Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, mynämäkeläiseen Elina Ravanttiin.
Elina Ravantti aloitti Leader Ravakan hankekoordinaattorina helmikuussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä Ravakassa on muun muassa aktivoida yhdistyksiä, auttaa toimintasuunnitelmien luomisessa ja miettiä niiden tavoitteita. Tällä hetkellä Elinan työpöydältä löytyy esimerkiksi Yhteisökompassi-hanke, joka tähtää yhdistysten ja yhdistystoiminnan kehittämiseen.
– Yritän tehdä yhdistysten toiminnasta houkuttelevampaa, että se vastaisi lähellä olevien ihmisten tarpeita. Käytännössä työ on valmentamista ja erilaisten kehittävien toimien esiin tuomista, hän kertoo.
Kun yhdistys ottaa yhteyttä Ravakan Leader-ryhmään, vastassa on monen asiantuntijan apu – kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen yhteyshenkilö on juuri Elina.
– Autan yhdistyksiä pääsemään eteenpäin hankeideoissaan ja yhdistämään heidän ideoitaan eri hankkeisiin.
Martoista hankkeiden maailmaan
Elina on syntyjään Paimiosta. Opiskelut hän suoritti Raumalla ja Turussa, ja viimeiset 14 vuotta kotiosoite on löytynyt Mynämäestä. Ennen hankekoordinaattorin pestiä Elina toimi opettajana, mutta hän on lisäksi käynyt ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen ja työskennellyt perheyrityksessä ravintolassa. Nykyisen työn ohessa Elina opiskelee myös yhteisöpedagogiikkaa.
Hankekoordinaattorin työstä hän innostui vapaa-aikansa intohimon kautta: Elina on ollut pitkään aktiivinen Wirmon Marttojen jäsen ja kuuluu hallitukseen. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä Ravakan kanssa, joten hankemaailma oli sitä kautta jo tuttua.
– Oma kiinnostukseni on lisääntynyt, mitä enemmän hanketyötä on nähnyt. Olen myös asunut koko ikäni maaseudulla, joten maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus on sydäntä lähellä.
Työn suolana ihmiset
Elinan vapaa-aika kuluu perheen, käsitöiden ja liikunnan parissa. Tällä hetkellä hän odottaa erityisesti maastopyöräilykauden starttia.
– Käyn myös aktiivisesti kuntosalilla. Lisäksi aloitin juuri joogan.
Hankekoordinaattorin työssä Elina on jo päässyt kohtaamaan uusia ihmisiä ja ideoimaan heidän kanssaan uusia projekteja, mikä onkin ollut työn parhaita puolia. Hän odottaa innolla uuden hankekauden alkamista.
– Mitä kaikkia ideoita ja kehittämistarpeita sitten tuleekaan!
Oletko joskus haaveillut yrittäjyydestä? Leader I samma båt – Samassa veneessä tukee saariston nuorten yrittäjyyshaaveita 1 000 euron suuruisilla starttirahoilla myös kesällä 2023.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä avaa taas Nuori Yrittäjä -rahoituksen haettavaksi. Tuki on 1 000 euroa ja se on tarkoitettu Paraisilla, Kemiönsaarella tai Kustavissa toimiville, korkeintaan 25-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokeilla kesän aikana oman yrityksen pyörittämistä. Hakuaika alkaa 3. helmikuuta ja päättyy 3. maaliskuuta.
– Omassa yrityksessä saa olla oman itsensä pomo! Nuori Yrittäjä -rahoituksen avulla voi luoda itselleen oman kesätyön, kannustaa Nelli Salonen, Leader-ryhmän hanketyöntekijä.
Tukea on tarjolla kahdeksalle nuorelle ja etusijalla ovat uudet hakijat. 1 000 euron tukea voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen alkuinvestointeihin, kirjanpitäjän palkkioihin tai vaikka maksupäätteen ja työvälineiden hankintoihin.
Edellisinä vuosina Nuori Yrittäjä -tuilla on perustettu esimerkiksi kesäkahviloita, ompelimo ja vene- ja autopesupalvelu. Kesällä 2021 Leader-ryhmä toteutti yhden nuoren yrittäjän kanssa pilotin, joka onnistui niin hyvin, että seuraavana kesänä Nuori Yrittäjä -tuki avattiin haettavaksi useammalle nuorelle.
Kesällä 2022 Nuori Yrittäjä -tuen saivat:
Suli-Suli Jäätelökahvila Iniössä (Julia Vihinen ja Susanne Sipinen)
Kauppamuseon lahjatavarakauppa Houtskarissa (Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund)
Olivers Chili Korppoossa (Oliver Söderblom)
Gulf of Nagu Nauvossa (Elias Båge ja Hugo Pulla)
Jelmina Design Kemiössä (Jenny Ginlund)
MiVi Beauty Nauvossa (Julia Adolfsson)
Kaffe Knopen Rosalassa (Linnéa Lans)
Turboathe Paraisilla (Simon Lindström ja Artur Pahlman)
Suurin osa tukea saaneista nuorista piti todennäköisenä, että yritystoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa jossain muodossa. Leader-ryhmän hankeneuvoja Hanna Hermansson pitää Nuori Yrittäjä -konseptia toimivana juuri saaristossa.
– Tällä alueella yrittäjyys on tärkeä toimeentulon lähde ja on hyvä tutustua siihen aikaisessa vaiheessa, hän kommentoi. Lue lisää ja jätä oma hakemuksesi osoitteessa: Sameboat.fi/nuoriso.
Serkukset suosittelevat kokeilemaan yrittäjyyttä
Suli-Suli jäätelökahvila Iniön torilla sulatti sekä paikallisten että matkailijoiden sydämet.
Serkukset Julia Vihinen ja Susanne Sipinen perustivat kesällä 2022 Iniön torille jäätelökahvilan nimeltä Suli-Suli.
– Pidimme kahvilaa juhannuksesta elokuun puoliväliin asti ja kaikki meni todella hyvin! Olimme yllättyneitä, miten helposti kaikki järjestyi. Meidän kahvilasta tuli nopeasti sekä paikallisten että matkailijoiden kohtaamispaikka ja saimme paljon positiivista palautetta, kertoo Vihinen.
Vihinen opiskelee viestintää ja Sipinen puolestaan valtiotieteitä. 24-vuotiaat serkukset ovat kuitenkin tehneet kesätöitä jo useampana vuonna ravintola-alalla.
– Nyt saimme tehdä asiat juuri niin kuin itse halusimme ja yrittäjänä kesä oli taloudellisesti paljon kannattavampi kuin kesätyöntekijänä. Viime kesänä saadun kokemuksen perusteella voisimme hyvin olla vaikka ihan täysipäiväisiä yrittäjiä. Suosittelemme lämpimästi muitakin kokeilemaan, Vihinen kommentoi.
– Nuori Yrittäjä -tuki oli meille korvaamaton apu. Tukea käytettiin kahvikoneen hankintaan ja muihin tarvittaviin alkuinvestointeihin. On kivaa, että tällaisia tukia on tarjolla, hän jatkaa.
Serkukset tekivät kesän aikana tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa ja osallistuivat myös paikallisiin tapahtumiin. Kokemus oli niin positiivinen, että he aikovat jatkaa toimintaa myös ensi kesänä.
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 20 vuotta. Sinä aikana naiset ovat ottaneet homman haltuun siinä määrin, että nykyisin pitää tehdä töitä sen eteen, että miehiäkin saadaan mukaan.
Vuonna 2002 pyhärantalainen yo-merkonomi Ulla Kallio (s.1960) lupautui kuukaudeksi töihin Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakkaan selvittämään papereita.
– Ravakan silloinen puheenjohtaja Esa Urhonen oli kuullut, että työnantajani oli juuri tehnyt konkurssin. Ravakassa taas oli kova pula tekijöistä, joten lupauduin auttamaan kuukaudeksi, Kallio muistelee.
– Silloin Ravakka toimi vielä ALMA-rahoituksella. Kun tulin töihin, sain eteeni mapillisen tietoa ALMAsta sekä pinon pöydälle jääneitä hankkeita, joista piti alkaa selvittää, mitä pitää vielä tehdä, että hankkeet saavat TE-keskuksen päätöksen. Siitä se sitten lähti ja vähitellen opin, mikä tämä maailma oikein on!
Kuukauden jälkeen Kallion eteen tuotiin kolmen kuukauden työsopimus, sitten puolen vuoden. Pienistä pätkistä tuli lopulta pitkä puro. Välillä Kallio toimi Ukipoliksessa nelisen vuotta yritysneuvojana, mutta palasi lopulta Ravakkaan toiminnanjohtajaksi vuonna 2014. Perehtyminen yrityspuolen tukiin kantoi hedelmää, sillä pian myös Ravakassa alettiin tehdä töitä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Nykyisin yritystuet ja elinkeinojen kehittämishankkeet kattavat jo 30 % Ravakan myöntämästä rahoituksesta.
Naiset maaseudun kehittäjinä
Kun Ulla Kallio aloitti uransa Ravakassa, ala oli huomattavasti miehisempi. Leader-ryhmien toimistot ja hallitukset olivat miesvoittoisia, mutta myös rahoitettujen hankkeiden talkoissa ahkeroivat pääosin miehet.
– 20 vuoden aikana naisten aktiivisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä asioista on lisääntynyt todella paljon. Nykyisin naisia on huomattavasti enemmän esimerkiksi yhdistysten hallituksissa. Meidänkin hallitukseen on nykyään vaikeampi löytää miehiä kuin naisia.
Varsinais-Suomessa Leader-ryhmien toiminnanjohtajista kaikki ovat naisia ja työntekijöistäkin suurin osa. Valtakunnallisesti katsottuna miehiä on Leader-väestä Kallion arvion mukaan noin kolmannes.
– Aluksi monet maaseudun naiset tulivat tekemään hankeneuvontaa Leader-ryhmiin osa-aikaisesti silloin kun omalla maatilalla oli hiljaisia hetkiä. Edelleen osalla työntekijöistä on omia tiloja, mutta työ siellä on muuttunut niin, että aikaa jää enemmän muuhun.
Maaseudun naisten aseman parantamiseksi maaseudun kehittämistukien valintakriteereissä arvioidaan erikseen, hyödyttääkö haettava hanke naisia.
– Meidän alueella naiset ovat vahvoja toimijoita. Täällä on aktiivisia Martta-yhdistyksiä sekä Maa- ja kotitalousnaisia. Naiset haluavat kehittää omia kotiseutujaan ja järjestävät sellaista toimintaa, josta he nauttivat. Talkoointoa riittää, kunhan niitä talkoita voi tehdä yhdessä ilon kautta. Ei kukaan lähde talkoisiin, jos siellä ei ole kivaa, Kallio toteaa.
– Monessa muussa Euroopan maassa naisten tilanne on huonompi ja siksi sukupuolivaikutuksia arvioidaan edelleen. Suomessa alkaa olla kohta se tilanne, että pitäisikin miettiä, hyödyttääkö hanke miehiä. Ravakassa me arvioimme sukupuolivaikutusten sijaan nykyisin enemmän sitä, miten hankkeet hyödyttävät nuoria, hän jatkaa.
Purjehdusta ja puutarhanhoitoa
Kallio asuu ja työskentelee Uudessakaupungissa, jossa hänen kasvonsa alkavat olla tutut kaikille. Kesäisin häntä näkee kaupunginlahdella usein purjeveneensä puikoissa.
Pyhärannassa kasvanut Kallio asuu nykyisin Uudessakaupungissa. Vaikka käytössä on vain rivitalon pihamaa, hän onnistuu viljelemään vaikka mitä! Puutarhan hoidon lisäksi Kallion vapaa-aika kuluu purjehtiessa ja koiran kanssa puuhaillessa.
– Meillä on kimppapurjevene tyttäreni ja kummityttöni kanssa. Se on hyvä harrastus, sillä tässä työssä loma kannattaa pitää aina heinäkuussa ja silloin purjehtiminen on parhaimmillaan. Koirakin minulla on kimpassa tyttäreni kanssa, hän kertoo.
Ikänsä puolesta Kallio voisi jäädä eläkkeelle jo parin vuoden päästä, mutta vielä hän ei haikaile eläkepäivien perään. Työ Ravakassa palkitsee jatkuvasti.
– Ravakka on historiansa aikana rahoittanut jo noin 800 hanketta. Aina kun tällä alueella kulkee, törmää meidän rahoittamiin kohteisiin. Lopulta Leader-rahoitus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Asiat etenevät ennen kaikkea hankkeita toteuttavien toimijoiden aktiivisuuden ansioista. Vaikka toki joskus on niinkin, että juuri Ravakan antamasta sysäyksestä asiat loksahtavat kohdilleen.
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva yhdistys, joka rahoittaa alueensa yhdistysten ja yritysten maaseutua kehittäviä hankkeita. Ravakan toimintaa ohjaa EU:n maaseutuohjelma ja yhdistyksen oma paikallinen strategia.
Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset.
Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.
– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.
Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.
– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson.
Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.
Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti
Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907.
– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.
Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja.
Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.
Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi.
– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.
Häitä ja harrastajateatteria
Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.
– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.
Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!
Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät valmistelevat strategioitaan EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2023–2027. Perjantaina 8. huhtikuuta pidetyssä yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat valmistelutyöhönsä uusia ajatuksia maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmän puheenjohtajalta.
ProAgrian toimitusjohtaja Timo Junnila (artikkelikuvassa) koordinoi maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmää, joka yrittää löytää uusia ratkaisuja maa- ja metsätalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseen.
– Se pitää aina muistaa, että toiminta ei voi olla kestävää, jos se ei ole kannattavaa! Jos ajatellaan esimerkiksi hiilen sidontaa maataloudessa, niin hyvä sato sitoo hiiltä kaikkein parhaiten. Ja satoon voidaan vaikuttaa pellon kasvukuntoa parantamalla. Sitä kautta maan kasvukunto on yksi tärkeimmistä asioista asioista, jos ajatellaan ilmastoa, Junnila selittää.
Maan kasvukunnon näkökulmasta on tärkeää, että maan vesitalous on kunnossa. Lisäksi kasvukuntoa voi parantaa lannoitteilla ja viljelemällä esimerkiksi apilaa, joka sitoo ilmakehästä typpeä maaperään.
Euroopan Unioni liputtaa nyt vihreän siirtymän puolesta ja vihreä kasvun teemaryhmän tarkoitus on keksiä Suomeen keinoja, joilla pystytään toteuttamaan Euroopan yhteiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Junnila nosti puheessaan esiin muun muassa digitaalisen murroksen, tietojohtamisen ja energiaratkaisut. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää ympäristösyistä, mutta Ukrainan sota on kiihdyttänyt tavoitteita entisestään. Tässä työssä Junnila näkee eniten mahdollisuuksia biokaasussa.
EU:n komissio on antanut jäsenvaltioille yhteisen suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tulevan maaseutuohjelman strategiasuunnitelmat ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään –strategian ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
Vihreä kasvu ja kestävyys näkyvät vahvasti myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien strategialuonnoksissa. Junnila uskoo, että Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa näihin teemoihin, esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta parantavilla hankkeilla.
– Kaikki Suomen monimuotoisuusrahat kannattaisi kohdentaa Varsinais-Suomeen, koska täällä on työlle sopivia kohteita enemmän kuin koko muussa Suomessa yhteensä! Työtä voi tehdä esimerkiksi torjumalla vieraslajeja ja pusikoitumista. Hyviä kohteita löytyy esimerkiksi jokien varsilta, Junnila toteaa.
Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.
Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat.
Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen (artikkelikuvassa) kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy.
– Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen.
Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu?
– Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen.
Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.
Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset.
– Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen.
Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin
Mirva Salonen (kuvassa etualalla) on yhteistyön ja verkostoitumisen fani. Taka-alalla kuvassa Granger T. Simmons ja Maaret Virtanen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeesta.
Idea Mobiililuotsi-sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukaluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.
– Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo.
Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital.
– He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi.
Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä.
– Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle.
Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta.
– Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani! Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin.
Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin
Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen.
– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen.
Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen.
– Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen.
Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta.
Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta.
– Esimerkiksi venäjän- ja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta.
Kehitystyö jatkuu
Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi.
– Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo.
Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digi- ja väestöviraston kanssa.
Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun.
– Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Muutkin seutukunnat mukaan?
Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea.
– Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille: Nuori Yrittäjä -rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria työllistämään itsensä yrittäjinä. Hakijoiden yläikäraja on 25 vuotta ja rahoitusta voi saada jopa 1 000 euroa.
Nuori Yrittäjä -rahoitusta pilotoitiin jo kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Videolla hän kertoo yrityksensä ensimmäisestä kesästä ja suosittelee rahoituksen hakemista myös muille nuorille.
Nuorisorahoitusten hanketyöntekijä Nelli Salosen mukaan pilottiprojekti osoitti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta.
– Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, hän sanoo.
Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elinkeinona.
– Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman.
Nuori Yrittäjä -rahoituksen tämän kevään haku päättyy perjantaina 1.4. Rahoituspäätös tulee kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.sameboat.fi/nuoriso.
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaanmaaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin!
Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.
Vakkasuomalaiset urheiluseurat kehittävät toimintaansa Leader-hankkeessa. Turun AMK:n avustuksella seurat ovat saaneet tietoa muun muassa urheiluseurojen verotuksesta, varainhankinnasta, markkinoinnista, johtamisesta ja sidosryhmätyöstä.
Syksyllä 2020 alkanut Leader Ravakan rahoittama Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke on tänä keväänä tulossa päätökseen. Hankkeen projektipäällikkönä toimii liiketalouden lehtori Jaakko Haltia, joka opettaa Turun ammattikorkeakoulussa urheilujohtamista ja urheilumarkkinointia.
Mukana on kahdeksan urheiluseuraa: Eurajoen Veikot, Kalannin Pallo, Laitilan Jyske, Lapin Narvi-Pallo, Mynämäen Vesa, Pyhärannan Myrsky, Uudenkaupungin Korihait ja Vehmaan Kiisto.
– Seurat ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi Pyhärannan Myrsky on pieni seura, joka toimii omalla alueellaan vähän niin kuin kunnan liikuntatoimena. Uudenkaupungin Korihait taas on hyvin ammattimainen seura, joka on mukana Korisliigassa. Laitilan Jyske on vanha perinteinen seura, johon kuuluu kymmenkunta eri jaostoa, Haltia esittelee.
Hankkeen aikana kaikille mukana oleville seuroille on tehty sidosryhmätutkimus. Lisäksi seurat ovat saaneet työpajojen kautta tietoa esimerkiksi varainhankinnasta, markkinoinnista ja johtamisesta.
– Kaikki seurojen osa-alueet on käyty läpi! Kaikki asiat eivät ole tietenkään olleet kaikille seuroille ajankohtaisia, mutta nyt he tietävät, mistä apu löytyy, kun sitä tarvitaan, Haltia toteaa.
Esimerkiksi yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön seuroilla on nyt paremmat eväät.
– Tärkeintä on ymmärtää, että yhteistyö on aina vastikkeellista. Aina raha ei vaihda omistajaa, vaan sopimuksessa voi vaihtua myös osaaminen, tavara tai vaikka maa-alue. Sponsoroinnin pitäisi olla yritykselle aina markkinaehtoista liiketoimintaa, eikä pelkkää tukemista. Näin sponsoroinnin pystyy laskemaan markkinointikuluksi, jonka voi vähentää verotuksessa, Haltia kertoo esimerkkinä.
Lisäksi eri seurojen toimijat ovat hankkeen aikana tulleet tutuiksi keskenään, vaikka suurin osa tapaamisista onkin jouduttu pitämään etäyhteyksillä. Verkostoista on urheilumaailmassa aina hyötyä!
Hankkeen koordinaattori Jaakko Haltia ja Kati Lehtonen. Kati Lehtonen tuli tunnetuksi maastohiihtäjänä. Hän on väitellyt tohtoriksi liikunnan yhteiskuntatieteistä ja luennoi muun muassa liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteista ja verkostoista. Kuva: VaVa-hanke.
Opiskelijat apuna kolmessa seurassa
Hankkeen loppumetreillä seurojen avuksi tulivat Turun AMK:n liiketalouden viimeisen vuoden opiskelijat. Esimerkiksi Korihaiden kanssa opiskelijat miettivät, miten katsojat saadaan takaisin peleihin koronan jälkeen.
– Teemme opiskelijoiden kanssa sellaisen katsoja/fanitutkimuksen, joka on tarkoitus saada vastaajille maaliskuussa Korisliigan jatkosarjan kotipeleissä. Tarkoitus on selvittää, millaisia odotuksia yleisöllä on ottelutapahtumalta, kertoo Korihaiden toiminnanjohtaja Raimo Rantanen.
Kysely tehdään suomeksi ja englanniksi. Opiskelijat myös analysoivat kyselyn tulokset ja tuottavat siitä seuralle raportin.
Rantanen kokee, että Vauhtia urheiluseuroihin -hankkeesta on ollut hyötyä, sillä urheiluseuroille on nykypäivänä paljon enemmän vaatimuksia kuin aikaisemmin. Maailma muuttuu ja seurojen pitää muuttua mukana.
– Työpajat ovat olleet hyödyllisiä ja alustajat asiantuntevia. Monet asiat olivat toki tuttuja jo entuudestaan, koska meidän seurassa on myös ammattiurheilua. Mutta murheet ovat samat kuin muillakin seuroilla: kaikille talous on tärkeä kuten myös uudet harrastajat ja vapaaehtoiset.
Kuva: Eero Siivonen.
Laitilan Jyskeen kanssa opiskelijat lähtevät tehostamaan jäsenhankintaa ja parantamaan jäsenrekisteriä. Seuran puheenjohtajan Ilkka Vuorelan mukaan uusi rekisteri yritetään saada käyttöön tämän kevään aikana.
– Jos olisimme yhden lajin seura, olisi helppoa sisällyttää seuran jäsenmaksu osaksi toimintamaksua. Meillä on kuitenkin kymmenen eri jaostoa ja moni urheilija kuuluu useampaan jaostoon. Siksi meidän pitää keksiä jokin järkevämpi ratkaisu, Vuorela selittää.
Laitilan Jyskeellä on tällä hetkellä yli 1 000 jäsentä, mutta harrastajia vielä enemmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada kaikista seuran urheilijoista ja toimitsijoista jäseniä ja haalia mukaan myös kannattajajäseniä.
Kuva: Laitilan Jyske / Ilmari Vuorela.
Kalannin Pallon kanssa opiskelijat selvittävät, miten seuraan saataisi palkattua työntekijä. Jaakko Haltian mukaan päätoimisen ihmisen palkkaaminen muuttaa usein tekemisen seurassa aivan uudelle tasolle.
– Vapaaehtoistyön luonne on muuttunut paljon vuosien varrella. Ennen seuroissa oli ihmisiä, jotka hoitivat niiden asioita 24/7, mutta nykyään vapaaehtoistyötä tehdään enemmän projektiluonteisesti. Siksi seuroissa on hyvä olla työntekijä, joka pystyy koordinoimaan ja valmistelemaan vapaaehtoistyötä. Palkkaamista varten pitää kuitenkin selvittää uusia mahdollisia tulovirtoja. Yleisesti urheilu on kasvuala, joka työllistää koko ajan enemmän ihmisiä, mutta korona on tietysti hankaloittanut monen seuran taloustilannetta, Haltia avaa.
Urheiluseurat elävöittävät maaseutua
Jaakko Haltia näkee, että urheiluseuroilla on paljon annettavaa alueelliseen kehittämistyöhön. Urheiluseurat vaikuttavat paljon seutukuntien maineeseen ja viihtyvyyteen sekä asuinalueiden henkeen. Ne yhdistävät eri sukupolvia ja luovat yhteisöjä vaikuttaen siten alueensa sosiaaliseen pääomaan sekä vetovoimaan ja pitovoimaan.
– Urheilussa on paljon enemmän potentiaalia kuin nähdään! Sitä potentiaalia kannattaisi valjastaa yhteisöjen hyväksi. Esimerkiksi yksinäisyys on yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista ja sitä ongelmaa ei kukaan pysty virka-ajalla hoitamaan. Urheiluseurat voisivat olla julkisen sektorin tukena taklaamassa tällaisia haasteita, Haltia ideoi.
Nyt kun Suomessa mietitään uusien hyvinvointialueiden toimintaa, kannattaisi Haltian mukaan valjastaa urheiluseurojenkin osaaminen käyttöön. Ja myös seurojen itse kannattaisi vahvistaa brändiään hyvinvoinnin puolella.
– Monissa seuroissa keskitytään valmentamiseen ja ajatellaan, että julkinen sektori hoitaa kaiken muun. Mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on – yleensä joko kaikkein pienimmissä kunnissa tai sitten suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Pyhärannassa Myrsky tekee ladut ja jäädyttää luistelukentän. Ja Helsingissä HJK on kaikkein suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä. Kunnille on usein hyvin kustannustehokasta tehdä yhteistyötä seurojen kanssa!
Pyhärannan Myrskyn puheenjohtaja Mika Jussila ja seuran muut aktiivit huolehtivat 2 000 asukkaan Pyhärannassa talviurheilumahdollisuuksista. Kuva: Janica Vilen.
Arvostusta tarvitaan
Haltian mukaan urheilun hyvä kertomus, jonka mukaan urheilun rooli on kasvattaa hyviä kansalaisia, elää edelleen voimakkaana ja toimii sisäisenä painolastina kehittyvissä ja ammattimaistuvissa seuroissa. Mutta painolastia tulee myös ulkopuolelta.
– Monessa muussa maassa urheiluseuroja pidetään paljon korkeammassa arvossa, Haltia sanoo.
Arvostuksen puutteen huomaa hänen mukaansa esimerkiksi julkista rahaa jaettaessa.
– Urheilua saatetaan tukea siksi, että sen avulla voidaan kotouttaa maahanmuuttajia tai estää liikalihavuutta, mutta ei urheilun itsensä vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi taide ja kulttuuri nähdään useammin itseisarvona.
Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hankkeen kokonaiskustannus on 54 000 euroa. Leader-tuen osuus kokonaiskustannuksista on 70 % ja Turun ammattikorkeakoulun osuus 30 %.
