Kallionkolossa viihtyy ja voi hyvin!

 

Pyhärannan Hirslahteen vuonna 2021 avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilan palveluita, majoitusta, hierontaa ja elämyksiä merellisessä maalaismaisemassa. Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen.

Jenni Teräväinen ja Veeti Kallio muuttivat Pyhärantaan kesällä 2020. Kesällä 2021 he avasivat vanhaan karjasuojaan tehdyn kahvilan ja kesäksi 2022 pihapiiriin valmistui naatiskeluaitta ja vanhaan mankelhuoneeseen majoitustila kahdelle. Eikä vieläkään valmista ole. Kesäksi 2023 suunnitelmissa on rakentaa lisää majoitustilaa vanhaan kanalaan ja pitkällä tähtäimellä haaveissa on saada pihapiiriin vielä eläimiä.

– Olimme jo pitkään haaveilleet uudesta kodista, jossa olisi tilaa myös yritystoiminnalle. Etsimme sopivaa paikkaa aluksi Saariston Rengastien varrelta, mutta sitten näin tämän talon myynti-ilmoituksen. Yleinen näyttö oli lauantaina. Sunnuntaina tulimme katsomaan tätä uudelleen ja maanantaina mentiinkin jo pankkiin, Teräväinen muistelee. 

Tilan päärakennus on valmistunut alun perin muutaman kilometrin päähän Ylikylän pappilaksi ihan 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi pappilan tarpeisiin, joten hirret huutokaupattiin uuden pappilarakennuksen tieltä vuonna 1886. 

– Laivuri Kustaa Aaltonen osti hirret ja pystytti talon tänne. Siksi alkuperäisissä hirsissä on edelleen nimikirjaimet K.A.

Kattoparru, jossa näkyy kirjaimet KA.
Hirsissä olevat nimikirjaimet muistuttavat historiasta.

Jenni Teräväinen on ensimmäiseltä koulutukseltaan huonekalupuuseppä ja nyt hän opiskelee restaurointia. Hänen puolisonsa Veeti Kallio on suomalaisten tuntema laulaja ja näyttelijä, mutta lisäksi hän on koulutettu hieroja ja innokas nikkaroimaan. Pariskunta kunnostaa vanhaa taloa ja sen pihapiirissä olevia rakennuksia pieteetillä – ja myös huonekaluissa kunnioitetaan ajan henkeä.

– Majoitushuoneen sängyt ovat uudet, mutta muuten oikeastaan kaikki huonekalut ovat kierrätettyjä ja itse kunnostettuja. 

Kahvia ja juurileipää!

Vasemmalla uusi aitta ja terassi, oikealla vanhoja punamultamaalissa olevia rakennuksia.
Kallionkolossa valmistaudutaan kesään 2022. Juuri valmistunut naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Oikealla kuvassa näkyy punainen kahvilarakennus.

Kallionkolon kahvila on otettu avosylin vastaan. Ensimmäisenä kesänä asiakkaita riitti ja kiitoksia satoi. Kahvilan valikoimiin kuuluu muun muassa kakkuja, pullaa, piirakoita ja juurileipää. Kaikki leivotaan itse. Emännän juurileivästä tuli ensimmäisen kesän aikana niin suosittua, että hän leipoo sitä nykyisin ympäri vuoden Reko-lähiruokarenkaan jakoihin. Kahvilassa on myös anniskeluoikeudet ja ohjelmaa tasaisin väliajoin. 

– Viime kesänä Veeti oli kiinni teatterissa, joten minulla riitti kiirettä. Tänä kesänä meitä on onneksi kaksi paikalla ja muutamia esiintyjiäkin on tulossa!

Kahvila on auki keskiviikosta sunnuntaihin ja kahvilatuotteiden lisäksi myynnissä on paikallisten käsityöläisten tuotteita. 

Osaksi kyläyhteisöä

Isä, tytär ja äiti kukkaniityllä.
Veeti Kallio ja Jenni Teräväinen ovat viihtyneet Pyhärannassa hyvin 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kuva: Esa Urhonen.

Kesällä 2021, kun kahvilan avajaiset alkoivat klo 11, viimeinen ruuvi saatiin paikoilleen klo 11.05. 

– Siinä oli ystävien ja naapureiden apu tarpeen, että kaikki tuli kuntoon. Täällä on hirveän kiva henki ja ihmiset ovat avuliaita, vaikka tulimme tänne ihan ulkopuolelta. Emme ole katuneet päivääkään, että muutimme tänne, Teräväinen sanoo. 

Kallionkolon remontit ovat työllistäneet jonkin verran myös muita paikallisia ja aina kun jotain palvelua tarvitaan, naapurista osataan kertoa, mihin kannattaa soittaa. 

– Nyt olen mukana myös kyläyhdistys Pleississä. Jouluna järjestimme meidän kaffelaan joulupuodin, johon osallistui 17 paikallista käsityöläistä tuoden tuotteitaan myyntiin. Asiakkaita tuli tosi paljon, ja tunnelma oli ihana!

Pariskunnan 10-vuotias tytär on löytänyt paikkansa pienestä kyläkoulusta ja perhe nauttii siitä, että meri on lähellä.

Tervetuloa matkailijat!

Ilmakuva, jossa näkyy Kallionkolo, sen vieressä kulkeva Rantatie ja takana siintävä meri.
Vanhan talon lisäksi umpipihamainen miljöö teki pariskuntaan vaikutuksen jo ensisilmäyksellä. Uutuuttaan hohtava naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Parkkitilaa on juuri tehty lisää, sillä ensimmäisenä kesänä autoja oli niin paljon, että nurmikotkin täyttyivät.

Teräväinen on iloinen siitä, että paikalliset ovat ottaneet Kallionkolon omakseen. Ensimmäisenä kesänä asiakkaat kertoivat paljon tarinoita paikan historiasta sen uusille asukkaille. Mutta suurin kohderyhmä on matkailijat.

– Tästä menee ohi paljon mökkiläisiä ja kaksipyöräisiä, sillä tämä Rantatie on maisemiltaan vähän mielenkiintoisempi kuin 8-tie. Ihmiset olivat selvästi odottaneet, että tällekin reitille tulisi uusi pysähdyspaikka.

Kallionkolon vierestä kulkevaa Rantatietä pitkin menee myös Euroopan yhteinen pyöräilyreitti EuroVelo 10. Pyöräilijöille Kallionkolo tarjoaa rentouttavan ja palauttavan pysähdyspaikan, sillä majoitukseen kuuluu myös löydyt tunnelmallisessa pihasaunassa ja lisäpalveluna voi tilata vaikka lihashuoltoa koulutetulta hierojalta. 

– Täällä on tavoitteena viihtyä ja voida hyvin!

Kaksi sänkyä vierekkäin huoneessa, jonka seinissä on ruskea savirappaus.
Kahvilassa ja majoitushuoneessa on savirapatut seinät. Savi on hengittävä materiaali, joka kerää ja päästää kosteutta sään mukaan ja tarjoaa siten sisäilman, jota on aina hyvä hengittää. Elävä pinta on tunnelmallinen ja sävyä saa vaihdettua värjäämällä. Kuva: Ulla Jokela.
Nainen levittää stuccoa seiniin.
Kahvilan työtasojen kohdalla oleva stucco on päällystetty mehiläisvahalla, joka tekee seinästä vettä hylkivän.
Sauna, oikealla lauteet ja vasemmalla kiuas.
Vanha ja tunnelmallinen puusauna on myös majoittujien käytössä.

 

Kallionkolo avaa ovensa kesään 2022 lauantaina 28.5. klo 11.

Kotimaan matkailubuumista mahdollisuuksia maaseudun yhdistyksille ja yrityksille – ja ennen kaikkea niiden yhteistyölle!

Etualalla parisänky, jolle laskettu pyöräilykypärät ja matkatavarat, takana parvekkeella kaksi ihmistä.

 

Kotimaan maaseutu- ja pyörämatkailun suosio on kasvanut viime vuosina ja sitä kautta myös palveluiden kysyntä. Lisätarvetta olisi niin majoitukselle kuin monille muillekin palveluille. Maaseudun yhdistyksille, yrityksille ja vaikka osuuskunnille tilanne tarjoaa oivan mahdollisuuden lisäansioihin. Nousiaisten Valpperissa on jo tartuttu toimeen!

Maaseutumajoitukselle on lisätarvetta erityisesti suosituimpien pyöräreittien varrella ja kesätapahtumien yhteydessä. Monilla maaseudun yhdistyksillä on pienellä käytöllä olevia tiloja, joita voisi hyvin hyödyntää kesäaikaan majoitustiloina ketterästi esimerkiksi kansainvälisen Airbnb-sivuston kautta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. 

– Majoituspalveluiden tarjoamisessa pitää pohtia monennäköisiä kysymyksiä, kuten palvelun ammattimaisuutta ja sitä, miten touhuun pystytään sitoutumaan. Joissain yhdistyksissä toki on niitä äärimmäisen sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään valtavia määriä vapaaehtoistyötä, mutta jos puhutaan jo päivittäisestä siivoamisesta ja lakanoiden vaihtamisesta, niin toiminta alkaa olla vapaaehtoisille turhan rankkaa, korostaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

– Tässä jos missä olisi hyvä paikka yhdistysten ja yritysten väliselle yhteistyölle, jossa molemmat voivat voittaa. Yhdistys voisi tarjota tilat ja yrittäjä hoitaisi palvelut, Linkoranta ideoi.

Monet yhdistykset tekevät jo yhteistyötä pitopalveluyrittäjien kanssa vuokratessaan tiloja yksityisjuhliin. Sama systeemi voisi hyvin toimia myös majoituspuolella. 

Majoituksen lisäksi tarjolla voisi olla vaikka polkupyörähuoltoa, opastusta paikallisten nähtävyyksien pariin tai löylyt kyläsaunalla. 

Myös tarinat majoituspaikkojen historiasta kiinnostavat matkailijoita. 

– Esimerkiksi Nousiaisten vanha rautatieasema houkuttelee järjestämään häitä ja muita juhlia, koska sillä paikalla on niin mielenkiintoinen historia. Myös majoituspaikat voisivat erottua edukseen elävöittämällä niiden historiaa, Linkoranta uskoo.

Miljoonia mahdollisuuksia

Akselikuntien pyörämatkailuhanketta vetävä Jouko Parviainen on kyläasiamiehen kanssa samoilla linjoilla. 

– Tässä on suuri mahdollisuus! Ja jos tällaisia palveluita olisi 30–50 kilometrin välein pyörämatkailureittien varrella, niin niitä voisi ketjuttaa ja markkinoida yhdessä. Ja oheispalvelujen suhteen mahdollisuuksia on miljoonia. Vain mielikuvitus on rajana, hän toteaa.

Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa ovat mukana Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kunnat. Hanketta rahoittavat Leader-ryhmät Varsin Hyvä ja Ravakka.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat mukana Akselikuntien pyörämatkailuhankkeessa. Kuvassa ollaan Louhisaaren kartanolla Maskun Askaisissa.

Valpperiin rakennetaan uutta majoitustilaa

Nousiaisten Valpperissa on tartuttu jo toimeen. Nousiaisten Alku kunnostaa parhaillaan urheilutalonsa vieressä olevaa saunaa ja rakentaa sen yhteyteen lisäosaa majoituspalveluita varten. 

– Piirustukset ovat nyt valmiit ja tarkoitus olisi saada projekti tämän talven aikana maaliin, jotta keväällä voidaan aloittaa majoitustoiminta. Saimme projektille lahjakirjan yhdistyksen pitkäaikaiselta latumestarilta ja varsinainen vuokraaminen hoidetaan vapaaehtoisvoimin, kertoo yhdistyksen aktiivi Reima Rantanen.

Valpperi valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2021 kyläksi, mikä on lisännyt kylän kiinnostavuutta matkailijoiden keskuudessa entisestään. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. 

Ilmakuva Valpperin urheilutalon ja koulun alueelta.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.

Nuoret mukaan!

Monia matkailupalveluita pystyisivät tuottamaan myös maaseudun nuoret esimerkiksi 4H-yrittäjyyden kautta. Maaseudulla asuvien nuorten yritystoimintaa tuetaan myös NuorisoLeaderin kautta. 

– Yrittäjäpohjalta töitä voisi tehdä silloin kun niitä on ja samalla yhdistykset välttyisivät palkanmaksubyrokratialta, Linkoranta punnitsee. 

Oheispalveluita pystyy tarjoamaan lisäksi niille matkailijoille, jotka yöpyvät omissa teltoissaan. Kun Varsinais-Suomen maaseudun matkailukohteita ryhdytään markkinoimaan laajemmin, majoituskysymys on kuitenkin ratkaistava ensimmäisenä. Mahdollisuuksia majoitustoiminnalle voisi olla myös esimerkiksi kesällä tyhjillään olevissa kuntien omistamissa koulurakennuksissa. 

Kolme tilaisuutta vuonna 2022

Majoituksen tarjoamia mahdollisuuksia lisäansioihin esiteltiin tiistaina 16. marraskuuta webinaarissa, jonka järjestivät Akselikuntien pyörämatkailuhanke, Pelme-hanke, Leader Ravakka ja Varsinais-Suomen Kylät. Vastaavia tilaisuuksia on tulossa kolme lisää vuoden 2022 puolella. 

Tiistaina 18. tammikuuta järjestetään webinaari matkailua tukevien palveluiden mahdollisuuksista. 8. helmikuuta annetaan eväitä liiketoimintaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Pyörämatkailijoiden palvelut ja verkostoituminen ovat teemana Mynämäellä Kilan Rälssitilalla 22. maaliskuuta.

Tilaisuudet on tarkoitettu sekä matkailualan yrityksille että yhdistyksille, jotka voivat tuottaa palveluita joko itse tai toisille alan yrityksille. Uudet toimijat, tuotteet ja palvelut voivat myös tukea alueella jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena on myös monipuolistaa matkailupalveluita, jotka puolestaan lisäävät alueen houkuttelevuutta ulkomaisillekin matkailijoille.

Ilmoittautuminen tammikuun tilaisuuteen on auki osoitteessa: https://bit.ly/32Yl9Vp

Tee se Suomessa -sivustolla mukana myös Jokivarsikumppaneiden tukemia kohteita!

 

Vaikka koulut jo alkoi, vielä on kauniita kesäviikonloppuja edessä. Osa maaseudun matkailukohteista vain paranee syksyn tullen, esimerkiksi Kurjerahkan kansallispuistossa tai Harjureitillä kannattaa poiketa nimenomaan ruskan aikaan. 

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on listannut matkailuvinkkejä maaseudulta. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä kohdetta, joista kuusi on Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden alueella: Kurjenrahkan kansallispuisto, Aurajoentie, Harjureitistö, Someron kivimeijeri, Kuralan kartanotila ja Kaidanojan kartano. Kaikkia näitä kohteita on kehitetty Leader-tuella.

Kurjenrahkan kansallispuisto kutsuu patikoimaan ja nauttimaan luonnosta

Kuvassa opastetaulu, josta näkyy reittien nimiä, esim. Savojärven kierros.
Kurjenrahkassa riittää patikoitavaa.

Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaikenikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuiston merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja muodostavat yhteensä yli 300 kilometrin pituisen reittikokonaisuuden. Kurjenpesältä lähtevä 1,7 kilometrin pituinen Karpalopolku on kokonaan esteetön, kun maa on sula. Keväällä puistossa pääsee todistamaan pöllöjen keväthuumaa ja luonnon puhkeamista kukkaan, kesällä puistoon on helppo tehdä pidempiäkin retkiä, kun laavuilla tarkenee yöpyä, syksyllä reitistöltä voi poimia puolukoita ja karpaloita sekä ihailla ruskan värejä, talvella kansallispuistoon tehdään 9 kilometrin mittainen retkilatu, jos lunta vain on tarpeeksi.

Aurajoentie johdattaa kansallismaisemiin 

Kuvassa Aurajoentie oikealla ja vasemmassa reunassa näkyy vanhoja punaisia aittoja.
Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän.

Aurajoentie on Suomen uusin matkailutie, joka kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan.

Sähköpyörällä Varsinais-Suomen Pikku-Lappiin!

Maastopyöräily on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Loimaalainen Virttaa-Bikes vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä aivan Harjureitistön kupeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla niin sanotun ”Pikku-Lapin” maisemissa. Sähköavusteisella Fatbike-maastopyörällä nautit ja koet vauhdin hurmaa helposti ja hauskasti. Avustusten tehoja on kolme: Eco, Trail ja Boost, mutta jos kuntoa riittää, voit hyvin polkea koko reissun myös ilman avustusta. Lisäksi voit vuokrata pyörään kiinnitettävän ”peräkärryn” lapselle. Harjureitin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, mutta valita voi myös lyhyempiä reittejä. Maasto on kaunista ja kuivaa kangasmetsää – ja korkeuseroja löytyy. Porsaanharjun, Huovinrinteen ja Virttaankankaan välisellä maastolla sijaitseva ulkoilureitistö on ihanteellinen maastopyöräilyyn. Harjualueen korkein kohta Porsaanharju näköalalaavuineen tarjoaa unohtumattoman paikan evästauolle.

Someron kivimeijeri tarjoaa toimintaa taiteen nälkään!

Kivimeijerin rakennus.
Someron Kivimeijerissä alkoi vuonna 2010 Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta.

Someron Kivimeijeri on näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus, joka on perustettu vuonna 2010. Kesän 2021 TAVOITTELEMME KIILTÄVÄÄ KOHTALOA -näyttely on päättynyt 8. elokuuta, mutta erilaisia kursseja, aina maalauksesta keramiikkaan, järjestetään Someron kivimeijerissä edelleen. Esimerikiksi lauantaina 21. elokuuta järjestetään tunnelmalliset täydenkuun rakupoltot, joissa pääsee lasittamaan ja polttamaan omia raakapoltettuja esineitään.

Kuralan kartanotila – juhlapaikka ja lomakohde Pöytyän Yläneellä

Kuralan kartanotilan päärakennus.
Kuralan kartanotilan romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin!

Kuralan kartanotila on koko perheen lomakohde, joka tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Kartanotila käsittää päärakennuksen lisäksi kolme vuokramökkiä, savusaunan, tanssiladon ja koirahallin. Päärakennuksen tilat sopivat kokous- ja koulutuskäyttöön, sekä juhlatiloiksi enintään 75 hengen tilaisuuksiin. Romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin! Kuralan kartanotilalla on mahdollisuudet niin aktiiviseen lomailuun kuin rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseenkin. Läheiset Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastot sopivat mainiosti luonnossa liikkujille.

Kaidanojan kartano – viihtyisää majoitusta Pöytyällä

Majoitusrakennus.
Kaidanojan kartano tarjoaa majoituspalveluita maaseudulla.

Pöytyän Uudenkartanon kauniissa polveilevassa maalaismaisemassa sijaitseva Kaidanojan Kartano on monipuolisen palvelun kokonaisuus, jossa on tarjolla hotelli- ja leirimajoitustiloja, kaksi kalustettua rivitalokaksiota, karavaanari- ja telttapaikkoja ja korkeuseroiltaan huikea laaja piha-alue. Majoittujien käytössä on yhteiskeittiö ja sisätiloista löytyy perheen pienimmille myös leikkihuone. Lisäksi kartanolla on kaksi saunaa sekä juhla- ja kokoustiloja. Kartanon valloittava maaseutuympäristö tuo lähelle luonnon, eläimet ja mielenkiintoiset vierailukohteet. Kauniissa pihapiirissä on mahdollisuus rentoutua pihapelien ja grillauksen parissa tai hiljaisuuden merkeissä luonnonläheisellä Sahlbergien sukuhautausmaalla. Kartanolla voit nauttia myös Kulhuan Paakarin valmistamista ruuista ja leivonnaisista. Kartanon Facebook-sivuilla kerrotaan avoimista lounaista ja tapahtumista. Kartanon Kamu toivottaa myös koirakaverit tervetulleiksi!

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa".
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.