KasiTori palkittiin Leader Festeillä elinvoiman edistämisestä

Yrittäjäpariskunta seisoo KasiTorin ovella.

 

Viisi vuotta sitten perustettu KasiTori on elävöittänyt historiallista Untamalan raittikylää ja monipuolistanut koko Laitilan palveluita tehden samalla Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi myös matkailijoiden keskuudessa. 

Laitilalainen KasiTori palkittiin perjantaina 4. marraskuuta Kokemäen seurantalolla pidetyillä Leader Festeillä parhaaksi Leader Ravakan tukemaksi hankkeeksi Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailun Elinvoima-kategoriassa. 

– Suuren suosion saavuttanut lähituotemyymälä tekee tunnetuksi paikallisia tuotteita tuorevihanneksista käsitöihin. KasiTori onkin oivallinen esimerkki siitä, miten voidaan parantaa paikallisesti lähiruoan saatavuutta. Ostoksilla käyvät kesäaikaan niin paikalliset, naapurikuntien asukkaat kuin ohi ajelevatkin. Kasitorin kirpputorimaiselta vintiltä voi tehdä löytöjä ja monipuoliset tapahtumat rompetoreista laskiaisriehaan tarjoavat tekemistä ja elävöittävät aluetta, Leader-raati perustelee valintaa. 

KasiTorin yrittäjäpariskunta Jari ja Marja Seikola olivat otettuja palkinnosta. 

– Tämän olisi pitänyt oikeastaan mennä toisin päin. Olemme saaneet Ravakalta niin paljon apua, että meidän olisi pitänyt antaa heille palkinto, Jari Seikola kiittelee. 

Kun yritysidea syntyi vuonna 2017, Ravakka oli apuna jo osakeyhtiön perustamisessa ja lisäksi se myönsi investointituen KasiTorin toiminnan käynnistämiseen vanhassa kivinavetassa. Avajaisia vietettiin kesällä 2018 satoja asiakkaita palvellen, ja nyt toimintaa on takana jo viisi iloista vuotta. 

– Palkinnosta on kiittäminen myös uskollisia asiakkaita ja tietysti hyviä työntekijöitämme, kommentoi Marja Seikola.

Ilmakuva navettarakennuksesta, jonka seinässä on suuri KasiTorin logo.
KasiTori on tehty vanhaan kivinavettaan, joka toimi 2000-luvun alkupuolella arkeologiakeskuksena. Alun perin Seikolat ostivat sen tehdäkseen vieressä sijaitsevan maatilansa työntekijöille majoitustiloja, mutta sitten he saivatkin uuden yritysidean.

Lähiruokaa paikallisille ja matkailijoille

KasiTori on avoinna kesäaikaan – yleensä toukokuun lopulta syyskuun alkupäiviin. Myynnissä on oman kylän kasviksia, kananmunia, lihaa, leipomotuotteita, käsitöitä ja kaikenlaista Laitilassa tai naapurikunnissa tuotettua. Lisäksi asiakkaita palvelee tunnelmallinen kahvila, josta saa myös lounasta. 

Yrittäjäpariskunta tuottaa itsekin ruokaa aivan KasiTorin naapurissa. Heidän Seikolan tilaltaan myyntiin tulee perunaa, hernettä ja kananmunia. 

– Idea oikeastaan lähtikin siitä, kun ihmiset halusivat tulla ostamaan perunaa suoraan tilalta. Nyt meillä on myyntipiste 30 metrin päässä hernepellolta. Kananmunat sen sijaan lähtevät meiltä ensin Loimaalle pakkaamoon ja tulevat sieltä leimattuina takaisin KasiTorille myyntiin, Jari Seikola kertoo. 

KasiTorin sijainti Kasitien varressa on otollinen. Laitilan keskustasta on lyhyt matka kahville tai ostoksille ja kesäaikaan Kasitietä pitkin kulkee paljon matkailijoita, joiden keskuudessa KasiTori on tehnyt Laitilaa ja laitilalaisia tuotteita tunnetuksi. Sen kunniaksi KasiTori sai keväällä 2022 Laitilan matkailuoppailta tunnustukseksi Jättiläispatsaan.

KasiTorin kesäinen myyntipöytä.
Tuoreita paikallisia kasviksia sesongin mukaan!

Löytövintti ja tapahtumat täydentävät toimintaa

KasiTorin yläkerrassa toimivaa Löytövinttiä pyörittää Jari Seikolan veli vaimonsa kanssa. Löytövintillä on esillä eilisen ja tämän päivän aarteita: kirpputoritavaraa, konkurssipesiä ja jäännöseriä.

Kirpputoreja on pidetty kesäisin myös ulkona. Lisäksi KasiTorilla on järjestetty monenlaisia lasten tapahtumia ja esimerkiksi lauluiltoja ja tansseja. KasiTori on mukana Laitilan Jazz-kukko tapahtumassa ja kesäsunnuntaisin se toimii harrasteautojen kokoontumispaikkana.

Kesäkauden ulkopuolella KasiTorilla voi järjestää yksityistilaisuuksia, esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksia. Joulun alla ovet avataan taas uudelleen.

– Silloin täällä myydään paikallisia joulukuusia, -kransseja, ja -käsitöitä. Ruokapuolella on joulukinkkuja, -limppuja ja -sinappeja sekä esimerkiksi rosolliaineksia, pariskunta listaa. 

Nainen pitelee käsissään mustaa metallista kukkoa.
Marja Seikola saa usein kiitosta KasiTorin palveluista. Kahvilassa on kesäisin rento maalaistunnelma ja tarjolla on myös lounasta. Laitilan vaakunassakin komeileva kukko vilahtaa monissa eri tuotteissa.

Hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa

KasiTorin menestyksen takana on hyvä yhteistyö muiden paikallisten tuottajien ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Untamalan kyläyhdistyksen kanssa. Vuonna 2005 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi palkittu Untamala on kuuluisa upeasta maalaistunnelmastaan kirkkoineen ja kylätaloineen. 

Aivan KasiTorin vierestä lähtee parin kilometrin mittainen kulttuuripolku, jonka varrella pääsee ihailemaan Untamalan vanhoja rakennuksia ja kasvillisuutta, muinaisjäänteitä ja rautakautisia kuppikiviä.

– Reitin varrella on myös lampaita, jotka ovat lapsiperheiden suosikkeja. Meiltä voi hakea mukaan myyntipäivän ohittaneita leipiä, jos haluaa syöttää niitä, Seikolat vinkkaavat.

Kulttuuripolun lähtöpaikka, takana näkyy punainen navettarakennus, eli KasiTori.
Niin ikään Leader-tukea saanut Kulttuuripolku lähtee aivan KasiTorin vierestä.

Palkintoja monessa kategoriassa

Voimakasta Leader-toimintaa -kilpailu järjestettiin Satakunnan Leader-ryhmien 25-vuotisjuhlien ja maaseutuohjelmakauden 2014–2022 päättymisen kunniaksi. Kilpailussa jaettiin palkintoja yhteensä viidessä kategoriassa. Lisäksi kilpailussa oli yleisöäänestys, jossa valittiin Satakunnan sykähdyttävin Leader-hanke. Äänestyksen voitti Terveruoka-messut. Messut järjestettiin Merikarvialla 2.–3.4.2022 osana MTK-Merikarvian toteuttamaa Leader-hanketta. Erinomaisesti onnistuneilla messuilla lisättiin tietoisuutta satakuntalaisesta lähiruuasta ja ne järjestetään uudelleen vuonna 2023. 

 

Ravakan alueelta palkitut hankkeet

  • Elinvoima – kasvua ja kehitystä: KasiTori Oy; Tilamyymälä
  • Lumovoima – hankkeet WAU -efektillä: Reilan kyläyhdistys Reidu ry; Hierkonpolku
  • Pitovoima – Kotiseuturakkaus: Pyhärannan Myrsky ry; Urheilu- ja virkistysalueen kehittäminen, Frisbeegolfradan laajennus ja alppiruusupuisto
  • Vetovoima – Syy muuttaa paikkakunnalle: Leinmäen Kyläyhdistys ry; Palvelut paranee Leinmäellä
  • Yhteistyön voima – Innostutaan yhdessä: Wirmon Martat ry; Aboa Wirmo – hyvä arki kuuluu kaikille, Tuuki yhteisötilanperustaminen

Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ravakka rahoittaa yhdistysten ja yritysten hankkeita ja tarjoaa monenlaista maksutonta neuvontaa ja asiantuntija-apua maaseudun kehittämiseksi. 

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa".
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.