Tee se Turun seudulla! Matkailuvinkkejä Turun ympäryskuntiin

 

Jos Varsinais-Suomen pääkaupungin hulina alkaa kyllästyttää, pääsee jo muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta maaseututunnelmiin.  Uudistuneelta Tee se Suomessa -sivustolta löydät alkusyksyn matkavinkit sekä päiväretkille että pidemmille reissuille Turun ympäristössä.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista peräti kahdeksan on Turun seutukunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut  paikallinen Leader-ryhmä Varsin Hyvä.

Liedon Vanhalinna on upea kokonaisuus Linnavuoren kartanomiljöössä vain reilun 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde, sillä onhan se Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna: Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museossa on muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodista voi ostaa pieniä matkamuistoja ja se on auki samaan aikaan museon kanssa.

Valkoinen rakennus peltomaisemassa.

Carfield Oy tarjoaa monipuolista polkupyörävuokrausta kaikenikäisille pyöräilijöille. Pyöränvuokraus on helppoa, sillä vuokrapyöriä löytyy ympäri eteläistä Varsinais-Suomea yli 30 vuokrapisteessä. Voit vuokrata pyörän yhdestä vuokrapisteestä ja palauttaa toiseen pisteeseen. Lähde vaikka vuokrapyörällä saaristoon ja tule bussilla takaisin kaupunkiin! Yrityksen päätoimipiste ja kolme vuokrauspistettä sijaitsevat Turussa.

Polkupyöriä rivissä.

Nautelankosken museo, luonto- ja muinaisalue henkivät vanhan ajan kulttuuria. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski, jonka luonto ja ympäröivät rakennukset ovat merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Alue tunnetaan myös kivikautisena asuinpaikkana, ja sen museoissa kävijät pääsevätkin tutustumaan kivikauden elämään. Nautelankosken alueeseen kuuluvat museorakennuksina muun muassa myllärintupa, Lauri Nautelan museo, vesimylly, vilja-aitta ja sauna. Siihen kuuluu lisäksi Kukkarkosken muinaismuistoalue sekä Nautelankosken luonnonsuojelualue. Vanhalta Tampereentieltä voi tehdä pikaisenkin tutustumisen luonnonsuojelualueelle ja pysäköidä auton alueella sijaitsevan Nautelankosken museon parkkipaikalle.

Kuohuva koski.

Kuusiston piispanlinnan rauniot. Kuusiston saari on retkikohde, jossa yhdistyvät ainutlaatuinen saaristoluonto, historia ja nykytaide. Kuusiston saari on muuttunut paljon niistä ajoista, kun piispa Maunu I asutti vastavalmistunutta piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Keskiajalla piispan palatsi oli katolisen Suomen hengellisen elämän ja poliittisen vallan keskus. Kuusiston linnan tarina kuitenkin päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa määräsi piispanlinnan purettavaksi uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1528. Luonto valtasi rauniot nopeasti. Nykyään raunioilta lähtee 3,2 kilometrin mittainen Kappelinmäen luontopolku, joka kiertää lehtomaista mäkeä puiden katveessa. Polulta voi kavuta Kappelinmäen kallioiselle huipulle ihailemaan silmiä hivelevää saaristomaisemaa. Kuusiston saari on ajan myötä kehittynyt merkittäväksi lintukohteeksi ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten. Laiturilta pääsee myös pulahtamaan mereen!

Ilmakuva linnan raunioista.

Liedon Parmaharjulle rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia: ikimuistoisia häitä ja jännittäviä mäkikisoja. Parmaharjulla kiemurtelee myös juuri kunnostettu luontopolkuja, joista voi valita 1,6 kilometrin, 6 kilometrin tai 9 kilometrin mittaisen reitin. Alueelle valmistui pari vuotta sitten myös hampusta tehty kota, joka palvelee retkeilijöitä, ja talvisin metsään tehdään hiihtoladut. Urheilutalon tilat toimivat lisäksi hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. Liikuntasalissa voi järjestää urheilullista ohjelmaa, ja lisäksi Parmaharjulta löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. Lue lisää kunnostetusta urheilutalosta!

Ilmakuva kukkulasta, jolla on mäkihyppytorni.

Tuorlasta löytyy nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Kaarinassa historiallisen Kuninkaantien varrella sijaitseva Tuorlan alue on täynnä toimintaa! Tuorlan Majatalo on kuuluisa maittavasta kotiruuastaan ja mummolatunnelmia herättävästä hostellimajoituksestaan. Observatoriossa voi tutustua avaruuden ihmeisiin ja floristiikkatalossa hämmästyä kukkaloistosta. Alueen luonnosta pääsee nauttimaan ja oppimaan opastetulla luontopolulla. Tuorlan Majatalon yhteydessä toimii lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalo soveltuu myös viihtyisän kokouspäivän, perhejuhlien tai yritystilaisuuksien viettoon. Palvelukin on A-luokkaa, sillä Tuorlan Majatalon Marja Vaiste on valittu Vuoden yrittäjäksi vuonna 2020. Lue lisää Tuorlan uudesta Aurinkokuntareitistä!



Aurajoentien matkailutie kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan. Lue lisää Aurajoen matkailutiestä!



Ravintola Wanha Salakuljettaja on tunnettu herkullisesta ruuasta, iloisesta palvelusta ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Velkuan vierasvenesatamassa sijaitsevasta koko perheen suosikkiravintolasta saa pitsoja, carte-burgereita ja ruokaisia salaatteja sekä grilliherkkuja. Ravintolan vieressä lapsiasiakkaita ilahduttaa leikkipaikka nimeltä Salakuljettajan puisto ja sisällä ravintolassa voi tutustua Velkuan historiaa esittelevään näyttelyyn. Asiakaspaikkoja on aurinkoisella terassille 140 ja ohjelmaa on perinteisesti läpi kesäkauden. Paikka on tunnettu myös hyvistä bileistään ja ennen kaikkea muinaistulien yön tapahtumistaan. Majoituspaikkoja on paitsi tietysti vierasvenesatamassa myös meren rannalle tehdyissä viihtyisissä mökeissä. Palvelurakennuksesta löytyy veneilijöiden ja majoittujien käyttöön pesukoneet, suihkut ja wc-tilat sekä keittiö.



Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.



Korona kasvatti lähiruuan ja viljelijöiden arvostusta

Tero Sarkala perunalaatikoiden keskellä.

 

Sipulinviljelijän Tero Sarkalan mukaan ikävällä koronatilanteella on ollut positiivinenkin puoli: Suomalaisen ruuan ja sen viljelijöiden arvostus on noussut. Laadukkaan ruuan lisäksi Sarkalaa ja muita Aurajokilaakson viljelijöitä voi kiittää heidän muokkaamastaan kansallismaisemasta. 

Tero Sarkalan luotsaamalla perhemaatilalla Liedossa viljellään keltaista, punaista ja valkoista sipulia sekä sipulin vaatiman pitkän viljelykierron vuoksi muun muassa viljaa ja heinää. 

– Sipuli on arvoituksellinen kasvi. Leikkisästi voisi sanoa, että siitä paljastuu kuori kerrallaan aina uusia piirteitä ja ominaisuuksia. Se vaatii pellolla aika paljon toimenpiteitä kasvaakseen hyvin, mutta on myös tosi palkitseva kasvi, hän kertoo. 

Sipulin viljelykierto on viitisen vuotta, joten aina kun pellolla on viljelty vuosi sipulia, pitää sen jälkeen viljellä viisi vuotta jotain muuta ennen kuin maa on taas valmis seuraavia sipuleita varten. 

Silti Sarkalan tilalla viljellään sipulia lähes 10 hehtaarilla niin paljon, että työtä riittää pakkaamon puolella koko vuodeksi. 

– Elokuussa korjattavia sipuleita pakataan ja myydään aina seuraavaan juhannukseen asti. Siksi tässä on kädet täynnä töitä ympäri vuoden. Tämä on tosi puoleensa vetävää hommaa, mutta kyllä sitä toisaalta joskus kaipaisi sellaista selkeää irtiottoa ja lomaa, joka monen muun kasvin viljelijälle tulee itsestään, Sarkala kommentoi. 

Kotimaisen viljelijän arvostus kasvoi koronan myötä

Sarkalan mukaan ikävällä koronatilanteella on ollut positiivinenkin puoli: Suomalaisen ruuan ja sen viljelijöiden arvostus on noussut. 

– Kotimainen ruuantuotanto on tärkeä juttu ja haluan olla kantamassa omaa korttani soppaan. Meillä on tosi hyvä ruokahuolto ja hyvin toimiva ruokaketju. Kyllä se kasvattaa motivaatiota, että muutkin vihdoin näkevät sen, hän toteaa. 

Suomalaisissa kaupoissa myytävät sipulit ovat lähes poikkeuksetta kotimaisia. Vain erikoissipulia, kuten hopeasipulia ja pinkkisipulia, tuodaan ulkomailta ja niitäkin pääosin muista Euroopan maista: Hollannista, Espanjasta ja Ranskasta. 

Sarkalan sipuleista suurin osa myydään paikallisissa K- ja S-ryhmien kaupoissa. Lisäksi pieni osuus lähtee tukkuihin ja teollisuuteen vähän kauemmas. Kaikki noin 250 000 kiloa Sarkalan sipulia tulee kuitenkin syötyä Suomen sisällä. 

Kuva sipuleista.
Sipulia viljelevän Tero Sarkalan kesä alkaa siitä, kun hän saa ensi kertaa lautaselleen uusia perunoita ja uusia sipuleita. Se on hänen mielestään ruokaa parhaimmillaan. Vaikka alkukesän nippusipulit ovatkin aivan omassa luokassaan, maistuu sipuli viljelijälleen ympäri vuoden. Talvella Tero Sarkalan suurinta herkkua on kermainen sipulikeitto höystettynä timjamilla.

Viljelijä kolmannessa polvessa

Tero Sarkalan isä aloitti sipulin viljelyn vuonna 1997, mutta jo häntä ennen sukutilan maat olivat viljelyksessä. 

– Muistan, että olen 7–8-vuotiaana ollut kesällä pellolla isän kanssa ja tohissut kovaan ääneen, että minusta tulee isona maanviljelijä. Ajan mittaan se ajatus vahvistui ja lopulta opiskelin vielä maataloutta yliopistossa, hän taustoittaa. 

Tähän asti tilalla ollaan pärjätty oman perheen voimin. Tero Sarkalan äiti on vielä aktiivisesti mukana toiminnassa ja hänen puolisonsakin on isona tukena, vaikka käykin töissä kotitilan ulkopuolella. 

Tilan pitkällä viljelyshistorialla on ollut vaikutusta muuhunkin kuin varsinaissuomalaiseen ruuantuotantoon. Sarkalaa ja muita Aurajokilaakson viljelijöitä voi kiittää myös kansallismaisemasta. Kun maat ovat viljelyksessä, ne avaavat ihmisille näkymän Aurajoelle. Aurajoen rinnalla Liedonkin läpi kulkeva vanha Varkaantie on alkuvuodesta saanut virallisen matkailutien statuksen. Äänestyksen jälkeen Aurajoentieksi nimetty matkailutie kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. 

MTK antaa hyvän selkänojan

Sarkala toimii aktiivisesti myös MTK:ssa. Liedon MTK:ssa hän on sihteerinä ja lisäksi hänet on juuri valittu Varsinais-Suomen MTK:n johtokuntaan. 

– Liedossa viljellään paljon. Täällä on useampi iso tila ja esimerkiksi Aurajokirannassa on komeat peltoaukeat. Liedon MTK:ssa pinnalla on nyt ennen kaikkea kuntavaaliasiat ja toisaalta Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka, jota parhaillaan uudistetaan. Odotamme sormet syyhyten tietoja Brysselistä, Sarkala kertoo. 

– Itse viljelijänä toivoisin avoimempia markkinoita, mikä vaatisi tiettyjä muutoksia lainsäädäntöön. Ja kaikki viljelijät tietysti toivovat, että lomakkeisiin kuluisi jatkossa vähemmän aikaa. Paperisota vähemmälle ja asiat yksinkertaisemmiksi, Sarkala tiivistää omat toiveensa maatalouspolitiikan suhteen. 

Viisasten kiveä hänen toiveidensa täyttämiseksi ei vain tunnu löytyvän. 

– Tässä on aina vähintään neljä osapuolta: viljelijä, asiakas, poliittinen päättäjä ja kauppa. Asiat ovat monimutkaisia. MTK tekee viljelijöiden eteen paljon sellaista hiljaista puurtamista, joka ei näy ulospäin, hän toteaa. 

Lisäksi MTK järjestää viljelijöiden avuksi monenlaista koulutusta ja neuvontaa. 

 

Janica Vilen

Leader Varsin Hyvän hallitus järjestäytyi ja myönsi rahoituksen kolmelle hankkeelle

Ilmakuva talvisesta Aurajoesta.

 

Leader Varsin Hyvän uusi hallitus on järjestäytynyt ja tehnyt ensimmäiset rahoituspäätökset. Aurajoentien kehittämiseen Varsin Hyvä myönsi rahoitusta yhteensä 15 529 euroa kahden eri hankkeen kautta. Lisäksi Leader-ryhmä päätti tukea Maskun Niemenkulman marttojen kuntoporrasprojektia 15 000 eurolla. 

Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu seuraavan kolmen vuoden ajaksi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja varapuheenjohtajaksi myöskin kaarinalainen Johanna Mattila.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

Paikallista julkista hallintoa hallituksessa edustavat Harri Virta (Kaarina), Esko Poikela (Lieto), Mikko Hulkkonen (Rusko), Vesa Rantala (Taivassalo), Johanna Ojaranta (Paimio) ja Lassi Rosala (Naantali).

Yhdistysten edustajina hallituksessa toimivat Katri Alajärvi, Aleksis Klap, Raili Selinheimo, Katriina Mäntylä, Salla Axelin, Kirsi Äyräs.

Paikallisia asukkaita taas edustavat Jenna Ekman, Johanna Mattila, Virve Lankosaari, Miia Juvankoski, Anne-Maija Kivimäki, Riikka Mustonen.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätöksiä Aurajoen matkailutien kehittämiseksi ja kuntoportaiden rakentamiseksi Maskun Niemenkulmalle. Lisäksi puollettiin investointitukea viemäri- ja putkilinjojen huoltotöitä tekevälle yritykselle.

Aurajoentiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde

Leader-hankkeena toteutettu Aurajoentien esiselvitys on juuri tullut päätökseen. Esiselvityshankkeen tuloksena Aurajoentie on saanut nimen, logon, virallisen matkailutien statuksen ja kartoituksen uusista palveluntarpeista. Nyt esiselvityshankkeessa mukana olleet kunnat Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripää lähtevät kehittämään uutta matkailutietä kahden uuden hankkeen turvin.

Aurajoentie herää eloon -hankkeen kustannusarvio on 78 454 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 18 044,42 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä. Suurin osa matkailutiestä osuu naapurissa olevan Leader-ryhmän Varsinais-Suomen jokivarikumppanit ry:n alueelle. Kehittämishankkeen avulla teetetään matkailutien opastussuunnitelma, verkkosivustoa täydennetään paremmin matkailijaa ja alueen asukkaita palvelevaksi, tiestä ja sen aktiviteeteistä, palveluista ja kohteista tuotetaan esite- ja karttamateriaalia sekä digitaalisena että paperiversioina. Hankkeen avulla kehitetään ja toteutaan eri kohderyhmille ja eri vuoden aikaan soveltuvia tapahtumakonsepteja. Lisäksi suunnitellaan ja luodaan perusteet erilliselle investointihankkeelle tauko- ja uimapaikkojen sekä maisemapolkujen kunnostamiseksi. Hankkeen päämääränä on käynnistää Aurajoentien toiminta matkailutienä ja luoda tiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde, jota tapahtumat tuovat tunnetuksi.

Toinen hanke on nimeltään Aurajoentien kyltit kuntoon. Investointihankkeen tarkoitus on nimensä mukaisesti hankkia ja pystyttää matkailutiekyltitys sekä kehittää Aurajoentien varrelle osuvien kohteiden kyltitystä. Hankkeen kustannusarvio on 18 000 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 4 140 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä.

Maskun Niemenkulman koulun metsämaastoon saadaan kuntoportaat

Maskun Niemenkulman martat ry on hakenut Varsin Hyvältä tukea kuntoportaiden rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja myönnetty tuki 15 000 euroa, eli 75 %.

Hankkeensa avulla martat haluavat tukea lähiliikuntaa. Marttojen yksi motto on: ”Elämä on parasta itse tehtynä”.   Oman tekemisen rinnalla yhdistyksen vahvuutena on yhdessä tekeminen.

– Tämä hanke on toimintamme ydintä vuodesta 2021 alkaen.  Portaiden valmistuttua kannustamme portaiden aktiivista käyttöä mm kunnan hyvinvointipalvelujen kanssa, martat kertovat.

Leader Varsin Hyvä toimii Turun seudun parhaaksi

Varsin Hyvä ry on Turun seudulla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys ja Leader-ryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsin Hyvä tukee myös maaseudun pieniä yrityksiä. Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Varsin Hyvän toimialueeseen kuuluvat Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Kaarina (ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari), Lieto (pl. Tarvasjoki), Naantali (Vanha kaupunki ja saaristoalueet), Turku (Maaria, Paattinen ja Kakskerta), Raisio (alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle).

 

Lue lisää Aurajoentien kehittämisestä:

Haloo maaseutu 8. helmikuuta 2021: Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Haloo maaseutu 28. elokuuta 2020: Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Talvinen Aurajoentie.

 

Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!

Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin. 

– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon. 

– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio. 

Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana. 

Asukkaita osallistava projekti

Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.

Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.

Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.

– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa. 

Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.

Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä. 

Suuri merkitys kaikille kunnille!

Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille. 

– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee. 

Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa. 

Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi. 

Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.

Janica Vilen

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Ilmakuva joesta, joka on padottu.

 

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille. 

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan. 

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. 

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan. 

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi. 

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista. 

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.  

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan. 

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa. 

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa. 

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin. 

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta. 

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan. 

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi. 

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti. 

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta. 

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. 

 

Janica Vilen

 

Lieto saa uuden matkailusivuston

 

Visit Lieto -hanke on kartoittanut Liedon matkailumahdollisuuksia ja esittelee niitä vielä tämän vuoden aikana avattavalla matkailusivustolla osoitteessa visitlieto.fi.

Liedossa tavoitellaan matkailun kasvua Varsin Hyvän ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden rahoittaman Leader-hankkeen avulla. Tarkoituksena on paitsi kehittää ja tukea matkailuelinkeinoa, myös parantaa sen näkyvyyttä ja toimijoiden yhteistyötä. 

Hankkeen näkyvin tuotos on Visit Lieto -verkkosivusto, johon on koottu samalle kartalle kaikki matkailupalvelut museoista ravintoloihin ja kotieläinpihoista maastopyöräreitteihin. Kaikista kohteista on tehty kohdekortit, joiden avulla kohteisiin tutustuminen on tehty sivuston käyttäjille helpoksi. Sivusto julkaistaan vielä tämän vuoden aikana. 

Matkailukohteista on tehty myös näyttävä 360°-kierros, jonka avulla pääsee virtuaalisesti tutustumaan esimerkiksi Liedon keskustaan, Tarvasjoen kirkonkylään, melontaan Aurajoessa, Littoisten verkatehtaaseen ja Lieto-hallin ympäristössä kulkevaan maastopyöräilyrataan. 

– Liedossa on ainutlaatuisia suurmaisemaelementtejä, luontopolkuja, kulttuurikohteita, kahviloita, lähiruokaa, majoituspaikkoja ja elämyksiä, kehuu Liedon kunnan matkailukoordinaattori Mirkka Mattheiszen. 

Sivustolle on tulossa myös vieraskynä-osio, josta voi lukea aitoja kokemuksia Liedon matkailupalveluiden parista.

Uuden verkkosivun lisäksi Visit Lieto on myös Instagramissa. Tilillä julkaistaan kuvia Liedon matkailukohteista ja maisemista. 

Verkostossa on voimaa

Matkailualan toimijoita on Liedossa viitisenkymmentä. Osa on onnistunut markkinoinnissa hyvin ja tunnettuus on erinomaisella tasolla. Yleiskuva on kuitenkin jäänyt rikkonaiseksi. 

– Tällä hankkeella halutaan panostaa nimenomaan yhteiseen näkyvyyteen, kertoo Mattheiszen. 

Toimijoiden verkostoa on vahvistettu muun muassa erilaisten yhteisten tilaisuuksien avulla ja myös kuntalaisia on osallistettu mukaan matkailun edistämiseen. Esimerkiksi Airbnb-majoitusta esittelevässä tilaisuudessa kuntalaisille kerrottiin mahdollisuudesta majoittaa matkailijoita vaikka omissa kodeissa. 

Tämän syksyn työpajoissa tullaan jakamaan hyviä käytäntöjä, jotta matkailualan toimijat voivat oppia toinen toisiltaan esimerkiksi digitaalisten myynti- ja suosittelualustojen hyödyntämisestä.

Seuraavaksi 26.–27. marraskuuta Liedon alueen matkailu- ja vapaa-ajantoimijoille järjestetään kaksiosainen tapahtumantoteuttajan info ja verkostoituminen -webinaari.

Kestävyys keskiössä

Visit Lieto -hanke haluaa kehittää matkailua kestävästi niin ekologisuuden, sosiaalisuuden, kulttuurin kuin taloudenkin näkökulmasta. Lähimatkailun trendi tukee näitä kaikkia. 

– On tärkeää löytää oikeat ratkaisut siihen, miten voidaan samaan aikaan säilyttää paikalliskulttuuria ja tukea sen kehittymistä, Mattheiszen sanoo. 

Hanke alkoi maaliskuussa 2019 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 85 417 euroa. 

Nautelankoski, Nautelan museo ja luonnonsuojelualue ovat tunnettu ja monimuotoinen vierailukohde Liedossa. Moni-ilmeinen luontopolku kulkee suojelualueella Aurajoen molemmin puolin. Kuva: Visit Lieto.

 

Janica Vilen

Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Punaisia rakennuksia ja tie.

 

Turun Vanhalta Suurtorilta Raunistulan kautta Lietoon ja sieltä Auraan, Pöytyälle ja lopulta Oripäähän kulkeva keskiaikainen Varkaantie saattaa pian olla Suomen seuraava virallinen matkailutie. 

Suomessa on kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Auran kunnan luotsaamassa Leader-hankkeessa selvitetään parhaillaan keskiaikaisen Varkaantien mahdollisuuksia liittyä virallisten matkailuteiden joukkoon. Hanketta vetää Päivi Joki-Heiskala. 

– Väylävirasto on se, joka voi myöntää virallisen statuksen. Sen jälkeen voidaan tehdä kyltitys. Mutta matkailutie on paljon muutakin kuin kyltit tien laidalla. Se on pitkälle jalostettu matkailijan palvelupaketti, kertoo Joki-Heiskala. 

Raunistulan jälkeen matkailutie kulkisi tietä 222 Auran keskustaan asti, josta se jatkaisi matkaa Turuntienä kohti pohjoista Oripäähän asti. Tällä hetkellä palveluverkossa on jo paljon pieniä toimijoita, mutta isot vetonaulat puuttuvat. 

– Liedossa on useita majoituspaikkoja, esimerkiksi Ilmaristen tila ja Nautelan kartano. Teltan kanssa voi yöpyä vaikka Zoolandiassa. Aurassa on mielenkiintoisia museoita, esimerkiksi Veräjänkorvan museo. Pöytyällä on vanha vehnämylly, jossa on nykyisin myös kahvila. Oripäässä on tällä hetkellä vähiten palveluita, Joki-Heiskala listaa. 

Yksittäisten pysähdyspaikkojen lisäksi matkailutien varrella voi nauttia koko matkan varsinaissuomalaisesta maisemasta ja 1700-luvulle asti vievästä rakennuskulttuurista sekä upeasta Aurajokilaaksosta. 

Päivi Joki-Heiskala Varkaantien varrella Kuuskosken myllynraunioilla Aurassa. Kuuskosken myllyn avulla on hyödynnetty Aurajoen vesivoimaa 1500-luvulta asti. Myllyrakennus tuhoutui tulipalossa 1900-luvun alussa, mutta rauniot ovat edelleen nähtävissä.

Nimikilpailu käynnissä

Museovirasto on aikanaan nimennyt nyt kehitettävän tien Varkaantieksi omiin rekistereihinsä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Päivi Joki-Heiskala on kuullut kaksi tarinaa.

– Kerrotaan, että Turun Raunistulassa olisi ollut varkaita, jotka ryöstivät tätä tietä kulkevia. Toisen tarinan mukaan nimi tulisi tien varrella olevasta Varkaanvuoresta. 

Esimerkiksi Liedossa moni tuntee Varkaantie-nimen, mutta pohjoisempana se on aivan vieras. Siksi hankkeessa päätettiin järjestää matkailutien nimestä äänestys. Vaihtoehtoina ovat Aurajokilaaksontie, Kansallismaisemantie, Myllyjen ja aittojen tie, Vanha Varkaantie sekä Viljatie. Lisäksi voi myös antaa oman ehdotuksensa. 

Äänestämään pääsee esimerkiksi Matkailutie-illoissa, joita järjestetään vielä tänä syksynä Pöytyällä Haverin koululla 1.9. klo 18 ja Liedossa Kahvila Namiassa 3.9. klo 18. Matkailutieilloissa on tarkoitus ideoida yhdessä matkailutien kehittämistä ja sen varrelle tarvittavia palveluita. 

– Tilausta olisi ainakin pysähdyspaikoille, joissa olisi vessa sekä matkailuautojen parkkipaikoille, Joki-Heiskala sanoo.

Varkaantien varrella on lukuisia historiallisia kartanoita, pirttejä ja aittoja, esimerkiksi 1860-luvulla rakennettu Koskipirtti Auran kohdalla.

Kulltturiralli 30.8.

Nimiäänestys on käynnissä myös Aurajokilaakson kulttuurirallissa sunnuntaina 30.8. klo 11–16.

– Silloin yritämme saada kaikki sankoin joukoin kulkemaan tätä tietä ja tutustumaan sen varrella oleviin palveluihin. 

Mukana on 33 kohdetta Liedosta Oripäähän. Tarjolla on monenlaista nähtävää näyttelyistä ja museoista yksityisiin koteihin. Liedossa voi pysähtyä esimerkiksi Nautelankosken museossa ja Aurassa Aurasalin Galleriassa katsomassa Aurajoki-teemaisia taideteoksia. Pöytyällä voi pysähtyä hämmästelemään valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pihlavan kartanolle ja Oripäässä vaikka Syrjämäen Ateljeekoti Villa Villeä. Turuntien varressa kannattaa nauttia myös Lahtisen tilan maisemapellosta, josta saa napata auringonkukkia myös kotiin. 

Matkaan voi lähteä auton lisäksi myös kaksipyöräisellä kulkupelillä. Varkaantie on maalaismaisemiensa vuoksi jo nyt suosittu tie pyöräilijöiden ja erityisesti motoristien joukossa. Päivi Joki-Heiskala nauttii itsekin pyöräilystä ja karttaa katsoessaan hän sai ajatuksen. 

– Sekä Varkaantie, että Hämeen Härkätie lähtevät Turusta. Jos ne yhdistää pohjoispäästä Huovintietä pitkin, saisi poljettua V-kirjaimen mallisen reitin, jossa on kaksi historiallista ja hienoa matkailutietä!

Lähtisitkö sinäkin Varkaantielle sunnuntaina 30.8.?

Aurajokilaakso haltuun

Varkaantie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. 

– Vaikka joki on koko ajan lähellä, sitä ei pääse kovin läheltä ihailemaan. Toivoisinkin, että saisimme lisää sellaisia pysähdyspaikkoja, joissa pääsisi aivan joen rantaan, Joki-Heiskala sanoo.

Yksi sellainen rakentuu pian Auran keskustaan, kun Lions Club Aura/Sisun Sisupuiston nimellä kulkeva Leader-hanke saadaan valmiiksi. 

Leader-tuella toteutetaan parhaillaan myös Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön. 

Matkailutieksi mielivä Varkaantie kulkee keskellä kansallismaisemaa, liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

“Tämä on minun sielunmaisemani!”

Vaikka matkailutien esiselvityshanketta vetääkin nyt Auran kunta, idea siitä lähti Auranmaan säätiössä toimivalta Anna Rauhansuulta, joka on kasvanut Verkaantien varrella Riihikoskella. 

– Tämä on minun sielumaisemani, hän toteaa. 

Nykyisin hänellä on Varkaantien varrella myös yritys: Myssyfarmi, joka myy paikallisten suomenlampaiden villasta Suomessa kehrätystä langasta pöytyäläisten mummojen neulomia myssyjä nykyään jo 150 maassa. 

– Tänäkin kesänä moni kysyi, saako Myssyfarmille tulla poikkeamaan. Tätä tietä kuljetaan todella ahkerasti. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole kävijöille ovet auki. Ehkä tulevaisuudessa voisimme tehdä tänne puodin ja vaikka Airbnb-tyyppistä majoitusta, jos matkailutie toteutuu, Rauhansuu ideoi. 

Myssyfarmin yrittäjä Anna Rauhansuu on kasvanut Varkaantien varrella ja nyt hän toimii siellä myös yrittäjänä. Myssyfarmi majailee nykyään Haverin vanhalla koululla, jonka vieressä Varkaantie ja Aurajoki mutkittelevat rinta rinnan.

Matkailutiestatusta on toki väläytelty Varkaantielle ennenkin. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten toteutettiin Arajokisäätiön vetämä hanke, jossa Viri Teppo-Pärnä kartoitti jo valmiiksi Varkaantien varren kohteita. Niitä esitellään kirjassa nimeltä Tien lumo. 

Nyt käynnissä olevan hankkeen tärkein päämäärä on saada aikaan kuntien välinen aiesopimus matkailutien perustamisesta. 

– Sitten kun kunnat ovat innostuneet rahoittamaan, pitää vielä innostaa ihmiset tekemään, toteaa Joki-Heiskala.

Janica Vilen

Esiselvityshankkeen kokonaiskustannus on noin 23 000 euroa, josta 80 % tulee Leader-ryhmiltä: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta ja Varsin hyvältä. 20 % omarahoitusosuus jaetaan neljän mukana olevan kunnan kesken. 

Alkoiko kesäloma? Tsekkaa vinkit kotimaan matkailuun!

 

Lähimatkailu on nostanut päätään viime vuosina ennen kaikkea ympäristösyistä, mutta tänä vuonna myös terveydellisistä syistä. Kotimaan matkailu ei totisesti ole tyytymistä vähempään, vaan arvovalinta suomalaisen luonnon, kulttuurin ja moninaisten matkailumahdollisuuksien puolesta. Tee se Suomessa -kampanjasivusto esittelee matkailukohteita, joita on kehitetty maaseuturahaston tuella esimerkiksi paikallisten Leader-ryhmien kautta. Lisää kohteita päivitetään vielä kesän mittaan.

Varsinais-Suomesta mukana on muun muassa Liedon Vanhalinna – Suomen tutkituin ja löydöiltään rikkain muinaislinna (kuvassa). Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museosta löytyy muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodissa on pieniä matkamuistoja ja se on auki aina samaan aikaan museon kanssa.

Laitilan Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kulttuuripolku ja kesäkahvila. Samalla alueella sijaitsee myös viime kesänä suuren suosion saanut KasiTori, josta voi tehdä löytöjä kirpputorimaiselta vintiltä ja ostaa kotiin tuomisia tarjolla olevasta laajasta kirjosta paikallisia tuotteita, aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Varsinais-Suomen aatelia ovat myös toinen toistaan tunnelmallisemman saaristokohteet. Esimerkiksi keskellä Saaristomeren kansallispuistoa suojaisessa lahdessa palvelee vierasvenelaituri ja kahvilaravintola Bodö, jonka palveluihin kuuluu myös bed&breakfast -majoitusta sekä mahdollisuus elämysyöpymiselle TENTSILE-puumajoituksessa! Kesätekemistä haluavat voivat vuokrata kanootin sekä SUP-laudat tai lähteä luontopolulle seikkailemaan. BistroCafé Bodön tarjoaa lähituottajien raaka-aineista valmistettuja herkullisia annoksia ja leivonnaisia sekä oluita ja siidereitä. Alueella on myös mahdollista saunoa!

Jos taas haluaa lomailla omassa rauhassa luonnon keskellä patikoiden, kannattaa suunnata vaikka Kurjenrahkan kansallispuistoon. Puisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuistoon sijoittuva Kuhankuono on tunnettu tärkeänä rajapaikkana jo yli 600 vuoden ajan. Kuhankuonon rajakivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon kunnat.