseen Kuusisto-Huuskonen on huomannut, että monet nuoret haluavat muuttaa nimenomaan maaseudulle, mutta ei heille riitä se, että on kiva talo keskellä kaunista maalaismaisemaa. 

– Tarvitaan palveluita ja yhteisö, johon kuulua. Nuoret kaipaavat paljon verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän kertoo. 

Kuusisto-Huuskonen uskoo, että ratkaisu nuorten viihtyvyyteen maaseudulla on osallistaminen. 

– Esimerkiksi kyläyhdistykset järjestävät paljon toimintaa ja tapahtumia, mutta aika monet niistä järjestetään ihan samalla tavalla kuin kymmenen edellistäkin vuotta. Usein maaseudun kylätapahtumissa huomioidaan lapset vaikka pomppulinnalla tai poniajelulla, mutta 13–17-vuotiaiden ohjelmaa ei juurikaan ole. Heille voisi järjestää vaikka kyselyn siitä, millaista ohjelmaa kaivataan. Ei kaikille tarvitse olla kaikkea, mutta olisi edes jokaiselle jotain, hän toivoo.

Julkinen liikenne ja hyvät etäyhteydet ovat maaseudulla asumisen kulmakiviä. Nykyisin maaseudun nuoret voivat saada ajokortin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana ja moni toivoisi ikärajan tiputusta vielä 16 ikävuoteen. Samoin kuntavaalien äänestysikärajan laskua 16 vuoteen ollaan ehdotettu jo useammassakin yhteydessä.

New York opetti arvostamaan lähimetsiä

Nina Kuusisto-Huuskonen on asunut Uudessakaupungissa lähes koko elämänsä – poikkeuksena opiskeluaika Ilmajoella ja au pair -vuosi New Yorkin kupeessa. 

– New Yorkin jälkeen opin arvostamaan luontoa ja merta. Aikaisemmin kävin metsässä lähinnä koulun liikuntatunneilla pakosta, mutta nykyään retkeilen mielelläni paljon. Uudet luontokohteet ja niiden kehittäminen kiinnostavat erityisesti ja usein huomaan metsässä jo suunnittelevani, että tähän sopisi laavu ja tuonne pitäisi saada polku. 

Lisäksi häntä kiinnostaa kansainvälisyys.

– On aina mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, miten vaikka naapurimaissa nuoret jonkin asian kokevat ja mitä voisimme toinen toisiltamme oppia, Kuusisto-Huuskonen toteaa. 

Ensimmäisessä tulevaisuusjaostossa hänet valittiin Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmään, jossa on pääpainona tällä hetkellä lokakuisen Maaseutuparlamentin suunnittelu. 

– Tykkään tapahtumien suunnittelusta ja järjestämisestä, joten tämä on minulle mieluisa tehtävä!

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Antti Huuskonen

 

Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaoston kokoonpano:

Etelä-Karjala: Karoliina Ahtiainen, Lappeenranta

Etelä-Pohjanmaa: Mikko Jaskari, Ylihärmästä (Kauhava)

Häme: Essi Tuomenoja, Vojakkala

Itä-Uusimaa: Tiia Åhl, Myrskylä

Kainuu: Tia-Maria Tikkanen, Sotkamo

Keski-Suomi: Juho Paananen, Muurasjärvi (Pihtipudas)

Kymenlaakso: Meea Niemelä, Villikkala

Lappi: Senni Välimaa, Ylitornio

Pirkanmaa: Emmi Sarvijärvi, Parkkuu (Ylöjärvi)

Pohjanmaa: Jennica Lattunen, Vaasa

Pohjois-Pohjanmaa: Eevasisko Mehtätalo, Oulu

Pohjois-Savo: Jussi Mikkonen, Harjuranta

Päijät-Häme: Heta Järvelä, Asikkala

Satakunta: Tyyne Vuorela, Siikainen (/Helsinki)

Uusimaa (keski- ja länsi-): Kaisla Dahlqvist, Pohja (Raasepori)

Varsinais-Suomi: Nina Kuusisto-Huuskonen, Uusikaupunki

 

Suomen Kylät ry on kylä- ja Leader-toimintaa sekä paikallista kehittämistä edistävien verkostojen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Yhdistys edistää kylien ja niiden asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia. Jäseniä ovat paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. 

 

Verkkokauppa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet maaseudun yrityksille! Nappaa vinkit talteen!

Maammekaupan tuotteita: vaatteita, kosmetiikkaa ja pellavapyyhkeitä.

 

Ihmiset välttelevät koronan vuoksi kontakteja kaupoissa, mutta verkossa tehdään ostoksia sitäkin enemmän. Kun asiointi siirtyy verkkoon, yritykset eivät enää saa kilpailuetua esimerkiksi kaupunginläheisestä sijainnista. Laitilan Maammekauppa ja Uudenkaupungin Yrittäjät kertovat oman tarinansa ja antavat vinkkejä verkkokaupan perustamiseen!

Verkko on oiva ja koronaturvallinen paikka kaupankäynnille, mutta Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä toteaa, ettei verkkokauppa ole vain korona-ajan työkalu, vaan tulevaisuuden työkalu. 

– Verkkokauppa on ihan ehdoton riippumatta siitä, puhutaanko B2B- vai B2C-myynnistä. Me olemme saaneet hyvin myyntiä verkkokaupan kautta, mutta verkkokaupat ovat meille erittäin tärkeä työkalu myös tukusta tilatessamme. Ei ole kyllä yhtään ikävä sitä aikaa, kun piti kysellä tuotetietoja sähköpostilla tai sitä ennen faksilla, Jäsperlä kommentoi. 

Hänen sähköalan yrityksensä Telmarin myy Uudenkaupungin Yrittäjien yhteisen UkiApp-verkkokaupan kautta muun muassa työkaluja ja valaisimia. 

Alun perin yritykset halusivat perustaa verkkokaupan palvellakseen joustavammin jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, mutta tilaukset yllättivät. 

– Tähän asti kaikki myynti on ollut vuorenvarmasti lisämyyntiä, koska tilaukset ovat tulleet ihan eri puolilta Suomea. Se kertoo siitä, että hakukoneoptimointi on meidän alustalla onnistunut, Jäsperlä toteaa. 

– Tähän asti olemme olleet ihan paikkakuntalaisten asiakkaiden varassa, koska Uudessakaupungissa ei ole ohikulkuliikennettä. Tämä tuo Uudenkaupungin yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä verkkokaupassa on mukana parinkymmenen yrityksen joukko, jonka kanssa palvelua on kehitetty. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa yritysten ja sitä myötä myynnissä olevien tuotteiden määrää. 

– Mitä enemmän tavaraa saadaan myyntiin, sitä enemmän sivulle saadaan silmäpareja. Nyt mukana on vain Uudenkaupungin yrittäjiä, mutta olemme avoimia myös seudulliselle yhteistyölle. 

Paljon on vielä kehitettävää

näyttökuva ukiapp-verkkokaupan etusivulta.
Uudenkaupungin yrittäjien verkkokauppa löytyy osoitteesta ukiapp.fi. Mukana on tällä hetkellä 24 yrityksen tuotteita.

UkiApp-verkkokauppa on rakennettu Vilkkaan alustalle. Leader Ravakan tukemaa verkkokauppahanketta hoitaa pääosin Laura Lehmuskoski, mutta Vakkaverstaan yrittäjä Esko Kangas on ollut projektissa teknisenä apuna. Tämän vuoden loppuun jatkuvasta hankkeesta ollaan kerätty jo paljon arvokasta kokemusta.

–  Nyt ollaan päästy hyvään alkuun, mutta paljon on vielä kehitettävää. Tämä alusta on selvästi ajateltu yhden yrityksen verkkokaupaksi. Sellaista alustaa ei ole, joka toimisi hyvin useamman yrityksen markkinapaikkana. Kaikkein paras olisi sellainen alusta, joka toimii yhden luukun periaatteella, jolloin maksupalvelu, varastonhallinta, pakettikauppa ja laskutus hoituisi automaattisesti ja yhdellä kilpailutuksella. Nyt kaikista palveluista pitää tehdä omat sopimukset, Kangas kertoo verkkokaupan ongelmakohdista. 

Kun lähtee suunnittelemaan verkkokauppaa, Uudenkaupungin Yrittäjät neuvovat miettimään ajoissa hyvää nimeä ja varaamaan tarvittavat domainit. Heidän verkkokauppansa kantaa nyt samaa nimeä kuin Uudenkaupungin oma sovellus, UkiApp. Verkkokaupalle on kyllä järjestetty nimikilpailu, mutta hyvät ehdotukset on jouduttu sivuuttamaan, koska vastaavat domainit ovat olleet jo käytössä. 

Lisäksi he suosittelevat rekisteröitymään pakettikauppa.fi -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen neuvotella monen kuljetusyrityksen kanssa ja säästyy kuljetukseen liittyviltä piilokuluilta. Tuotetietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen, jotta asiakkaat löytävät tuotteet hakukoneilla ja myyjät välttyvät turhilta palautuksilta. Selaimessa toimivan verkkokaupan perustaminen on huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa kuin oman sovelluksen tekeminen ja yhteistyö on se, mikä kannattaa. 

– Meille voi aina ilman muuta soittaa ja kysyä apua. Yleensä on turha hakata omaa päätä seinään, sillä melkein aina joku muu on jo aikaisemmin hakannut päätään siihen samaan seinään, Jäsperlä sanoo. 

Rohkeaa markkinointia ja panostusta omiin vahvuuksiin

Kuva Maammekaupan yrittäjästä Jarkko Knuutilasta tiskin takana.
Maammakaupan yrittäjä Jarkko Knuutila neuvoo markkinoimaan rohkeasti, sillä heittäytymistä arvostetaan. Maammekauppa löytyy osoitteesta maammekauppa.fi.

Myös laitilalainen Maammekauppa on perustettu nelisen vuotta sitten Leader Ravakan tuella. Maammekauppa myy vain Suomessa valmistettuja tuotteita, pääosin verkkokaupan kautta, vaikka nykyisin yrityksellä on myös myymälä Laitilan keskustassa. 

– Meidän verkkokauppa on WordPressin päälle rakennettu WooCommerce-kauppa. Nykyisin yksi helpoimmista ja yleisimmistä alustoista on Shopify, mutta neljä vuotta se ei vielä ollut varteenotettava vaihtoehto, kertoo Maammekaupan yrittäjä Jarkko Knuutila. 

Teknisiä ratkaisuja kannattaa hänen mukaansa miettiä ennen kaikkea sen kannalta, mitä aikoo myydä ja kenelle. 

– Ja tekniikka ei välttämättä ole se asia, johon kannattaa laittaa omaa aikaansa. Sen olen tässä oppinut, että kannattaa laittaa oma energia siihen, missä on hyvä. Tekniset ratkaisut voi tilata ulkopuolelta, jolloin omaa aikaa jää enemmän vaikka tuotteiden valmistukseen. Pitkässä juoksussa verkkokaupan alkuinvestointi on kuitenkin aika pieni, Knuutila neuvoo.  

Markkinoinnissa kannattaa hänen mukaansa olla aito, samaistuttava ja rohkea. 

– Heittäytyminen huomataan ja sitä arvostetaan!

Lisäksi Knuutilan mukaan kannattaa profiloitua tiettyihin tuoteryhmiin. 

– Aluksi meillä oli myynnissä epämääräisesti kaikkea, mutta nyt panostamme selkeästi vaatteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja lahjatavaroihin. Meillä on myynnissä toisaalta paljon hyvin vanhoja suomalaisia merkkejä ja toisaalta taas ihan uusia, hän kertoo. 

Esimerkiksi Jokipiin pellava on yli sata vuotta vanha brändi. Puukoista tunnettu Marttiini on yli 90-vuotias ja huopatossuista tunnettu Lahtiset yli 80-vuotias. Sen sijaan uutta kotimaista vaatetuotantoa edustaa muun muassa Paapii Design. 

Tällä hetkellä Maammekauppa on täysin suomenkielinen verkkokauppa, mutta mahdollisuuksia olisi toki myös kansainvälisille markkinoille. 

– Seuraava askel olisi markkinoida verkkokauppaa muualla asuville suomalaisille, Knuutila pohtii. 

Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.  

Jos valmistaa omia tuotteita, kannattaa aina Knuutilan mielestä perustaa oma verkkokauppa. 

– Vaikka kaikki myynti tapahtuisi jälleenmyyjien kautta, se oma verkkokauppa on paras näyteikkuna tuotteille ja vahvistaa brändiä. Ja jälleenmyyjienkin on helpompi tutustua tuotteisiin siellä verkossa, Knuutila ohjeistaa. 

 

Janica Vilen