Kuluttajat nostettiin ruokatalouden keskiöön! Hankkeesta hyviä kokemuksia

Johanna Mattila ojentaa lehteä kahdelle ihmiselle. Takana näkyy KulTa-hankkeen kontti.
Johanna Mattila tapaamassa ihmisiä Turun uudella Kesätorilla.

 

KulTa-hankkeen toiminnan A ja O on tuottaa ajantasaista tietoa maakunnan ruokaketjusta helposti käsitettävässä muodossa. Tiedonvälitys toimii kahteen suuntaan: kuluttajat oppivat paikallisista tuotteista ja yrittäjät saavat tietoa siitä, mikä kuluttajia liikuttaa. Tavoitteena on varsinaissuomalaisen ruuan arvostuksen nostaminen ja kilpailukyvyn edistäminen. 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettu Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä (KulTa) -hanke lähestyy loppuaan. Maakunnallisen tiedonvälityshankkeen tavoitteena on ollut parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukykyä muun muassa välittämällä uusinta tietoa, mahdollistamalla yritysten välisiä kumppanuusverkostoja ja järjestämällä opintomatkoja.

Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus, mutta osatoteuttajina toimivat myös Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy, Novida Ammattiopisto ja lukio, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki. 

Hankkeen kokonaisuudesta sekä Turun seudun toimenpiteistä vastaa projektipäällikkö Johanna Mattila Brahea-keskuksesta.

– Hankkeen suurimpia saavutuksia on ollut ruokaketjun vaikuttavuuden lisääminen alueella. Ruoka on lisätty entistä vahvemmin mukaan muun muassa maaseutohjelmaan, maakuntastrategiaan ja matkailun tiekarttaan, jossa paikalliset ruokaelämykset on nyt yksi keskeinen teema. Esimerkiksi saaristossa nähdään nyt entistä vahvemmin, että paikallinen ruoka tuo hyvinvointia ja lisää mielenkiintoa tapahtumiin ja matkailupalveluihin, Mattila kommentoi. 

Lisäksi hän on tyytyväinen hankkeen aikana syntyneeseen yhteistyöhön ja verkostoitumisen voimaan. Hankkeen osatoteuttajat ovat olleen tiiviissä yhteistyössä omien seutukuntansa toimijoiden kanssa ja KulTa-hanke taas valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen kanssa. Näin valtakunnallinen tieto on ollut KulTa-hankkeen kautta helposti pienimpienkin toimijoiden saatavilla ja vastaavasti maakunnan ruokaverkoston tarpeet ovat tavoittaneet valtakunnallisen tason. Myös maakunnan sisällä on syntynyt hankkeen myötä paljon yhteistyötä ja vuoropuhelua, jonka avulla paikallisia tuotteita on saatu entistä paremmin kauppojen valikoimiin, julkisen ruokapalvelun ostoslistalle ja ammattikeittiöihin.

Kaiken keskellä on kuitenkin kuluttaja. Hanke on tarjonnut kuluttajille selkeää tietoa oman maakunnan ruokatuotteista ja ruokaketjun yrityksistä. Ja tuottajille puolestaan tietoa siitä, mitä kuluttajat itse asiassa nykyään arvostavat. 

Yleensä ajatellaan, että ihmiset valitsevat tuotteita hinnan ja tuttuuden perusteella, mutta lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea halusta tukea paikallista yrittäjää! Sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuus on huomattavasti tärkeämpi kuin on ennen osattu ajatella. Tuotevalinnan takana voikin olla yhä useammin tuottajan tuttuus tai yritystarina, Mattila avaa. 

Tähän havaintoon on reagoitu hankkeessa esimerkiksi järjestämällä ruokaketjun yrittäjille tarinatyöpajoja. 

Infograafi Varsinais-Suomen ruokaketjun toimipaikoista, joita on yhteensä 7 541.
KulTa-hanke on kerännyt paljon tietoa Varsinais-Suomen ruokaketjusta ja tuonut sitä kuluttajien tietoon helposti ymmärrettävässä muodossa.

Turun seudulla kehitettiin ruokamatkamuistoja 

Turun seudulla sijaitsee suurin osa Varsinais-Suomen ruokaketjun yrityksistä ja myös kuluttajista. Turku on myös merkittävä ruokamatkailukohde, jonka kautta maaseudun maut päätyvät myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden lautasille. 

Kesällä 2021 tullaan lanseeraamaan Turun ruokamatkamuistot, eli varsinaissuomalaiset ruokatuotteet, joita aletaan markkinoida mukaan ostettavina ruokamatkamuistoina. Lisäksi varsinaissuomalaisia ruokatuotteita ollaan yritetty saada mahdollisimman hyvin esiin turkulaisiin ravintoloihin, esimerkiksi lähiruokamenun muodossa. 

Kaupunkialueella on korostunut myös se, että kuluttajat haluaisivat itse osallistua ruuantuotantoon. Hankkeessa ollaankin kartoitettu erilaisia kumppanuusmaatalouden malleja, joissa kaupunkilainen saa pienen palan maaseutua elämäänsä vaikka vuokraamalla omenapuun. 

Salon seudulla panostettiin digiloikkaan, Loimaan seudulla nuoriin ja saaristossa matkailuun

Salon seudulla KulTa-hankkeen toimenpiteistä on vastannut Yrityssalo Oy. 

– Salossa on paljon pieniä digiyrityksiä, jotka on saatu hyvin valjastettua mukaan ruokaketjun kehittämiseen. Uusimman teknologian hyödyntäminen on Salon alueen selkeä painopiste, kertoo Mattila. 

Esimerkiksi Kasvulämäri-yritysryhmähankkeessa parannettiin yritysten liiketoimintavalmiuksia panostamalla tiedolla johtamiseen ja tuotteiden jäljitettävyyteen.

Loimaan alueella keskeistä on ollut oppilaitosyhteistyö, jonka avulla on pyritty vaikuttamaan tuleviin ruokaketjun ammattilaisiin. 

– Kun opiskelijat oppivat arvostamaan ja käyttämään paikallisia raaka-aineita, he vievät osaamisen mukanaan myös tuleville työpaikoilleen. 

Paraisten ja Kemiönsaaren alueilla painopiste taas on ollut ruuan ja matkailun yhdistämisessä sekä suoramyynnin kehittämisessä, esimerkiksi tilapuotien ja REKO-toiminnan puitteissa. 

Vakka-Suomessa kannustetaan jalostamaan

Heidi Jaakkola Uudenkaupungin keskustassa Pakkahuoneen edessä.
Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola Uudenkaupungin keskustassa.

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola on vastannut KulTa-hankkeen toimenpiteistä Vakka-Suomessa. Hän näkee, että jalostustoimintaan panostaminen olisi Vakka-Suomessa tärkeää erityisesti julkisen ruokapalvelun kannalta. 

– Monet päättäjät ovat sitä mieltä, että julkisessa ruokapalvelussa tulisi suosia lähiruokaa, mutta tavoitteen saavuttamiseksi pitää taklata aika monta haastetta. Hinta näyttelee tietenkin suurta roolia tässä keskustelussa, mutta myös volyymit. Ruuan määrät ovat julkisella puolella niin suuret, ettei monikaan tuottaja pysty täyttämään koko tarvetta yksin. Tuottajien pitäisi tehdä paikallisia yhteenliittymiä, jotta vaikka perunat voisi tilata läheltä. Mutta lisäksi tarvitaan myös jalostusta. Perunaakin tarvitaan kuorittuna, kuutioituna, suikaleina ja pakasteina, Jaakkola selittää.

Kunnat tekevät hankintoja jonkin verran itse, mutta pystyvät myös hyödyntämään kaikkien Suomen kuntien käytössä olevia valmiiksi kilpailutettuja sopimuksia. Vakka-Suomessa kunnat tekevät hankintoja jonkin verran myös yhteistyössä keskenään. 

Vakka-Suomi on vahva alkutuotannon alue, josta saadaan erityisesti juureksia. Maaperä on vihanneksille otollista ja myyntikanavakin löytyy läheltä, sillä Suomen johtava vihanneskaupanharjoittaja Vihannes-Laitila sijaitsee alueella. Lisäksi Vakka-Suomi tunnetaan kananmunista ja kalasta. Myös viljaa viljellään paljon. 

– Kananmunantuotannossa Munax on hieno esimerkki toimijasta, joka on lähtenyt ennakkoluulottomasti jalostamaan tuotteitaan. Kalanjalostus taas on vielä aika pienimuotoista. Kalaset Oy fileeraa kalaa teollisuudelle ja suurkeittiöille. Esimerkiksi kirjolohifileitä nypitään ruodottomiksi juuri Uudessakaupungissa. Silakkaa tulee alueelle miljoonia kiloja, mutta suurin osa lähtee sellaisenaan Suomen rajojen ulkopuolelle, kertoo Jaakkola.

Maakunnan tasolla KulTa-hanke keskittyy isoihin linjoihin, mutta paikallistasolla on voitu opastaa yrityksiä esimerkiksi elintarvikelainsäädäntöön tai pakkausmerkintöihin liittyvissä haasteissa.

– Olemme tehneet selvitystyötä yrityksille monenlaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi elintarvikelaista kaikki tieto löytyy kyllä Ruokaviraston sivuilta, mutta sen etsimiseen voisi asiaan perehtymättömältä yrittäjältä kulua kohtuuttomasti aikaa. Olemme myös auttaneet etsimään yhteistyökumppaneita verkostojemme kautta, Jaakkola kertoo esimerkkeinä.

KulTa-hanke päättyy Vakka-Suomessa kesäkuussa 2021, mutta työ ruokaketjun kehittämisen parissa jatkuu. 

– Meillä on juuri alkanut TuKeVa-hanke (Tulevaisuuden kehitystarpeet varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa). Siinä lähdetään selvittämään, miltä maailma näyttää elintarvikeyrittäjän silmin sekä millaisia tukimuotoja ja kehittämisvälineitä alalla tarvitaan, Jaakkola valottaa tulevaa. 

Hän on itse ollut mukana erilaisissa ruokahankkeissa jo vuodesta 2012.

– Aluksi kaikki tekivät tahoillaan omia hankkeitaan, joissa oli väistämättä myös päällekkäisiä toimenpiteitä, kun jokainen toteutti omaa hankesuunnitelmaansa peilaamatta tekemistään muiden toimintaan. Nyt meillä on tiivis yhteistyö maakunnan sisällä, mikä on ollut todella mielekästä. Kaikki hankkeen osatoteuttajat pelaavat samaan maaliin omien seudullisten vahvuuksiensa pohjalta, hän kiittelee. 

 

Janica Vilen

 

Hankkeen kokonaisrahoitus: 1 297 643 euroa

Ely-keskuksen myöntämä tuki maaseutuohjelmasta: 90 % 

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

Näyttötallenne puhelimesta. Virtuaalinen piikatyttö Pakkahuoneen rannassa.

 

Uudessakaupungissa lanseerattiin kesällä 2020 lisätyn todellisuuden sovellus UkiAR, joka tutustuttaa käyttäjänsä Uudenkaupungin historiaan – ja vähän nykypäiväänkin. Leader Ravakan tuella tuotettuja opastuksia katsottiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 18 000 kertaa. 

UkiAR on käyttäjilleen täysin maksuton lisätyn todellisuuden sovellus, jonka lataamalla pääsee tutustumaan Uudenkaupungin historiaan. Sovelluksen kartalla on 14 pistettä ympäri kaupungin keskustaa. Kun kävelee pisteen kohdalle, mobiililaitteen ruudulle ilmestyy virtuaalinen piikatyttö 1800-luvulta, joka kertoo kyseisen paikan historiasta. Oppaana toimiva piikatyttö esittelee myös vanhoja valokuvia kyseisiltä paikoilta, jotta sovelluksen käyttäjä voi verrata, mikä kaikki on vuosikymmenten varrella muuttunut ja mikä on vastaavasti pysynyt ennallaan. 

Pisteitä löytyy erityisesti torin ympäriltä ja Rantakadun varrelta. Kierroksella kuullaan esimerkiksi Kalarannan, torin, vierasvenesataman ja Pakkahuoneen historiasta. Kierroksen aikana selviää, miten nykyisin Zakun Voimalana tunnettu tilausravintola liittyy Uudenkaupungin kirkon urkuihin ja miten viime vuodet Ravintola Pookina palvellut rakennus on 1500-luvulla piilottanut sisälleen salakapakan. 

– UkiAR kertoo tarinoiden kautta paljon kaupungin historiasta, mutta myös liike-elämän kehittymisestä ja Uudenkaupungin roolista kauppapaikkana. Sovelluksessa on mukana esimerkiksi Uudenkaupungin Sanomat, joka on ilmestynyt täällä yli 130 vuotta, kertoo UkiAR-hankkeesta vastannut Heidi Jaakkola Ukipolis Oy:stä.

Sovelluksen 14 pistettä muodostavat viisi eri polkua, joita voi lähteä seuraamaan. Jaakkola itse on tutustunut kohteisiin polku kerrallaan, mutta halutessaan pisteet voi kiertää saman päivän aikana vaikka kaikki.  

– Sovelluksessa on myös pelillinen elementti. Piikatytön esittelemät kuvat kerääntyvät sovelluksessa olevaan kuvagalleriaan, josta voi seurata, mitä kaikkea on jo nähnyt ja mitkä kuvat on vielä keräämättä. Kuvia on yhteensä 34, vinkkaa Jaakkola. 

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola kokeilee UkiAR-sovellusta Pakkahuoneen rannassa.

Yhteistyössä museo, yritykset ja kaupunkilaiset

Sovellus toteutettiin kahden eri hankkeen avulla: toisessa luotiin sisältö ja toisessa sovellus. Sovelluksen on toteuttanut turkulainen yritys CTRL Reality, joka on erikoistunut lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellusten toteuttamiseen. Leader Ravakka tuki sovelluksen hankintaa 50 % osuudella ja loppuosa rahoituksesta tuli mukana olevilta yrityksiltä. Mukana on ollut myös Uudenkaupungin Yrittäjät ja Kauppakamari. 

Sisällöntuotanto taas tehtiin kehittämishankkeessa, jossa Uudenkaupungin museo oli tärkeä yhteistyökumppani, samoin paikalliset matkailuoppaat. 

– Museolta saimme kuvat käyttöön ja lisäksi paljon asiantuntija-apua tarinoiden kertomiseen. Historia-asiantuntijana CTRL Realitylla on toiminut Lauri Viinikkala, jonka juuret ovat Uudessakaupungissa. Lisäksi järjestimme kaikille avoimia työpajoja, joissa ihmiset saivat kertoa omia ajatuksiaan ja toiveita siitä, mitkä paikat valitaan mukaan sovellukseen, Jaakkola taustoittaa. 

Äänensä oppaana toimivalle piikatytölle on antanut Irmeli Laaksonen, joka toimii myös perinteisenä oppaana matkailutoimistossa. 

Oppaana toimiva piikatyttö on sovellusta varten luotu hahmo, jolla ei ole historiallista esikuvaa, mutta hänen kertomansa tarinat ovat totisinta totta! Tarinat alkavat 1800-luvun lopulta ja etenevät kohti tätä päivää. Kalarannassa pystyy vertaamaan, mikä maisemassa on muuttunut vuosien saatossa.

Koronaturvallinen opastus kiinnostaa

UkiAR-opastuksia avattiin ensimmäinen puolen vuoden aikana jo 18 000 kertaa, joista 8 000 pelkän heinäkuun aikana. Kun sovellusta alettiin suunnitella, tultiin nopeasti siihen tulokseen, että se ei vie asiakkaita museolta tai matkailuoppailta, vaan tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupungin historiaan omatoimisesti kellonajasta riippumatta. Sovellus palvelee ennen kaikkea matkailijoita, jotka vaikka Pakkahuoneen kuuluisia munkkeja syödessään voivat samalla avata sovelluksen ja kuunnella tarinaa siitä, miten nykyisen Pakkahuoneen kohdalla oli aiemmin tullihuone. 

Sovellusta alettiin suunnitella jo ennen kuin koronasta tiedettiin mitään. Korona myös sotki sovelluksen lanseeraussuunnitelmat. UkiAR:n ympärille suunnitellut tapahtumat piti perua, mutta käyttäjiä ajatellen sovellus saatiin valmiiksi juuri oikeaan aikaan. Ihmiset saivat omatoimista ja kiinnostavaa tekemistä juuri silloin, kun museot ja monet matkailupalvelut olivat kiinni.

Sovelluksessa on tekstitys suomeksi ja englanniksi. Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin. Kaikki uusimmat mobiililaitteet tukevat hyvin lisättyä todellisuutta, mutta vanhoilla laitteilla sovelluksessa saattaa ilmetä ongelmia. 

Koska sovellusta voidaan päivittää jatkuvasti, se kestää aikaa myös paikallisten puhelimissa. Ideoita uusista opastuskohteista otetaan vastaan edelleen. 

 

Janica Vilen

Makureitit houkuttelevat tutustumaan paikallisiin ruokiin ja ruokapaikkoihin

 

Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä suuhunsa laittavat. Lähiruoka on selvästi tämän päivän trendi ja myös myyntivaltti esimerkiksi ravintoloissa ja matkailussa. Juuri julkaistut Makureitit tutustuttavat nyt ihmisiä paikalliseen ruokaan Vakka-Suomessa sekä Loimaalla ja Pöytyällä.

Varsinais-Suomessa ollaan koottu kaksi ruokamatkailureittiä. Toinen Makureitti kulkee Vakka-Suomessa; toinen Loimaalla ja Pöytyällä. Reittien varrelle on kerätty erilaisia ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä kohteita, esimerkiksi tilapuoteja, kesäkahviloita ja marjanpoimintatiloja. 

Makureitit löytyvät maksuttomasta Citynomadi-sovelluksesta. Kyseessä on Suomessa kehitetty sovellus, joka tunnetaan jo maailmanlaajuisesti erilaisista nähtävyys- ja kulttuurireiteistään. 

Kun Makureitin avaa sovelluksessa, näkee kaikki kohteet kartalla. 

– Kohteissa on värikoodit: keltaiset ovat auki ympäri vuoden, vihreät ovat sesonkipaikkoja ja siniset ovat REKO-renkaita, esittelee Makureittien parissa työskentelevä Ukipoliksen projektipäällikkö Heidi Jaakkola. 

Kun kohteen kuvaketta painaa, aukeaa pieni esikatselu esittelyteksiin ja nuolta painamalla pääsee lukemaan kohteen koko kuvauksen. 

Sovelluksessa reitit voi tallentaa laitteelle, jotta niitä pystyy tien päällä käyttämään myös ilman verkkoyhteyttä. Kun lähestyy kohdetta, sovellus hälyttää. Matkasuunnitelman voi tehdä myös ennakkoon valitsemalla Makureitiltä tietyt kohteet, joissa haluaa poiketa. 

34 kohdetta – ja lisää tulossa

Vakka-Suomen Makureitillä on parhaillaan 23 kohdetta, Loimaan ja Pöytyän reitillä taas 11. Kohteiden määrä kuitenkin kasvaa kesää kohden, kun kesäkahvilat ja muut sesonkipaikat aukeavat. 

– Makureittejä päivitetään jatkuvasti. Mukaan pääsevät kaikki halukkaat 20 euron omakustannushinnalla. Oli mukava huomata, että saimme heti alkuvaiheessa jokaisesta kunnasta kohteita mukaan. Reiteistä tuli todella monipuolisia, Jaakkola kehuu. 

Vakka-Suomen reitin varrella on muun muassa Villilän Mehiläistarhat, Vallan Maukas Oy:n lihapuoti, Ventolan kyläkahvila, kotimaista omenaa ja puutyötuotteita myyvä Vanhapappilan tila sekä Spaunan lomakylä, josta löytyy ravintola, kesäpuoti ja mökkimajoitusta. 

Loimaan ja Pöytyän reitillä on mukana muun muassa suomalaisia öljypellavatuotteita myyvä Sini-Pellava Oy, Suomen Maatalousmuseo Sarka, joka on samalla myös Ruokamuseo sekä Puolen Hehtaarin Metsän tilamyynti, josta voi napata mukaan luomumyllytuotteita ja kesäaikaan marjoja. 

Hyvät ideat kaikkien käyttöön!

Heidi Jaakkola kertoo, että idea Makureitteihin saatiin Paraisilta, jossa tehtiin Citynomadi-sovelluksella ensin jouluinen ostosreitti, johon koottiin tunnelmallisia kivijalkaliikkeitä ja sitten kesäinen reitti, joka esitteli suoramyyntitiloja. 

Vakka-Suomen Makureitin toteutuksesta on vastannut Ukipoliksen KulTa (Kuluttajat ruokatalouden keskiössä) -hanke. Loimaan ja Pöytyän reitin on puolestaan koonnut Pelme (Pelloilta metsien kautta merelle) – matkailun ja palveluiden kehittämishanke – saaden apua yritysten aktivointiin myös Loimaan alueen KulTa-hankkeen vetäjiltä. 

Perinteisesti Ukipolis toimii vain Vakka-Suomen alueella, mutta PelMe-hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Loimaan ja Pöytyän kanssa. 

– Moni muu Varsinais-Suomen kunta oli mukana Visit Turun vetämässä matkailuhankkeessa, mutta me emme. Siksi me yhdistimme voimamme Loimaan ja Pöytyän kanssa, Jaakkola taustoittaa. 

Vaikka hankkeet päättyisivät, Makureittien ylläpito jatkuu Ukipoliksessa osallistumismaksujen turvin. 

Uudenkaupungin keskustassa sijaitseva Cafe Aitta on mukana Vakka-Suomen Makureitillä. Tarjolla on aamiaista, lounasta ja kahvilan tuotteita.

 

Janica Vilen