EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna
EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.
Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.
Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
Egentliga Finland
Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
NTM-centralen i Egentliga Finland
Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.
Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.
För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.
Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.
Lähes jokainen tuntee jonkun yksin asuvan ikäihmisen, jonka hyvinvoinnista omaiset murehtivat. Uudessakaupungissa kehitetään terveysteknologiaa, jonka avulla yritetään luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta.
Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö vaikka kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle.
Jos sensori on korkeintaan kahden metrin päässä ihmisestä, sen avulla pystytään tarkkailemaan myös sydämen lyöntejä ja hengitystä. Tulevaisuudessa järjestelmän uskotaan auttavan jopa uniapnean tai dementian varhaisten merkkien tunnistamisessa.
Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen.
– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.
Tällä hetkellä yritys viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaansa, etsii asiakkaita ja uutta rahoitusta. Samaan aikaan taustalla tehdään koko ajan tutkimustyötä ja teknistä kehitystä.
– Saimme juuri Tampereen yliopistosta väitöskirjatutkijan meille töihin vuodeksi. Hän väittelee sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä ja auttaa meitä määrittelemään tutkimus- ja innovaatioprosesseja, Nummela iloitsee.
Inlisol tekee yhteistyötä myös Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.
Tokiosta Uuteenkaupunkiin
Sensori ei ole kamera, vaan ennemminkin tutka. Yhdellä sensorilla pystytään analysoimaan noin 20–25 neliötä. Jos tilassa on esimerkiksi tietokoneen näyttö tai jokin muu esine, jonka taakse korkeataajuuksinen radiosignaali ei pääse, älykäs teknologia osaa paikata kuolleet kulmat.
Uudestakaupungista kotoisin oleva Aki Nummela ja norjalainen Amin Torabi tapasivat toisensa Tokiossa vuonna 2003 työskennellessään molemmat Nokialla. Sieltä Nummelan matka jatkui Pekingiin ja Torabin matka Berliiniin. Kun yhteinen yritysidea syntyi, he päätyivät yrittäjiksi Uuteenkaupunkiin, etätyötila Messiin.
– Maailma on niin digitaalinen, että huipputason teknologiayrityksen voi perustaa oikeastaan mihin tahansa. Uuteenkaupunkiin tulo oli hyvä ratkaisu, sillä Akilla oli täällä valmiiksi hyvät verkostot ja täältä löysimme myös rahoittajia, jotka uskoivat ideaamme. Tavoite on hioa tuote kuntoon Suomessa ja lähteä sen jälkeen markkinoimaan sitä myös kansainvälisesti, Torabi kommentoi.
Inlisolilla on ollut hyvä yhteistyö myös Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Viime vuonna he asensivat sensoreita yhteensä kymmeneen kohteeseen: kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunarin asiakkaiden huoneisiin, hoitokoti Reimariin ja kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten koteihin. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, tavoitteena on päästä yhteistyöhön Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.
Nykyiset sensorit on suunniteltu hoivatyön tueksi yksiöihin ja kaksioihin. Vielä ei olla siinä pisteessä, että tuotetta voisi markkinoida yksittäisille kuluttajille tai isoihin omakotitaloihin, mutta tulevaisuudessa senkin pitäisi olla mahdollista.
Teknologiasta ratkaisu hoitajapulaan
Yrityksen nimi Inlisol tulee sanoista inlife solutions (elämän ratkaisuja).
Nummela on aikoinaan opiskellut tietoliikennetekniikkaa ja valmistuu pian maisteriksi terveysteknologiasta. Torabi taas on elektroniikan ja IOT-järjestelmien asiantuntija.
– Vaikka meillä on molemmilla pitkä työkokemus teknologian kehittämisestä, tämä on yksi vaikeimmista projekteistamme. Mutta vaikka kehitystyö on monimutkaista, se ei ole mahdotonta. Ja se motivoi yrittämään, että uskomme tämän olevan tuote, jota todella tarvitaan, Nummela sanoo.
Väestön ikääntyminen on ongelma jo monissa yhteiskunnissa. Inlisolissa uskotaan, että teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa hoitajapulaa. Laitteet eivät voi korvata ihmistä kokonaan, mutta niiden avulla hoitajien harteilta saadaan poistettua sellaista tarkistavaa työtä, johon kuluu nyt paljon aikaa.
Amin Torabilla on aiheesta kokemusta myös omaisen näkökulmasta.
– Englannissa asuvat appivanhempani tarvitsivat paljon apua kotona ennen kuin he muuttivat hoitokotiin. Silloin vasta havahduin siihen, miten ikäihmisten kodeissa ei ole teknologiaa. Vaikka muussa yhteiskunnassa eletään edistyksellisen teknologian keskellä, monella ikäihmisellä ei ole edes Internet-yhteyttä, hän kommentoi.
– Hoitajapula tulee olemaan valtava ongelma tulevaisuudessa, kun maapallon väestö ikääntyy. Tämä on se ongelma, jonka me haluamme ratkaista, Aki Nummela päättää.
Voimakasta Leader-toimintaa 25 vuotta -kilpailussa palkittiin sykähdyttävimpiä Satakunnan Leader-ryhmien tukemia hankkeita. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimivan Ravakan alueelta palkittiin KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
Satakunnan Leader-ryhmät Ravakka, Pyhäjärviseutu, Pohjois-Satakunta, Karhuseutu ja Joutsenten reitti järjestivät perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla Leader Festit Satakunnan 25-vuotisen Leader-historian ja pian päättyvän ohjelmakauden 2014–2022 kunniaksi. Illan aikana palkittiin ohjelmakauden parhaita Leader-hankkeita kuudessa eri kategoriassa: Elinvoima, Pitovoima, Vetovoima, Lumovoima ja Yhteistyön voimasekä yleisöäänestyksellä ratkaistu Supervoima. (Lista kaikista voittajista artikkelin lopussa.)
Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla toimivan Ravakan tukemista hankkeista juhlissa palkittiin viisi. Voittoa pääsivät juhlimaan KasiTori Laitilasta, Reilan kyläyhdistys Reidu Pyhärannasta, Wirmon Martat Mynämäeltä, Leinmäen kyläyhdistys Laitilasta ja Pyhärannan Myrsky.
ELINVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin inspiroivia maaseutuyrityksiä- ja yhteisöjä, jotka ovat tuoneet alueelle työtä ja toimeentuloa sekä parantaneet hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Ravakan alueelta Elinvoima-palkinnon nappasi laitilalainen KasiTori Oy.
Jari ja Marja Seikola.
PERUSTELUT:Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta. KasiTorin perustaminen on elävöittänyt historiallista raittikylää ja monipuolistanut palveluita laitilalaisille – esimerkiksi lounasmahdollisuuksia lisäämällä. Vaikka tilamyymälä on auki sesongin mukaan, ympärivuotiseksi toimintaa on kehitetty mm. tapahtumien avulla.
LUMOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin hankkeita tai toimijoita, jotka ovat luoneet elämyksiä niin paikallisille kuin matkailijoille tai tuoneet uutta ajattelua seudulle. Ravakan tukemista hankkeista Lumovoima-palkinnon sai Reilan kyläyhdistys Reidun tekemä Hierkonpolku.
Lumovoima-palkinto lähti Pyhärannan Reilaan.
PERUSTELUT: Reilan kyläyhdistys REIDU rakensi puolustusvoimien entiselle ampuma-alueelle Pyhärannan Reilaan luontoreitin, joka kulkee aivan rannan tuntumassa tarjoten näkymät Selkämeren kansallispuistoon. Hankkeen avulla luotiin retkeilyreitti ja retkeilyrakenteita, jotta tämä varsinaissuomalainen helmi saatiin esiin. Ilman yhdistyksen panostusta ja intoa kehittää reittiä kaikkien iloksi, ei tämä jättisuosion saavuttanut reitti olisi toteutunut. Hierkonpoluksi nimetty polku on osoittautunut valtavan suosituksi ja kerää vuosittain yli 11 000 kävijää. Hanke, jolla polku luotiin on rahoitettu osana Ravakan Luontopolut ja retkeilyreitit -teemahanketta. Kokoaan suurempi hanke on osoitus siitä, että pienemmilläkin euroilla voidaan saada vaikuttavia menestystarinoita aikaan, kun alueen asukkaat haluavat laittaa aikaansa ja intoansa yhteisen asian kehittämiseen.
YHTEISTYÖN VOIMA -KATEGORIASSA palkitut toimijat ja hankkeet ovat suoranaisia aktiivisuuden perikuvia. Sitä ovat myös mynämäkeläiset Wirmon Martat, jotka ovat toteuttaneet jo useampia Leader-hankkeita. Heille Yhteistyön voima -palkinto myönnettiin Yhteisötila Tuukin rakentamisesta.
Wirmon Marttoja juhlatuulella.
PERUSTELUT: Kaikille avoin Yhteisötila Tuuki Mynämäellä on esimerkki älykkäästä toiminnasta yhteiskäyttökoneineen, varauskalentereineen ja sähkölukkoineen. Kässänurkasta löytyy ompelukoneita, joilla voi kuka tahansa käydä hurauttamassa vaikka verhojen päärmeet. Tuukin ”bistrossa” voi järjestää juhlat, ja yläkerran hyvinvointinurkkaan voi paeta esimerkiksi kotitöitä. Wirmon Marttojen vuonna 2021 luoma Tuuki on tarkoitettu kaikkien mynämäkeläisten yhdistysten käyttöön. Kun tilan ja hankkeen suunnittelu aloitettiin, alusta asti oli selvää, että tilaa tehdään kaikille. Mukaan saatiin lyhyessä ajassa 26 muuta yhdistystä. Tilan tekemiseen osallistui kaikkiaan 48 yritystä ja yhteisöä. Tuukilla on myös 12 yritystä yhteisötilakummeina, joiden tuki auttaa juoksevien kulujen kattamisessa. Wirmon Marttojen toiminta on oivallinen esimerkki uudenlaisesta yhdistystoiminnasta, joka innostaa ja mukautuu jäsenten ja alueen ihmisten tarpeeseen. Innostus ruokkii innostusta ja paikallisidentiteetti vahvistuu: Nevermind New York when there is Mynämäki!
VETOVOIMA-KATEGORIASSA palkittiin tekoja ja toimijoita, jotka ovat tukeneet uusien asukkaiden houkuttelua alueelle sekä näkyneet ja kuuluneet oman paikkakunnan ulkopuolellekin. Tässä kategoriassa palkittiin laitilailainen Leinmäen kyläyhdistys, joka on kehittänyt Leader-tuella kylätaloaan ja toimintaa siellä.
Vetovoimaa on kasvatettu erityisesti Laitilan Leinmäellä!
PERUSTELUT: Laitilan Leinmäki tunnetaan erityisesti kesäisistä kylätoreista, jotka houkuttelevat vuosittain tuhansia ihmisiä nauttimaan yhdessä olosta ruuan ja koko perheen tekemisen äärelle. Leinmäen kyläyhdistys onkin onnistunut luomaan kylätalosta koko kylän keskuksen, joka houkuttelee monipuoliseen toimintaan väkeä myös muista kylistä ja paikkakunnilta. Leinmäen kylätalo on alunperin koulu, josta kyläläiset päättivät lähteä kehittämään yhteistä paikkaa Leader-hankkeiden avulla. Monenlaista on tehty talkootyön ja Leaderin voimin. Vaikka kylätorit ja rompetorit kuuluvat kesään, toiminta ei hidastu talvellakaan: on jumppia, levyraateja, kylävisoja, saunailtoja, kankaan kudontaa ja monenlaista muuta aktiviteettia. Toiminnassa huomioidaan hienosti myös nuoret ja heidän viihtyvyytensä. Leinmäen kylällä koetaan, että hankkeet ovat olleet tärkeitä etenkin kylähengen nostattamisessa. Ilahduttavaa on Leinmäen kylän kaikenikäisten huomioiminen ja innostaminen mukaan isompiin ja pienempiin tehtäviin viemään kylää eteenpäin.
PITOVOIMA-KATEGORIAN hankkeet ovat osoitus todellisesta kotiseuturakkaudesta. Sitä riittää myös Pyhärannan Myrskyssä, joka pokkasi Ravakan alueen Pitovoima-palkinnon.
Pyhärannan Myrskyssä arvostetaan kotiseutua.
PERUSTELUT:Pyhärannan Myrsky on yhteisöstä huolta pitävä urheiluseura, joka on panostanut viime vuosina etenkin lapsiin ja nuoriin innostaen heitä mukaan myös talkootoimintaan. Myrsky edistää niin hiihto-, yleisurheilu-, kuin maastojuoksuharrastusta ja uutena aluevaltauksena on rakentanut Rohdaisiin Leader-hankkeella frisbeegolfradan. Aivan mikä tahansa frisbeegolfrata ei ole kysymyksessä, vaan alueesta on haluttu kehittää kokonaisvaltaisesti eri ikäryhmiä palveleva viihtyisiä paikka virkistäytymiseen ja luonnossa liikkumiseen. Radan ympäristöön onkin istutettu kokonainen alppiruusupuisto viihtyisyyttä lisäämään. Pyhärannan Myrsky tekee myös yhteistyötä muiden pyhärantalaisten yhdistysten kanssa ja tukee kokonaisvaltaisesti hyvää elämää alueella.
Lisäksi Ravakka on ollut mukana rahoittamassa juhlissa palkittua Turun yliopiston toteuttamaa alueiden välistä Pyhän Olavin mannerreitin luominen ja kehittäminen -hanketta. Hankkeessa luotiin Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti Turusta sisämaan kautta Suomen itärajalle, josta reitti jatkuu erillishankkeena Novgorodiin asti.
Yli 30 miljoonaa euroa Leader-tukea
Satakunnassa toimivat Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun kehittämistä ohjelmakauden 2014–2022 aikana yli 30 miljoonalla eurolla. Hankkeita on toteutettu yhteensä noin 1 350 kappaletta. Tekijöinä ovat olleet erilaiset yhteisöt ja mikroyritykset.
Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä jo tuota pikaa. Uuden kauden rahoitushaku aukeaa todennäköisesti keväällä 2023. Satakunnan Leader-ryhmien uusien paikallisten kehittämisohjelmien mukaisesti rahoitusta halutaan suunnata tulevaisuudessa etenkin erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin, elinvoimaiseen elinkeinoelämään, aktiivisiin yhteisöihin, biotalouden kehittämiseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun.
Satakunnan Leader-ryhmien työntekijät olivat juhlatunnelmissa!Satakunnan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat lavalla.Kippis onnistuneelle ohjelmakaudelle 2014–2022!
VOIMAKASTA LEADER-TOIMINTAA 25 VUOTTA -KILPAILUN PALKITUT:
LEADER RAVAKKA
Elinvoima: KasiTori Oy & Tilamyymälän perustaminen
Lumovoima: Reilan kyläyhdistys Reidu ry & Hierkonpolun rakentaminen
Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa.
Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailunElinvoima-kategoriassa.
– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa.
KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta.
– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee.
Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta.
– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.
Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille
KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta.
Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia.
– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo.
KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!
Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa
KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.
Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.
Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.
– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.
Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa
KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen.
Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.
– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.
Palkintoja monessa kategoriassa
Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023.
Ravakan alueelta palkitut hankkeet
Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle:Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä:Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi.
Tervetuloa mukaan Haloo maaseutu! Viestintäfoorumiin, joka järjestetään Uudenkaupungin etätyötila Messissä (Koulukatu 7) keskiviikkona 7. joulukuuta klo 12–15.30. Tilaisuudessa tutustutaan tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoidutaan Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opitaan uutta toinen toisiltamme.
Iltapäivän aikana kuullaan muun muassa hedelmällisestä mediayhteistyöstä, podcastien tekemisestä ja tiedon visualisoinnista. Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori kertoo, miksi ja miten tietoa kannattaa visualisoida. Esittelyssä on sopivassa suhteessa teoriaa, hyviä esimerkkejä ja maksuttomia työkaluja.
OHJELMA
Klo 12.00Avaussanat: Janica Vilen, Haloo maaseutu! -viestintähanke
Klo 12.10Etätyötila Messin esittely: Jaana Suksi, etätyötilan vetäjä
Klo 12.20Lounas ja verkostoitumista
Klo 12.50Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön: Ulla Kallio, Leader Ravakka ja Teija Uitto, Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat
Klo 13.15Koulutus viestinnän välineenä: Petri Puustinen, Vehmaan maaseutupalvelut
Klo 13.40Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena: Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen Kylät
Klo 14.00 Kahvitauko
Klo 14.15 Tiedon visualisointi ja maaseuturahaston uusi ilme: Janica Vilen
Klo 15.00Loppukeskustelu ja viestintäverkoston kehittäminen
Ilmoittaudu mukaan tämän lomakkeen kautta viimeistään 2.12.2022 klo 15! Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Linkin saa ilmoittautumalla.
Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen, mutta lounas syödään omakustanteisesti (10,80e).
Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista.
Viestintäverkostolla on oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmässä on tarkoitus jakaa tietoa ja keskustella esimerkiksi ajankohtaisista viestintäkampanjoista Varsinais-Suomen alueella, jotta koko verkosto osaa välittää oikeat viestit eteenpäin oikeaan aikaan.
Edellinen Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi järjestettiin Liedossa 30.3.2022. Tilaisuuden tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun verkkosivuilla.Jatkossa Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa, vuorotellen Varsinais-Suomen eri seutukunnissa.
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 20 vuotta. Sinä aikana naiset ovat ottaneet homman haltuun siinä määrin, että nykyisin pitää tehdä töitä sen eteen, että miehiäkin saadaan mukaan.
Vuonna 2002 pyhärantalainen yo-merkonomi Ulla Kallio (s.1960) lupautui kuukaudeksi töihin Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakkaan selvittämään papereita.
– Ravakan silloinen puheenjohtaja Esa Urhonen oli kuullut, että työnantajani oli juuri tehnyt konkurssin. Ravakassa taas oli kova pula tekijöistä, joten lupauduin auttamaan kuukaudeksi, Kallio muistelee.
– Silloin Ravakka toimi vielä ALMA-rahoituksella. Kun tulin töihin, sain eteeni mapillisen tietoa ALMAsta sekä pinon pöydälle jääneitä hankkeita, joista piti alkaa selvittää, mitä pitää vielä tehdä, että hankkeet saavat TE-keskuksen päätöksen. Siitä se sitten lähti ja vähitellen opin, mikä tämä maailma oikein on!
Kuukauden jälkeen Kallion eteen tuotiin kolmen kuukauden työsopimus, sitten puolen vuoden. Pienistä pätkistä tuli lopulta pitkä puro. Välillä Kallio toimi Ukipoliksessa nelisen vuotta yritysneuvojana, mutta palasi lopulta Ravakkaan toiminnanjohtajaksi vuonna 2014. Perehtyminen yrityspuolen tukiin kantoi hedelmää, sillä pian myös Ravakassa alettiin tehdä töitä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Nykyisin yritystuet ja elinkeinojen kehittämishankkeet kattavat jo 30 % Ravakan myöntämästä rahoituksesta.
Naiset maaseudun kehittäjinä
Kun Ulla Kallio aloitti uransa Ravakassa, ala oli huomattavasti miehisempi. Leader-ryhmien toimistot ja hallitukset olivat miesvoittoisia, mutta myös rahoitettujen hankkeiden talkoissa ahkeroivat pääosin miehet.
– 20 vuoden aikana naisten aktiivisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä asioista on lisääntynyt todella paljon. Nykyisin naisia on huomattavasti enemmän esimerkiksi yhdistysten hallituksissa. Meidänkin hallitukseen on nykyään vaikeampi löytää miehiä kuin naisia.
Varsinais-Suomessa Leader-ryhmien toiminnanjohtajista kaikki ovat naisia ja työntekijöistäkin suurin osa. Valtakunnallisesti katsottuna miehiä on Leader-väestä Kallion arvion mukaan noin kolmannes.
– Aluksi monet maaseudun naiset tulivat tekemään hankeneuvontaa Leader-ryhmiin osa-aikaisesti silloin kun omalla maatilalla oli hiljaisia hetkiä. Edelleen osalla työntekijöistä on omia tiloja, mutta työ siellä on muuttunut niin, että aikaa jää enemmän muuhun.
Maaseudun naisten aseman parantamiseksi maaseudun kehittämistukien valintakriteereissä arvioidaan erikseen, hyödyttääkö haettava hanke naisia.
– Meidän alueella naiset ovat vahvoja toimijoita. Täällä on aktiivisia Martta-yhdistyksiä sekä Maa- ja kotitalousnaisia. Naiset haluavat kehittää omia kotiseutujaan ja järjestävät sellaista toimintaa, josta he nauttivat. Talkoointoa riittää, kunhan niitä talkoita voi tehdä yhdessä ilon kautta. Ei kukaan lähde talkoisiin, jos siellä ei ole kivaa, Kallio toteaa.
– Monessa muussa Euroopan maassa naisten tilanne on huonompi ja siksi sukupuolivaikutuksia arvioidaan edelleen. Suomessa alkaa olla kohta se tilanne, että pitäisikin miettiä, hyödyttääkö hanke miehiä. Ravakassa me arvioimme sukupuolivaikutusten sijaan nykyisin enemmän sitä, miten hankkeet hyödyttävät nuoria, hän jatkaa.
Purjehdusta ja puutarhanhoitoa
Kallio asuu ja työskentelee Uudessakaupungissa, jossa hänen kasvonsa alkavat olla tutut kaikille. Kesäisin häntä näkee kaupunginlahdella usein purjeveneensä puikoissa.
Pyhärannassa kasvanut Kallio asuu nykyisin Uudessakaupungissa. Vaikka käytössä on vain rivitalon pihamaa, hän onnistuu viljelemään vaikka mitä! Puutarhan hoidon lisäksi Kallion vapaa-aika kuluu purjehtiessa ja koiran kanssa puuhaillessa.
– Meillä on kimppapurjevene tyttäreni ja kummityttöni kanssa. Se on hyvä harrastus, sillä tässä työssä loma kannattaa pitää aina heinäkuussa ja silloin purjehtiminen on parhaimmillaan. Koirakin minulla on kimpassa tyttäreni kanssa, hän kertoo.
Ikänsä puolesta Kallio voisi jäädä eläkkeelle jo parin vuoden päästä, mutta vielä hän ei haikaile eläkepäivien perään. Työ Ravakassa palkitsee jatkuvasti.
– Ravakka on historiansa aikana rahoittanut jo noin 800 hanketta. Aina kun tällä alueella kulkee, törmää meidän rahoittamiin kohteisiin. Lopulta Leader-rahoitus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Asiat etenevät ennen kaikkea hankkeita toteuttavien toimijoiden aktiivisuuden ansioista. Vaikka toki joskus on niinkin, että juuri Ravakan antamasta sysäyksestä asiat loksahtavat kohdilleen.
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva yhdistys, joka rahoittaa alueensa yhdistysten ja yritysten maaseutua kehittäviä hankkeita. Ravakan toimintaa ohjaa EU:n maaseutuohjelma ja yhdistyksen oma paikallinen strategia.
Vakka-Suomen palveluita yhteen kokoava Mobiililuotsi-sovellus palkittiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupolitiikan helmi -palkinnolla Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta. Leader Ravakan rahoittamalla ja Ukipolis Oy:n toteuttamalla hankkeella luotu Mobiililuotsi auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.
Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi suunniteltiin alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien ja uusasukkaiden tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja matkailijat. Sovellusta voi käyttää tällä hetkellä suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi.
Tarve Mobiililuotsin kaltaiselle palvelulle hahmotettiin jo Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeessa. Hankkeen kautta tuettiin erityisesti Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointien myötä alueelle muuttaneita uusasukkaita kotiutumaan Vakka-Suomeen.
– Lähdimme heti siitä ajatuksesta, että näin merkittävää hanketta ei lähdetä tekemään vain yhdelle seudulle, sen on oltava hyödynnettävissä ja monistettavissa niin valtakunnallisesti kuin
kansainvälisestikin. Nyt on minkä tahansa kaupungin tai kunnan helppo tuoda ne omat palvelut esille hyödyntäen tässä pilotissa luotua pohjaa. Tämä tunnustus on osoitus, että lähdimme oikealle tielle, Katariina Torvinen Ukipolis Oy:sta sanoo.
Mobiililuotsi-sovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut turkulainen CYF Digital. Sovellus on tehty kunnianhimoisesti ja rakennettu heti mm. EU:n datastandardien mukaisesti.
– Keskeinen tietolähde on kuntien päivittämä palvelutietovaranto. Sovelluksessa hyödynnetään myös muita avoimen datan lähteitä, automaatiota ja se kytkeytyy valtakunnalliseen AuroraAI-
tekoälyverkkoon. Kaikki nämä mahdollistavat nopean skaalautumisen eri kuntiin ja seutuihin. Visuaalisen ilmeen suhteen esimerkiksi värejä voidaan muuttaa eri kuntien tarpeisiin, Susanna Lahtinen CYF Digitalista sanoo.
Maaseutugaalassa palkittiin maaseuturahaston parhaita hankkeita
Maaseutugaalassa palkittiin EU-ohjelmakauden 2014–2022 parhaita hankkeita, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmien ja ELY-keskusten kautta. Vaikuttavimpia hankkeita ja yritystukia hyödyntäneitä yrityksiä palkittiin kolmessa eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin Maaseutupolitiikan neuvoston Maaseutupoliittinen helmi -palkinto sekä palkittiin yleisöäänestyksen voittaja. Finaalissa oli mukana viisitoista hanketta.
– Mobiililuotsi-hanke on tuonut yhteen eri toimijoita tuottamaan lisäarvoa yli sektori- ja kuntarajojen, sekä laaja-alaisesti osallistaen. Se on tuonut yhteen eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, ja luonut konkreettisen alustan hyvän elämän ja sujuvan arjen rakentamiseksi. Se on edistänyt uusien asukkaiden vastaanottamista, avointa yhteisöllisyyttä, kototutumista ja sosiaalista kestävyyttä. Hanke on myös pystynyt vastaamaan nopeasti vaihtuviin tarpeisiin ja luonut mallin myös muille alueille ja kansainvälisestikin hyödynnettäväksi, Maaseutupolitiikan neuvosto perusteli Mobiililuotsin voittoa.
Mobiililuotsi on finalistina myös koko EU:n laajuisessa Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseudun kehittämishankkeet. Suomesta on finaalissa mukana yhteensä viisi kehittämishanketta tai yritysinvestointia. Voittajat julkistetaan 6.10.2022.
Maaseudun kehittäminen on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vuosina 2014–2021 maaseuturahastosta rahoitettiin yli 7 000 hanketta, ja 5 600 yritystä hyödynsi yritystukia. Lisäksi
maaseuturahastosta rahoitetaan esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja tilojen investointeja. Koko Suomen maaseudun kehittämiseen varattu rahoituskehys kaudelle 2014–2022 on noin miljardi euroa.
Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!
Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.
Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.
Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.
Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta:
Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana.
Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.
Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.
Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.
Kolme kategoriaa
Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa:
Biotalous ja maatalouden kestävyys
Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.
Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.
Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.
Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen.
Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa.
Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus.
– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo.
Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.
Ympäristönäkökulma mukana strategiassa
Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä.
– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.
Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä. Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä.
– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo.
Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.
Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen
Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.
Ilmakuva Tummamäeltä huhtikuisena kevätpäivänä.
Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen.
Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.
Tummamäen näköalapaikalta näkyy Vehmaan kivityömuseolle, jossa voi jatkaa tutustumista Vehmaan kivityöhistoriaan.
Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa.
– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.
– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa.
Tummamäen luontopolkua kehitetään taas. Peikkopolku tulee kulkemaan Tarzan-montun taukopaikan yläpuolella – paikassa, jossa Tuuli Jansson seisoo kuvassa.
Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.
– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!
Tummamäen luontopolun varrella olevaan vanhaan vajaan suunnitellaan näyttelytoimintaa.
Vesistöjen kunnostus kiinnostaa
Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.
Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.
– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa.
Kaikkien ravinteikkaiden ojien laskupaikoille on syntynyt isot ruovikot. Osa niistä jätetään tarkoituksella niittämättä, sillä ne sitovat itseensä tehokkaasti valuma-alueelta tulevia ravinteita, jolloin muu Himoisten perän vesistö pysyy paremmassa kunnossa.
Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät.
Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi.
– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen hoitoalus kastettiin kesällä 2021 Himoisten rannassa.
Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä.
– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä.
Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.
Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön
Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla.
Leinmäen kylätalon uudet suihkut hyödyntävät sadevettä.
Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän.
Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä.
Leader Ravakka osallistui 21.–22. toukokuuta Uudessakaupungissa järjestettyyn Minifarmi & Kukkamessut -tapahtumaan. Ravakan pisteellä keskustelun aiheena oli unelmien kotiseutu. Aikuiset saivat vastata Ravakan aluekehittämiskyselyyn, jonka tuloksia käytetään vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun. Kyselyyn vastasi viikonlopun aikana noin 150 ihmistä.
Ravakan pisteellä sunnuntaina päivystäneet ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta ja EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta jakoivat niittykukkien siemeniä kiitokseksi osallistujille.
– Istuttamalla niittykukkia voi tehdä hyvää luonnolle ja pölyttäjille, ja samalla niistä saa iloa ihmissilmälle, toteaa Tiina Saaresranta.
Lapset saivat antaa omat vastauksensa piirtämällä kuvia unelmiensa kotiseudusta. Kuvissa näkyi muun muassa traktori, sateenkaari, maaseutumaisemia, veneretkiä ja dinosauruspuisto. Lapset saivat vastauksista palkinnoksi värikynät kotiin viemisiksi.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia.Unelmien kotiseudusta piirretyistä kuvista koottiin Ravakan telttaan näyttely!
Ravakan paikallinen kehittämisohjelma Loisto päättyy tämän vuoden loppuun. Ohjelmakauden 2014–2022 Leader-tuista tehdään päätöksiä vielä 14. kesäkuuta ja syksyllä. Ravakan pisteellä sai apua omien hankeideoiden jalostamiseen. Tämän kauden varoja on jäljellä on vielä muutamiin hankkeisiin, joten nyt on hyvä aika pohtia, miten omaa kotiseutua voisi kehittää!
– Tiedolle ja neuvonnalle on selvästi tarvetta. Tapahtuman aikana kysymyksiä on tullut muun muassa alueella olevien pienten järvien hoitoon liittyvistä kysymyksistä, kertoo Timo Vaahtoranta.
Nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille
Minifarmissa oli tänä vuonna yli 100 näytteilleasettajaa. Nähtävää ja koettavaa riitti kaikenikäisille.
Ryhmä Haun Vainu ja Samppa ilahduttivat erityisesti Minifarmin lapsikävijöitä!Ryhmä Haun tunnusmusiikin tahtiin kelpasi vähän tanssiakin!Kentällä päästiin seuraamaan muun muassa kanien korkeushyppykilpailuja.Suomen mestaruuden vei Lavella’s Ch Geocentric, eli tuttavallisemmin Keke, joka on kuvassa omistajansa Saku Jokisen sylissä.Tarjolla oli kärryajelua ja talutusratsastusta sekä hevosilla että poneilla.Pienet porsaat sulattivat Minifarmin kävijöiden sydämet.Myös Metsäpirtin alpakoita pääsi rapsuttelemaan.Alueella oli useampia työnäytöksiä. Tässä tehdään tukeista taidetta moottorisahalla.Koko perheen iloinen viikonloppu keräsi paljon porukkaa.
