Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Ilmakuva joesta, joka on padottu.

 

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille. 

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan. 

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. 

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan. 

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi. 

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista. 

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.  

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan. 

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa. 

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa. 

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin. 

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta. 

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan. 

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi. 

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti. 

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta. 

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. 

 

Janica Vilen

 

Paimiossa keskusteltiin tarinoista maaseutumatkailussa

Yleisöä keskustelutilaisuudessa.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti Paimion Iskun talolla torstaina 8. lokakuuta keskusteluillan tarinoiden voimasta. Matkailussa tarinoilla on valtava merkitys. Uudet paikat jäävät mieleen paremmin ja niihin syntyy tunneside, jos saa tietää niiden takana olevat tarinat. 

Tilaisuudessa puhuivat matkailuopas ja kirjailija Eeva Turpeinen sekä luontomatkailun parissa työskentelevä projektipäällikkö Jouko Parviainen. Illan keskustelut lähetettiin suorana myös kotikatsomoihin. Lähetys on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: 

Ohjelma alkaa ajassa 14.30. Eeva Turpeisen esitys alkaa ajassa 24:30 ja Jouko Parviaisen ajassa 1:30:20.

Tilaisuus oli osa Varsin Hyvän Maaseutumaniaa eli Turun seutua kiertävää keskustelukiertuetta, joka jää nyt koronan vuoksi tauolle. Loput tämän vuoden tilaisuuksista siirtyvät ensi vuoteen. 

Kummituksia ja jättiläisiä

Eeva Turpeinen.

Eeva Turpeinen kertoi yleisölle tarinoita ennen kaikkea Littoisista, jossa hän itsekin asuu. Muun muassa kummitustarinat ovat olleet ihmisten mielestä mielenkiintoisia. Lisäksi yleisö sai kuulla esimerkiksi kahden jättiläisen Killin ja Nallin tarinan Raisiosta. 

Lisäksi hän siteerasi Aristotelesta, jonka mukaan hyvässä tarinassa on aina eetos, logos ja paatos. Paatoksella tarkoitetaan tarinan kerronnassa tunnetta, uskottavuutta ja huumoria, logoksella tietoa ja eetoksella karismaa ja kykyä kertoa tarinaa. 

Saagat ja shamaanit

Jouko Parviainen.

Jouko Parviainen kertoi puolestaan Islannista ja Lapista, joissa molemmissa hän on työskennellyt matkailun parissa. 

Islantia kutsutaan satujen saareksi, eikä suotta. Siellä on sukupolvesta toiseen säilyneitä vuosisatoja vanhoja lauluja ja runoja: kansantarinoita, joissa päitä putoaa ja verta lentää. Lisäksi on tarinoita esimerkiksi maahisista, menninkäisistä ja haltioista. 

– Saagoja siteerataan edelleen paljon ja perinteet on hyödynnetty matkailussa, Parviainen kertoo. 

– Yli puolet islantilaisista uskoo edelleen maahisiin, haltioihin ja luonnon voimiin. Ja kun niitä Islannin luonnonmullistuksia katsoo, alkaa melkein itsekin uskoa, hän jatkaa. 

Myös joulupukeista on Islannissa omanlaisensa tarina ja perinne. Siellä joulupukkeja on 13 ja ne ovat varsinaisia räyhähenkiä, vaikka tuovatkin toki lapsille lahjoja. 

Lapissa taas ollaan hyödynnetty saamelaisten tarinoita. Osaksi saamelaiset ovat kertomassa niitä itse, mutta osaksi heidän tarinoitaan ollaan lainattu turismille niin, että se on loukannut heitä. Tarinoihinkin liittyy aina valta ja vastuu. 

Leader on paikallista kehittämistä

Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoi tilaisuudessa Leader-toiminnasta eli maaseudun kehittämisestä paikallistasolla. Varsin Hyvän alueeseen kuuluu Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. 

Leader-toiminnassa eletään parhaillaan ohjelmakautta 2014–2020. Uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023, mutta väliin on tulossa kahden vuoden siirtymäkausi. 

– Eli meidän toiminta jatkuu ja rahoitus jatkuu. Edelleen otetaan ideoita ja hakemuksia vastaan, kertoo Poikonen ja kannustaa olemaan yhteydessä Varsin Hyvään kaikenlaisten maaseutua kehittävien ideoiden kanssa. 

Lisäksi nyt on hyvä aika vaikuttaa tulevan ohjelmakauden painopisteisiin. Varsin Hyvä kerää ideoita ja ehdotuksia toimintaansa vuosille 2021–2027 live-tilaisuuksien lisäksi verkossa.