Eläinten Arctic Vet -tuotteista tunnettu FinnTar Oy tähtää uudella tuotteella ihmispuolen markkinoille

Kaksi naista seisoo kuusien edessä ulkona ja pitelee yrityksensä tuotteita käsissään.
Niina Autti ja Kirsi Suhonen haluavat laajentaa yrityksensä toimintaa.

 

Paimiolainen FinnTar Oy on neljän ensimmäisen vuoden aikana kehittänyt useita eläinten ihonhoitotuotteita. Tällä hetkellä yritys on taitekohdassa, ja suunnitelmat yltävät ulkomaille saakka.

Kotimaisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus, turvalliset tuotteet – näille arvoille rakentuu paimiolaisen FinnTar Oy:n toiminta. Se tunnetaan etenkin eläimille suunnatuista Arctic Vet -ihonhoitotuotteista, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Yrityksen ovat perustaneet paimiolaiset ystävät Kirsi Suhonen ja Niina Autti.

– Yritys syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilla ei ollut meidän arvomaailmaa vastaavia tuotteita, joiden raaka-aineet tulevat luonnosta, Autti kertoo.

Raaka-aineet metsästä ja lähipelloilta

FinnTar Oy sai alkunsa vuonna 2019, ja sen ensimmäiset kolme tuotetta lanseerattiin Okra-maatalousmessuilla. Autilla ja Suhosella on molemmilla pitkä tausta yrittäjyydestä, mutta FinnTar on kuitenkin opettanut viimeisen neljän vuoden aikana paljon uutta: esimerkiksi jo puoli vuotta perustamisen jälkeen koronapandemia mullisti maailman menon.

– Olemme saaneet uudenlaisen katsauksen yrittämiseen. Koronan myötä keskityimme uusien tuotteiden kehittämiseen, ja kyllä maailmantilanteen huomioiden meillä on mennyt kivasti. Olemme olleet maltillisia ja satsanneet kaiken takaisin yritykseen, Autti kertoo.

FinnTarin Arctic Vet -tuotteet keskittyvät nimenomaan eläinten ihonhoitoon. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa pihkavoide, pihkasuihke ja hoitoshampoo. Yrityksen kulmakiviä ovat sen käyttämät raaka-aineet.

– Arvostamme kotimaisia, luonnonmukaisia raaka-aineita ja käytämme tuotteissamme esimerkiksi siankärsämöä, pihkaa ja pellavaa, Suhonen sanoo.

– Esimerkiksi hoitoshampoo sisältää metsämikrobeja, joiden taustalta löytyy pitkät yliopistotutkimukset. Metsämikrobit tehostavat vastustuskykyä, ja parasta on, että eläintä hoitaessa shampoolla altistuu hyville mikrobeille itsekin, hän jatkaa.

Uusille markkinoille uuden tuotteen kanssa

Alun perin FinnTarin oli tarkoitus keskittyä vain eläinpuolen tuotteisiin, mutta koronan aikana Autin ja Suhosen katseet kääntyivät myös ihmisten markkinoihin. He päättivät kehittää Arctic Vet Pihkalaastarista oman version ihmisille, joka sai myöhemmin nimekseen Arctic 365 Pihkalaastari.

Uuden, ihmisten käyttöön tarkoitetun pihkalaastarin kehitykseen yrittäjät hakivat yritysrahoitusta Leader-ryhmä Varsin hyvältä. He olivat aluksi hieman epäuskoisia, että voisiko pienyritys saada hankerahaa.

– Rahoituksen hakeminen ei ole ihan yksinkertaista maallikolle, mutta taustajoukkoihimme kuuluva Janne kannusti meitä kuitenkin yrittämään. Tiedämme myös, että ihmisten pihkalaastari on tulevaisuuden tuote, johon haluamme satsata niin päädyimme yrittämään, Autti kertoo.

Pihkalaastaria voi käyttää perinteisen laastarin tavoin erilaisten ihovaurioiden kuten ruhjeiden ja haavojen hoitoon. Se luo iholle suojaavan, tahmaamattoman kalvon.

– Pihkavoiteita on markkinoilla useita, mutta toista pihkalaastaria ei ole. Sen kehitystyö on kestänyt neljä vuotta, Suhonen kertoo.

Valmis Arctic 365 Pihkalaastari tulee Autin ja Suhosen mukaan markkinoille ensi vuonna.

– Komponenttien kanssa on pitkät toimitusajat, joten ainakaan haasteet eivät lopu kesken, Autti sanoo.

Kaksi eri pihkalaastari-tuotetta kuvattuna ylhäältä päin.
Arctic Vet Pihkalaastarista on kehitetty ihmisten oma Arctic 365 Pihkalaastari. Uusi tuote tulee markkinoille ensi vuonna.

Kohti tehokkaampaa tuotantoa

FinnTarin tulevaisuus näyttää Autin ja Suhosen mukaan tällä hetkellä positiiviselta: he ovat siirtymässä Arctic 365 Pihkalaastarin myötä uusille markkinoille, mutta samaan aikaan sana leviää heidän eläinpuolen tuotteistaan. Heillä on myös suunnitelmia kotimaan ulkopuolella.

– Moni on sanonut meille, että viekää tuotteet suoraan ulkomaille. Olemme esimerkiksi menossa tapaamaan yhteistyökumppaneita Kurdistaniin, jossa innostuttiin pihkalaastarista hyvin paljon, Suhonen kertoo.

– Keräämme hyviä kontakteja koko ajan, Autti jatkaa.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi ystävät tiedostavat, että yritys on taitekohdassa ja seuraavaksi vuorossa on kasvattaa liiketoimintaa.

– Teemme tuotteet tällä hetkellä käsityönä Paimiossa. Tulevaisuudessa meidän pitää miettiä, että miten saamme tuotannosta tehokkaampaa, ammattimaisempaa ja kannattavampaa.

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään lauantaina 26.8. — “Tänä vuonna luvassa on enemmän vauhtia”

Ihmisiä rapsuttelemassa vaaleaa ponia.
Kuva: Jenna Tammi.

 

Koko perheen maksuton tapahtuma on täynnä poniaiheista ohjelmaa hevosnäytöksistä kepparien tuunauspajaan. Tapahtumapaikalle pääsee helposti maksuttomalla yhteiskuljetuksella Paimion keskustasta.

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään jälleen Paimiossa Ammattiopisto Livian pihamaalla (Taatilantie 110) lauantaina 26.8 klo 11–15. Maksuttoman tapahtuman ohjelmaan kuuluu muun muassa talutusratsastusta, kärryajelua ja hevosnäytöksiä. Lisäksi luvassa on paljon puuhastelua keppihevosten kanssa kuten hyppykisat, match show ja kepparien tuunauspaja.

Ponit Paimiossa -ohjelma

klo 1115

  • Talutusratsastusta ja kärryajelua
  • Poneja tavattavissa Ratsastajainliiton pisteellä. Mitä olet aina halunnut tietää poneista? Me vastaamme.
  • Paimion Eläkkeensaajat ry:n OikeinNurin-kerholaisten vetämä Keppiheppojen tuunauspaja
  • 4H-yhdistyksen askartelupiste
  • Keppiheppojen esteradat vapaasti käytettävissä, hepan voi myös lainata 

klo 11.15 alkaen

  • Näytöksiä tapahtuma-areenalla, esitellään mm. ratsastuksen eri lajeja ja raviharrastusta
  • Keppiheppojen estekisat, ilmoittautuminen ennakkoon tai paikan päällä 

klo 12 alkaen

  • Keppiheppojen match show, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma tarkentuu vielä ennen tapahtumaa. Ota tapahtuma seurantaan Facebookissa tai SRL:n tapahtumakalenterissa.

Tapahtumapaikalle Ammattiopisto Livialle pääsee maksuttomalla bussikuljetuksella, joka lähtee Paimion matkahuollolta osoitteesta Vistantie 2224 klo 10.40 ja klo 12. Bussi pysähtyy tarvittaessa menomatkalla pysäkillä 7055 Hanhiala. Takaisin keskustaan kuljetus lähtee klo 13.50 ja 14.50 ja pysähtyy tarvittaessa pysäkillä 7056 Hanhiala. Paikan bussissa voi varmistaa ilmoittautumalla ennakkoon tämän linkin kautta.

Paimioon pääsee näppärästi esimerkiksi Turusta Fölin linjoilla 704-706.

Tapahtumassa voi hypätä esimerkiksi hevoskärryn kyytiin. Kuva: Jenna Tammi.

Tapahtuma on osa Leader Varsin hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jonka toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto. Hankekoordinaattori Riikka Mustonen kertoo, että tapahtumassa on tänä vuonna esimerkiksi esteratsastusnäytöksiä.

– Tänä vuonna on luvassa enemmän vauhtia. Se oli viime vuoden kävijöiden toive. Areenalla nähdäänkin kaikenlaisia lähialueen tallien järjestämiä hevosnäytöksiä, hän sanoo.

Ponit Paimiossa -tapahtuma sai alkunsa vuonna 2020, kun Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto järjesti ensimmäistä kertaa Turussa Ponit Kupittaalla -nimisen tapahtuman. Vuonna 2022 tapahtuma siirtyi Paimioon Ammattiopisto Livian toimipisteelle ja sai samalla uuden nimen.

– Viime vuonna meillä meni todella hyvin, sillä tapahtuma keräsi 1500-2000 ihmistä. Saimme hyvin positiivista palautetta ja olimme todella tyytyväisiä. Tälle vuodella odotukset ovat jälleen korkealla, joten toivotaan, että sää suosii ja kävijöitä tulee paljon.

Mustosen mukaan tapahtuma on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan poneihin ja erilaisiin hevosharrastusmuotoihin.

– Usein talutusratsastuskin maksaa jonkin verran, mutta meillä ei maksa mikään mitään paitsi 4H-yrittäjien pitämän kahvilan tuotteet. Paikan päälle pääsee myös bussikyydillä vaikka Turusta saakka, hän kertoo.

Elokuun viimeinen viikonloppu on Paimiossa hyvin tapahtumarikas. Ponit Paimiossa -tapahtuman lisäksi samana päivänä järjestetään Vistan markkinat, ja sunnuntaina 27.8. Jokipuistossa vietetään perinteistä muinaistulien iltaa. Lisäksi samalla viikolla vietään Paimion muotiviikkoa, jossa pääsee muun muassa tutustumaan kierrätysmuotiin ja kirkastamaan omaa tyyliä.

Sukselan kylällä Paimiossa järjestetään tapahtumia tästä lähtien joka kuukausi!

Ihmisiä joogaamassa.

 

Sukselan kyläyhdistys on päättänyt ilahduttaa kylänsä asukkaita kuukausittaisilla tapahtumilla. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin yhteistyössä EkoTeko-hankkeen kanssa ja se keräsi vanhalle Sukselan koululle kolmisenkymmentä osallistujaa. 

Sukselan kyläyhdistys ja Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke järjestivät sunnuntaina 24. lokakuuta Sukselan vanhalla koululla kylätapahtuman. Ohjelmallisessa iltapäivässä päästiin nauttimaan musiikillisesta improvisaatioteatterista ja satumaisesta joogahetkestä. Puffetissa myytiin kyläyhdistyksen leipomia herkkuja sekä yhdistyksen omaa omenamehua. 

Kaarinalaisen Ykkösryhmän Pikku J -duo esitti kyläläisille vuorovaikutteista improvisaatioteatteria, jossa erityisesti lapset pääsivät vaikuttamaan esityksen kulkuun. Nina Erjossaaren eli Neiti Ö:n ja Valtteri Lipastin musiikkinumerot saivat hymyn huulille. 

Mies ja nainen esiintyvät.
Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari viihdyttivät kyläläisiä musiikillisella improvisaatioteatterilla.

Joogatuokiosta vastasivat puolestaan paimiolaiset Riina ja Aura Tausa. Äidin ja tyttären johdolla osallistujat pääsivät tutustumaan joogan lempeisiin liikkeisiin ja rauhoittavaan vaikutukseen lapsille suunnatun tarinan kautta. 

Tapahtuma keräsi kolmisenkymmentä osallistujaa ja jatkoa on luvassa. 

– Meillä on tähän asti ollut muutama vuosittainen tapahtuma: maaseutumarkkinat, joulumarkkinat ja kevättalkoot. Nyt olemme suunnitelleet uusia tapahtumia niihin kuukausiin, joissa ei ole tähän asti ollut ohjelmaa, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi.

Marraskuussa luvassa on lautapeli-ilta, 12. joulukuuta joulumarkkinat ja tammikuussa hapanjuurileivontakurssi. Tapahtumat keskittyvät vanhalle kyläkoululle, joka toimii yhdistyksen kotipesänä. Tapahtumiin ovat tervetulleita paitsi oman kylän asukkaat myös kaikki muutkin kiinnostuneet. Markkinoilla on käynyt perinteisesti satoja ihmisiä.

Aura ja Riina Tausa ohjasivat Sukselassa rentouttavan joogahetken.

Kaunista maaseutua hyvien yhteyksien päässä

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi on kasvanut Sukselan kylässä ja kasvattaa siellä nyt puolisonsa kanssa puolivuotiasta esikoistaan. 

– Olen kotoisin Immaisin maatilalta, joka on ollut meidän suvun hallussa jo 300 vuotta. Kävin välillä opiskelemassa ja töissä Tampereella ja Helsingissä, mutta lopulta kyllästyin asumaan kerrostalossa. Huomasin olevani maalaispoika ja muutin takaisin Sukselaan, hän taustoittaa.

– Tämä on valtavan kaunista seutua, kun Paimionjoki virtaa tuossa vieressä. Ja sijainti on hyvä. Vaikka tämän on ihan maalaiskylä, niin moottoritie on lähellä ja palvelut lyhyen ajan päässä, Immaisi jatkaa. 

Tähtäimessä ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke osallistui lokakuun kylätapahtuman järjestelyihin. EkoTeko -hanke tarjoaa maaseudun yhdistyksille apua kestävän kehityksen mukaisten valintojen, toimintojen ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

– Vaikka EkoTeko-hankkeen painopiste on ollut ekologisessa kestävyydessä, apua on tarjolla myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseen, kertoo hankekoordinaattori Tiina Saaresranta.

Sukselan sunnuntaisella tapahtumalla ja sitä seuraavilla tulevilla tapahtumilla toivotaan olevan vaikutusta kyläkulttuurin kestävyyteen. Kylähenki säilyy, kun kyläläiset tuntevat toisensa ja toimivat aktiivisesti yhteisen kylänsä puolesta. 

– Tapahtuman lisäksi teimme yhteistyössä kyläkyselyn, joka toimitettiin kaikkiin Sukselan kylän 130 kotitalouteen. Kyselyllä kartoitetaan kyläläisten toiveita ja ajatuksia siitä, millaista toimintaa kylälle kaivataan, Saaresranta lisää.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Ilmakuva joesta, joka on padottu.

 

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille. 

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan. 

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. 

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan. 

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi. 

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista. 

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.  

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan. 

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa. 

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa. 

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin. 

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta. 

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan. 

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi. 

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti. 

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta. 

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. 

 

Janica Vilen

 

Paimiossa keskusteltiin tarinoista maaseutumatkailussa

Yleisöä keskustelutilaisuudessa.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti Paimion Iskun talolla torstaina 8. lokakuuta keskusteluillan tarinoiden voimasta. Matkailussa tarinoilla on valtava merkitys. Uudet paikat jäävät mieleen paremmin ja niihin syntyy tunneside, jos saa tietää niiden takana olevat tarinat. 

Tilaisuudessa puhuivat matkailuopas ja kirjailija Eeva Turpeinen sekä luontomatkailun parissa työskentelevä projektipäällikkö Jouko Parviainen. Illan keskustelut lähetettiin suorana myös kotikatsomoihin. Lähetys on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: 

Ohjelma alkaa ajassa 14.30. Eeva Turpeisen esitys alkaa ajassa 24:30 ja Jouko Parviaisen ajassa 1:30:20.

Tilaisuus oli osa Varsin Hyvän Maaseutumaniaa eli Turun seutua kiertävää keskustelukiertuetta, joka jää nyt koronan vuoksi tauolle. Loput tämän vuoden tilaisuuksista siirtyvät ensi vuoteen. 

Kummituksia ja jättiläisiä

Eeva Turpeinen.

Eeva Turpeinen kertoi yleisölle tarinoita ennen kaikkea Littoisista, jossa hän itsekin asuu. Muun muassa kummitustarinat ovat olleet ihmisten mielestä mielenkiintoisia. Lisäksi yleisö sai kuulla esimerkiksi kahden jättiläisen Killin ja Nallin tarinan Raisiosta. 

Lisäksi hän siteerasi Aristotelesta, jonka mukaan hyvässä tarinassa on aina eetos, logos ja paatos. Paatoksella tarkoitetaan tarinan kerronnassa tunnetta, uskottavuutta ja huumoria, logoksella tietoa ja eetoksella karismaa ja kykyä kertoa tarinaa. 

Saagat ja shamaanit

Jouko Parviainen.

Jouko Parviainen kertoi puolestaan Islannista ja Lapista, joissa molemmissa hän on työskennellyt matkailun parissa. 

Islantia kutsutaan satujen saareksi, eikä suotta. Siellä on sukupolvesta toiseen säilyneitä vuosisatoja vanhoja lauluja ja runoja: kansantarinoita, joissa päitä putoaa ja verta lentää. Lisäksi on tarinoita esimerkiksi maahisista, menninkäisistä ja haltioista. 

– Saagoja siteerataan edelleen paljon ja perinteet on hyödynnetty matkailussa, Parviainen kertoo. 

– Yli puolet islantilaisista uskoo edelleen maahisiin, haltioihin ja luonnon voimiin. Ja kun niitä Islannin luonnonmullistuksia katsoo, alkaa melkein itsekin uskoa, hän jatkaa. 

Myös joulupukeista on Islannissa omanlaisensa tarina ja perinne. Siellä joulupukkeja on 13 ja ne ovat varsinaisia räyhähenkiä, vaikka tuovatkin toki lapsille lahjoja. 

Lapissa taas ollaan hyödynnetty saamelaisten tarinoita. Osaksi saamelaiset ovat kertomassa niitä itse, mutta osaksi heidän tarinoitaan ollaan lainattu turismille niin, että se on loukannut heitä. Tarinoihinkin liittyy aina valta ja vastuu. 

Leader on paikallista kehittämistä

Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoi tilaisuudessa Leader-toiminnasta eli maaseudun kehittämisestä paikallistasolla. Varsin Hyvän alueeseen kuuluu Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. 

Leader-toiminnassa eletään parhaillaan ohjelmakautta 2014–2020. Uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023, mutta väliin on tulossa kahden vuoden siirtymäkausi. 

– Eli meidän toiminta jatkuu ja rahoitus jatkuu. Edelleen otetaan ideoita ja hakemuksia vastaan, kertoo Poikonen ja kannustaa olemaan yhteydessä Varsin Hyvään kaikenlaisten maaseutua kehittävien ideoiden kanssa. 

Lisäksi nyt on hyvä aika vaikuttaa tulevan ohjelmakauden painopisteisiin. Varsin Hyvä kerää ideoita ja ehdotuksia toimintaansa vuosille 2021–2027 live-tilaisuuksien lisäksi verkossa.