ukipolis

Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

kirjoittaja
Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Vakka-Suomen Mobiililuotsi-hanke palkittiin Suomen maaseutupoliittiseksi helmeksi!

kirjoittaja
Viisi ihmistä Kurikan kampuksen edessä.

 

Vakka-Suomen palveluita yhteen kokoava Mobiililuotsi-sovellus palkittiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupolitiikan helmi -palkinnolla Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta. Leader Ravakan rahoittamalla ja Ukipolis Oy:n toteuttamalla hankkeella luotu Mobiililuotsi auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi suunniteltiin alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja uusasukkaiden tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja matkailijat. Sovellusta voi käyttää tällä hetkellä suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi.

Tarve Mobiililuotsin kaltaiselle palvelulle hahmotettiin jo Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeessa. Hankkeen kautta tuettiin erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointien myötä alueelle muuttaneita uusasukkaita kotiutumaan Vakka-Suomeen.

– Lähdimme heti siitä ajatuksesta, että näin merkittävää hanketta ei lähdetä tekemään vain yhdelle seudulle, sen on oltava hyödynnettävissä ja monistettavissa niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisestikin. Nyt on minkä tahansa kaupungin tai kunnan helppo tuoda ne omat palvelut esille hyödyntäen tässä pilotissa luotua pohjaa. Tämä tunnustus on osoitus, että lähdimme oikealle tielle, Katariina Torvinen Ukipolis Oy:sta sanoo.

Mobiililuotsi-sovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut turkulainen CYF Digital. Sovellus on tehty kunnianhimoisesti ja rakennettu heti mm. EU:n datastandardien mukaisesti.

– Keskeinen tietolähde on kuntien päivittämä palvelutietovaranto. Sovelluksessa hyödynnetään myös muita avoimen datan lähteitä, automaatiota ja se kytkeytyy valtakunnalliseen AuroraAI-
tekoälyverkkoon. Kaikki nämä mahdollistavat nopean skaalautumisen eri kuntiin ja seutuihin. Visuaalisen ilmeen suhteen esimerkiksi värejä voidaan muuttaa eri kuntien tarpeisiin, Susanna Lahtinen CYF Digitalista sanoo.

Maaseutugaalassa palkittiin maaseuturahaston parhaita hankkeita

Maaseutugaalassa palkittiin EU-ohjelmakauden 2014–2022 parhaita hankkeita, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmien ja ELY-keskusten kautta. Vaikuttavimpia hankkeita ja yritystukia hyödyntäneitä yrityksiä palkittiin kolmessa eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupoliittinen helmi -palkinto sekä palkittiin yleisöäänestyksen voittaja. Finaalissa oli mukana viisitoista hanketta.

– Mobiililuotsi-hanke on tuonut yhteen eri toimijoita tuottamaan lisäarvoa yli sektori- ja kuntarajojen, sekä laaja-alaisesti osallistaen. Se on tuonut yhteen eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja luonut konkreettisen alustan hyvän elämän ja sujuvan arjen rakentamiseksi. Se on edistänyt uusien asukkaiden vastaanottamista, avointa yhteisöllisyyttä, kototutumista ja sosiaalista kestävyyttä. Hanke on myös pystynyt vastaamaan nopeasti vaihtuviin tarpeisiin ja luonut mallin myös muille alueille ja kansainvälisestikin hyödynnettäväksi, Maaseutupolitiikan neuvosto perusteli Mobiililuotsin voittoa.

Mobiililuotsi on finalistina myös koko EU:n laajuisessa Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseudun kehittämishankkeet. Suomesta on finaalissa mukana yhteensä viisi kehittämishanketta tai yritysinvestointia. Voittajat julkistetaan 6.10.2022.

Maaseudun kehittäminen on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vuosina 2014–2021 maaseuturahastosta rahoitettiin yli 7 000 hanketta, ja 5 600 yritystä hyödynsi yritystukia. Lisäksi
maaseuturahastosta rahoitetaan esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja tilojen investointeja. Koko Suomen maaseudun kehittämiseen varattu rahoituskehys kaudelle 2014–2022 on noin miljardi euroa.

TUTUSTU LISÄÄ:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Vakka-Suomen Mobiililuotsi ehdolla maaseutuohjelman parhaaksi hankkeeksi

kirjoittaja
Ihminen hyppää ilmaan maalaismaisemassa.

 

Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!

Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.

Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.

Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta: 

Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana. 

Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.

Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.

Kolme kategoriaa

Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa: 

  1. Biotalous ja maatalouden kestävyys
  2. Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
  3. Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.

Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.

Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.

 

Lisätietoa hankekilpailusta

Lisätieltoa Maaseutugaalasta

Lisätietoa Mobiililuotista:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

kirjoittaja
Nainen laiturilla ja kuvan päällä puhelin, jonka ruudulla on auki mobiililuotsin etusivu.

 

Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle. 

Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat. 

Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen (artikkelikuvassa) kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy. 

– Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen.

Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu?

– Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen. 

Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta. 

Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset.

– Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen. 

Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin

Kolme ihmistä laiturilla.
Mirva Salonen (kuvassa etualalla) on yhteistyön ja verkostoitumisen fani. Taka-alalla kuvassa Granger T. Simmons ja Maaret Virtanen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeesta.

Idea Mobiililuotsi-sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukaluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.

– Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo. 

Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital.

– He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi.

Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä. 

– Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle. 

Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta. 

– Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani!  Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin. 

Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin

Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen. 

– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi  toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen. 

Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen. 

– Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen.

Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta. 

Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta. 

– Esimerkiksi venäjän- ja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta. 

Kehitystyö jatkuu

Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi. 

– Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo. 

Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digi- ja väestöviraston kanssa. 

Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun. 

– Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Muutkin seutukunnat mukaan?

Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea. 

– Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Mirkka Pihlajamaa

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

kirjoittaja
Näyttötallenne puhelimesta. Virtuaalinen piikatyttö Pakkahuoneen rannassa.

 

Uudessakaupungissa lanseerattiin kesällä 2020 lisätyn todellisuuden sovellus UkiAR, joka tutustuttaa käyttäjänsä Uudenkaupungin historiaan – ja vähän nykypäiväänkin. Leader Ravakan tuella tuotettuja opastuksia katsottiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 18 000 kertaa. 

UkiAR on käyttäjilleen täysin maksuton lisätyn todellisuuden sovellus, jonka lataamalla pääsee tutustumaan Uudenkaupungin historiaan. Sovelluksen kartalla on 14 pistettä ympäri kaupungin keskustaa. Kun kävelee pisteen kohdalle, mobiililaitteen ruudulle ilmestyy virtuaalinen piikatyttö 1800-luvulta, joka kertoo kyseisen paikan historiasta. Oppaana toimiva piikatyttö esittelee myös vanhoja valokuvia kyseisiltä paikoilta, jotta sovelluksen käyttäjä voi verrata, mikä kaikki on vuosikymmenten varrella muuttunut ja mikä on vastaavasti pysynyt ennallaan. 

Pisteitä löytyy erityisesti torin ympäriltä ja Rantakadun varrelta. Kierroksella kuullaan esimerkiksi Kalarannan, torin, vierasvenesataman ja Pakkahuoneen historiasta. Kierroksen aikana selviää, miten nykyisin Zakun Voimalana tunnettu tilausravintola liittyy Uudenkaupungin kirkon urkuihin ja miten viime vuodet Ravintola Pookina palvellut rakennus on 1500-luvulla piilottanut sisälleen salakapakan. 

– UkiAR kertoo tarinoiden kautta paljon kaupungin historiasta, mutta myös liike-elämän kehittymisestä ja Uudenkaupungin roolista kauppapaikkana. Sovelluksessa on mukana esimerkiksi Uudenkaupungin Sanomat, joka on ilmestynyt täällä yli 130 vuotta, kertoo UkiAR-hankkeesta vastannut Heidi Jaakkola Ukipolis Oy:stä.

Sovelluksen 14 pistettä muodostavat viisi eri polkua, joita voi lähteä seuraamaan. Jaakkola itse on tutustunut kohteisiin polku kerrallaan, mutta halutessaan pisteet voi kiertää saman päivän aikana vaikka kaikki.  

– Sovelluksessa on myös pelillinen elementti. Piikatytön esittelemät kuvat kerääntyvät sovelluksessa olevaan kuvagalleriaan, josta voi seurata, mitä kaikkea on jo nähnyt ja mitkä kuvat on vielä keräämättä. Kuvia on yhteensä 34, vinkkaa Jaakkola. 

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola kokeilee UkiAR-sovellusta Pakkahuoneen rannassa.

Yhteistyössä museo, yritykset ja kaupunkilaiset

Sovellus toteutettiin kahden eri hankkeen avulla: toisessa luotiin sisältö ja toisessa sovellus. Sovelluksen on toteuttanut turkulainen yritys CTRL Reality, joka on erikoistunut lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellusten toteuttamiseen. Leader Ravakka tuki sovelluksen hankintaa 50 % osuudella ja loppuosa rahoituksesta tuli mukana olevilta yrityksiltä. Mukana on ollut myös Uudenkaupungin Yrittäjät ja Kauppakamari. 

Sisällöntuotanto taas tehtiin kehittämishankkeessa, jossa Uudenkaupungin museo oli tärkeä yhteistyökumppani, samoin paikalliset matkailuoppaat. 

– Museolta saimme kuvat käyttöön ja lisäksi paljon asiantuntija-apua tarinoiden kertomiseen. Historia-asiantuntijana CTRL Realitylla on toiminut Lauri Viinikkala, jonka juuret ovat Uudessakaupungissa. Lisäksi järjestimme kaikille avoimia työpajoja, joissa ihmiset saivat kertoa omia ajatuksiaan ja toiveita siitä, mitkä paikat valitaan mukaan sovellukseen, Jaakkola taustoittaa. 

Äänensä oppaana toimivalle piikatytölle on antanut Irmeli Laaksonen, joka toimii myös perinteisenä oppaana matkailutoimistossa. 

Oppaana toimiva piikatyttö on sovellusta varten luotu hahmo, jolla ei ole historiallista esikuvaa, mutta hänen kertomansa tarinat ovat totisinta totta! Tarinat alkavat 1800-luvun lopulta ja etenevät kohti tätä päivää. Kalarannassa pystyy vertaamaan, mikä maisemassa on muuttunut vuosien saatossa.

Koronaturvallinen opastus kiinnostaa

UkiAR-opastuksia avattiin ensimmäinen puolen vuoden aikana jo 18 000 kertaa, joista 8 000 pelkän heinäkuun aikana. Kun sovellusta alettiin suunnitella, tultiin nopeasti siihen tulokseen, että se ei vie asiakkaita museolta tai matkailuoppailta, vaan tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupungin historiaan omatoimisesti kellonajasta riippumatta. Sovellus palvelee ennen kaikkea matkailijoita, jotka vaikka Pakkahuoneen kuuluisia munkkeja syödessään voivat samalla avata sovelluksen ja kuunnella tarinaa siitä, miten nykyisen Pakkahuoneen kohdalla oli aiemmin tullihuone. 

Sovellusta alettiin suunnitella jo ennen kuin koronasta tiedettiin mitään. Korona myös sotki sovelluksen lanseeraussuunnitelmat. UkiAR:n ympärille suunnitellut tapahtumat piti perua, mutta käyttäjiä ajatellen sovellus saatiin valmiiksi juuri oikeaan aikaan. Ihmiset saivat omatoimista ja kiinnostavaa tekemistä juuri silloin, kun museot ja monet matkailupalvelut olivat kiinni.

Sovelluksessa on tekstitys suomeksi ja englanniksi. Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin. Kaikki uusimmat mobiililaitteet tukevat hyvin lisättyä todellisuutta, mutta vanhoilla laitteilla sovelluksessa saattaa ilmetä ongelmia. 

Koska sovellusta voidaan päivittää jatkuvasti, se kestää aikaa myös paikallisten puhelimissa. Ideoita uusista opastuskohteista otetaan vastaan edelleen. 

 

Janica Vilen

Makureitit houkuttelevat tutustumaan paikallisiin ruokiin ja ruokapaikkoihin

kirjoittaja

 

Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä suuhunsa laittavat. Lähiruoka on selvästi tämän päivän trendi ja myös myyntivaltti esimerkiksi ravintoloissa ja matkailussa. Juuri julkaistut Makureitit tutustuttavat nyt ihmisiä paikalliseen ruokaan Vakka-Suomessa sekä Loimaalla ja Pöytyällä.

Varsinais-Suomessa ollaan koottu kaksi ruokamatkailureittiä. Toinen Makureitti kulkee Vakka-Suomessa; toinen Loimaalla ja Pöytyällä. Reittien varrelle on kerätty erilaisia ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä kohteita, esimerkiksi tilapuoteja, kesäkahviloita ja marjanpoimintatiloja. 

Makureitit löytyvät maksuttomasta Citynomadi-sovelluksesta. Kyseessä on Suomessa kehitetty sovellus, joka tunnetaan jo maailmanlaajuisesti erilaisista nähtävyys- ja kulttuurireiteistään. 

Kun Makureitin avaa sovelluksessa, näkee kaikki kohteet kartalla. 

– Kohteissa on värikoodit: keltaiset ovat auki ympäri vuoden, vihreät ovat sesonkipaikkoja ja siniset ovat REKO-renkaita, esittelee Makureittien parissa työskentelevä Ukipoliksen projektipäällikkö Heidi Jaakkola. 

Kun kohteen kuvaketta painaa, aukeaa pieni esikatselu esittelyteksiin ja nuolta painamalla pääsee lukemaan kohteen koko kuvauksen. 

Sovelluksessa reitit voi tallentaa laitteelle, jotta niitä pystyy tien päällä käyttämään myös ilman verkkoyhteyttä. Kun lähestyy kohdetta, sovellus hälyttää. Matkasuunnitelman voi tehdä myös ennakkoon valitsemalla Makureitiltä tietyt kohteet, joissa haluaa poiketa. 

34 kohdetta – ja lisää tulossa

Vakka-Suomen Makureitillä on parhaillaan 23 kohdetta, Loimaan ja Pöytyän reitillä taas 11. Kohteiden määrä kuitenkin kasvaa kesää kohden, kun kesäkahvilat ja muut sesonkipaikat aukeavat. 

– Makureittejä päivitetään jatkuvasti. Mukaan pääsevät kaikki halukkaat 20 euron omakustannushinnalla. Oli mukava huomata, että saimme heti alkuvaiheessa jokaisesta kunnasta kohteita mukaan. Reiteistä tuli todella monipuolisia, Jaakkola kehuu. 

Vakka-Suomen reitin varrella on muun muassa Villilän Mehiläistarhat, Vallan Maukas Oy:n lihapuoti, Ventolan kyläkahvila, kotimaista omenaa ja puutyötuotteita myyvä Vanhapappilan tila sekä Spaunan lomakylä, josta löytyy ravintola, kesäpuoti ja mökkimajoitusta. 

Loimaan ja Pöytyän reitillä on mukana muun muassa suomalaisia öljypellavatuotteita myyvä Sini-Pellava Oy, Suomen Maatalousmuseo Sarka, joka on samalla myös Ruokamuseo sekä Puolen Hehtaarin Metsän tilamyynti, josta voi napata mukaan luomumyllytuotteita ja kesäaikaan marjoja. 

Hyvät ideat kaikkien käyttöön!

Heidi Jaakkola kertoo, että idea Makureitteihin saatiin Paraisilta, jossa tehtiin Citynomadi-sovelluksella ensin jouluinen ostosreitti, johon koottiin tunnelmallisia kivijalkaliikkeitä ja sitten kesäinen reitti, joka esitteli suoramyyntitiloja. 

Vakka-Suomen Makureitin toteutuksesta on vastannut Ukipoliksen KulTa (Kuluttajat ruokatalouden keskiössä) -hanke. Loimaan ja Pöytyän reitin on puolestaan koonnut Pelme (Pelloilta metsien kautta merelle) – matkailun ja palveluiden kehittämishanke – saaden apua yritysten aktivointiin myös Loimaan alueen KulTa-hankkeen vetäjiltä. 

Perinteisesti Ukipolis toimii vain Vakka-Suomen alueella, mutta PelMe-hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Loimaan ja Pöytyän kanssa. 

– Moni muu Varsinais-Suomen kunta oli mukana Visit Turun vetämässä matkailuhankkeessa, mutta me emme. Siksi me yhdistimme voimamme Loimaan ja Pöytyän kanssa, Jaakkola taustoittaa. 

Vaikka hankkeet päättyisivät, Makureittien ylläpito jatkuu Ukipoliksessa osallistumismaksujen turvin. 

Uudenkaupungin keskustassa sijaitseva Cafe Aitta on mukana Vakka-Suomen Makureitillä. Tarjolla on aamiaista, lounasta ja kahvilan tuotteita.

 

Janica Vilen